FI60525C - Pendelaxellaos foer fordon speciellt terraenggaoende arbetsfordon - Google Patents

Description

Ι·α£*^·Ι γβΙ mi kuulutusjulkaisu , η c 0 c Α®Γα iBj (”) UTLÄGGNINGSSKR|FT 605 2 5 C ^45) Patentti y"r:.-\ ' ·/ 10 C7 1 ? J,1 (51) Kv.ik.3/Int.ci.3 B 60 G 19/10, 9/02 B 62 D 49/08, 37/00 SUOMI —FINLAND (21) PtMnttlh.k.mui —P«t.nt«n»öknln| 807/7^

(22) Hikemlipilvl — An»ökninf*d«j l8.O3.7U

* (23) Alkuptlvi—Glltlfhetsdig l8.03.7l

(41) Tulkit luikituksi — Bllvlt offcntllg 20.09 7 U

Patentti- ia rekisterihallitus .... .... .. , ....... ' _ ^ ^ , (44) Nlhtivlktlptnoo ja kuuL|ullultun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen AntBktn utligd och uti.tkrifun pubik*r»d 30.10.8l (32)(33)(31) Pyydetty utuolkeut—Bugird prtorltet 19.03.73 USA(US) 3U2675 (Tl) Deere & Company, Moline, Illinois 61265, USA(US) (72) Richard William Hirst, Hazel Green, Wisconsin, Conrad Stone Brooks,

Dubuque, Iowa, USA(US) (74) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5U) Ajoneuvon, erityisesti maastokelpoisen työkoneen heiluriakselilukko -Pendelaxell&s för fordon, speciellt terränggäende arbetsfordon Tämä keksintö koskee ajoneuvon, erityisesti maastokelpoisen työkoneen heiluriakselilukkoa, joka ajoneuvo on varustettu heilu-riakselirakenteella, joka on kiertyvä ajoneuvon pituussymmetria-akselin kanssa yhdensuuntaisen kiertoakselin ympäri ja joka on lukittavissa heiluriakselilukolla eri kallistusasentoihin ajoneuvoon nähden, jolloin heiluriakselilukko käsittää hammastankomaisen elementin sekä lukituselementin, joka on vietävissä hammastankomaisen elementin hammasloveuksiin heiluriakselirakenteen lukitsemiseksi haluttuun kallistusasentoon.

On tunnettua varustaa maastoajoneuvot maa- tai vetopyörien kannattamilla heilahdusakseleilla tasaisemman ajon varmistamiseksi ja varmistamaan sen, että vetopyörät ovat aina vetokosketuksessa maan kanssa ja että sen lisälaitteet, kuten kaavinterät ja vastaavat pysyvät tietyllä tasolla kun pyörät kulkevat esteiden, kuten tukkien tai kivien tai vastaavien yli. On myös tunnettua käytännöstä varustaa laite elimellä heilahdusakselin kiinnittämiseksi rungon suhteen kun halutaan saada stabiili alusta ajoneuvon rungon kannattamien laitteiden suorittaessa teittyjä toimenpiteitä.

Nämä tunnetut akselilukot eivät täytä toista tai molempia seu-raavista vaatimuksista: ne eivät ole tarpeeksi tukevia kestämään 60525 ί vaadittavia toimintoja ja niistä puuttuu laitteet niiden ongelmien poistamiseksi, jotka syntyvät ajoneuvoa käytettäessä hankalissa olosuhteissa.

Keksinnön tarkoituksena on tästä syystä aikaansaada sellainen akselilukko, joka poistaa edellä mainittujen akselilukkojen epäkohdat. Keksinnön mukainen heiluriakselilukko tunnetaan siitä, että hammastankomainen elementti on kiinnitetty heiluriakseliin kohtaan, 1 joka on akselin kannattaman pyörän ja ajoneuvon sivun välillä sekä | ulkonee siten, että sen hammaslovet ulkonevat säteettäisesti heilu-riakselirakenteen kiertoakselin suhteen, sekä että lukituselementti on kiertyvästi kiinnitetty ajoneuvon sivuun käännettäväksi heiluri-akselirakenteen kiertoakselin suhteen säteettäisessä tasossa luki-tustartuntäan hammastankomaisen elementin hammasloviin, jolloin lu- ' kituselementin kääntyminen suoritetaan käyttölaitteella.

I Keksinnön muut tunnusmerkit on määritelty oheisissa patentti- i ! vaatimuksissa.

