FI59977B - Saett och apparat vid framstaellning av glasfibrer - Google Patents

Description

ΓΓ5?7 ΓβΙ ^KUULUTUSjULKA.SU CQQ77 IBJ V11) UTL.AGG N I NOSSKKI FT ' ^ ^ (51) Kv.ik?/int.a.3 C 03 B 37/04 SUOM I — FI N LAN D (21) Ptt«*ttllMk«imi· — PttwttMidknlnf 761293 (22) Hak«ml*plivi — Aitt6knln|tdtg 07.03*76 (23) Alkupllvt—GMtlfhttsdai 07.05.76 (41) Tulkit |ulkls«ktl — Bllvlt affentllf 10.11.76

Patentti-ja rekiiterihallitu· ................ . . ., .

' (44) Nthtivllolpuon jt kuuLJulkalaun pvm. —

Patent-och registentyrelien Araekan utlajd och utl.*krtft*n publkwad 31.07.81 (32)(33)(31) «tuoikeu·—B«|ird pr»ont*t 09. o5.75

30.05.75 USA(US) 575870, 582U6U

(Tl) Owens-Coming Fiberglas Corporation, Fiberglas Tower, Toledo,

Ohio U3659, USA(US) (72) James Walter Scott, Newark, Ohio, Robert Lawrence Rising, Newark,

Ohio, Carl Fredrick Rimmel, Newark, Ohio, USA(US) (7M Öy Kolster Ab (51*) Menetelmä ja laitteisto lasikuidun valmistamiseksi - Sätt och apparat vid framställning av glasfibrer Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laite kuitujen valmistamiseksi, jossa sulaa lasia sentrifugoidaan virroiksi, virrat ohennetaan hienoiksi kuiduiksi suuntaamalla renkaanmuotoinen kaasusuihku suurella nopeudella virtoja vastaan, kuidut puretaan sentrifugointilaitteesta sylinterimäisenä verhona, joka on suunnattu talteenottopintaa kohti, ainakin yksi tasomainen kaasusuihku suunnataan suurella nopeudella poikkisuunnassa verhoa vastaan siinä mukana olevien kuitujen virtaussuunnan muuttamiseksi jaksottain ja näin ohjatut kuidut kerätään talteen-ottopinnalle sen yläpuolen» tapahtuvan levityksen aikana.

Kuitumaisten villamattojen valmistuksessa, erityisesti sellaisten, joita käytetään rakennuseristykseen, syötetään lämmössä pehemenevää materiaalia kuten sulaa lasia sentrifugointilaitteeseen, jossa keskipakoisvoimat saavat sulan, lämmössä pehmenevän materiaalin virrat poistumaan useista rei'istä, jotka on sijoitettu pitkin sentrifugin ulkokehää. Näihin suliin virtoihin vaikutetaan sitten ohennus-laitteella, joka on sijoitettu sentrifugilaitteen ulkokehän ympärille. Tämän ohen-nuslaitteen voi muodostaa poltin, suurtehopuhallin tai näiden yhdistelmä. Sulat lasivirrat ohennetaan täten ohuiksi kuiduiksi, jotka voidaan kerätä massaksi, jolla on villamainen kudos.

Paitsi että ohennuslaite ohentaa sulat virrat villakuiduiAsi se saa sitäpaitsi aikaan sylinterimuotoisen, erittäin nopeiden kaasujen virtauksen muodostu- 59977 2 misen, jotka virtaavat aksiaalisesta poispäin sentrifugointilaitteesta ja päin talteenottopintaa. Tämä kaasuverho sisältää ohennetut kuidut. Tästä seuraa, että kaasuverho muodostaa kuljetuslaitteen ohennettujen kuitujen jakamiseksi sopivalle talteenottopinnalle.

Yleensä muodostaa sen talteenottopinnan, jolle kuitumainen villa kerätään, liikkeessä oleva hihna, jolla on pinta-ala, jolle villa on levitettävä, joka on suurempi kuin sen sylinterimäisen verhon pinta-ala, joka poistuu kuidutuslaittees-ta. Tämän vuoksi käy välttämättömäksi käsitellä verhoa mukana seuraavien kuitujen levittämiseksi tasaisesti talteenottopinnan toivotulle alalle.

Aiemmin tunnettuja menetelmiä ja laitteita on esitetty useissa eri julkaisuissa.

SE-patenttijulkaisussa 181566 on esitetty menetelmä, jossa käytetään suutti-mia kuituvirtauksen poikkeuttamiseen, jolloin suuttimiin tulevan painekaasun syöttämistä säädetään venttiilin avulla. Julkaisun mukaisessa menetelmässä ei kuitenkaan em. venttiilien avulla saada aikaan suihkua, joka sykkii moduloidulla nousevalla ja laskevalla paineaaltomuodolla, SE-patenttijulkaisussa 226lU2 esitetyssä laitteessa on samoin käytetty suuttimia kuituvirtauksen poikkeuttamiseksi, mutta tällä laitteella ei myöskään saada aikaan em. sykkivää suihkua.

US-patenttijulkaisussa 3020585 esitetyssä menetelmässä saadaan kuituvirtauksen poikkeaminen suunnastaan vastaavasti kaasusuihkujen avulla, jotka synnytetään suuttimien avulla. Julkaisusta selviää, että on toivottavaa saada aikaan suihkujen paineenohjaus esim.venttiilien avulla, jolloin säätö voi tapahtua siten, että suihkujen painetta muutetaan yksittäin tai suhteessa toisiinsa. Tässäkään menetelmässä ei käytetä moduloidulla nousevalla ja laskevalla paineaaltomuodolla sykkivää sui hkua.

US-patenttijulkaisussa 289707*+ on esitetty menetelmä ja laite, jossa suuttimien kautta virtaavia painekaasuvirtoja ohjataan kaksitieventtiilin avulla, mutta myöskään tässä menetelmässä ei käytetä em. tavalla sykkivää suihkua.

US-patenttijulkaisussa 32959*+3 on esitetty menetelmä ja laite, joka eroaa periaatteeltaan ym. tunnetuista menetelmistä ja laitteista. Tässä julkaisussa on esitetty menetelmä, jossa ilmavirtaus aikaansaadaan kuituvirtauksen toiselle tai toiselle puolelle esim. säädettävän kehän avulla, jolloin em. ilmavirtaus suunnataan pääasiallisesti kuituvirtauksen pituussuuntaisesti, kun sitävastoin tässä keksinnössä ja em. muissa julkaisuissa kaasuvirtaus on suunnattu poikittaisesti kuituvirtaukseen nähden.

US-patenttijulkaisussa 35998U8 on puolestaan esitetty menetelmä ja laite lankojen ohjaamiseksi, joka siis poikkeaa käyttötarkoitukseltaan huomattavasti tämän keksinnön ja aiemmin mainittujen keksintöken käyttöalasta.

