FI59272B - Skivraffinoer - Google Patents

Description

RSr^l M (11)KUU».UTUSJULKAISU ζο0η0

JmjTA l J 1V UTLÄGGNINGSSKRIPT ΰ ' * C(4S) F a tor: t Li sy5Rr.·.· tty :0 07 1031 (51) Kv.ik.Va.3 d 21 B 1/041 1/30 SUOMI —FINLAND (21) PMMttllwiMmw —PmMMwftkmnc 800912 (22) Htkwniaptivi —AmBknlnpdof 25.03.80 (23) AlkupUvi—GlW|h«tada| 25.03-80 (41) Tullut lulkiMkO — ftttvtt offwvtllt

Mnttl· j· r«kict«rlhallitiM (44) NlhUvtlu<pM1on „ _ rstent- och reglltaratyralaMI AnrtMcan utla«d och utUkrlfwn public «red 31.03.81 (32)(33)(31) Pyydutty Muotkuu·—ft«fird prioHtut (Tl) Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Kanavaranta 1, 00l60 Helsinki 16, Suomi-Finland(Fl) (72) Pekka Huokolainen, Savonlinna, Juhani Kyytsönen, Savonlinna, Suomi-Finland(FI) (5^) Kiekko jauhin - Skivraffinör Tämän keksinnön kohteena on selluloosa-, paperi- tai muuta sen tapaista massaa varten tarkoitettu kiekkojauhin, jossa on kaksi vastakkaista teräkiekkoa, joista ainakin toinen on pyörivä ja joissa on vastapäätä toisiaan sijaitsevat, jauhinpinnat, ja joissa toisen teräkiekon jauhin-pinnan muodostaman kehän sisäpuolella massan tulokanavassa on teräkiek-kojen kanssa samankeskinen sihtilevy.

Konstruktiivisesta on kiekkojauhin edullinen ratkaisu edellämainittujen aineiden kuitususpensiota jauhettaessa. Veden poistaminen massasta, jolloin kuiva-ainepitoisuus eli sakeus tulisi suureksi ennen jauhatusta tai sen yhteydessä, säästäisi energiaa ja parantaisi massan laatua. Pulmana on kuitenkin se, että käytettäessä tavanomaisia kiekkojauhimia suursakeusjauhatuksessa tarvitaan ennen jauhatusta sakeutin, joka on kallis laite.

Tämän pulman poistamiseksi on FI-patentissa 51218 esitetty massan sakeu-tuslaite, joka käsittää seulalieriön sisään sijoitetun kuljetinruuvin, jonka avulla massa syötetään jauhimeen. Seulalieriön pyörimisestä johtuen laite toimii ikään kuin sentrifugi, niin että massaan kohdistuva keskipakovoima tulee suuremmaksi ja veden erottuminen massasta tehostuu.

' i 59272

Ruuvin käytöstä seulalieriön sisällä aiheutuu kuitenkin se haitta, että ruuvin harjojen ja seulalieriön välistä rakoa ei voida tehdä seularei-kien tukkeutumisvaaran takia kovin ahtaaksi, mikä olisi tehokkaan veden-poiston kannalta edullista.

Kyseessä olevalla keksinnöllä on tarkoitus aikaansaada kiekkojauhin, jonka avulla ylläoleva haitta on eliminoitu.

Keksinnön mukaiselle kiekkojauhimelle on tunnusomaista se, että sihtile-vyn sisäpuolella on samankeskinen ohjauslevy siten, että sihtilevyn ja ohjauslevyn väliin muodostuu rako, jota rakoa pitkin jauhettava massa siirtyy jauhinpinnoille.

Keksinnön eräälle edulliselle sovellutusmuodolle, jossa toinen teräkiek-ko on staattori ja toinen teräkiekko on roottori, on tunnusomaista se, että sihtilevy on kiinnitetty roottoriin ja ohjauslevy staattoriin. Tällöin sihtilevy aiheuttaa massaan keskipakovoiman.

Keksinnön eräälle toiselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että sihtilevy on kiinnitetty staattoriin ja ohjauslevy on kiinnitetty roottoriin.

Keksinnön eräälle sovellutusmuodolle on vielä tunnusomaista se, että sihtilevyn ja ohjauslevyn muodostamassa lieriömäisessä raossa on sihtilevyn tukkeutumisen estävät elimet. Tällaisina eliminä tulevat kysymykseen sykevaikutuksen sihtilevyn reikiin aiheuttavat elimet. Syke aiheuttaa sihtilevyn rei'issä nopean paine-erovaihtelun, jonka vaikutuksesta reiät pysyvät auki.