I Maastoajoneuvo käsittää ajoneuvon päärunkoon asennetun akselin, joka heilahtaa keskeisen edestä-taakse-suunnatun akselin ympäri. Akselin vastakkaiset päät ulottuvat ajoneuvon päärungon vastakkaisten vastaavien sivujen ulkopuolelle ja hammastan.comainen elementti eli hammastanko on kiinnitetty akseliin sen toisen pään ja ajoneuvon rungon viereisen sivun väliin. Hammastanko on tehty kaarevaksi akselin heilahdusakselin suhteen ja lukituslementti eli salpalevy on niveltyvästä kiinnitetty päärunkoon liikkuen salvatun vast, salpaamattoman ^ asennon välillä kun se on tarttuneena hammaselimen hampaisiin tai on , irti niistä. Pitenevä ja lyhenevä hydraulinen toimielin on kytketty salpalevyn ja ajoneuvon päärungon väliin ja on automaattisesti ohjattu aikaansaamaan tartunnan salpalevyn ja hampaiden välillä kun ajoneuvon vaihde asetetaan vapaa-asentoon ja siirtämään salpa-levyn pois tartunnasta kun ajoneuvon vaihde on kytketyssä asennossa.

Kuv. 1 esittää sivukuvaa tyypillisestä maastoajoneuvosta, johon tämä keksintö sopii erityisen hyvin,

Kuv. 2 perspektiivikuvaa akselin salpalaitteesta kun se on asennettu kuvion 1 mukaiseen ajoneuvoon,

Kuv. 3 suurennettua sivukuvaa kuviossa 2 esitetystä akselin salpalaitteesta, mutta jossa hydraulinen toimielin on poistettu.

3 60525

Kuv. 4 osakuvaa esittäen osittain leikattuna salpamekanismia takaapäin ja sen sijoitusta heiluriakselin pituussuunnan suhteen.

Kuv. 5 esittää osaleikkausta kuvien 4 viivaa 5-5 pitkin, jossa salpalevy on salpa-asennossa ja täydessä tartunnassa hammaselimen kansse

Kuv. 6 on kuviota 5 vastaava kuva, mutta esittää salpalevyä siinä asennossa jossa se juuri tulee tartuntaan hammaselimen kanssa.

Kuv. 7 esittää päältä katsottuna kuvioissa 5 ja 6 esitettyä salpa-levyä,

Kuv. 8 on kaaviokuva ohjausjärjestelmästä akselisalvan hydraulista toimielintä varten.

Kuviossa 1 esitetään maastoajoneuvo, joka kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 10. Vaikka olisi voitu valita mikä tahansa maastoajoneuvotyyppi on tässä esitetty runko-ohjattu ajoneuvo, joka käsittää takarunkorakenteen 12, jolle on asennettu tavanomainen vintturi 14 ja tavanomainen ohjain 16. Takarunkorakenne 12 lepää kahden takavetopyörän päällä, joista toinen on esitetty kohdassa 18, ja on niveltyvästä yhdistetty eturunkorakenteeseen 20 nivelrakenteen 22 avulla, joka muodostaa kääntöakselin pystytasossa. Eturunkorakenne 20 kannattaa tavanomaista polttomoottoria, joka on asennettu moottorikote-lon 24 alle, ja ohjaamoa 26, jossa on eteenpäin suunnattu istuin 28 ja useita ohjauslaitteita, kuten ohjauspyörä 30 ja vaihdelaatikon vaihdetanko 32, jonka tarkoituksena on aikaansaada erilaisia käyttö-toimintoja vaihdelaatikossa, joka sijaitsee eturunkorakenteen 20 alemmassa takaosassa ja on varustettu takavetopyörien ja vintturin veto-akseleilla 33 vast. 34, jotka ovat suunnatut taaksepäin. Eturunkorakenne 20 lepää kahden etuvetopyörän päällä, joista toinen 38 on esitetty, heilahdusakselirakenteen avulla, joka..,kokonaisuutena on merkitty numerolla 40. Akselirakenteen 40 yksityiskohtia ei ole esitetty, eikä sen liitosta eturunkorakenteen 20 kanssa mutta ne vastaavat U.S. -patentissa 3,481,422 esitettyä akselirakennetta ja liitosta.