Aiemmin tunnetussa kuitujen valmistukseen liittyvissä menetelmissä on suurimpana epäkohtana ollut se, että suihkut, joilla on yhtäkkinen tai jyrkkä paine- 3 59977 aaltorintama ja jotka suunnataan poikittaisesti kuituverhoon nähden, pyrkivät rikkomaan verhon ja saamaan aikaan kuitujen epäjatkuvan purkautumisen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen menetelmä ja laite kuitujen valmistamiseksi, jossa ei ole em. epäkohtaa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista, että suurella nopeudella liikkuvan kaasun tasomainen suihku saatetaan sykkimään moduloidulla nousevalla ja laskevalla paineaaltomuodolla.

Menetelmän soveltamiseksi keksitylle laitteelle puolestaan on pääasiallisesti tunnusomaista, että siinä on säätölaite päälle/ pois-tyyppiä painekaasu-virran puissittamiseksi syöttölaitteesta suukappalelaitteeseen ja akkumulaattori-laite, joka on sijoitettu päälle/pois-tyyppisen säätölaitteen ja suukappalelait-teen välille sen paineaaltomuodon moduloimiseksi, joka syötetään suukappalelaitteeseen ja puretaan siitä.

Keksinnön etuna tunnettuihin menetelmiin ja laitteisiin verrattuna on se, että saadaan aikaan kuitujen tasainen jakaantuminen talteenottovyöhykkeiden rajojen välillä, jolloin kerroksen epäjatkuvuuden syntyminen näiden vyöhykkeiden välillä estetään.

Kuitupainon jakautumista talteenottopinnalle voidaan säätää seuraavilla parametreillä: hyötysuhteella (sysäysajan ja kokonaisjaksoajan välinen suhde), kaasutasojen epäsymmetrisellä suuntaamisella sylinterimäisen verhon ympärillä ja kaasun, esimerkiksi ilman tai höyryn suunnattujen tasojen eli ns."ilmaveitsien" kallistuksella vaakatason ylä- tai alapuolella.

Liitteenä olevissa piirroksissa kuvio 1 esittää laitetoteutusmuotoa, jota voidaan käyttää tämän keksinnön toteuttamiseen, kun taas kuvio 2 on kolmiulotteinen kaavamainen kuva, joka esittää rajoitettujen ilmaveitsien ja sylinterimäisen verhon välistä suhdetta, kuvio 3 on vaakaleikkauskuvanto, joka on otettu putkin kuvion 1 viivaa 3-3 ja joka esittää yleisesti kuituvirran "jalanjälkiä" talteenottopinnalla, kuvio 4 esittää moduloidun paineaaltomuodon vertailua neliskulmaisen päälle/pois-aaltomuodon kanssa, kuvio 5 on kaavamainen kuva, joka esittää tämän keksinnön toteuttamista useilla kuidutuslaitteilla, kuviot 6-8 ovat toisiaan muistuttavia kaavakuvia, jotka esittävät erilaisia tämän keksinnön mukaisia laitetoteutusmuotoja, kuviot 9-11 ovat toisiaan muistuttavia kaavakuvia, jotka esittävät välineitä painojakautuman säätämiseksi talteenottopinnalle, kuvio 12 on katkaistu kaavamainen tasokuvanto kahdesta kuidutusyksiköstä, niiden molempien suukappalejärjestelyistä ja silla olevasta talteenottopinnasta, ja U 59977 kuvio 13 on sähköinen kytkentäkaavio nestesuihkuja varten tarkoitetun säätölaitteen toteutusmuodosta, jotka nestesuihkut lähtevät suukappaleista neljässä kuidutuslaitteen kohdassa, joissa on käytetty hyväksi tämän keksinnön mukaisia periaatteita.

Piirrosten kuvio 1 esittää sentrifugointiroottoria 10, jota pyöritetään pystyakselia tai putkiakselia 11 käyttäen. Roottori 10 ottaa vastaan sulan materiaalin 12, kuten lasin virtauksen, joka sillä aikaansaatavilla keskipakoisvoimilla saatetaan virtaamaan ulospäin ja ylös pitkin roottorin vaipan 13 sisäpuolelta. Sen hydrostaattisen paineen ansioeta, joka vaikuttaa sulaan lasiin, se saatetaan virtaamaan useiden reikien 16 läpi, jotka on porattu roottorin vaippaan 13· Saatuihin sulan lasin virtoihin 14 vaikuttaa korkeassa lämpötilassa olevien polttokaasujen suihku, joka puhalletaan poltinaukon 13 läpi ja suunnataan alaspäin sulan lasin virtoja vasten. Tämän lisäksi puhalletaan kaasun tai höyryn suihku korkeassa paineessa puhaltimen 20 läpi. Poltinaukosta 13 tulevien, korkeassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa olevien kaasujen ja puhaltimesta 20 tulevan, korkeassa paineessa oleva kaasun yhdistelmä vaikuttaa sulan lasin virtoihin 14 Ja ohentaa nämä virrat kuiduiksi 21 ja suuntaa ja kiihdyttää kuidut kaasun sylinterinmuotoiseen verhoon 40, joka on korkeassa lämpötilassa, johon pitkät kuidut on otettu mukaan.

Kun kuituverho 40 virtaa akslaalisesti pois kuidutuslaltteesta, siihen voi vaikuttaa sideaineen suihku 23. Alavirtaan suihkusta 23 on kaksi pitkänomaista purkaussuukappaletta 58, joiden läpi vastakkaisiin suuntiin suunnatut ilma- tai höyryveitset 25 suunnataan kuituverhoa 40 vastaan. Ilmaveitsien 25 yhteisvaikutuksella kuituverhoon 30 verho suunnataan uudelleen ja jaetaan kahteen erilliseen rajoitettuun kuituvArtaan 40 L ja 40 R.

Antamalla ilmaveitsien 25 vaikuttaa jaksottain verhoon 40 siirretään kuituvirtoja 40 L ja 40 R katkonaisesti päätyseinämien 26 välillä, jolloin kuidut jakaantuvat vastaaviin osiinsa huokoista talteenottopintaa 27. Sinä aikana, kun ilmaveitset 25 ovat poiskytkettyinä, verho 40 virtaa keskeytyksettä talteenottopinnalle 27« Tämän seurauksena asettuu poikki-euunnassa yhtenäinen kuitukerros 30 talteenottopinnan koko leveydelle. Talteenottopinnan alapuolella on matalapainekammio 28, jonka läpi muodostus-kaasut ja palamistuotteet poistetaan poistoputken 29 kautta. Se veto, joka aikaansaadaan matalapainekaan!on avulla, estää sitäpaitsi levitettyjen kuitujen ei-toivottua leijumista ympäriinsä.

