FI58845B - Saett att framstaella en laogtryckskvicksilveraongurladdningslampa samt kaerl foer tillaempning av saettet - Google Patents

Description

RSr^l rBl m.KUULUTUSJULKAISU CQQAS: jjETäf lBJ (11) utlAggningsskrift 5 8 845 • Patentti ayönnetty 10 04 1501

Patent meddelat ^ (51) Kv.ik?/int.ci.3 H 01 J 9/38 SUOM I — FI N LAN D (21) — temcaiwSknlni 1770/70 (1¾) HikimhpB»! — AwlHiiilnwdM 2U.06.70 (23) Alkupllvl—GIWgk«tadag 2U.06.70 (41) Tullut lulklMkal — Bllvlt offantllg 28.12.70

Patantti· ja rekl*tarihallltui (44) NihtivUuifMnon ) kuuL|uik^«un pvm. —

Patent» och ragistergtyralsan ' ' Amokn utlagd och utl.*krift*n pubikend 31.12.80 (32)(33)(31) Pyyd·»/ *uo»k«i·—e**irt priority 27.06.69 Hollant i-Holland(NL) 6909Θ90 (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (72) Johannes Antonius Maria Ridders, Eindhoven, Rein Willemse van der Wolf, Eindhoven, Adrianus Josephus Theresia Mollet, Eindhoven, Hollanti-

Holland(NL) (TU) Oy Kolster Ah (5U) Tapa valmistaa pienpaineinen elohopeahöyrypurkauslamppu sekä tavan soveltamiseen käytettävä säiliö - Sätt att framställa en lägtrycks-kvicksilver-ängurladdningslampa samt kari för tillämpning av sättet Tämän keksinnön kohteena on tapa valmistaa pienpaineinen elohopeahöyry-purkauslamppu, jossa on suljettuun säiliöön sovitettu, tietyn elohopeamäärän sisältävä suljettu lasiastia, joka avataan sen kanssa yhteydessä olevaa kuumennus-elementtiä induktiivisesti kuumentamalla.

Keksinnön kohteena on myös tämän tavan soveltamiseen käytettävä säiliö. Sopivan ainemäärän siirtäminen säiliöön, esim. tyhjöpurkausputkiin, kaasu-purkausputkiin tai sähkölamppuihin, joka säiliö on valmiina suljettu ja voi sisältää määrätyn kaasutäytteen sisäänviedyn aineen lisäksi, johtaa käytännössä moniin vaikeuksiin erikoisesti siinä tapauksessa, että säiliöön on vietävä sangen tarkasti annostettu ainemäärä ja että vaaditaan kaasutilan sangan tarkka koostumus, kuten on laita esim. pienpaineisissa elohopeahöyry-purkauslampuissa.

Tällaisia pienpaineisia elohopeahöyry-purkauslamppuja valmistettaessa viedään lampussa tarvittava elohopea yleensä säiliöön annostusiaitteen avulla, joka on osana ns. kaasunpoistokoneessa. Tähän koneeseen kytketään valmiiksi kootut lamput, joiden sisätila on yhteydessä ympäristöön lampun toisessa tai molemmissa päissä olevan tyhjennysputken kautta. Kaasunpoistokoneessa suoritetaan erilaisia muita valmistusvaiheita, kuten lampun vaipan ja elektrodien polttaminen, elektrodien 2 58845 aktivoiminen, tyhjön aikaansaaminen säiliön täyttäminen sytytyskaasulla ja lampun sulkeminen. Ennen sulkemista elohopeata sisältävä annostuslaite syöttää jonkin määrän elohopeasta toisen tyhjennysputken kautta lampun kupuun. Tällä tunnetulla tavalla on kuitenkin useita haittoja. Ensinnäkin elohopeata sisältävä annostuslaite suuresti monimutkaistaa kaasunpoistokonetta. Toiseksi elohopea syötetään säiliöön, joka kuumennetaan korkeaan lämpötilaan, ja joka on avoyhteydessä kaasunpoistokoneen kanssa. Tämän seurauksena osa syötetystä elohopeasta väistämättömästi haihtuu ja häviää lampusta, tai osa täyttökaasusta tulee poistetuksi lampusta. Lisäksi liittyy elohopean syöttämiseen tyhjennysputken kautta vaara siitä, että elohopea tarttuu tyhjennysputkeen, niin että lampun tultua suljetuksi se sisältää liian vähän tai ei ollenkaan elohopeata. Tästä syystä syötetään yleensä elohopeata suurena eli lampussa tarvittavaan määrään nähden moninkertaisena ylimääränä. Lisäksi elohopean käsittelytyöt kaasunpoistokoneen yhteydessä vaativat terveydellisistä syistä lisä-varotoimenpiteitä.

