FI60631B - Plantbehaollare - Google Patents

Description

Γηΐ KUULUTUSjULKAISU /rt / 7 4 J9lA (11) UTLÄGGNINOSSKRIFT «UO 0 1

C Patentti (syönnotty 10 03 192C

(45) patent ».edelsi ^ T ^ (51) K».ik?/int.a.3 A 01 G 9/10 SUOMI-FINLAND (21) Ptwnttlh«k«muf — Putnttmekning 761^65 (22) Haktmltpilvft — Ameknln|*d«| 2 H. 05. 7 6 ' (23) Alkupllvt—GUtlghetsdag 2U. 05.76 (41) Tullut lulkiMkil — Bllvit offentllj 25.11 77

Patentti- ja rekiiterihallitus .... .... M ...

e . . . . . . , (44) NihtlvIk»lp*non a kuutlulkalaun pvm. —

Patent-och regiaterstyralaan ' ' Aiwftkan utla*d o«h utl^krlftan publicarad 30.ll.8l (32)(33)(31) atuoikaua —Begird prloritat (71)(72) Henry Anderson Spencer, 8005-137 Street, Edmonton, Alberta,

Kanada (CA) (7h ) Berggren Oy Ab (5*0 Taimisäiliö - Plantbehällare Tämä keksintö tarkoittaa säiliöitä taimien koulimista varten ja varsinkin sellaisia parannuksia säiliöihin, jotka takaavat muita tunnettuja järjestelmiä paremman säiliöistutusjärjestelmän ja joka takaa sellaisen sopeutuvuuden, jota ei ole muissa taimisäiliöjärjestelmissä.

Puutarhan- ja metsänhoidon menetelmien tekniikka on viime aikoina muuttunut. Teollisia ideoita on sovellettu näihin menetelmiin, jotta nämä kaksi tiedonhaaraa saataisiin tehokkaammiksi kuin aiemmin. Tuotteen standardisoiminen, massakäsittelyjärjestelmät ja "tuotantotekniikan soveltaminen kasvaviin taimiin on tuottanut tuloksia. Nykyään käytetyistä järjestelmistä eräs on tunnettu "säiliöistutuksena", jossa tainta pidetään kukkaruukun tapaisessa standardisäiliössä ja tainta suojellaan sen varhaiskasvun kriittisinä vaiheina. Säiliöitä käytetään kaikkien kasvuvaiheiden aikana, ennen lopullista uudelleen istuttamista, ja tähän sisältyy kylväminen ja/tai istukasoksan sijoittaminen säiliöön.

2 60631

Ihminen on kauan tiedostanut metsien korvaamisen tarpeen ja monilla alueilla on harrastettu laajakantoista metsittämistä. Metsittämistä sn suoritettu monilla eri menetelmillä, käsittäen: 1) luonnollisen menetelmän, joka sallii metsäisen alueen uusiutua itsestään; 2) taimistomenetelmän.

Luonnollinen metsitysmenetelmä on arvion mukaan onnenkauppaa.

Taimistot olivat ensimmäinen askel uusien puiden kysynnän tyydyttämiseksi. Metsityksen taimistomenetelmässä siemen kootaan, valmistetaan, kylvetään pitkiin, kapeisiin penkkeihin mahdollisimman tiheään ja peitetään kompostimullalla; penkkejä kastellaan ja taimien itäessä niitä huolletaan, ne versovat ja alkavat kasvaa. Kaksi vuotta myöhemmin kasvien ollessa n. 12,5 cm korkuisia ne kaivetaan maasta, vähän lupaavat yksilöt karsitaan ja taimet istutetaan koneellisesti toisiin penkkeihin ja niitä harvennetaan lisäkasvun edistämiseksi. Jälleen kahden vuoden kuluttua taimia pidetään kyllin vahvoina kestämään uudelleen istuttamisen lopullisille paikoilleen ja ne kaivetaan siis taas maasta ja siirretään metsään. Tätä menetelmää käytetään yhä; ainakin osittain on kuitenkin uudempi menetelmä, säiliöistutus syrjäyttänyt tämän.

Suurelta osalta metsitysohjelmien tarpeen takia viime vuosina on tehty paljon työtä parempien menetelmien ja laitteiden kehittämiseksi taimien kasvattamiseksi ja istuttamiseksi. Eräs lupaava menetelmä, jota tämä keksintö tarkoittaa, tunnetaan säiliöistutuksena ja tästä keksinnöstä on tullut hyödyllinen lisä taimiston hoitajan menettelytapoihin. Vanhalla ja kunnianarvoisella menetelmällä taimien kasvattamiseksi taimiston penkissä on muutamia haittoja, varsinkin kontrollin puute sairauksien, ruton ja sään taimille aiheuttamien tuhojen suhteen, ja määrättyjen puulajien pyrkimys levittää juurensa laajalle, joita on pakko leikata ennen kuin puuta voidaan siirtää, kuljettaa ja istuttaa uudelleen. Sellainen leikkaaminen on usein pysäyttänyt taimen kasvun tai aiheuttanut juuriston epämuodostumista ja heikentymistä.

Säiliömenetelmään sisältyy suuren joukon kennoihin jaettujen säiliöiden hankkiminen. Säiliöt on täytetty kasvuaineella, kuten turvepeh- 3 60631 kulia ja jokaiseen kennoon istutetaan taimi. Sen jälkeen kun taimet on peitetty hiekalla tai kompostimullalla ne saavat itää ja kun ne alkavat kasvaa, niin nuoria taimia pidetään kasvihuoneessa 4:stä viikosta 8:aan kuukauteen lajista ja käytettävissä olevasta ympäristön kontrollista riippuen. Tässä vaiheessa taimet voidaan asettaa varjoisaan paikkaan totuttautumaan normaaleihin olosuhteisiin ennen uudelleen istuttamista. Joissakin tapauksissa koulimista varten tarvitaan lepotila ja nuoria taimia käsitellään erityisesti lannoitteella tai lisäksi niitä voidaan hitaasti jäähdyttää. Istutusaikana taimet kuljetetaan istutuspaikalle suoraan säiliöissään ja ne pidetään niissä niin kauan kuin mahdollista. Tavallisesti istutuksen suorittaa kolmen ihmisen ryhmä. Eräs ryhmästä kantaa säiliöitä ja jakaa ne kahdelle muulle; jokainen näistä istuttajista kaivaa maahan kolon istu-tuspuikolla, irrottaa taimet niihin kuuluvine juuripaakkuineen kennoista ja tukkii ne koloihin.

Hyvä säiliö on tämän menetelmän menestyksen avain. Kasvihuonevaihees-sa säiliöissä pitäisi olla kennot, jotka edistävät paksun juuriston kehittymistä. Tavallisesti taimi ei selviydy maassa ilman hyvää juuristoa. Istutuspaikan tarkoituksia varten säiliön pitäisi olla tukeva esine, jota istuttajien on helppo käsitellä ja joka soveltuu taimen ja sen juuripaakun tehokkaaseen poistamiseen kennosta vahingoittumatta.