Kuvio 2 on isometrinen kuvio, Joka esittää sylinterlmäistä verhoa 40, joka pyörii vastapäivään ja johon pitkät ohennetut kuidut 21 on otettu mukaan. Purkaussuukappaleet 38 L ja 38 H on mieluummin sijoitettu yhteen 5 59977 tasoon 54, joka loikkaa verhon akselin 17 suorassa kullassa. Vaikka on suositeltavaa sijoittaa suukappaleet 58 L ja 58 R samaan tasoon, kuuluu tämän keksinnön suojapiirlin asettaa nämä suukappaleet yhdensuuntaisiin tasoihin ja/tai kallistaa näitä tasoja johonkin kulmaan verhon akselia 17 vastaan.

llmaveitset 25 tulevat ulos useista reijistä tai pitkänomaisesta raosta ilmasuuttimessa 58, jolla on sellainen muoto, että aikaansaadaan rajoitettu, tasomainen, tasomainen ulostuleva kaasuvirta, jolla on suuri nopeus, josta tässä käytetään nimitystä ilmaveitsi. Nämä llmaveitset suunnataan päin verhoa 40 tarkoituksena törmätä siihen. llmaveitset voivat sijaita samassa tasossa kuin taso 54 tai ne voi olla suunnattu jossakin kulmassa tason 54 ylä- tai alapuolelle kuitujen putoamisen säätämiseksi vastaavista aikaansaaduista kuituvirroista.

Tämän keksinnön mukaisesti aikaansaadaan kuituvirrat 40 L ja 40 R jakeottain ilmaveitsien 25 jaksottaisella vaikutuksella kuituverhoon 40.

Sillä aikavälillä, jolla llmaveitset ovat "päällä", jakavat kuituvirrat kuituja vastaaville talteenottovyöhykkellleen. Kun veitset ovat "poissa", virtaa kuituverho 40 häiriintymättä kohti keskimmäistä talteenottovyöhy-kettä. Kuituverholla 40 on silloin,, kun se virtaa häiriintymättä, suurempi kuitusisältö kuin kuituverrollla 40 L ja 40 H. Tämän vuoksi on se aika, jona verhon 40 annetaan virrata häiriintymättä, lyhyempi kuin se aika, jona kuituvirrat 40 L ja 40 E esiintyvät niin, että tasainen kerrospaksuus koko talteenottopinnalle voidaan toteuttaa. Hyötysuhde (veitsi- ja kokonaisjakson välinen suhde) edustaa prosentuaalista aikaa jaksossa, jona kuituvirrat 40 L ja 40 R ovat olemassa. Hyväksyttävän hyötysuhteen 505 mm:n kuidutuslaitteelle, joka tuottaa suunnilleen $50 kg lasikuitua tunnissa, on havaittu olevan alueella 40-85 io% kun taas hyväksyttävän jaksonpituuden on havaittu olevan alueella maksimi 2 sekunnista minimi l/2 sekuntiin. Nämä parametrit ovat välttämättä funktio kuiduttimen ulosvetonopeudesta, toivotusta kerrospaksuudesta ja talteenottopinnan leveydestä.

Kuvio 5 on vaakaleikkauskuvanto, joka on otettu kuvion 1 viivaa 5-3 pitkin. Kuvio 5 esittää likimääräistä "jalanjälkeä" kuituvirroille 40 L ja 40 R, kun llmaveitset 25 vaikuttavat sylinterimäiseen verhoon 40. Paikallis-tamistarkoituksessa on roottorin 10 suhteellinen sijainti esitetty katkoviivoilla. Talteenottopinnan voidaan ajatella koostuvan kolmesta painojakau-tumisvyöhykkeestä, vasemmasta vyöhykkeestä L, keskivyöhykkeestä 14 ja oikeasta vyöhykkeestä R. Yleisesti voidaan katsoa olevan niin, että kuituvirta 40 L jakautuu vyöhykkeelle L ja kuituvirta 40 R vyöhykkeelle R, kun llmaveitset ovat päällä ja vaikuttavat verhoon 40. Jakson nollaosalla tai tehottomalla osalla (llmaveitset poissa) virtaa sylinterimäinen verho 40 häiriintymättä 6 59977 päin talteenottopintaa 27* jolloin kuidut jakautuvat keskivyöhykkeelle M. Tämän keksinnön ominaispiirteen avulla· jota kuvataan alla· voidaan kuitenkin jokaista kuituvirtaa edelleen säätää kuitupitoisuuksien tasaisen jakautumisen takaamiseksi koko niiden kullekin vyöhykkeelle.

Tämän keksinnön mukaisesti moduloidaan se neliskulmainen paineaalto-muoto· joka muutoin syntyisi aktivoitaessa ilmaveitset yksinkertaisella eäätöventtiilillä 35» joka on päälle/pois-tyyppiä· einityyppiseksi aaltomuodoksi sijoittamalla akkumulaattori alavirtaan päälle/pois-tyyppisestä säätö-venttiilistä. Kuvio 4 esittää suhdetta sen neliskulmaisen paineaallon, joka aikaansaadaan säätöventtiilillä 35 ja akkumulaattorilla modifioidun paine-aaltomuodon välillä, joka saadaan suukappaleista 38. Moduloitu paineaalto, joka syötetään suukappaleisiin 38, saa vastaavat tasomaisessa ilmaveitsessä 23 olevat nopeusvektorit asteittain kasvamaan minimiarvosta maksimiarvoon ja senjälkeen asteittain palautumaan minimiarvoon. Kokonaiskestoaika tälle jaksolle ja päälle/pois-osille on esitetty suhteessa neliskulmaiseen aaltoon. Hyötysuhde määritellään "päälle^aikana jaettuna kokonaiskestoajalla. Kuten kuviossa 4 esitetään nousee pneumaattinen lähtöpaine akkumulaattorista, sellaisena kuin se syötetään purkaussuukappaleisiin, asteittain maksimiarvoon ja putoaa tasaisesti tahdistetussa suhteessa neliskulmaisen, tyyppiä päälle/ pois olevan syöttösignaalln kanssa.

Sinä aikana, jona akkumulaattorin lähtöpaine on maksimiarvossaan PmaT, ovat kuituvirrat olemassa ja ne jakavat kuidut vasempaan ja oikeaan talteenottovyöhykkeeseen. Kun akkumulaattorin lähtöpaine on jaetaan kuidut sitävastoin keskimmäiseen talteenottovyöhykkeeseen. Näiden molempien ajanjaksojen välillä on siirtymäjakso (kts. kuv. 4), jonka aikana sylinteri-mäinen verho siirtyy pehmeästi vasemmaksi ja oikeaksi kuituvirraksi ja/tai palautuu sylinterimäisen verhon^muotoon. Pehmeä siirtyminen sylinterimäisestä verhosta erillisiksi kuituvirroiksi ja sitä seuraava palautuminen tuottaa kuitujen tasaisen jakautumisen talteenottovyöhykkeen rajojen välillä, millä vältetään kerroksen epäjatkuvuus näiden vyöhykkeiden välillä.