Kuten parhaiten ilmenee kuvioista 2 ja 4 on heilahdusakselira-kenne 40 sijoitettu poikittaiseen aukkoon 42, joka ulottuu eturunkorakenteen leveydelle, jolloin aukon 42 reuna 43 on pääasiassa ylösalaisin käännetyn U-muotoinen. Aukö.n yläpuolinen eli vaakasuora osa on tarpeeksi korkealla jotta se sallii akselirakenteen 40 rajoitetun heilahduksen pitkittäisen vaakasuoran akselin ympäri, jonka mää rittää niveltappi 44, joka on sijoitettu ajoneuvon 10 keskelle.

- 60525

Akselirakenne 40 liikkuu siis pystysuunnassa joten molemmat etu-vetopyörät 38 pysyvät kosketuksessa maan kanssa jopa suhteellisen vaikeassa maastossa.

Akselirakenteen 40 lukitsemiseksi eturunkorakenteeseen 20 jäykän alustan muodostamiseksi, kun esimerkiksi vintturia 14 käytetään tukkikuorman vetämiseksi, on ajoneuvo varustettu akselilukolla, joka kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 46. Akselilukko 46 käsittää hammastetun elimen 48, joka tässä on esitetty kiinnitettynä akselirakenteeseen 40 tämän vasemman pään ja eturunkorakenteen 20 vasemman sivun väliin. Hammastettu elin 48 käsittää pystysuoran osan 50, joka ympäröi akselirakenteen 40 takasivua ja ulottuu kaarevasti ylöspäin niveltapin 44 keskiviivan ympäri juuri akselirakenteen alapuolelta huomattavalle korkeudelle akselirakenteen yläpuolelle. Samaksi kappaleeksi pystykappaleen 50 kanssa on muodostettu kulmatuen muotoinen osa 52, jonka alapinta ympäröi akselirakenteen 40 yläpäätä ja joka ulottuu juuri tämän ohi eteenpäin. Hammastettu osa 48 on kiinnitetty akselirakenteeseen 40 kahden kulmapultin 54 avulla, joiden toiset päät sijaitsevat hammastetun elimen kulmatuen muotoisessa osassa 52 olevissa rei'issä ja joiden toiset päät sijaitsevat vastaavasti hammastetun elimen pystyosan 50 alapäässä olevissa lovissa.

Neljä mutteria 56 on kierretty pulttien 54 päihin hammastetun elimen 48 kiinnittämiseksi tukevasti akselirakenteeseen 40. Hammastetun elimen 48 pystyosa 50 käsittää useita tasavälein sijoitettuja taaksepäin suunnattuja hampaita 58, jolloin hampaiden väliset välitilat ovat vastaavasti samalla viivalla useiden kuviteltujen, tasakulma-välein samassa tasossa olevien säteisviivojen kanssa, jotka on vedetty niveltapista 44.

Salpaelin eli laatta 60 on asennettu eturunkorakenteelle 20 liikkuen salpaamattoman asennon, jossa se on erillään hammastetusta elimestä 48, ja salvatun asennon välillä, jossa se sijaitsee hammastetun elimen 48 hampaiden 58 välissä. Salpaelin eli laatta 60 on tarkemmin sanottuna sijoitettu ylemmän ja alemman oleellisesti samanlaisten oh-jauslevyjen 62 vast. 64 väliin, jotka on kiinnitetty eturunkorakenteeseen 20 laitteiden avulla, jotka käsittävät ylemmän ja alemman kulmatukilevyn 66 vast. 68. Välikekappale 70 on kiinnitetty ohjaus-levyjen 62 ja 64 ulkoreunojen väliin jotta näiden väliin jäisi tarpeeksi tilaa salpaelimen vapaata liikettä varten niiden välissä.