Edellä esikoisesti pienpaineisten elohopeahöyrypurkauslamppujen yhteydessä selitetyt haitat voidaan välttää sijoittamalla säiliöön syötettävä aine säiliössä olevaan suljettuun astiaan, minkä jälkeen säiliö täytetään halutulla kaasutäytteellä ja sitten suljetaan. Astia avataan vasta kun kaikki kaasunpoistoprosessiin liittyvät valmistusvaiheet ovat päättyneet. Tällainen tapa on tunnettu esim. GB-patentti-julkaisusta 926 387 3 jossa selitetään tapa syöttää elohopeamäärä hehkupurkausputkeen. Tämän patenttijulkaisun mukaan elohopeata sisältävä astia avataan saattamalla sähkövirta menemään astiaan tiiviisti sovitetun hehkulangan läpi, joka on yhdistetty virtalähteeseen syöttöjohdoilla, jotka menevät putken ulkopuolelle tämän seinämän läpi. Tämän tunnetun tavan suurena haittana on kuitenkin, että tarvitaan putken seinämän läpi meneviä lisäjohtimia.

US-patenttijulkaisussa 1 996 506 on esitetty lamppu, jossa lamppuastian sisäpuolella sijaitsee elohopean sisältävä lasikapseli, jota kuumennetaan ulkopuolisen suurtaajuusinduktion avulla. Tällöin lasikapseli rikkoutuu räjähdyksen omaisesti elohopean höyrystymisestä aiheutuvan paineen nousun johdosta. Tällöin syntyy lasinsirpaleita niin, että elektrodi ja mahdollisesti esiintyvä valaistusaine voi vahingoittua.

US-patenttijulkaisussa 2 415 895 esitetyssä elohopeahöyrypurkauslampussa on elohopean sisältävä lasikapseli sovitettu metallisäiliöön. Tätä säiliötä kuumennetaan induktiivisesti. Rakenne on mutkikas ja kallis. Tämän lisäksi räjähdykselle altis elohopean sovitus voi saada aikaan elektrodin ja valaistusainekerroksen vahingoittumisen ulossinkoavien elohopeahiukkasten vaikutuksesta.

GB-patenttijulkaisussa 7^8 906 on esitetty metallikapseli, joka on osittain lankamainen. Kapseliin on sovitettu radioaktiivisia aineita, esim. tritiumia, jotka aineet on sovitettava elektrodille.

DE-kuulutusjulkaisusta 1.186 557 on tunnettu kaasupurkausputki, joka sisältää elohopeaoksidia ja pelkistysainetta. Myös tätä kapselia länmitetään induktiivisesti, jolloin syntyy elohopeaa joka·.työntyy·-.ulos kapselin seinämissä olevista 3 58845 aukoista. Nämä aukot ovat joko olemassa alun perin, mikä vaikeuttaa täytetyn metallikapselin käsittelyä, tai ne syntyvät vasta induktiivisen kuumennuksen yhteydessä, jolloin niiden kokoa ja sijoittumista ei voi hallita. Tämän lisäksi syntyy metallikapselin kuumennuksen yhteydessä kaasuja, jotka ovat ei-toivottuja lampun sisällä.

Keksinnön mukaisessa tavassa sovelletaan muuntajaperiaatetta, joten on mahdollista kehittää sähköjännite säiliössä olevaa kuumennuselementtiä varten käyttämättä säiliön seinämän läpi meneviä virransyöttöjohtimia.