Sailiöistutuksen edut ovat seuraavat: 1. Jokainen taimi saa yksilöllisen, suojatun, kontrolloidun ympäristön kasvaakseen ja kehittyäkseen.

2. Taimien tuotanto - kylväminen, harvennus, perkaaminen, ilma, lannoitus, valon tarkkailu, lämpötilan säätely ja ennen kaikkea käsittely - voidaan koneellistaa.

3- Taimet eivät "järkyty" uudelleen istuttamisesta, koska ne ovat yksilöllisissä "ruukuissa" eivätkä juuret vahingoitu tämän koneellisen toimenpiteen aikana.

4. Koska taimet eivät "järkyty" niin ne voidaan istuttaa uudelleen kesäkuukausien aikana säännöllisinä viikko- tai päiväjaksoina. Aikaansaadaan työn ja laitteiden korkea tuottavuus, suuri eloonjäämisaste ja ilmeisen hyvät tulokset.

Aikaisemmin metsityssuunnitelmissa käytetyt säiliöt voidaan luokitella kahteen laajaan ryhmään. Ensimmäinen ryhmä käsittää muovisia n 60631 kaukaloita tai laattoja, joihin on muodostettu erillisiä, suippenevia kennoja.Taimen ja juuripaakun irrottamiseksi tämän tapaisesta kennosta, taimeen tartutaan kun juuri on sitonut turvepehkun ja vain vedetään taimi ulos. Tämäntyyppisen kaukalon ongelmana on se, että se aika jolloin juuri on sitonut paakun, määrää istutuksen ajankohdan. Toinen epäkohta on se, että kaukalot ovat hyvin mittavia ja niiden valmistamiseen käytetään suhteellisen suuria määriä muovia. Toinen säiliöryhmä käsittää yksittäisen kennoyksikön, kuten paperi- tai muovisylinterin. Monet tämäntyyppisistä säiliöistä haudataan maahan yhdessä juuripaakun ja taimen kanssa. Koska juurien ainoa ulospääsy-mahdollisuus on suoraan alaspäin säiliön avonaisen pään kautta, niin alunperin tapahtuu vain vähäistä juurien haaroittumiskasvua. Tästä seuraa, että taimi varhaiskehityksensä aikana ei ole kunnolla kiinnittynyt; tämä aiheittaa huonon kasvun ja suuren kuolleisuusluvun pak-kaskohoamien tapaisista syistä. Toinen tämäntyyppisen säiliön vika on se, että työn määrä, joka vaaditaan käsitellessä suurta määrää yksilöllisiä, erillisiä kennoja on suurempi kuin moninkertaiskennojen yks iköis sä.

Selvä varjopuoli yllämainitun tyyppisiä, hajaantumaan tarkoitettuja istutussäiliöitä käytettäessä, jotka sen tähden jätetään maahan, on se, että maaperässä olevien bakteerien, lämpötilan ja ilmaston on yleensä oltava juuri oikean tai muuten säiliön hajaantuminen tapahtuu liian hitaasti, aiheuttaen ongelmia juurien vedenottokyvyssä ja uudelleen istutetun taimen epämuodostumisen.

Säiliöistutus sisältää yropäristökontrollin käytön itämisen ja varhais-kasvun aikana, se tuottaa terveitä taimia, joiden eloonj.äämismahdol-lisuus koulimisen jälkeen on hyvä ja varsinkin puiden taimet voivat kasvaa yksilöllisissä kennoissa. Monien istutussäiliöiden ongelmana on ollut pitkien ja syvien kennojen tarve pääjuuren kehityksen edistämiseksi tai uudelleen istutetun taimen avustamiseksi ulottumaan matalaan pohjaveteen. Tällaisista ruukuista tai syvistä kennoista ei ole helppoa siirtää taimia koulittaviksi ennen kuin juuret ovat täyttäneet koko tilavuuden. Koska sellainen juurisidonnaisuus puutarhan hoidon kannalta on epäsuotavaa on hyödyllistä käyttää helppoa poistamismenetelmää, jolla voi käsitellä koko juuren ja multamöykyn, sitä vahingoittamatta ja asettaa sen ilman mitään rajoittavia päällyksiä koulimispaikalle. Tällä keksinnöllä aikaansaadaan yllämainittu etu ja helpotetaan juuren kehityksen tarkas- 5 60631 telua juuristoa häiritsemättä tai taimen vartta tai runkoa pingottamatta. Se on joko kokoontaitettava istutuslaite tai kahdesta yksin-tai moninkertaisesta puoliskosta tehty laite, joka voidaan siirtää laatikosta ja avata helposti esteittä pitkin aksiaalista rakoa, joka paljastaa juuriston tarkastettavaksi tai helposti siirrettäväksi istutusta tai karsimista varten. Sama säiliö taimineen voidaan sitten sulkea ja sijoittaa takaisin laatikkoon, joka puolestaan pysyttää jokaisen säiliön molemmat puolet yhdessä. Vaikkakaan mikään kitkanivel ei hidasta säiliön avaamis- ja sulkemisprosessia, niin siinä on limi-nivel, joka muodostaa pitkän ja vaikean tien tunnusteleville juurille viereisten säiliöiden ylittämiseksi ja niihin pääsemiseksi.

Tämän keksinnön mukaisen säiliön seinämien sivuihin on muodostettu pitkittäisi" kouruja, jotka juurten kehittyessä tarttuvat niihin ja pitävät niistä kiinni ja estävät niitä kiertymästä, mikä on juuren luonnollinen pyrkimys kohdatessaan sileäseinäisen pinnan. Kasvuaine on pantava säiliön pohjalle, mutta on kuitenkin säilytettävä mahdollisimman suuri aukko, jotta kehittyville juurille jäisi tilaa. Käytännössä juurien annetaan pistää esiin säiliön pohjasta, mutta säiliön alla oleva ilman kiertokulku estää niitä kasvamasta edelleen. Kourut pystyvät ohjaamaan ulkopuoliset juuret suoraan tätä aukkoa kohden ja koska niissä olevat juuret ovat myös suoria, niin niiden kärjet kuihtuvat nopeasti. Koska taimella on tiettyjä juuria edistäviä ominaisuuksia, jotka turhautuvat tästä, niin taimi työntää esiin juurihaaroja, jotka toistavat prosessin. Sen takia tämän keksinnön tavoitteena on aikaansaada sellainen säiliö, jonka rakenne on sovellettu edistämään paksun juuriston kasvua, jonka juuret ovat suhteellisen suorat.

Toisena kohteena on aikaansaada sellainen säiliö, josta taimi ja juu-ripaakku voidaan koska tahansa poistaa istutusta varten.

Tämän keksinnön suosittu lisäkohde on aikaansaada sellainen säiliö, jossa on suuri ilman avulla karsiva aukko.

Edelleen tämän keksinnön suosittuna tavoitteena on aikaansaada sellainen säiliö, jossa on joukko kennoja taimien kasvattamiseksi.

Vielä keksinnön lisätavoitteena on aikaansaada helposti käsiteltävä, tukeva säiliö, joka on valmistettu suhteellisen pienestä muovimääräs- tä.