Keksinnön eräälle sovellutusmuodolle on myöskin tunnusomaista se, että ohjauslevyn pinnalla on pallokalotin muotoisia kohoumia, jotka aiheuttavat sihtilevyn painesykkeen ja pitävät sihtilevyn reiät auki.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jotka esittävät keksinnön mukaista kiekkojauhinta, jossa

Kuva 1 esittää keksinnön erään sovellutusmuodon mukaista kiekkojauhinta halkileikattuna.

Kuva 2 esittää erään toisen sovellutusmuodon mukaista kiekkojauhinta halkileikattuna.

Kuva 3 esittää kuviosta 2 pitkin viivaa III-III otettua leikkausta.

1 .

3 59272

Kuva 4 esittää kuviosta 1 pitkin viivaa IV-IV otettua leikkausta.

Kuvan 1 mukaisessa kiekkojauhimessa on yksi pyörimätön teräkiekko 1 ja yksi akseliin 2 kiinnitetty pyörivä teräkiekko 3, joissa on vastapäätä toisiaan sijoitetut massaa jauhavat teräpinnat 4 ja 5. Te-räpinnan 4 muodostaman kehän sisäpuolella massan tulokanavassa on sylinterimäinen, pyörivä sihtilevy 6. Sihtilevyn 6 sisäpuolella on samankeskinen ohjauslevy 7 jolloin sihtilevyn 6 ja ohjauslevyn 7 väliin muodostuu lieriömäinen rako 8, jota pitkin jauhettava massa siirtyy jauhinpinnoille 4, 5.

Massa syötetään jauhimeen paineen alaisena putken 9 kautta 2-3 % sa-keudessa. Virtaus laajentuu kartiomaiseksi putken 9 jatkeena olevan kartiovaipan 10 ja ohjauslevyyn 7 kiinnitetyn kartion 11 välissä olevassa tilassa 12. Kartio 11 on kiinnitetty kartiovaippaan 10 kaarevilla virtauksenohjaussiivillä 13 (kuva 3), joiden vaikutuksesta massa joutuu pyörivään liikkeeseen, jonka liikesuunta on sihdin 6 pyörimissuunnan suuntainen. Kun tila 12 on massan syöttösuunnassa suppeneva, kasvaa massasuspension virtausnopeus sen tullessa rakoon 8.

Näin ollen syötettävällä suspensiolla on raossa 8 suuri sihdin pyörimissuunnan mukainen nopeus.

Raossa 8 massasuspensio ohjautuu vasten sihtilevyä 6, joka toimii lingon tavoin, sillä se on kiinnitetty jauhimen pyörivään kiekkoon 3. Tämän johdosta massan mukana oleva vesi kulkeutuu sihdin 6 reikien läpi kammioon 14 ja sieltä edelleen jauhimen purkuaukosta 15 ulos. Sihtipinnalle sakeutunut massa puolestaan kulkee sihtilevyn 6 pyörivään kiekkoon 3 yhdistävien syöttösiipien 16 välisistä aukoista 17 jauhinpintojen 4 ja 5 väliseen jauhatusrakoon. Massan kulkeutumista jauhatusrakoon on tehostettu siten, että syöttösiivet 16 on kuvan 4 mukaisesti teräkiekon 3 pyörimissuuntaan katsottuna kallistettu terä-kiekon 3 ulkokehältä keskustaan päin, jolloin aukoista 17 purkautuvan massan virtausvastus jauhatusrakoon päin pienenee. Terävälistä sinkoutuva massa kerätään jauhinkammioon 18, joista se poistetaan aukon 19 kautta.