Keksinnön mukaiselle tavalle on täsmällisemmin sanottuna pääasiallisesti tunnusomaista, että kuumennuslangaksi muotoiltu kuumennuselementti kiinnitetään päistään lampun säiliössä sijaitsevaan sähköjohtimeen ja lasiastia kiristetään sähkö-johtimen ja kuumennuslangan väliin ja että kuumennu slankaa lämmitetään sähköjohtimeen ja kuumennuslankaan indusoidun virran avulla niin paljon, että lasiastian seinämä lasiastian ja kuumennuslangan välisessä kosketuskohdassa sulaa ja kuumennuslanka leikkautuu lasiastian sisään.

Keksinnön mukaista tapaa voidaan käyttää esim. jätekaasuja itseensä imevän aineen sijoittamiseksi tyhjöpurkausputkiin tai kaasuseoksen määrätyn komponentin viemiseksi kaasupurkausputkiin.

Keksinnön mukainen tapa antaa erikoisetuja pienpaineisten elohopeahöyrypur-kauslamppujen valmistuksessa, joissa lampuissa on purkausväli ja kaksi elektrodia, ja joissa suljettu astia on tehty lasista ja sisältää halutun elohopeamäärän. Keksinnön mukaan sähköjohdon muodostetaan yhdestä avoimesta renkaasta, jonka päät on yhdistetty kuumennuselementtiin, ja joka on sijoitettu toisen elektrodin ympärille pääasiallisesti sama-akselisesti purkaussäiliön kanssa, ja astia on kiristetty renkaan ja kuumennuselementin väliin.

Keksinnön mukaista tapaa sovellettaessa käytetään sopivasti sellaista purkaus-säiliötä, jossa elohopeata ja kuumennuselementin sisältävän suljetun astian lisäksi on avoin rengasmainen metalliliuska, jonka päät on yhdistetty kuumennuselementtiin.

Samankaltainen rengas on sinänsä tunnettu, ja sitä käytetään useimmissa pien-paineisissa elohopeahöyrypurkauslampuissa lampun päiden mustumisen estämiseksi elektrodeista lampun toimiessa sinkoutuvan materiaalin takia ja lisäksi elektrodihäviöi-den pienentämiseksi, jotka alentavat valokaaren jännitettä käytön aikana, niin että täten voidaan lisätä lampun ominaisvalovuota. Keksinnön mukaisen tavan soveltami seksi on ainoastaan hiukan muutettava tätä tunnettua rengasta, joka on sovitettu elektrodista eristettynä. Erikoisesti on välttämätöntä, että rengas ei ole suljettu, vaan että siinä on katkos, niin että renkaan täten muodostuneet päät eivät ole säh-kökosketuksessa toisiinsa. Renkaan sijainti lampussa, nimittäin toisen elektrodin ympärillä lähellä lampun toista päätä, on sangen edullinen, koska täten on mahdollista indusoida renkaaseen sähköjännite sangen tehokkaasti limpun vastaavan pään ympärille sovitetun käämin avulla.

* 58845

On vaihtoehtoisesti mahdollista käyttää metallilankaverkosta tehtyä avoren-gasta toisen elektrodin ympärillä. Lankaverkkohäkit ovat sinänsä tunnetut, ja niitä käytetään pienpaineisten elohopeahöyrypurkauslamppujen aiheuttamien radiohäiriöi-den tukahduttamiseksi.

Renkaan tai häkin ja kuumennuselementin sähkövastus on valittava siten, että kuumennuselementti saavuttaa korkean lämpötilan, kun jännite syötetään ensiökäämiin, niin että lasia oleva astia sulautuu auki. Tässä tapauksessa on renkaan tai häkin lämpötilan kuitenkin pysyttävä suhteellisen alhaisena, niin että mitään haitallista kaasua ei pääse vapautumaan renkaasta tai häkistä.