6 60631 Tämän keksinnön erään näkökannan mukaan säiliön pohjassa on suuri juuria karsiva aukko sekä joukko kehään asetettuja, alaspäin ulottuvia juurikouruja, jotka säiliön sivuseinämän sisäpinta muodostaa. Taimen juuret kasvavat sivuttain säiliön sivuseinämöän saakka ja seu-raavat sitten juurikouruja alaspäin aukkoon - joutuakseen kosketuksiin ilman kanssa, mikä tietenkin on vailla ravinteita, juuret kuihtuvat, josta seuraa, että versoo uusia juuria, jotka täten kehittävät paksun juuriston.

Keksinnön erään suositun suoritusmuodon mukaisesti on aikaansaatu säiliö, jossa yhdessä rivissä on moninkertaisia kennoja. Se on halkaistu pitkittäisesti, ja mieluimmin se kääntyy kokoon pitkin pohjansa reunoja niin, että se voidaan avata ja nähdä kummankin puoliskon sisältö. Taimen irrottamiseksi jostakin kennosta istuttaja avaa säiliön ja pitää sitä toisen kätensä kämmenellä, kuten kirjaa pidel-täessä tai panee sen kantopussiin ja käyttää toista kättään kohottamaan paljastetun juuripaakun varovasti vapaaksi. Hän saattaa samalla kertaa taivuttaa ohutseinäistä joustavaa kalvomuovisäiliötä avuksi juuripaakun irrottamisessa. Kasvihuoneessa säiliöt on pakattu tiukasti yhteen rivittään kaukaloon tai laatikkoon; kaukalon tai laatikon seinämät pitävät säiliöt suljettuina. Säiliön rakenne on sellainen, että se voidaan muodostaa yksinkertaisesta, ohuesta muovikalvosta; raaka-aineen kulutus sitä valmistettaessa on sen takia pysytetty mahdollisimman pienenä.

Joukkotuotannossa on taloudellisempaa pitää säiliöt saranallisina, vastakkain olevina "kirjoina”, jotka pysyvät suljettuina huokoisen pohjan omaavan laatikon sisällä. Useat muunnokset tästä sekä saranal-lisesta että ilman saranoita olevasta tyypistä ovat mahdollisia. Yksittäisten taimien myynnissä tai sellaisissa tapauksissa, jolloin kasvattaja saattaa haluta pitää yksittäiset taimet erillään, putkimainen säiliö varustetaan useimmilla yllämainituilla erikoispiirteillä, jotka edistävät säiliöistutusta ja lisäksi joillakin toisilla erityisesti yksilölliseen säiliöön sopivilla piirteillä.

Häiden säiliöiden yhteisenä piirteenä on säiliön sivuseinämien muoto, joka sisältää moninkertaiset kourut tai urat (yli neljä), jotka ulottuvat pitkin säiliön koko käyttöpituutta ohjaamassa juuria pohjan aukkoon. Jokaisen säiliön ollessa täynnä kasvuainetta taimet kasvattavat juuria, jotka, ohjataan suoraan kohden pohjaa, koska ne ovat lou- 7 60631 kussa näissä kouruissa tai urien reunojen välissä. Sanonnalla "käyt-töpituus" tarkoitetaan säiliön sitä osaa, joka sisältää kasvuaineen.

Näiden säiliöiden toinen yhteinen piirre on niiden yhdistyminen laatikoksi tai kaukaloksi, mikä pitää ne sopivassa asennossa täyttöä varten joko siten, että laatikossa tai kaukalossa on huokoinen pohja, joka ei päästä kasvuainetta lävitse (mutta päästää juuret tunkeutumaan läpi) tai estää kokoontaitettuja "kirjoja” avautumasta tai kumpaakin .

Muuan näiden säiliöiden yhteinen piirre on niiden olennaisesti pysyvä poikkileikkaus koko käyttöpituudelta, mikä antaa juurille mahdollisimman rajoittamatonta tilaa ja auttaa pitämään tiukan säiliöpakan tärisemättä, laatikon tai kaukalon toimiessa kiinnittimenä pystysuorine yhdensuuntaisine sivuineen ja säiliöt sijoitettuina tiukasti laatikkoon .

Kokoontaitettavan säiliön erityispiirre on sen saranallinen muoto, mikä sallii saranallista säiliötä (irrotettuna kiinnittävästä laatikosta tai kaukalosta) avattavan ja suljettavan kirjan tavoin niin että lannoituksen edistystä voidaan tutkia. Kasvien varhaiskehityksessä, ilmastollisten muutosten aikana, jotka aikaansaavat enemmän tai vähemmän kosteutta tai enemmän tai vähemmän lämpöä, kasvin kehitys ei ehkä sovi yhteen valitun lannoitusmenetelmän kanssa. Eräässä esimerkkitapauksessa, jossa on suunniteltu lannoite ja naftaleenikiteet ovat kasautuneet säiliöihin, juuret saattavat mädäntyä ellei lannoitteen li ikä-annostusta huuhdota pois tavallisella vedellä. Sellaisia olosuhteita ei ole helppo huomata ellei juurien tilaa voi tarkastaa. Toisissa säiliöissä on vaikeata siirtää kasvuaineen "möykkyä", juuren rakennetta vahingoittamatta. Tästä syystä on tärkeätä kyetä avaamaan säiliö saranan avulla ja sulkea se jälleen tainta häiritsemättä, ja tällä keksinnöllä aikaansaadaan helposti avattava säiliö, ilman salpoja, kiinnikkeitä tai kitkalukkoja.

Tämä keksintö käsittää a) useiden säiliöiden yhdistelmän taimien kasvattamiseksi, jokaisen mainituista säiliöistä käsittäessä kaksi ykkös- ja kakkosseinäelintä, joista kumpikin on muodostettu ohutseinäisestä, joustavasta, olennaisesti läpäisemättömästä muovikalvosta, jokainen mainittu seinäelin käsittää sarjan välyksin sijaitsevia, sisäänpäin ulkonevia, suippene- 8 60631 via, väliseinien yhdistämiä "ulkonemia", jotka ulkonemat ja väliseinät yhdessä muodostavat sarjan yhdensuuntaisia, sisäänpäin avautuvia kouruja, jotka ulottuvat alaspäin seinäelimen yläreunan osasta, ykkössei-näelimen ulkonemat ovat keskinäisesti vastakkaiset kakkosseinäelimeen nähden, mainituissa keskinäisesti vastakkaisissa ulkonemissa on toisiinsa kytkeytyvät laitteet, joilla seinäelinten puristuessa yhteen muodostuu sarja ylhäältä avonaisia kennoja, joita ulkonemat ja niitä yhdistävät väliseinät rajoittavat ja jotka ovat miltei koko pituudeltaan suljettuja, jokaisen vastakkaisen väliseinäparin alaosat ja väliseinissä kiinni olevat ulkonemat muodostavat yhdessä aukon jokaisen kennon pohjaan, jokainen väliseinä muodostaa sivureunojensa väliin joukon välyksin sijaitsevia, sisäänpäin avautuvia juurikouruja, jotka ulottuvat alaspäin ja pitkittäisesti mainitun säiliön jokaiseen kennoon nähden, juuren kasvun ohjaamiseksi kohden pohja-aukkoa, ja sa-ranalaitteet yhdistävät seinäelimien alapäitä toisiinsa; ja b) huokoisella pohjalla varustetun laatikon kasvuaineen pidättämiseksi kennoissa, johon laatikkoon mainitut säiliöt on sijoitettu, mainitut säiliöt ovat sijoitetut rajakkain toisiinsa ja laatikon seinämiin nähden, mainittujen säiliöiden täyttäessä mainitun laatikon.