Pneumaattista lähtöeignaalia akkumulaattorista voidaan säätää muuttamalla akkumulaattorin kokoa tai kapasiteettia. Jos akkumulaattorin kapasiteettia pienennetään, aikaansaadaan pneumaattisen lähtösignaalin nopeampi kasvu ja pieneneminen, kun taas akkumulaattorikapasiteetin lisäyksellä tulee olemaan päinvastainen vaikutus. Näin ollen muodostuu ilmaveitsen 23 vaikutuksesta verhoon 40 Ja saatujen kuituvirtojen 40 L ja 40 R luonteesta koko-naisjaksoajan, hyötysuhteen, pneumaattisen painoalueen Ja akkumulaattorikapasiteetin funktio. On havaittu edulliseksi saattaa Pm^n vastaamaan nollaa, mutta keksinnön suojapiiriin kuuluu yhtä hyvin saattaa PMin vastaamaan jotakin muuta arvoa kuin nollaa. Tämä voidaan saavuttaa sopivalla akkumu- τ 59977 laattorin mitoituksella Ja jaksonpituuden säädöllä niin, että akkumulaattorin ei anneta tyhjentyä täysin ennen täyttövaihetta seuraavan Jakson aikana.

Kuvio 5 esittää kaavamaisesti toteutusmuotoa, jolla useat kuidut-timet (ei-esitetty), jotka on kytketty peräkkäin toisiinsa, saavat aikaan vastapäivään kiertävät kuituverhot 40. Jokaisen verhon ympärille on asetettu pari vastakkaisiin suuntiin suunnattuja purkaussuukappaleita J8 L ja 38 R, jotka on siirretty sivuun vastakkaisista asemista kuituverhojen ympärillä. Painekaasun syöttämiseksi oikeaan ja vasempaan ilmaveitslsuukappaleen sarjaan on järjestetty jakoputki 37 a ja 37 h. Näiälfc^akoputkia syötetään vuorostaan sopivalla putkijärjestelyllä yhteisestä akkumulaattorista 45· Paineilman syötön säätö akkumulaattoriin 45 aikaansaadaan säätöventtiilillä 35· joka on päälle/pois-tyyppiä ja jota puolestaan säädetään jollakin sopivalla säätöjärjestelyllä (ei-esitetty). Kuiduttimia voidaan käyttää myös siten, että joka toinen kuituverho pyörii vaetapäivään ja vastakkaiseen suuntaan molemmilla puolilla olevia verhoja vastaan. Näin ollen voidaan yksi ja sama ilmaveitsisuukappale saattaa vaikuttamaan kahteen toistensa vieressä olevaan kuituverhoon.

Vaihtoehto kuvion 3 mukaiselle toteutusmuodolle on varustaa jokainen ilmaveitsisuukappale erillisellä säätöventtiilillä ja vastaavalla akkumu-laattorilla, joka on sijoitettu alavirtaan. Näin ollen saatetaan veitsien käyttö pitkin kuiduttimien riviä täytäntöön peräkkäin joko sitä suuntaa vastaan tai siihen suuntaan, johon kerros levitetään. Ilmaveitset voidaan esimerkiksi säätää toimimaan peräkkäin järjestyksessä 3, 2, 1 tai 1, 2, 3* Ilma-veitset voidaan esimerkiksi säätää toimimaan peräkkäin järjestyksessä 3, 2, 1 tai 1, 2, 3* Ilmaveitset voidaan myös aktivoida missä tahahea toivotussa "sytytys järjestyksessä" , jolloin aikaansaadaan kaikkein sattumanvaraisin kuitujen asettuminen vastaanottohihnalle. Ne voivat saada toimia esimerkiksi järjestyksessä 3 R, 3 I<» 2 R, 2 L, 1 R, 1 L jne., jossa R ja L tarkoittavat oikeaa ja vasenta suukappaletta kuituverholle, jolla ön mainittu numero. Ilmaveit-sisuukappaleet 38 L ja 38 R voivat olla myös suunnattuja johonkin kulmaan suhteessa kerroksenlevitysliikkeeseen, kuten esitetään niillä suukappaleilla, jotka on piirretty katkoviivoilla ja sijoitettu verhon 3 ympärille kuviossa 3.

Kuvio 6 on kaavamainen kuva, joka esittää fysikaalista yhteistoimintaa ilmaveitsien ja sylinterimäisen verhon välillä. Vastakkaisiin suuntiin suunnatut suukappaleet 3Θ L Ja 38 H on siirretty sivuun, kuten välimatkalla 42 on esitetty, yhteisestä tasosta, joka sisältää sylinterimäisen verhon akselinsuuntaisen keskiviivan. Suukappaleet 38 L ja 38 R ovat liikuteltavia, kuten nuolella 41 on esitetty, jotta olisi mahdollista muuttaa siirtoetäi-syyttä 42. On suositeltavaa, että vasen ja oikea suukappale on siirretty sivuun yhtä suuren välimatkan päähän, mutta saattaa yhtä hyvin olla toivottavaa siirtää suukappaleita asymmetrisesti syistä, joita selostetaan alla.

e 59977

Ilmaveitsiä esittävät kuviossa 6 nopeusvektorit 39· Vektorit 39 on esitetty eripituisina vain ilmaveitsien tasomaisen luonteen korostamiseksi ja sen seikan kuvaamiseksi, että vektorit leikkaavat sylinterimäistä kuitu-verhoa 40 geometrisellä alueella, jonka leikkauspisteet ovat verhon ulkokehän ympärillä. On suositeltavaa, että ilmaveitsen nopeus on kokonaisuudessaan mahdollisimman tasainen ja yhtenäinen. On kuitenkin ymmärrettävä, että verhohalkaisijoilla, joilla on muu mitta kuin 305 sun» saattaa olla toivottavaa aikaansaada nopeusgradientti tasomaisiin ilmaveitsiin poikkisuunnassa ilmaveitsen suuntaan nähden. Viivoitetut pinnat kuviossa 6 edustavat niitä osia verhosta, joihin ilmaveitset vaikuttavat. Yhtä suuret painomäärät kuituja kuin molemmat viivoitetut alueet edustavat, tulevat jakautumaan vasempaan ja oikeaan jakovyöhykkeeseen, kun taas se painomäärä kuituja, jota edustaa viivoittamaton alue, tulee putoamaan keskivyöhykkeelle.

On suositeltavaa, että kaasusuihkun tai Haaveitaan suunta on koaplenient tin en verhon kiertosuunnalle, kuten kuviossa 6 esitetään, mutta kuuluu kuitenkin keksinnön suojapiiriin suunnata ilmaveitsi verhon^kiertosuuntaa vastaan. Kuvion 6 suhteen tämä vastaisi verhon vastapäivään olevaa kiertosuuntaa. Suurempi haitta ilmaveitsen suuntaamisesta verhon kiertosuuntaa vastaan on se, että veitselle tarvitaan suurempi liike-energia saman tuloksen aikaansaamiseen kuin silloin, kun iimaveitsi toimii komplementtisesti verhon kiertosuuntaan nähden.