Keksinnön mukainen tapa valmistaa pienpaineinen elohopeahöyrypurkauslamppu antaa huomattavia etuja tunnettuun tapaan verrattuna, jonka mukaan käytetään tyhjöä aikaansaavan tyhjennyskoneen yhteyteen sovitettua elohopeata sisältävää annostus-laitetta. Keksinnön mukaan saavutetaan paljon tarkempi annostus, ja tullaan toimeen paljon pienemmällä elohopeamäärällä, koska elohopeata ei voi mennä hukkaan. Lisäksi lamppuun viety elohopea sisältää paljon vähemmän epäpuhtauksia. Kaasunpoistokoneesta voidaan jättää pois elohopeata sisältävä annostuslaite, niin että tämä kone tulee yksikertaisemmaksi ja turvallisenmaksi. Lopuksi on erittäin tärkeätä, että elohopea vapautetaan lampussa vasta silloin, kun se on tarpeen siinä, nimittäin sen jälkeen, kun lamppu on tiivisti suljettu. Tämän ansiosta vältetään, että elohopea aiheuttaa täyttöpaineen haitallisia vaihteluja lampun valmistuksen yhteydessä.

Keksinnön mukaiselle tavalle valmistaa sähköjohdon avorenkaasta on ominaista, että avorenkaan päät muodostavat kehdon, johon astia kiinnitetään kiristämällä kuu-mennuselementin avulla.

Keksinnön mukaisessa valmistustavassa on edullista, että renkaan ainakin toinen pää taivutetaan, niin että astiaa varten muodostuu vastepinta, joka estää astiaa liukumasta renkaan päiden välistä ja mahdollisesti joutumasta irralleen lampussa.

Kuumennuselementtinä käytettävä hehkulanka valmistetaan sopivasti esimerkiksi molybdeenistä ja/tai volframista. On vaihtoehtoisesti mahdollista käyttää kuumennus-elementtinä esimerkiksi kromiraudasta tai krominikkelistä tehtyä metalliliuskaa.

Eräässä toisessa suoritusmuodossa, jota sopivasti käytetään eräissä tapauksissa, on elohopeata sisältävänä astiana pääasiallisesti lieriönäinen kapseli, joka on sovitettu lähelle avorenkaan toista päätä. Kapseli kiinnitetään tämän jälkeen kiristävästä kahden renkaasta puristetun liuskan avulla ja avorenkaan päihin yhdistetty kuumennuselementti kiinnitetään siten, että se pysyy mekaanisessa kosketuksessa kapselin kanssa. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää hyödyksi avorenkaan joustavuutta.

Keksinnön mukaiselle säiliölle, jossa on tietyn elohopeamäärän sisältävä suljettu lasiastia, joka on varustettu säiliöön sijoitetulla sähköisellä kuumennus-elementillä, joka on päistään kiinnitetty säiliöön sijoitettuun sähköjohtimeen on tunnusomaista, että lasiastia on kiristetty sähköjohtimen ja kuumennuselementin väliin.

5 58845

Keksintö selitetään seuraavassa lähenmin eräiden suoritusmuotojen perusteella, jotka on esitetty esimerkkeinä oheisiin kaaviollisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvio 1 esittää sivulta katsottuna sähköjohdinta, kuumennuselementtiä ja astiaa, jotka ovat tarkoitettu käytettäväksi keksinnön mukaista tapaa sovellettaessa.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 viivan II-II kohdalta tehtyä poikkileikkausta.

Kuvio 3 esittää osittaisena poikkileikkauksena pienpaineista elohopeahöyry-purkauslamppua varten tarkoitetun keksinnön mukaisen purkaussäiliön toista päätä.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 viivan IV-IV kohdalta tehtyä poikkileikkausta.

Kuvio 5 esittää rengasta, kuumennuselementtiä ja astiaa, jotka ovat tarkoitetut käytettäväksi pienpaineista elohopeahöyrypurkauslamppua keksinnön mukaan valmistettaessa.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaisen laitteen nuolien välisen kohdan VI-VI kautta tehtyä poikkileikkausta.

Kuvio 7 esittää suurennetussa mittakaavassa astian erästä suoritusmuotoa, jota voidaan käyttää keksinnön mukaista tapaa sovellettaessa.

Kuvio 8 esittää samaa astiaa avattuna.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa laitteessa on joustava metalliliuska 1, jonka päät 4 ja 5 on yhdistetty toisiinsa hehkulangaksi 2 tehdyllä kuumennuselementillä. Hehkulanka 2 on tiivisti kiristetty pitkin liuskaa 1. Taivuttamalla liuskaa 1 saadaan muodostumaan suljettu kierros, johon sisältyvät liuska 1 ja hehkulanka 2, minkä lisäksi muodostuu kehto lasista tehtyä astiaa 3 varten. Astia 3 pysyy paikallaan liuskan 1 joustavuuden ansiosta ja siihen sisältyy jokin määrä jalokaasua. Kuvioiden 1 ja 2 mukaista laitetta voidaan käyttää kaasuseoksen jonkin komponentin viemiseksi kaasupurkausputkiin.