s 60525

Salpaelin tai levy 60 on pääasiassa kolmionmuotoinen ja kun salpaelin on täydessä salpa-asennossa, kuten kuviossa 5 on esitetty, tulee sen ensimmäinen sivu 72 sijoittumaan siten, että se on oleellisesti saman suuntainen eturunkorakenteen 20 sivun kanssa etukulmaosan 74, joka sijaitsee hammastetun elimen 48 hampaiden 58 välissä, ja takakulmaosan 76 välissä. Salpaelimen 60 takakulmaosassa 76 on pituussuunnassa kulkeva pitkänomainen aukko 78, joka käsittää takimmaisen suorakulmaisen osan 80 ja etumaisen suorakulmaisen osan 82, joka leveydeltään on pienempi kuin osa 80. Ylemmän ja alemman ohjauslevyn 62 ja 64 samalla viivalla olevien aukkojen läpi on viety niveltappi 84, joka menee salpaelimessä 60 olevan aukon 78 läpi. Ohjaus- tai välikekappale 86 sijaitsee niveltyvästä niveltapin 84 päällä ja se liukuu salpaelimen 60 aukon 78 takimmaisessa suorakulmaisessa osassa 80. Salpaelin 60 puristuu eteenpäin jousen 88 avulla, jonka v«takkai-set päät nojaavat aukon 78 etumaisen suorakulmaisen osan 82 etupäätä ja ohjauskappaletta 86 vastaan. Salpaelimen 60 etureunaosa 74 on muotoiltu toimimaan yhdessä aukon 78, ohjauskappaleen 86 ja jousen 88 aikaansaaman joutoliikeliitoksen kanssa poistamaan lian ja muun vieraan aineen hammastetun elimen 48 hampaiden 58 välistä kun salpaelin 60 siirtyy osittain lukitusta väliasennosta, joka on esitetty kuviossa 6, kuviossa 5 esitettyyn täysin lukittuun asentoon. Etumaisessa reunaosassa 74 on erityinen johtoreuna 90, joka on kalteva eteenpäin ja sisäänpäin salpaelimen sivusta 72 ja on sijoitettu siten, että se tulee kosketukseen vastaavien pintojen 92 sisäpäiden kanssa, jatka yhdistävät hampaiden 58 väliset vastaavat pohjapinnat kun salpaelin 60 on kuviossa 6 esitetyssä väliasennossa. Kaareva reuna 94 on suunnattu sisäänpäin kaltevan johtoreunan 90 sisäpuolisesta päästä ja sijaitsee säteellä, joka on vedetty niveltapista 84, kun salpaelin 60 on etumaisimmassa asennossaan niveltapin 84 suhteen kuten kuviossa 6 on esitetty. Salpaelimen 60 sisäpuolisen takakulman 96 ja etu-runkorakenteen 20 sivun välissä on hydraulinen toimielin 98, joka on pidennettävissä vast, lyhennettävissä salpaelimen salpaami-seksi hammastetun elimen 48 kanssa vast, sen irroittamiseksi siitä.

Kuten kuviosta 8 ilmenee kuuluu hydraulinen toimilaite 98 hydraulijärjestelmään, joka käsittää säädettävän painenestepumpun 100 ja säiliön 102, jotka on kytketty kaksi-asentoiseen nelitie- 6 60525 ohjausventtiiliin 104 syöttö- ja palautusjohtojen 106 ja 108 kautta. Ohjausventtiili 104 on vuorostaan kytketty vastakkaisiin työaukkoi-hin toimilaitteen 98 männänvarsi- vast, sylinteripäissä ohjaus-johtojen 110 ja 112 kautta. Ohjausventtiili 104 on tässä esitetty ensimmäisessä eli lukitussa asennossa, jossa pumppu 100 on kytketty toimilaitteen syiinteripäähän ja säiliö 102 toimilaitteen männänvarsipäähän, ja jolloin toimilaite 98 on sovitettu siirtämään salpaelintä 60 vastapäivään niveltapin 84 ympäri kuviossa 5 esitettyyn salpa-asentoon. Ohjausventtiili 104 on valinnaisesti siir-tettävissä oikealle kuviossa 8 esitetystä asennosta toiseen eli salvan irroittavaan asentoon, jossa pumppu on kytketty toimilaitteen männänvarsipäähän ja säiliö toimilaitteen syiinteripäähän, jol loin toimilaite on sovitettu lyhentymään ja siirtämään salpa-elintä 60 myötäpäivään niveltapin 84 ympäri täysin irtikytkettyyn asentoon (ei esitetty). Ohjausventtiilin 104 valinnaiseksi siirtämiseksi ensimmäisen ja toisen asennon välillä oikean- ja vasemmanpuoleiset solenoidit 110 ja 112 kytketään venttiilin 10¾ oikean- vast, vasemmanpuoleisiin päihin. Solenoidahin 110 ja 112 on kytketty oikean- yast. vasemmanpuoleiset ohjausjohdot 114 vast. 116, jotka päättyvät koskettimiin 118 vast. 120. Akku 122 toimii sähkölähteenä solenoideja varten voimajohdon 124 kautta. Sarjaan voimajohdon 124 kanssa on kytketty sytytysvirrankatkaisija 126, käsikäyttöinen auki-kiinni-katkaisija 128 sekä vaihdevipuasentoon reagoiva katkaisija 130. Vaihdelaatikon vaihdevipu on kytketty katkaisijaan 130 katkoviivoin 132 merkityn laitteen avulla katkaisijan 130 automaattiseksi siirtämiseksi ensimmäiseen asentoon, joka kytkee voimajohdon vasemmanpuoleiseen solenoidiin 112 ohjausjohdon 116 kautta kun vaihdevipu siirretään vapaa-asentoon, kuten kuviossa 8 on esitetty, ja siirtämään katkaisijan 130 toiseen asentoon, jossa voimajohto on kytketty oikeanpuoleiseen solenoidiin 110 ohjausjohdon 114 kautta kun katkaisija siirretään pois vapaa-asennosta.