Tämän keksinnön vaihtoehtoisia toteutusmuotoja esitetään kuvioissa 7 ja Θ. Kuviossa 7 on purkaussuukappaleet siirretty sivusuunnassa siten, että suukappale 38 L vaikuttaa yli 50 #:in kuituverhosta 40. Tämän seurauksena tulee suurempi painomäärä kuituja (viivoitetun pinnan edustama osa) suunnatuksi kohti oikeaa talteenottovyöhykettä ja vastaavasti pienempi painomäärä (viivoittamattoman pinnan edustama osa) suunnatuksi kohti vasenta talteenottovyöhykettä. Kuvio 8 esittää suukappaleiden 38 L ja 38 E peittävän toisiaan verhon 40 akselinsuuntaisen keskiviivan ympärillä. Tällöin ilmaveitset aikaansaavat interferenssialueen, Jota on merkitty viivoitetulla pinnalla. Tämän seurauksena kuidut jakautuvat kaikille kolmelle vyöhykkeelle sinä aikana, jona ilmaveiteiä aktivoidaan. Ne kuidut, joita edustaa verhon yläosa, suunnataan kohti vasenta vyöhykettä suukappaleen 38 H avulla, ne kuidut, jotka ovat viivoitetulla alueella tai interferenssialueella, putoavat keskivyöhykkeelle ja ne, jotka sisältyvät verhon alaosaan, saatetaan oikealle vyöhykkeelle suukappaleen 38 L avulla.

On todettu, että yhtenäiset, tasaiset lasikuitukerrokset, joiden koko-naisleveye on alueella 1900-2300 mm, ovat mahdollisia soveltamalla tämän keksinnön mukaisia ajatuksia. Rakennuseristyksen valmistuksessa lasivillasta leikataan kerros, jonka leveys on suunnilleen 1980 mm, sopivalla laitteella viideksi pitkänomaiseksi yksiköksi, joiden jokaisen nimellisleveys on 328 mm.

9 i> y * / 7

Tuotannon järjestämistä varten on taltoonottopinta tämän vuokai jaettu viiteen leveyteen tai linjaan, joilla on yhtä suuri leveys. Jokainen linja vastaa yhtä rakennuseristyksen jatkuvaa pituutta.

Kuviot 9-11 esittävät kaavamaisesti kuidutinta, joka aikaansaa verhon 40, joka liikkuu alaspäin ja johon vaikuttaa ilmaveiteisuukappale 38 R. Selvyyden vuoksi esitetään ja selostetaan vain suukappaleen 38 R vaikutusta. Katsotaan kuitenkin että sama asia koskee suukappaletta 38 L ja kuituvirtaa 40 R. Viisi tuotelinjaa on kuvioissa 9-11 merkitty keskimmäinen tuotelinja C:llä, vasen keski- ja vasen laitatuotevirta LC:llä ja LE:llä ja oikea keski-ja oikea laitatuotelinja RC:llä ja RS:llä. Vertailutarkoituksessa on esitetty myös perustana olevat kuitujakautumisvyöhykkoet L, M ja B.

Kuvio 9 esittää tämän keksinnön mukaista nimellistä toimintamallia. Kaasumuotoiset tasomaiset nopeussektorit 39 kohtaavat vaakasuorasti verhon 40, jolloin kuituvirta 40 L levittäytyy pääasiassa vasemmalle jakovyöhyk-keelle L. Johtuen mahdollisista kuiduttimen epäsäännöllisyyksistä voi kuitenkin se kuitujenjpainomäärä, jonka tulee jakaantua tuotelinjoille LE ja LC, olla spesifikaation ulkopuolella. Kuviot 10 ja 11 esittävät menetelmiä painojakautuman säätelemiseksi tuotelinjoille LE ja LC.

Jos ilmaveitsisuukappaletta 38 R käännetään niin, että kaasumuotoiset, tasomaiset nopeusreaktorit 39 suuntautuvat vaakatason alapuolelle kulmassa A, on vektorilla 39 nyt vaakasuora komponentti 39 h ja pystykomponentti 39 v. Niinmuodoin aiheuttaa kuitunopeusvektoreiden komponenttien 39 h ja 39 v lisäys kuituvirran 40 L siirtymisen jakovyöhykkeeltä L kohti vyöhykettä H. Tämän vuoksi voidaan niiden kuitujen painomäärää, jotka päätyvät tuotelinjoille LE, LC ja C, säädellä.

Samalla tavoin aikaansaadaan, kuten kuviossa 11 esitetään suuntaamalla vektorit 39 vaakatason yläpuolelle kulmassa A, ylöspäin suunnatun tai n<sta-van komponentin lisäys kuituvektoreihin, jolloin syntyy pyrkimys pitää kuidut leijumassa pienentämällä niiden nopeuskomponenttia alaspäin niin, että kuiduille annetaan lisäksi translatorinen liike vektorin 39 h vaikutuksesta. Tuloksena on, että kuitupainoa voidaan siirtää linjalta LC linjalle LE.

Se ilmajakosysteemi, joka on esitetty kuviossa 12, käsittää parin suu-kappaleita 46 ja 47 kuituverhoa 40 varten, jotka on sijoitettu suuntaamaan ilmaveiteet 23 verhon vastakkaisilta puolilta siten, että ne halkaisevat verhon erillisiin kuituvirtoihin ja siirtävät virrat erilleen, tyypillisessä tapauksessa häiritsemättä toisiaan. Eri muotoisia suukappaleita voidaan käyttää, kuten pitkänomaisia rakoja tai useita aukkoja, jotka on asetettu riviin suukappaleen pituuden mukaan niin, että ilmaveiteet tulevat ulos suhteellisen ohuena virtausviivojen sarjana, jotka ovat tasossa, joka on kohtisuorassa verhon virtaustasoa tai pituusakselin määrittelemää tasoa vastaan ja tal-teenottopinnan 27 liike- tai pituusakselia vastaan. Kun kyseessä on pyöreä verho, kuten kuviossa 12 esitetään, voivat ilmaveiteet olla vastakkaisilla 10 5y 977 puolilla verhoa 40, kuten on laita llnaveiteien 25, jotka tulevat ulos suukappaleista 46 ja 47· Eräässä toteutusmuodossa on verholla, jonka halkaisija on noin 305 mm, vastakkaiset suukappaleet, joista lähtee suihkut, joiden leveys on suunnilleen 100 mm ja jotka ovat keskinäisellä etäisyydellä, joka tuottaa suunnilleen 25,4 mm:n raon niiden vastakkaisiin suuntiin vir-taavien, toistensa vieressä olevien tehokkaiden reunojen välille.