Keksinnön yksityiskohtaisempaa kuvailemista varten viitataan nyt oheisiin piirustuksiin, jotka esimerkein valaisevat tämän keksinnön eri kohteita ja jossa: kuvio 1 on perspektiivikuva säiliön eräästä muodosta avattuna; kuvio 2 on kuviossa 1 esitetyn säiliön pohjapiirros ylhäältä päin; kuvio 3 on kuvion 1 avatun säiliön päätynäkymä; kuvio 4 on kuvion 1 säiliön sivukuva; kuvio 5 on kuvion 1 säiliön kuva ylhäältä päin; kuvio 6 on kuvion 1 säiliön pohjapiirros alhaalta päin; kuvio 7 on pohjapiirros avoimen, litteän säiliön vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta ylhäältä päin katsottuna; kuvio 8 on kuviossa 7 esitetyn säiliön erään seinän pohjapiirros ylhäältä päin katsottuna; kuvio 9 on sivunäkymä kuviossa 7 esitetyn säiliön toisesta päästä; kuvio 10 on osittain katkaistu perspektiivikuva kuvion 7 säiliöistä suljettuna; kuvio 11 on osittain murrettu perspektiivikuva suljetun säiliön vaihtoehtoisesta sovellutusmuodosta; kuvio 12 on perspektiivikuva yksittäisestä kennosta, samanlaisesta 9 60631 kuin kuvion 11 yhteenliitetyssä laitteessa esitetyt, avattuna; kuvio 13 on osittain murrettu perspektiivikuva, joka esittää erilliset seinäelimet käsittävän säiliön; kuvio 14 on perspektiivikuva kuviossa 11 esitetyn kaltaisesta säiliöstä ristikkopohjaiseen laatikkoon sijoitettuna; ja kuvio 15 on kuvallinen tulkinta perspektiivissä tyypillisestä kasvavasta taimesta, joka esittää tämän keksinnön mukaista säiliötä käyttämällä kehitettyä juuristoa.

Kuvioihin 1-6 viitaten, kuvattu säiliö 1 sisältää kaksi pystyä, vastakkaista, yleensä suunnikkaanmuotoista seinäelintä 2, 3, jotka kääntyvät pitkin pohjiensa reunaa vaakasuoraan, suunnikkaanmuotoisen sa-ranaelimen 4 avulla. Seinä- ja saranaelimet 2, 3, 4 on muodostettu yksinkertaisesta, ohutseinäisestä, joustavasta, läpäisemättömästä muovikalvosta, aikaansaaden siten kolme erottamatonta osaa käsittävän yksikön.

Jokainen seinäelin 2, 3 käsittää sarjan välyksin olevia, sisäänpäin ulkonevia, suippenevia ulkonemia 5, 6, joita kaarevat väliseinät 7, 8 yhdistävät toisiinsa. Ulkonemat 5, 6 ja väliseinät 7» 8 rajoittavat yhdessä kahta yhdensuuntaista, ylhäältä avonaista, sisäänpäin avautuvaa, alaspäin ulottuvaa koururiviä 9, 10, joiden poikkileikkaus on puolipyöreä. Seinäelimen 3 ulkonemat 5 ovat keskinäisesti vastakkaiset seinäelimen 2 ulkonemiin 6 nähden, jolloin säiliön 1 ollessa suljettuna ne yhdessä rajoittavat rivin erillisiä osastoja tai kennoja 11.

Eräässä suositussa erikoisuudessa ulkonemat 6 ovat teräviä ja ulkone-missa 5 on hammastus 13. Kun seinäelimet 2, 3 puristetaan yhteen, reunat 12 asettuvat hammastukseen 13 ja aikaansaavat tiukat, pitkänomaiset sulut vierekkäisten kennojen väliin.

Ulkonemat 5, 6 ja väliseinät 7, 8 ovat suippenevia ja kaarevia ja aikaansaavat vastaavasti poimuiset osat 14, 15 kourujen 9, 10 pohjalle. Poimuisiin osiin 14, 15 on muodostettu puolipyöreät aukot 16, 17· Säiliön 1 ollessa suljettuna aukot 16, 17 yhdessä muodostavat aukot 30 kuivatusta ja ilmakarsintaa varten.

Väliseiniin 7, 8 on muodostettu yksi tai useampia sisäänpäin avautuvia, pitkittäisiä juurikouruja 18, 19- Nämä kourut 18, 19 johtavat alas pohja-aukkoihin 16, 17 ja ohjaavat juuren kasvua siihen suuntaan.

10 60631

Muutamien ulkonemien 5, 6 yläosien viereen on muodostettu suippenevia syvennyksiä 20; vastakkaisesta reunasta ulkonevat tapit 21 tarttuvat kitkaliitcksella syvennyksiin 20 säiliön 1 ollessa suljettuna. Nämä tekijät pitävät yhdessä säiliön 1 suljettuna useimmissa olosuhteissa ja estävät seinäelimiä 2, 3 liikkumasta pystysuoraan toisiinsa nähden.

Saranaelimeen 4 päin on tehty sarja aukkoja 30 vastaavia aukkoja 22. Lisäksi saranaelin 4 on muodostettu aikaansaamaan sarjan alaspäin ulottuvia ulkonemia 23. Nämä ulkonemat nostavat säiliön 1 kaukalon lattian (ei näytetty) yläpuolelle niin että juuret tunkeutuvat aukkojen 30 ja 22 läpi karsimista varten.

Käytössä joukko säiliöitä 1 pinotaan yhteen tiiviiseen pystyyn tilaan kaukaloon tai laatikkoon. Turvepehkua tai muuta sopivaa kasvuainetta pakataan kennoihin 11 ja jokaiseen istutetaan siemen. Kastelun avulla siemen itää ja kasvaa taimeksi. Kun sen juuret pitenevät, kourut 18, 19 ohjaavat ne alaspäin aukkoihin 30. Kun juuret tunkeutuvat ulos kasvuaineesta ja joutuvat kosketuksiin ilman kanssa, niiden kärjet kuihtuvat. Taimesta versoo sitten lisää juuria ja jakso toistuu.

Tällä tavalla kehittyy vähitellen runsas, suhteellisen suora juuristo. Ulkonemien 12 ja hammastuksen 13 yhdistelmä estää jokaisen taimen juurta pääsemästä viereiseen kennoon. Seurauksena on, että vierekkäisten taimien juuret eivät sotkeudu toisiinsa. Kun taimet on istutettava, niin suljetut säiliöt pakataan laatikoihin ja viedään pelloille. Siellä jokainen säiliö avataan taimen ja juuripaakun paljastamiseksi. Nämä irrotetaan aikaisemmin kuvatulla tavalla ja tyhjä säiliö varataan uudelleen käyttöä varten.