Pyörivän sihtilevyn 6 tukkeutumisen estämiseksi ohjauslevylle 7 on asennettu painesykkeitä aikaansaavia nystyröitä 20, jotka edullisesti ovat pallokalotin muotoisia nappuloita. Tällaiset syke-elimet pitävät sihdin reiät tehokkaasti auki, jolloin vedenerottuminen massasta on voimakasta koko sihdin pinta-alalla, myös jauhinterien puolei-

Claims (10)

1. Selluloosa-, paperi- tai muuta sen tapaista massaa varten tarkoitettu kiekkojauhin, jossa on kaksi vastakkaista teräkiekkoa (1,3), joista ainakin toinen on pyörivä, joissa on vastapäätä toisiaan sijaitsevat jauhinpinnat (4,5), ja joissa toisen teräkiekon (1) jauhin- 5 59272 pinnan (4) muodostaman kehän sisäpuolella massan tulokanavassa on teräkiekkojen kanssa samankeskinen sihtilevy (6), tunnettu siitä, että sihtilevyn (6) sisäpuolella on samankeskinen ohjauslevy (7) siten, että sihtilevyn (6) ja ohjauslevyn (7) väliin muodostuu rako (8), jota rakoa pitkin jauhettava massa siirtyy jauhinpinnoille (4,5) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkojauhin, jossa toinen terä-kiekko (1) on staattori ja toinen teräkiekko (3) roottori, tunnettu siitä, että sihtilevy (6) on kiinnitetty staattoriin ja ohjauslevy (7) on kiinnitetty roottoriin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkojauhin, jossa toinen terä-kiekko (H) on staattori ja toinen teräkiekko (3) roottori, tunnettu siitä, että sihtilevy (6) on kiinnitetty roottoriin ja ohjauslevy (7) on kiinnitetty staattoriin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kiekkojauhin tunnettu siitä, että sihtilevy (6) on kiinnitetty roottoriin pyörivässä terä-kiekossa (3) olevien syöttösiipien (16) avulla.

4 59272 sessa päässä. Massalajista ja sihdin reikäkoosta riippuen saavutetaan 8-12 % jauhatussakeus. On ymmärrettävää, että sihtilevynä voidaan käyttää reikäsihtiä, rako-sihtiä tai jollakin muunlaisella kuvioinnilla varustettuja sihtejä. Samaten painesykkeitä aikaansaavat elimet voivat pallokalotin lisäksi olla esimerkiksi virtaviivaisia, lentokoneen siipeä muistuttavia elimiä. Lisäksi laite voidaan rakentaa siten, että sihdin läpi tuleva suodos ja jauhimen terien kautta kulkeva massa poistetaan erillisistä pur-kuaukoista. Valitsemalla sihdin reikäkoko sopivasti voidaan sihdin läpi päästää massasuspension hienoimpia osasia, joita ei tarvitse pienentää ja jauhaa. Tällöin niitä ei vahingoiteta terävälissä ja teräväliin joutuu ainoastaan se osa suspensiosta joka pitää käsitellä. Tämä turhan jauhatustyön eliminointi säästää energiaa ja parantaa jauhimesta poistuvan massan ominaisuuksia, koska vain se osa, joka pitää jauhaa, jauhetaan. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi rejektinjauhatuksessa . Kuviossa 2 olevassa sovellutusmuodossa on sihtilevy 6 kiinnitetty staattoriin 1 ja on näinollen paikallaanpysyvä. Sihtilevyn 6 sisäpuolella oleva ohjauslevy 7 on toisaalta kiinnitetty roottoriin 3 ja on näinollen roottorin mukana pyörivä. Massan syöttö, vedenerottuminen ja jauhatus tapahtuvat periaatteessa kuten edellisessä sovellutus-muodossa on esitetty. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutus-muodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kiekkojauhin tunnettu siitä, että syöttösiipien (16) välissä on aukot (17), joista massa purkautuu jauhinpintojen (4,5) väliseen rakoon.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kiekkojauhin tunnettu siitä, että syöttösiivet (16) on roottorin pyörintäsuuntaan katsottuna kallistettu roottorin ulkokehältä sen keskustaan päin.

7. Jokin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kiekkojauhin, tunnet-t u , siitä että sihtilevyn (6) ja ohjauslevyn (7) muodostamassa raossa (8) on sihtilevyn (6i puhtaana pitävät elimet.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kiekkojauhin, tunnettu siitä, että sihtilevyn (6) puhtaana pitävät elimet ovat ohjauslevyn (7) pinnalla sijaitsevia kohoumia (20), jotka aiheuttavat sihtilevyyn (6) paineimusykkeen, minkä ansiosta sihtilevyn (6) reiät pysyvät auki.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kiekkojauhin tunnettu siitä, että kohoumat (20) ovat pallokalotin muotoisia. 6 59272

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kiekkojauhin tunnettu siitä, että kohoumat (20) ovat poikkileikkaukseltaan lentokoneen siiven muotoisia.