Ilmasuihkut lähetetään samanaikaisesti molemmista suukappalepareista ja käytetään useita verhoja 40. Ne verhot, jotka saatetaan alttiiksi kuitujen jaolle iimrnveitsen avulla, voidaan samanaikaisesti halkaista suukappaleilla 46 ja 47 sekä 4Θ ja 49 kuviossa 12. Kun ilmavirtaukset pannaan päälle, halkaistaan molemmat kuivuverhot ja siirretään kuituvirroiksi 40 L ja 40 R vastakkaisten ilmaveitsien 25 avulla. Kun suukappaleet on siirretty verhon halkaisijan suhteen sivuun poikkisuunnassa kuitujen talteenottopin-nan syöttösuuntaan nähden, siirretään oleellisesti puolet jokaisen verhon kuiduista keskialueelta kohti kuitujen talteenottopinnan sitä puolta, joka on vastapäätä sitä puolta, johon suihkuja lähettävä suukappale on asetettu. Niinmuodoin halkaistaan koko verho samanaikaisesti paineilmasuihkuilla kui-tuvirhoihin 40 R ja 40 L.

Faineilmasuihkuja lähetetään avaamalla ja sulkemalla nopeasti reagoivia säätöventtiilejä 50, 51» 52 ja 53 putkissa 54, 55» 56 ja 57, jotka ulkonevat jakoputkista 37a ja 376, jotka on tarkoitettu paineilmalle molemmille puolille kuidunmuodostusaluetta. Eräs vaikutustyökalujen muoto säätöventtiilien avaamiseksi ja sulkemiseksi on solenoidi, jollaista esitetään numeroilla 58, 59, 60 ja 61 kuviossa 12 ja 13 säätöventtiileille 50, 51, 52 ja 53.

Kuitujen tehokkaaksi jakamiseksi on havaittu toivottavaksi antaa niiden virrata sitä rataa pitkin, jonka kuidutusyksikkö tai -yksiköt kehittävät, kuten asianlaita nyt on ja jota autetaan kuitujen talteenottopinnan 27 takaisella imulla, ja jaksottain siirtää kuituverho pinnan reunoja kohti. Edullinen säätömenetelmä on puhaltaa ilmasuihkuja säännöllisin väliajoin, joiden taajuus riippuu sellaisista tekijöistä kuten kuitu- ja verho-ominaisuuksista sekä talteenottopinnan liikkumisnopeudesta. Yleensä vaaditaan ilmasuihkuilta sitä euurempaa taajuutta mitä suurempi on talteenottopinnan 27 nopeus tasaisen ja yhtenäisen kuitujakautuman aikaansaamiseksi.

On havaittu, että taajuudet aina noin 3 jaksoon saakka sekunnissa antavat toivotun kuitujakautuman tavallisilla talteenottopinnan nopeuksilla, kun toiminta-aika, prosentuaalinen osa jaksosta, jolloin venttiilien solenoi- 2 dit ovat aktivoituina, on 50 # ja kun ilmanpaine on suunnilleen 3,5 kg/cm jakoputkissa 37» ja 376. Asteittainen ilmanpaineen nosto ja lasku suukappaleissa ja sen ohella niiden voimien asteittainen kasvu ja pieneneminen, jotka vaikuttavat kuituverhoon ilmaeuihkujen avulla, on toivottava kuitujen tasaisen jakautumisen aikaansaamiseksi kuitujen talteenottoverkolle. Suihkut, joilla on äkillinen tai jyrkkä paineaaltorintama, pyrkivät katkaisemaan ver- 11 5997 7 hon Ja aikaansaamaan kuitujen epäjatkuvan asettumisen. Tätä on vältettävä, kun halutaan saada kuitujen yhtenäinen ja tasainen painotiheys siinä matossa, joka on valmistettavana. Tämän paineen noston ja laskun edistämiseksi suukappaleissa nopeasti reagoivien, eolenoidivaikutteisten venttiilien käytössä, on akkumulaattorit 62, 63, 64 ja 63 sijoitettu alavirtaan venttiileihin nähden, so. venttiilien ja suukappaleiden välille. Venttiilireaktion ja niiden paineen nousun viivästymisten yhdistelmä, jotka aiheutetaan akkumulaattoreilla, saa aikaan suihkujaksojen taajuuden pakko-ohjauksen ja suihkujen pysyvyyden.

Kuten kuviossa 13 esitetään voidaan pulssigeneraattoria, jossa on yksilöllisesti säädettävä taajuus ja toimintajakso, käyttää ilmaventtiilien solenoidien 58« 59, 60 ja 61 virtakytkimen säätöön ja sen ohella niiden ilma-suihkujen taajuuden ja pysyvyyden säätöön, jotka vaikuttavat kuituverhoihin. Sähköinen pulssigmneraattori 83, joka on esitetty kuviossa 13, käsittää asetettavan potentiometrin 80 taajuuden säätöä varten ja asetettavan potentiometrin 84 toimintajakson säätöä varten (pulssin "päälle" kestoajan ja koko-naistaajuusjakson välinen euhde). Kun näillä potentiometreillä on asiaankuuluvat osoituslaitteet, kuten osoitin ja jaksoissa per sekunti tai suhteina tai prosentteina jaoteltu asteikko (ei-esitetty), joka on asennettu säätöpaneeliin (ei-esitetty) koneenhoitajaa varten, voi koneenhoitaja helposti säädellä ja säätää levitysnopeutta ja painojakautumaa keskustasta reunoille siinä matossa oleville kuiduille, jota muodostetaan.

Säätösysteemi käsittää jännitesäädetyn ja virtarajoitetun voiman-syöttöosan 8$, pulssigeneraattorin 83, vahvistinosan 86 ja virtakytkimen 87, joka on järjestetty vahvistettujen pulssien mukaisesti panemaan vaihtovirran venttiilisolenoideihin, joista esimerkkeinä ovat solenoidit 58,59,60 ja 61. Tarkemmin sanoen jätetään esimerkiksi 120 voltin vaihtovirta syöttönapoihin 88 ja 89 säätövirtakatkaisijan 90 kautta kokoomajohtoihin 140 ja 141* Säätörele CON on kytketty johtoihin 140 ja 141 sen aktivoimiseksi näyttö-lampulla 66, kun pääsäätövirtakatkaiein 90 pannaan päälle, jolloin koskettimet CON-1 suljetaan, jotta kolmitievirtakytkimen 87 säätötoiminta saataisiin vaikuttamaan johdon 67 kautta niiden kuidutlnventtiilisolenoidien säätämiseksi, jotka on esitetty neljälle kuidutinkohdalle lasikuitumattojen valmistus-systeemissä. Johto 141 on kytketty rinnan kytkettyihin solenoideihin kutakin kuidutinkohtaa varten. Oikean puolen venttiilejä varten tarkoitetut säätö-solenoidit 58 ja 60 ja vasemman puolen venttiilejä varten tarkoitetut säätö-solenoidit 59 ja 6l säätävät kuidutinkohtia n*o 1 ja n:o 2. Samalla tavoin säädetään kuidutinkohtien n:o 3 ja n:o 4 oikeita ja vasempia suukappaleita venttiilisolenoideilla 68 ja 69 ja 71 ja 72 mainitussa järjestyksessä. Kutakin kuidutinkohtaa varten tarkoitetun solenoidiparin rinnankytkentä valitsin-virtakytkimen 73, 74, 75 ja 76 jälkeen varmistaa, että venttiilit jokaisen kohdan molemmin puolin toimivat samanaikaisesti. Koneenhoitajaa pidetään tietoisena jokaisen kuidutinkohdan ilmaveitsien ajotilanteesta "päälle" tai 12 59977 "pois", osoitinlampun 78, 79« 81 ja 82 avulla, jotka on kytketty rinnan eole-noidien kanssa ja vastaavien säätövirtakytkinten jälkeen. Koneenhoitajan mukavuuden kannalta voi ilmaisimet 78-82 ja eäätövirtakytkimet 73-76 kutakin kuidutinkohtaa vasten olla sijoitettu säätöpaneeliin yhdessä päävirtakytki-men 90, pääilmaisimen 66, taajuuden säätölaitteen 80 ja toimintajakson säätölaitteen 84 kanssa.