Kuvioissa 3 ja 4 viitenumero 6 tarkoittaa pienpaineisen elohopeahöyrypurkaus-lampun seinämää, jonka pää on sovitettu lampun kantaan 7, johon sisältyvät virran-syöttönavat 8. Nämä virransyöttönavat 8 on yhdistetty lampun elektrodiin 11 (kuvio 4) puristuskohdan 9 läpi menevillä virransyöttöjohtimilla 10. 6 mm leveästä ja 0,15 mm paksusta rautaliuskasta tehty rengas 12 on sijoitettu elektrodin 11 ympärille. Rengas 12 on kiinnitetty puristuskohtaan kannatusnavan 13 avulla ja on sähköisesti eristetty elektrodista 11. Rengas 12 ei ole suljettu, ja sen toisessa päässä on taivutettu reuna 16, joka muodostaa vastepinnan lieriömäistä lasista tehtyä astiaa 15 varten. Tämä astia sisältää 15 mg elohopeata sekä argonia noin 1 ilmakehän paineen alaisena. Kuumennuselementti 14 on tiukasti kiristetty astian 15 poikitse ja kiinnitetty renkaan 12 päihin. Viitenumero 17 tarkoittaa lampun ulkopuolelle järjestettyä ensiökäämiä. Kun tämä käämi 17 yhdistetään vaihtojännitelähteeseen, indusoituu jännite renkaan 12 päiden väliin. Tällöin sähkövirta kulkee renkaan 12 päihin yhdistetyn hehkulangan 14 läpi, niin että astia 15 sulaa auki. Renkaan 12 joustavuuden ansiosta aikaansaadaan hehkulangan 14 ja astian 15 välinen mekaaninen kosketus ja hehkulanka 14 leikkautuu yhä syvemmälle astiaan 15 kunnes tämä sulaa auki.

6 58845

Kuviot 5 ja 6 esittävät elohopeata pienpaineiseen elohopeahöyrypurkauslamppuun syöttävän laitteen erästä toista keksinnön mukaista suoritusmuotoa. Tässäkin tapauksessa käytetään toisen elektrodin ympärille sijoitettavaa metalliliuskasta muodostuvaa rengasta 18, jonka liuskan päät 19 ja 20 eivät kosketa toisiaan. Halutun elohopeamäärän sisältävä lasia oleva astia 21 on kiinnitetty lähelle renkaan päätä 19 renkaasta meistetyn kahden liuskan 22 ja 23 väliin. Hehkulanka 24 on yhdistetty renkaan päihin ja se pysyy renkaan joustavuuden ansiosta mekaanisessa kosketuksessa astian 21 kanssa. Astian avautuessa lasiharjänteet muodostuvat astian syvennyksen alueelle, niin että astian murtuessa kahdeksi puoliskoksi nämä puoliskot eivät pääse putoamaan pois renkaasta.

Kuviot 7 ja 8 esittävät suurennetussa mittakaavassa sellaisen astian poikkileikkausta, jota voidaan käyttää kuvioiden 3 ja 4 mukaisen pienpaineisen elohopea-höyrypurkauslampun valmistuksessa, ja jossa irtaantuneen lasin esiintyminen lampussa on estetty toisella tavalla. Lyijylasia tai natronkalkkilasia olevan lieriömäisen astian 25 pituus on noin 8 mm sen seinämän paksuus on noin 0,2 nm ja ulkohalkai-sija noin 2 nm. Astia sisältää 15 mg elohopeata 26 ja lisäksi argonia noin 1 ilmakehän paineen alaisena 200 pm paksu kuparipäällysteinen lanka 27 on tiiviisti suljettu astiaan tämän akselin suunnassa. Kuvioista nähdään nyös 200 pm paksua molybdee-nilankaa oleva kuumennuselementti 28. Tämä hehkulanka 28 on puristettu astiaa 25 vasten leikkaamaan tiiviisti suljetun kuparipäällysteisen langan 27 pääasiallisesti kohtisuorasta. Kuvio 8 esittää astiaa avattuna. Astian katketessa kahdeksi puoliskoksi, kun se avattaessa halkeaa, tulee kuparipäällysteinen lanka 27 pitämään nämä puoliskot hehkulangan 28 takana, niin että ne eivät pääse irralleen limpussa.