Erään valmistusmenetelmän mukaan säiliö on lämpömuovattu 0,25 mm:n paksuisesta raaka-aineesta, hyvin iskunkestävästä polystyreenistä.

Tämä muoviliuska sijoitetaan hydrauliseen puristimeen, jossa on rei'itetty kuumennettu muottipöytä, joka on varustettu sen työtasoa rajoittavalla sulkurenkaalla. Puristin painaa muovin vasten muotin sivussa olevaa vastaavaa rengasta, sulkien samalla muovin työpinnan. Muotti on sopivasti rei'itetty ilman läpikulkua varten. Muovi on ennakolta venytetty ja muotin läpi syötetty ilma pakottaa muovin vasten kuumennettua muottipöytää, jonka lepotilassa olevalle sivulle on sovitettu tyhjö. Sitten tyhjö on sijoitettu muotin lepotilassa olevalle sivulle ja ilmaa päästetään muotiipöydän läpi painamaan muovin muottiin, jossa se jäähtyy jäykäksi. Sitten puristin avataan ja muovi 11 60631 nostetaan muotista ja siirretään revittävään puristimeen. Puristin tekee tarvittavat reiät ja leikkaa osat pois lukuunottamatta yhdistäviä tappeja. Materiaali siirretään sitten katkaisuveitseen ja yksiköt erotetaan toisistaan.

Kuvioissa 7*10 esitetään säiliöstä vaihtoehtoinen sovellutusmuoto. Tässä tyypissä vastakkaiset ulkonemat on suunniteltu muodostamaan li-mittäisiä niveliä, jotka pitävät kennoja erillään silloinkin kun säiliön seiniä painetaan hieman erilleeen, mikä saattaa tapahtua pantaessa kasvuainetta kennoihin tunkemalla. Kuten yllä on mainittu, kennojen erottaminen on toivottavaa kasvien juuriston sekaantumisen estämiseksi .

Tarkemmin sanottuna säiliö 50 käsittää vastakkaiset ykkös- ja kakkos-seinäelimet 51, 52, joissa kummassakin on ulkonemat 53, 54. Ulkone-mien 53 vasemmanpuoleiset sivut on alennettu rajaamaan kouruja 55; ulkonemien 54 vasemmanpuoleiset sivut on alennettu rajoittamaan kouruja 56. Kourut 55, 56 loppuvat ulkonemien 53, 54 yläpäiden alapuolelle. Lyhyet kourut 57, 58 muodostuvat vastaavasti ulkonemien 53, 54 vasempiin ja oikeisiin reunoihin. On huomattava, että seinän 51 ulkonemat 53, 54 ovat keskinäisesti vastakkaiset seinän 52 ulkonemiin 5^, 53 nähden. Siitä seuraa, että ulkonemien 53, 54 alentamattomat osat 59, 60 asettuvat ulkonemien 54, 53 kouruihin 57, 58 seinien 52, 51 ollessa suljettuina limittäisten nivelten aikaansaamiseksi. Täten on aikaansaatu lukitusjärjestelmä, joka vähentää ulkonemien vääntymistä ja kiertymistä säiliötä käytettäessä.

Tämän kuviossa 7 näytetyn säiliön sovellutusmuodon perustana on sarja saranaelimiä 62, joista jokaiseen on itsenäisesti muodostettu kaksi vierekkäistä säiliön 50 vastakkaista ulkonemaa ja niitä yhdistävää väliseinää, jotka saranaelimet ovat kokoontaitettavia pitkin sarana-linjaa 63. Kuvioon 7 viitaten, joka esittää säiliöitä avatussa, lit-teässä tilassa, saranaelimet kohoavat kolojen aaltomaisiin sivuseiniin nähden ylätasangon tavoin, mutta ovat ulkonemien 53, 54 terävien reunojen 60a, 60b tason alapuolella. Jokaisen saranaelimen 62 rajapa-rin ja myös säiliön 50 vastakkaisten ulkonemien ja niitä yhdistävien väliseinien poimutettujen osien 65, 66 väliin on muodostettu suhteellisen leveä ja matala kanavamainen syvänne 64. Saranaosien 62 ja kana-vamaisten syvänteiden 64 muoto on kuvioissa 7 ja 10 esitettyjen kaltainen. Säiliöiden valmistusprosessin aikana kanavamaiset syvänteet 12 60631 halkaistaan saranoiden suunnassa niin, että kun sarana on taitettu kokoon, viillos laajenee ja aikaansaa suuren kuivatusaukon (ei varsinaisesti esitetty kuvioissa 7-10) jokaista koloa varten, kohdassa 67. Säiliön ollessa suljettuna kuten kuviossa 10 on esitetty, jokainen saranaelinten 62 puolisko muistuttaa siivekästä deltamaista kolmiota.

Toisessa, kuvioissa 11 ja 12 esitetyissä sovellutusmuodoissa säiliöön 70 on muodostettu ulkonemat 71, 72 ja väliseinät 73, jotka ulottuvat alaspäin yleensä pystysuorasti, aikaansaaden samalla kennon 7ä, jolla on olennaisesti muuttumaton poikkileikkauspinta pitkin koko pituuttaan. Jotta säiliössä oleva turvepehku tai muu kasvuaine ei tippuisi pohja-aukosta, olennaisesti vaakasuorat, keskenään vastakkaiset, sormimaiset elimet 75, 76 ulottuvat sisäänpäin jokaisen vastakkaisen väliseinäparin 73 alareunoista ja muodostavat kasvuainetta pidättävän sulun, joka ulottuu aukon poikki jakaen sen pienempiin aukkoihin 77· Kuten on esitetty, elimien 75, 76 päät ovat mieluimmin yhdistetyt muodostamaan saranan. Ulkonemien alaosat ovat myös yhdistetyt keskenään vaakasuorilla elimillä 78 - elimet 75, 76, 78 muodostavat yhdessä saranaelimet, jotka yhdistävät kaksi seinäelintä 79·

Eräässä toisessa, kuviossa 13 esitetyssä sovellutusmuodossa, säiliö 80 käsittää erilliset seinäelimet 8l, 82, jotka voidaan aset taa ristikkopohjaiseen 86 laatikkoon 83, kuten kuviossa lä on esitetty. Kun laatikko 83 on täytetty, niin säiliön seinäelimet 8l, 82 pysyvät pystyssä. Esityksen mukaan käytetään hieman erilaista limittäistä niveltä.

Tätä viimeksimainittua sovellutusmuotoa käytettäessä juuret kasvavat alaspäin pitkin juurikouruja 8ä aukkoon 85. Täällä ne ulottuvat ristikkopohj an 86 läpi ja ilma karsii ne. Ristikkopohjan elimet kulkevat jokaisen kennon pohja-aukon poikki, auttaen turvepehkua (tai muuta kasvuainetta) pysymään kennossa.