Virtakytkintä 87 säädetään johdoista 91 Ja 92, jotka ovat Darlington-kytkennässä NPN-transistorien 93 ja 94 yhteisen emitterin kanssa, jotka transistorit yhdessä sisääntulovastuksän 93 kanssa muodostavat vahvistinoean 86 pulssisignaaleille, jotka pulssigeneraattori 83 synnyttää. Negatiivinen pulssi johdossa 91 aiheuttaa johtojen 140 ja 67 yhteenkytkennän virtakytkimen 87 kautta siksi ajaksi, jonka tämä pulssi kestää. Pulssi, jolla on oleellisesti poikittainen etu- ja takareuna, syötetään vahvistimen sisääntuloa varten tarkoitettuun vastukseen 93 ja samantapainen ulostulosignaali lähetetään johtoon 91·

Pulssisäätösysteemi aktivoidaan kytkemällä päävirtakytkin 90 päälle 120 voltin vaihtovirran saattamiseksi muuntajan 96 primääripuolelle, joka muuntaja sekundääripuoleltaan syöttää kokoaaltotasasuuntaussiltaa 97« jonka sisääntulon yläpuolella on metallioksidivariaattori 98. Suotokondensaat-tori 99* jonka kanssa on rinnan kytketty vastus 101 ja kondensaattori 102 sekä zenerdiodi 103 transistorin 104 maattoon, aiheuttaa, että säädetty teholähde antaa tasaisen jännitteen. Virta säädetään transistorilla 103 Ja RC-verkolla 106, 107· Näin ollen aikaansaadaan jännitteeltään tasainen, vir-tasäädetyn sähkötehon syöttö pulssigeneraattorin 83 ja vahvistimen 86 sisääntulo johtoihin 92 ja 108, johdon 92 ollessa jännitteessä plus 15 volttia suhteessa johtoon 108.

Pulssigeneraattori 83 tekee mahdolliseksi taajuuden ja hyötysuhteen yksilöllisen säädön sille suorakulmaiselle aallolle, jonka se synnyttää. Yksi-kerrostransistoria 109 käytetään sahanterägeneraattorissa ja transistorit 111 ja 112 palvelevat positiivisen ulostulosignaalin aikaansaamisessa, kun jännite transistorin 109 emitterillä ylittää jännitteen transistorin 111 emit-terillä, jonka potentiometrin 84 asetus määrää. Taajuus on säädettävissä niiden vastus- ja kapasitanssiarvojen funktiona, Jotka määräävät kondensaattorin 113 varautumisnopeuden transistorin 111 kytkeytymisjännitteen ja transistorin 109 huippujännitteen. Potentiometrillä 80 on arvo 100,000 ohm ja vastuksella 114 arvo 5000 ohm samalla, kun kondensaattorilla 113 on arvo 10 ^uF taajuusalueen 0,1-20 jaksoa/s aikaansaamiseksi, jonka potentio-aetriasetue määrää. Taajuussäädön riippumattomuus hyötysuhdeasetukeosta 59977 13 saavutetaan kompensoimalla sahanteräjännitteen kuormitus transistoreilla syöttämällä ulostulonavasta 115 diodin 116 ja vastuksen 117 läpi transistorin 109 emitterille virta, joka on sama kuin se virta, joka johdetaan vaihto-kytkentäpisteessä olevan transistorin 111 maatolle.

Hyötysuhdealuetta voidaan vaihdella välillä 0-100 $ ja nousu- ja las-kuajat uloatuloaaltomuodolle ovat suunnilleen 1/500 värähtelyjakeosta ja niinmuodoin enemmän kuin riittävät, jotta solenoiditoimintaiset venttiilit reagoisivat. "Päällekytkentäajan" hyötysuhde tai kesto kullekin pulssille määräytyy resistanssi- ja kapasitanssiominaisuuksien mukaan sekä kondensaattorin 118 varautumisen ja purkautumisen, vastuksen 119 ja hyötysuhteen eää-töön käytetyn potentiometrin 84 mukaan.

Käytön aikana lähetetään pulsseja vahvistinosaan 86, kun transistori 112 on johtava. Transistori 112 on johtava, kun transistori 111 on johtava. Transistori 111 muuttuu johtavaksi kondensaattorin 113 varautumisen aikana ja lakkaa johtamasta, kun transistorin 109 huippujännite kehitetään kondensaattorin 113 yli· Kun kondensaattori 113 varataan, vaikuttaa transistorin 111 maattoon jännite, joka riittää antamaan esijännitteen päästösuunnassa maatto/emitterikerrokseen niin, että se saatetaan johtamaan. Tämän jännitteen määrää potentiometrin 84 asetus edellyttäen, että kondeneaattorin 118 latausaika on ollut riittävä. Kondensaattorilla 118 on suhteellisen matala arvo latautumisen sallimiseksi kohtuullisessa ajassa. Kun transistori 111 johtaa, antaa jännitteen lasku vastuksen 121 yli jännitejohtimesea, jossa on vastukset 121 ja 122, transistorin 112 maatolle jännitteen, joka antaa päästösuunnassa esijännitteen emitteri/maattokerrokseen ja tekee transistorin johtavaksi niin, että jännitteen laskusta vastuksen 123 yli tulee lähtöeig*» naali. Tätä signaalia ylläpidetään, kunnes transistori 109 tulee johtavaksi, kun kondensaattorin 113 varaus saavuttaa huippujännitteen transistorin 111 maaton alentamiseksi johtimessa 108 olevaan standardipotentiaaliin. Tällä ajanhetkellä initioidaan sahanterägeneraattorissa uusi jakso ja pulssigene-raattorin jakso toistetaan.