Akselisalvan toiminta on seuraavanlainen. Olettaen että ajoneuvo lion käytössä korjuupaikalla on virtakatkaisija 126 tietysti kiinni ja kuljettaja on normaalisti sulkenut käsikäyttöisen katkaisijan 128, koska yleensä halutaan että akselisalpa 46 toimii automaattisesti korjuupaikalla. Jos kuljettaja haluaa tarttua kiinni tukki-kuormaan ja hinata se sisään vintturin 14 avulla, pysäyttää hän normaalisti ajoneuvon ja asettaa vaihdevivun 32 kuviossa 8 esitettyyn vapaa-asentoon. Tästä seuraa että katkaisija 130 siirtyy 7 60525 kuviossa 8 esitettyyn ensimmäiseen asentoonsa, jossa se yhdistää voimajohdon 124 vasemmanpuoleiseen solenoidiin 112 venttiilin 104 siirtämiseksi vasemmalle kuviossa 8 esitettyyn lukitusasentoonsa. Täten toimilaite 98 'pidentyy ja kiertää salpaelintä 60 vasta- päivään niveltapin 84 ympäri. Kun salpaelin 60 kiertyy tulee etu-kulmaosan 74 johtava reuna ensin yhteyteen hammastetun elimen 48 kanssa. Jos yksi kahden vierekkäisen hampaan välisistä tiloista on salpaelimen 60 tasolla koskettaa johtava reuna elintä 48 kuten kuviossa 6 on esitetty. Kun hydraulinen toimilaite 98 pitenee edelleen siirtää reuna 90 salpaelintä 60 taaksepäin niveltapin 84 suhteen jousen 88 vaikutusta vastaan. Tämä salpaelimen 60 liike taaksepäin jatkuu kunnes kulmaosan 74 johtava reuna 90 vapauttaa elimen 48 pystyosan 50 sisäpinnan, minkä jälkeen kulmaosan 74 kaareva reuna 94 tulee yhteyteen pinnan 92 kanssa, joka yhdistää vierekkäisten hampaiden 58 pohjapinnat. Ohjauskappaleen 86 etupinta tulee nyt olemaan lähellä aukon 78 takimmaisen suorakulmaisen osan 80 etupäätä. Kun hydraulista toimilaitetta 98 pidennetään edelleen salpalaitteen 60 siirtämiseksi täydelliseen salpa-asentoon, jää kaareva reuna 94 kosketukseen pinnan 92 kanssa ja varmistaa siten että hammasväli pysyy vapaana salpaelimen 60 liikeradalla olevista vieraista aineista. Jos yksi hampaista 58 on salpaelintä 60 vastassa kun tämä kiertyy salpa-asentoa päin, painuu salpaelin 60 vieressä olevaa hammasta vastaan kunnes eturunkorakenne 20 siirtyy tarpeeksi salpaelimen saattamiseksi yhden hammasvälitilan kohdalle.

Kun tukkikuorma on vedetty tarpeeksi sisään jotta se voitaisiin sijoittaa ajoneuvon TO ohjaimen 16 viereen haluaa kuljettaja tämän jälkeen normaalisti siirtää tukkikuorma keräysalueelle. Siirtämis-toiminnan aloittamiseksi kuljettaja siirtää vivun 32 haluttuun asentoon ajoneuvon vaihdelaatikon vastaavan toiminnan aikaansaamiseksi. Kun hän siirtää vivun 32 vapaa-asennosta siirtyy katkaisija 130 toiseen asentoonsa, jossa se yhdistää voimajohdon 124 johtimeen 114 ja siten oikeanpuoleiseen solenoidiin 110. Virtaa saava solenoidi 110 aiheuttaa ohjausventtiilin 104 siirtymisen oikealle pumpun yhdistämiseksi toimilaitteen 98 männänvarsipäähän samanaikaisesti kun se yhdistää toimilaitteen sylinteripään säiliöön 102.