Tämän keksinnön mukaisen kokoontaitettavan saranellisen säiliön toinen erityispiirre on sivuseinien kourujen muotoilu. Jokaisen säiliön kennossa tai yksikössä on vuorottaisia pitkittäisiä harjoja ja kouruja sekä uiko- että sisäpuolella, kuten piirustuksia tarkastelemalla voidaan nähdä. Jokainen säiliön ulkoseinällä oleva harja on sijoitettu suoraan vastapäätä saman säiliön sisäseinällä olevaa kourua, toisin sanoen säiliön sivuseinämät ovat aaltomaiset. Jokainen tällainen 60631 kouru (tässä viitataan kuvion 1 kouruihin 18, 19, kuvion 7 kouruihin 68, 69 ja kuvion 13 kouruihin 8*0 on muotoiltu olemaan toisiinsa liittyvässä yhteydessä samanlaisen säiliön ulkoseinän vastaavan harjan kanssa, joka säiliö on sijoitettu siihen nähden rinnakkaisasemaan niin, että kun toinen "kirja" eli kokoontaitettava saranallinen säiliö asetetaan sen viereen, niin sellaisen säiliön ulkoseinien pitkittäiset harjat yhdystyvät lähinnä olevan säiliön ulkoseinien vastaaviin pitkittäisiin kouruihin niin, että säiliöt estyvät liukumasta sivuttain toisiinsa nähden.

Toinen tämän keksinnön mukaisen kokoontaitettavan saranallisen säiliön erityspiirre on se, että seinäelinten 51, 52 (kuviot 7, 10) yläosat ulottuvat pystysuorasti hieman säiliön pituuden käyttöpinnan yläpuolelle reunoina 51a, 52a (kuviot 7, 10). Viitaten tässä piirustusten kuvioihin 7 ja 10, pitkin seinäelinten 51, 52 pituutta, ennalta määrätyin välyksin työntyy esiin reunaelimet 53, 5*1, jotka sijaitsevat kohtisuorasti seinäelinten 51, 52 tasoon nähden. Säiliöiden sei-näelimet ovat käytössä ollessaan pystysuoria, joten ulkonemat ulkonevat vaakasuorasti. Jokainen seinäelin- ja ulkonemapari pysyttää yhdessä säiliön kennossa kasvuainetta, johon yksilöllinen taimi sijoitetaan. Ulkonemien 53, 5** yläpinta muodostaa listat 53a, 5*+a (katso kuviota 10), jotka ulkonemien liityttyä muodostamaan limittäisen nivelen, kuten aiemmin on kuvailtu, muodostavat säiliön poikki ulottuvan listan. Pystysuoraan ulottuvat reunat 51a, 52a ja listat 53a, 5*4a ovat sileitä ja suoria pikemmin kuin kourumaisia tai aaltomaisia kuten säiliön seinät, niin että kun listat sopivat yhteen niin se mahdollisuus, että kasvuaine joutuisi säiliön vierekkäisten kennojen ja toisiinsa rajoittuvien saranallisten säiliöiden väliin on olennaisesti estetty; ja myös se, että liiallinen kasvuaine saattaisi joutua säiliön kennojen päälle ja myöhemmin tulisi painetuksi säiliön kennoihin. Listat standardoivat myös pinnan tasoittamalla pois liiallisen kasvuaineen täyttövaiheen aikana. Näiden listojen lisätarkoitus on suojella tainta sen möyheässä vaiheessa liian voimakkailta vesi- ja lannoitusruisku-tuksilta, ja sieppaamalla ja ohjaamalla tällaiset ruiskutukset kouruihin, samalla houkutellen juuria kastelujen välillä kohden viimeistä kosteata paikkaa säiliön ulkoseinän luona.

Tämän keksinnön mukaisen kokoontaitettavan saranallisen säiliön erityinen piirre on kolojen tai kennojen välisen salvan muoto, joka on samanlainen kuin limisalpa ja muodostaa jokaiseen ontelon puoliskoon 14 60631 (joka huomataan avattaessa) toiselle puolelle korkean osan ja toiselle puolelle matalan osan, joka poikkeuksetta sopii kuten kaksi oikeaa tai kaksi vasenta kättä kädenpudistukseen, kumpikin vastakkaiseen kolon puoliskoon. Suljettuna kolossa on sulkuviivat, jotka siten poikkeavat saranan keskiviivasta limisalvan syvyyden puolikkaalla. Tämäm limisalvan lukitsevat osat ovat kahden oikean käden peukaloiden kaltaiset (tai kahden vasemman käden) ja sulkevat päälimisalvan syvyydeltä. Poikittais liike sivulta toiselle tehdään avaamalla mahdollisimman vähän, jotta estettäisiin juurien pieninkin mahdollisuus päästä kolojen väliin. Tämä mahdollisimman pieni aukko aikaansaadaan tekemällä risteysreunat 45° kulmaan jakoviivaan nähden niin, että nivelellä on vain yksi pieni kosketuskohta. Niveliä pidetään siis mahdollisimman lähellä kolon yläosaa, jälleen juuren vaelluksen vähentämiseksi.

Käytössä joukko tämän keksinnön mukaisia säiliöitä, esimerkiksi kuten kuvioissa 7-10 esitetyt säiliöt 50 tai kuviossa 11 esitetyt säiliöt 70 tai kuviossa 15 esitetyt säiliöt 80, pinotaan toistensa yhteyteen pystyasentoon kaukaloon tai laatikkoon. Sitten säiliöt täytetään kas-vuaineella, kuten muokatulla pehkulla, jauhetulla kaarnalla, vermiku-liitilla, vaahtoperliitillä, steriloidulla mullalla tai hiekalla. Kas-telemisen ja painumisen jälkeen säiliöihin kylvetään. Olisi käytettävä tyhjöpohjaista kylvökonetta, joka vain vetää siemenet varastosta pieniin, kolojen mallin mukaan järjestettyihin reikiin. Sitten kylvökone asetetaan kaukalon päälle ja tyhjö vapautetaan, mikä päästää siemenet putoamaan jokaiseen koloon. Sen jälkeen peite, yleensä hiekkaa tai kalkkikivirouhetta sirotellaan peittämään siemeniä. Kaukalot pannaan sopivan lämpimään paikkaan ja peitetään polyeteenikalvolla siementen itämisen ajaksi. Usein tehdään ylisiemennys 100 %:n hyödyn varmistamiseksi niin, että harvennus muodostaa osan myöhempää työvaihetta.

Itäminen tapahtuu tavallisesti kosteassa 21-25°C ilmassa. Istutetun kastellun kaukaloerän ympäri kiedotaan ohut polyeteenikalvo. Tänä aikana kehittyvää lämpöä täytyy tarkkailla parhaan lämpötilan aikaansaamiseksi. Siementen lämpötilan ylitettyä 27°C niiden itämissuhde saattaa laskea. On huomattu, että jokaisen taimen varhaiskasvu on äärimmäisen herkkää ympäristön muutoksille ja on suotavaa pitää taimet kasvihuoneessa ainakin 8 viikkoa kylvämisen jälkeen, niiden erikoisen hyvän kasvuunlähdön kannalta.

15 60631 Tämän keksinnön mukaiset säiliöt ovat hyvin käyttökelpoisia näiden ensimmäisten 8 viikon aikana.