Kuvion 7 mukaista astiaa kuvion 3 mukaisessa lanpussa käytettäessä on todettu, että hehkulanka saavuttaa noin 1700°C:n lämpötilan astiaa avattaessa, kun taas renkaan lämpötila nousee vain noin 200°C:seen, jossa lämpötilassa renkaasta ei vapaudu mitään sanottavaa kaasumäärää.

Claims (8)

1. Tapa valmistaa pienpaineinen elohopeahöyrypurkauslamppu, jossa on suljettuun säiliöön (6) sovitettu, tietyn elohopeamäärän sisältävä suljettu lasiastia (3, 15j 21), joka avataan sen kanssa yhteydessä olevaa kuumennuselementtiä induktii-visesti kuumentamalla, tunnettu siitä, että kuumennuslangaksi (2, 14, 24) muotoiltu kuumennuselementti kiinnitetään päistään lanpun säiliössä (6) sijaitsevaan -sähköjohtimeen (1, 12, 18) ja lasiastia (3, 15» 21) kiristetään sähköjohtimen ja kuumennuslangan väliin ja että kuumennuslankaa lämmitetään sähköjohtimeen ja kuumennus lankaan indusoidun virran avulla niin paljon, että lasiastian seinämä lasiastian ja kuumennuslangan välisessä kosketuskohdassa sulaa ja kuumennuslanka leikkautuu lasiastian sisään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että sähköjohdin (1, 12, 18) on muodostettu avoimesta renkaasta (12, 18), jonka päät (19, 20) on yhdistetty kuumennuselementtiin (2, 14, 24) ja joka on sijoitettu toisen elektrodin (11) ympärille pääasiallisesti sama-akselisena purkaussäiliön (6) kanssa, ja astia (3, 15, 21) on kiinnitetty kiristämällä renkaan ja kuumennuselemen-tin väliin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että avo-renkaan (12) päät muodostavat kehdon (16), johon astia (15) on kiinnitetty kiristämällä kuumennuselementin (14) avulla.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tapa, tunnettu siitä, että renkaan (12) ainakin toisessa päässä on taivutettu reuna (16), joka muodostaa vaste-pinnan astiaa (15) varten.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen tapa, tunnettu siitä, että kuumennu se lement t inä (2, 14, 24) on varsinkin molybdeeniä ja/tai volframia oleva hehkulanka.

6. Patenttivaatimuksen 2, 3, 4 tai 5 mukainen tapa, tunnettu siitä, että renkaana (12, 18) on varsinkin kranirautaa tai krominikkeliä oleva liuska.

7. Patenttivaatimuksen 2, 3, 4, 5 tai 6 mukainen tapa, tunnettu siitä, että astiana (3, 15, 21) on pääasiallisesti lieriömäinen kapseli, joka on kiristävästi kiinnitetty renkaaseen (18) tämän toisen pään (19) läheisyydessä kahden renkaasta puristetun liuskan (22, 23) avulla.

7 58845 1¾ V· . Patenttivaat imukset: Vi

8. Säiliö patenttivaatimuksien 1, 2, 3, 4, 5, 6 tai 7 mukaisen tavan soveltamiseksi käyttöön, jolloin säiliössä (6) on tietyn elohopeamäärän sisältävä suljettu lasiastia (3, 15, 21), joka on varustettu säiliöön sijoitetulla sähköisellä kuumennuse lement illä (2, 14, 24) ja kuumennuse lement ti on kiinnitetty päistään säiliöön (6) sijoitettuun sähköjohtimeen (1, 12, 18), tunnettu siitä, että lasiastia (3, .15, 21) on kiristetty sähköjohtimen (1, 12, 18) ja kuumennuselementin (2, 14, 24) väliin'. 58845 8