Toimilaite 98 lyhenee siis ja kiertää salpaelintä 60 myötä päivään kuviossa 5 esitet. stä asennosta sen irroittamiseksi hammastetusta elimestä 48. Heilahtava akselirakenne 46 on tämän jälkeen

Claims (7)

1. Ajoneuvon, erityisesti maastokelpoisen työkoneen heiluri- akselilukko, joka ajoneuvo on varustettu heiluriakselirakenteella, joka on kiertyvä ajoneuvon pituussymmetria-akselin kanssa yhdensuuntaisen kiertoakselin (44) ympäri ja joka on lukittavissa hei-luriakselilukolla eri kallistuasentoihin ajoneuvoon nähden, jolloin heiluriakselilukko käsittää hammastankomaisen elementin (48) sekä lukituselementin (60), joka on vietävissä hammastankomaisen elementin (48) hammasloveuksiin heiluriakselirakenteen lukitsemiseksi halutuun kallistusasentoon, tunnettu siitä, että hammastan-komainen elementti (48) on kiinnitetty heiluriakseliin (40) kohtaan, joka on akselin kannattaman pyörän (18) ja ajoneuvon (10) sivun välillä sekä ulkonee siten, että sen hammaslovet ulkonevat säteettäi-sesti heiluriakselirakenteen kiertoakselin (44) suhteen, sekä että. lukituselementti (60) on kiertyvästi kiinnitetty ajoneuvon (10) sivuun käännettäväksi heiluriakselirakenteen kiertoakselin (44) suhteen säteettäisessä tasossa lukitustartuntaan hammastankomaisen elementin (48) hammasloviin, jolloin lukituselementin (60) kääntyminen suoritetaan käyttölaitteella (98), .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen heiluriakselilukko, tunnettu siitä, että lukituselementti on levy (60), jossa on ham-masloveukseen työnnettävä päätyosa (74), jossa päätyosassa (74) on viettävä johtopinta (90), joka on tarkoitettu tulemaan kosketukseen hammaslovien pohjapintojen kanssa niiden toisessa päässä levyä (60) lukitusasentoonsa käännettäessä. 9 60525

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen heiluriakselilukko, tunnettu siitä, että hammaslovissa on ajoneuvon ajosuuntaan nähden taaksepäin suuntautuvat pohjapinnat, sekä että lukitusele-mentti tai levy (60) on kääntyvästi kiinnitetty ajoneuvoon (10) kier-totapilla (84), joka sijaitsee matkan päässä hammastankomaisesta elementistä (48), sekä että esijännityslaite (76, 86, 88) on sijoi-tetty kyseisen kiertotapin (84) yhteyteen, jolla lukituselementti tai levy (60) painetaan sen hammasloven pohjaa vasten, johon se on työnnetty.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen heiluriakselilukko, tunnettu siitä, että lukituselementti tai levy (60) on sijoitettu kahden yhdensuuntaisen ohjauslevyn (62, 64) väliin, jotka levyt on kiinnitetty ajoneuvon (10) sivuun ja jotka kannattavat kiertotappia (84) lukituselimen tai levyn (60) asentamiseksi käännettävästä.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen heiluriakselilukko, tunnettu siitä, että esijännityslaite (76, 86, 88) käsittää oh-jauskappaleen (86), joka on käännettävästä asennettu kiertotappiin (84) ja jossa on vastakkaiset yhdensuuntaiset tasaiset pinnat, että levy (60) on varustettu pitkänomaisella aukolla (78) , jossa ohjaus-kappale (86) on ja jossa on vastakkaiset tasaiset kyljet, jotka liuku-kosketuksessa vastaavat ohjauskappaleen (86) vastakkaisiin yhdensuuntaisiin tasaisiin pintoihin, sekä kierrejousen (88), jonka toinen pää on ohjainkappaletta (86) vasten ja toinen pää pitkänomaisen aukon (78) lyhyttä sivua vasten.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen heiluriakselilukko, tunnettu siitä, että lukituselementti tai levy (60) on muodoltaan oleellisesti kolmiomainen ja on yhdestä kulmastaan varustettu liitoskappaleella (96) käyttölaitetta (98) varten, toisesta kulmastaan vaurstettu kääntö- ja esijännityslaitteella (84, 78, 86, 88) ja kolmennesta kulmastaan varustettu viettävällä johtopinnalla (90) .

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hieluriakseli-lukko, tunnettu siitä, että viettävä johtopinta (90) on muodostettu kaareksi, jonka keskipiste on kiertotapin (84) kiertoakse-lilla. 10 60525 Patentkrav;