Taimen kasvuaikana "ilmakarsinnan" tekniikkaa käytetään edistämään juuren kasvua. Juuren normaali kasvu seuraa pienimmän vastuksen polkua ja noudattaa sellaisina edellämainittuja kouruja, jotka yrittävät ohjata useimmat sivuseinää koskettavat juuret kohden säiliön pohjaa. Biologinen pakko, joka aiheuttaa juuren kasvun, turhautuu siitä ilmasta, jonka esiintyöntyvä, kasvava juuri kohtaa löytäessään tiensä ulos pohjasta ja juuri kuihtuu. Tämä pakko saa säiliössä olevat juuret haaroittumaan edelleen, ja yhä useammat uudet juuret seuraavat sitten kouruja ja harjoja pohjassa, jossa toiminta toistuu.

Koko taimen kasvun aikana on tarkastettava sen juuren kehitystä.

Tarpeellista on vain ottaa täytetty säiliö, joka sisältää kasvavan taimen (johon, koska se voidaan avata kirjan tavoin, viitataan tästä lähin "kirjana"), avata "kirja" ja silmin tarkastella juuripaakkua (möykkyä). Jos tätä tarkoitusta varten halutaan, niin juuripaakku voidaan helposti irrottaa säiliöstä ja pidellä sitä, kuten kuviossa 15 esitetään. Taimen 88 kehitys (viitaten tuohon kuvioon) ja varsinkin sen juurien 90 kehitys voidaan nähdä yhdellä silmäyksellä. Tarkastuksen jälkeen juuripaakku 92, joka käsittää tiiviissä kasvuai-neessa olevan taimen juuriston, asetetaan vain takaisin yksilölliseen säiliön kennoon, josta se otettiin ja "kirja" suljetaan.

Samalla kun taimen juuren kehitystä tarkastetaan, tarkastaja voi kas-vuaineen värin perusteella sanoa, onko olemassa kuivuuden vai liiallisen kastelun ongelmia. Näissä kehityksen varhaisvaiheissa voidaan juuren kehitystä tutkia tainta vahingoittamatta.

Taimen kehityttyä siihen pisteeseen, jolloin se on tarpeeksi suuri koulittavaksi, taimi siirretään säiliössään puoleksi kontrolloidulle ulkoilma-alueelle tai pieneen lämmittämättömään kasvihuoneeseen - niin sanottuun "kylmälavaan", jossa tainta totutetaan tai "karaistaan" ulkoilman olosuhteisiin.

Kylmiin lavoihin tai avoimeen varastoon siirrettyinä kaukalot säi liöineen sijoitaan maanpinnan yläpuolelle. Tämä helpottaa "ilmakar sinnan" tapahtumista. "Ilmakarsinta" on todella menetelmä taimen nar- ie 60631 raamiseksi muodostamaan sivujuuria. Taimen juurien saavuttaessa säiliön avoimen pohjan, ne kuihtuvat ilmassa. Tämä tilapäinen kasvun pysähdys viestittyy biologisesti taimeen ja tämä laukaisee uuden sivu-juuren kasvun kehityksen. Koska säiliön seinissä olevat kourut ohjaavat useimmat juuret suoraan pohjaan, niin toiminta vauhdittuu käyttämällä tämän keksinnön mukaisia säiliöitä. Tavallisesti taimiston taimi, joka on sijoitettu kylvöpenkkiin kumppaneidensa viereen kehittää hyvin pitkät, mutta lukumääräisesti harvat juuret. Pitkiä juuria ei voi istuttaa uudelleen niin että ne on katkaistava ja samalla "järkytettävä11 koulimista. Vastakohtana tälle, tämän keksinnön mukaisissa säiliöissä kasvaneiden taimien juuret ovat uudelleen istutettaessa koskemattomia, joten ne voidaan istuttaa uudelleen koska tahansa, jopa niiden ollessa täydessä uudessa kasvussa. Kaikki merkittävät juuret ovat ulkopuolella, odottamassa pääsyä uuteen multaan ja ne leviävät viuhkamaisen tasaisesti joka suuntaan, muodostaen ihanteellisen juuriston, joka estää lakastumisen kasvun myöhemmässä vaiheessa.

Taimi voidaan sitten ottaa suoraan koulimisalueelle ja poistaa säiliöstä samalla yksinkertaisella menetelmällä, jota tässä aikaisemmin on luonnosteltu taimen varhaiskasvun tarkastelun yhteydessä.

Uudelleen istutus voidaan suorittaa tavallisilla standardimenetelmillä, mutta kaukalot ovat tukevia ja niitä käytetään usein taimien kantamiseen suoraan paikalle. Voidaan käyttää kuokkaa, istutuspuikkoa, talso-kirvestä, kaksiteräistä hakkua, lapiota tai istutusputkea. Kaikkia menetelmiä on kokeiltu pellolla menestyksekkäästi, ja istuttavan työnjohtajan arvostelukyky ratkaisee valinnan.

Tämän keksinnön mukaisella säiliöllä on joukko tärkeitä etuja, tiivistettyinä seuraaviin: 1. Säiliötä voidaan valmistaa mitä haluttua kokoa tahansa, jotta siihen mahtuisi suuri joukko erilaatuisia taimia.

2. Pienimmät mahdolliset varastointi- ja kuljetuskulut.

3. Säiliöitä on helppo lastata, täyttää, kylvää, harventaa ja perata.

4. Säiliön kourut nopeuttavat juuren kehitystä, vähentävät kiertymistä, edistävät kosketusjuurten terveellistä kasvua, ts. niiden juurten, jotka uudelleen istutettaessa ensimmäisinä joutuvat kosketuksiin uuden mullan kanssa.

17 60631 5. Tämän keksinnön mukaiset säiliöt sallivat jokaisen kasvuvaiheen tarkastelun. "Kirja” voidaan helposti ottaa esiin, avata ja taimen juuren kehitys voidaan "lukea".

6. Tämän keksinnön mukainen säiliö sallii taimen poistamisen jokaisessa kasvuvaiheessa ja poistaminen on hyvin helppo. Säiliön avaaminen on kaikki milli tarvitaan. Sileät, kovat seinät, saranallinen pohja ja suoraviivaiset kourut tekevät siirron helpoksi. Aikaa ei mene hukkaan istutettaessa uudelleen suoraan laatikosta peltoon.

7- Tämän keksinnön mukaiset säiliöt sallivat miltei suurimman mahdollisen tiheyden penkissä, olisi kuitenkin harvennettava jättämällä tilaa myöhempien kehitysvaiheiden lehdille, menettämättä näiden vaiheiden moninkertaisen käsittelyn etua.

8. Tämän keksinnön mukaisia säiliöitä voidaan monella tavalla käyttää hyväksi puutarhanhoidollisessa tekniikassa; istukkaiden juurruttamisessa, juuri-istukkaiden versomisessa, erilaisten, hyvin pääjuuris-ten taimien "ilmakarsinnassa", ja monenlaisissa taimissa, puista vil- liruohoihin, pensaisiin, vihanneksiin.