Vastus 124 antaa transistorille 111 maattoesijännitteen ja diodi 125 suojaa emitteri/maattokerrosta potentiometristä 80 ja vastuksesta 114 tulevalta virralta.

Se osa pulseigeneraattorin jaksosta, jona aikana ulostulopulssi synnytetään, kasvaa pienennettäessä potentiometrin 84 tehollista resistanssia. Kääntäen aikaansaadaan suhteen pieneneminen nostamalla potentiometrin 84 resistanssia. Pulssigeneraattorin tehollinen taajuus on käänteinen funktio tehollisesta resistanssista, joka aikaansaadaan potentiometrillä 80. Nämä taa- 14 59977 juuden ja hyötysuhteen säädöt ovat toisistaan riippumattomia niin, että koneenkäyttäjä voi käyttää niitä hyväkseen kuitujakautuman hienosäätöön ilmajakosysteemissä. Kun jakotaajuus on riittävä talteenottopinnan nopeudelle ja halutulle kuitutiheydelle pituusyksikköä kohti ja kuitujakautuma poikkisuunnasea on epätasainen, tulee säätö, suurempaan hyötysuhteeseen nostamaan sitä kuitujen painomäärää,joka suunnataan reunoille ja samanaikaisesti pienentämään kuitumäärää maton keskiosassa* Jos säätö tapahtuu pienempään hyötysuhteeseen, tulee paino kasvamaan keskellä ja pienenemään kohti maton pituussuuntaisia reunoja.

Claims (15)

1. 59977 15
2. 1. Menetelmä kuitujen valmistamiseksi, jossa sulaa lasia sentri-fugoidaan virroiksi, virrat ohennetaan hienoiksi kuiduiksi suuntaamalla ren-kaanmuotoinen kaasusuihku suurella nopeudella virtoja vastaan, kuidut puretaan sentrifugointilaitteesta sylinterinäisenä verhona, joka on suunnattu talteenottopintaa kohti, ainakin yksi tasomainen kaasusuihku suunnataan suurella nopeudella poikkisuunnassa verhaa vastaan siinä mukana olevien kuitujen virtauseuunnan muuttamiseksi jaksottain ja näin ohjatut kuidut kerätään talteenottopinnalle sen yläpuolella tapahtuvan levityksen aikana, tunnettu siitä, että suurella nopeudella liikkuvan kaasun tasomainen suihku saatetaan sykkimään moduloidulla nousevalla ja laskevalla paine-aaltomuodolla.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aikaansaadaan pari vastakkaisiin suuntiin suunnattuja suurella nopeudella liikkuvan kaasun sykkiviä tasomaisia suihkuja, Joilla molemmilla on moduloitu nouseva ja laskeva paineaaltomuoto, jolloin nämä suihkut on siirretty sivuun verhon akselinsuuntaisen keskiviivan molemmin puolin.
4. 3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että modulointi aikaansaadaan saattamalla tilavuuskapasitsetiltään kiinteä kammio jaksottain paineen alaiseksi jaksottaisilla painekaasusysäyk-sillä ja että kammioon kerääntynyt paine johdetaan ulos mainittuina moduloituina sykkivinä kaasusuihkuina. 4> Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painekaasusysäykeen kestoajan ja jaksottaisten painekaasusysäysten kestoajan välinen suhde on välillä 0,40-0,83·
5. 5- Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaksottaisteniipainekaasusysäysten kestoaika on välillä 0,5-2,0 sekuntia.
6. 6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, o että jaksottainen painoalue kammiossa on 0-3*5 kg/cm manometripainetta.
7. 7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painekaasusysäysten säätä aikaansaadaahnsähköisillä pulsseilla ja että pulssisignaalitaajuutta säädetään yhdenmukaisesti sen kuitujakautuman kanssa, joka painekaasusyeäyksillä on saavutettava.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksityisten sähköpulssien kestoaika säädetään yhdenmukaisesti sen kuitu-jakautuman kanssa, joka painekaasusyeäyksillä on saavutettava.
9. 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 59977 l6 että pulssihyötysuhdetta säädetään yhdenmukaisesti sen kuitujakautuman mukaisesti, joka painekaasusysäyksillä on saavutettava.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pulssihyötysuhdetta säädetään riippumatta puissisignaalitaajuuden säädöstä.
11. 11. Laitteisto kuitumaisen kerroksen (30) valmistamiseksi ja talteenottami-seksi talteenottopinnalle (27) käyttämällä hyväksi jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukaista menetelmää, joka laitteisto käsittää kuiduttimen (10) kuitujen (21) valmistamiseksi sulasta lasista, laitteen (20) kuitujen siirtämiseksi sylinterimäi-seksi muodostettuna, putkimuotoisena virtauksena (1+0) talteenottopintaa (27) vasten, suukappalelaitteen (38L, 3ÖR) vähintään yhden kaasumaisen suihkun (39) suuntaamiseen sylinterimäiseksi muodostettua, putkenmuotoista kuituvirtaa (1+0) vastaan kuitujen levittämiseksi.talteenottopinnalle (27), sekä laitteen (37a, 37b) paine-kaasun syöttämiseksi suukappalelaitteeseen, tunnettu siitä, että siinä on säätölaite (35) päälle/pois-tyyppiä painekaasuvirran puiesittämiseksi syöttölaitteesta (37a, 37b) suukappalelaitteeseen (3ÖL, 38R) ja akkumulaattorilaite (1+5), joka on sijoitettu päälle/pois-tyyppisen säätölaitteen ja suukappalelaitteen välille sen paineaaltomuodon moduloimiseksi, joka syötetään suukappalelaitteeseen ja puretaan siitä.
12. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää parin vastakkaisesta asemesta sivuun siirrettyjä suukappalelaitteita (38l, 3ÖR) nopeudeltaan suuren kaasun kahden moduloidun suihkun (39) lähettämiseksi päin kuituvirtaa (1+0) vastakkaisilta puolilta.
13. 13· Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää laitteen suihkun tai molempien suihkujen (39) kohtaus-kulman muuttamiseksi putkenmuotoista kuituvirtaa (1+0) vastaan. ll+. Jonkin patenttivaatimusten 11-13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säätölaite käsittää pulssisignaaligeneraattorin signaalipulssien lähettämiseksi jaksottain, venttiililaitteen (35) painekaasuvirran säätämiseksi syöttölaitteesta (37a, 37b) suukappalelaitteeseen (38b, 38R) sekä signaalipulsseista riippuvan laitteen venttiililaitteen säätämiseksi.
14. 15. Patenttivaatimuksen ll+ mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pulssisignaaligeneraattori käsittää taajuussäätäjän pulssisignaalin taajuuden säätämiseksi.
15. 16. Patenttivaatimuksen ll+ mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pulssisignaaligeneraattori käsittää säätäjän kunkin jakson aikana lähetetyn pulssin kestoajan säätämiseksi. 59977 17