9. Tämän keksinnön mukaisissa säiliöissä kasvaa helposti koulittavia taimia. Mitään erikoislaitteita ei tarvita, kuitenkin ne helposti soveltuvat mitä monimutkaisimpiin uudelleen istutuskoneisiin.

10. Tämän keksinnön mukaisten säliöiden valmistaminen on suhteellisen halpaa.

Koska keksinnön suositut sovellutusmuodot on näytetty ja selostettu, niistä voi joku alaa tunteva tehdä muunnelmia keksinnön hengestä poikkeamatta, jota keksintöä oheiset vaatimukset rajoittavat.

Claims (12)

18 60631

1. Säiliö taimien kasvattamiseksi, joka säiliö normaalisti käytettäessä on pystysuuntainen ja on muodostunut seinäparista käsittäen ensimmäisen (2, 51» 8l) ja toisen(3, 52, 82) seinän, joista kumpikin on muodostettu ohuesta, joustavasta, pääasiallisesti läpäisemättömästä muovista ja kumpikin sisältää useita, toisistaan erillään olevia, pitkänomaisia, sisäänpäin ulottuvia olakkeita (5, 6, 53, 54, 71,72), jotka ovat profiilien (7, 8, 73) toisiinsa yhdistämät, ensimmäisen seinän olakkeiden sijaitessa vastapäätä toisessa seinämässä olevia olakkeita ja vastakkaisten olakkeiden ollessa varustetut toisiinsa tarttuvilla elimillä (20, 21, 55, 56, 78) niin, että seiniä puristettaessa yhteen muodostuu olakkeista ja näitä yhdistävistä profiileista (7, 8, 73) useita, ylhäältä avoimia kennoja (11; 74), jotka suurimmalta osalta pituudestaan ovat suljetut, olakkeiden ja profiilien yhdessä muodostamien kennojen ollessa keskenään yhdensuuntaiset, sisäänpäin suunnatut sekä olakkeiden (5, 6, 53, 54, 71, 72. sisäpuolella suhteellisen leveät ja syvät, jotka kennot ulottuvat pystysuunnassa alaspäin seinien yläpäätyreunasta, vastakkain sijaitsevien profiiliparien alapäätyreunojen ja niihin kuuluvien olakkeiden muodostaessa yhdessä pohjan kullekin kennolle, johon pohjaan on muodostunut reikä, joka on pienempi kuin kennon yläosassa oleva aukko, minkä lisäksi profiilit muodostavat pääosan säiliön (1) sivuseinistä ja kukin vastakkainen profiilipari muodostaa kunkin yksittäisen kennon sivuseinät, tunnettu siitä, että kennon profiili on pituussuunnassaan rihlattu, kennoseinien sisäpuolella olevien rihlojen (18, 19, 68, 69, 84) ulottuessa alaspäin pohjarei-kää (22) kohti ja muodostaessa joukon juuririhloja (18, 19, 68, 69, 84. juurikasvun suuntaamiseksi pohjareikää (22) kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että kunkin vastakkaisen profiiliparin (7, 8) alemmat päätyosat ovat sisäänpäin taivutetut ja että niihin kuuluvan olakeparin vastaavat päätyosat suippenevat sisäänpäin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnet tu siitä, että pari pääasiallisesti vaakasuuntaisia, toistensa kanssa vastakkain sijaitsevia, sormenmuotoisia osia (75, 76) on sovitettu ulkunemaan kunkin vastakkaisen profiiliparin alaosista muodostaen tangon, joka ulottuu reiän yli ja pidättää kasvuaineksen paikallaan. 19 60631 . Patenttivaatimuksen 3 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että olakkeet ja profiilit ulottuvat pääasiallisesti pystysuuntaisesta alaspäin, jolloin muodostuu nääasiall isesti vak iopoikk i le.ik-kauspinta-alaisia kennoja (7*0.

3. Patenttivaatimuksen 3 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että vastakkaiset olakkeet ovat siten rakennetut, että ne aikaansaavat limiliitoksen (59, 60, 57, 58) suurimmalla osalla pituudestaan niitä yhteenpuristettaessa, joka limiliitos erottaa vierekkäiset kennot toisistaan ja estää eri kennojen juuria sotkeutumasta toisiinsa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen säiliö, tunnettu siitä, - että kukin ensimmäinen olake (53) on vaistottu ensimmäisen uurteen (5 5) muodostamiseksi reunaa pitkin ja että toinen olake (5**) on viis-tottu toisen uurteen (56) muodostamiseksi vastakkaista reunaa pitkin, jolloin ensimmäisen olakkeen ei-viistottu osa sopii mainittuun toiseen uurteeseen ja toisen olakkeen ei-viistottu osa sopii mainittuun ensimmäiseen uurteeseen seinien ollessa suljetussa asennossa muodostaen limiliitoksen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen säiliö, tunnet tu siitä, että ensimmäinen (55) ja toinen (56) uurre päättyvät heti olakkei-den (53, 5*0 yläpäiden alapuolelle, että ensimmäinen olake on viis-tottu pitkin jäljellä olevaa reunaansa lyhyen uurteen (57) muodostamiseksi sen yläpäähän, että toinen olake on vaistottu jäljellä olevaa sivureunaansa pitkin lyhyen uurteen (58) muodostamiseksi sen yläpäähän, ja että kunkin olakkeen ei-viistottu yläreuna (59) sopii vastakkaisen olakkeen lyhyeen uurteeseen (57, 58) säiliön ollessa suljettuna, sellaisen lukituselimen muodostamiseksi, joka vähentää olakkei-den vääntymistä ja muodonmuutosta säiliön ollessa käytössä.

8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että säiliön kunkin seinän yläosat ulottuvat pystysuunnassa 1-yhyen matkan olakkeiden yläreunan yläpuolelle ja muodostavat parin keskenään vastakkaisia laippoja, olakkeiden yläreunojen muodostaessa listan, joka ulottuu säiliön yli kun olakkeet tarttuvat toisiinsa, listan ja laipan ollessa sileitä ja suoria. 20 60631

9· Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että seiniä yhdistävät saranaelimet (10 seinien alapäässä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että saranaelimet muodostuvat useista saranoista (62), joista jokainen on muodostettu yhdeksi kappaleeksi parin vierekkäisiä olakkeita ja siihen kuuluvia profiileja kanssa ja että jokaisen vierekkäisen saranaparin välissä on suhteellisen leveä, matala, kanavantapainen syvennys (6^1), jossa on rako saranan taivu-tusviivaa pitkin, niin että säiliön ollessa suljettu ja saranan siis taivutettuna rako laajenee kuivatus- ja juurenleikkausaukon muodostamiseksi kennon pohjaan.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että juuririhlojen koko ja muoto on sellainen että juuret kasvaessaan suuntautuvat suoraan aukkoa (30) kohti lyhintä tietä.

12. Patenttivaatimuksen 3 mukainen säiliö, tunnettu siitä, että vaakasuuntaiset laitteet (78) yhdistävät olakkeet toisiinsa näiden alaosasta ja että nämä laitteet (78) yhdessä sor-menmuotoisten osien (75, 76) kanssa muodostavat saranoita, jotka yhdistävät seinät (79) säiliöön seinien alaosasta.