FI58832B - Vaermeledningsanlaeggning med radiatorer enligt enroerssystem - Google Patents

Description

R5FT1 M (11)KOULUTUSJULK*ISU 58832

jfäfjf 1' UTLÄOGNINOSSKRIFT

C .... Patentti myönnetty 10 04 19Q1 ' ** Patent neddelat ^ T ^ (51) Kv.ik.3/int.ci.3 P 24 H 9/20, F 24 D 5/00 SUOMI —FINLAND (21) Pttunttlhukumu· — Ptt«nUra6knlnf 750040 (22) Htkamltpllvl — AiMdknlnpdag 08.01.75 ' * (13) Alku pilvi—Glttlf h«t*dif 08.01.75 (41) Tullut |ulklMkil ·— Bllvlt offintllg 12.07.75

Patentti- ja rekifterihallitus ... ......... , . .. .. .

_ · (44) Nihtftvlkslpanon j> kuuLlulkaJsun pvm. —

Patent- och registerstyreiaen ' Arastan utltgd och utl.skrtftm puMkarad 31.12.80 (32)(33)(31) Pyydetty «uoikaiM—Begird priority 11.01. lk

Ruotsi-Sverige(SE) 7400333-6 (71) Tour & Andersson Aktiebolag, Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Per Cairenius, Bandhagen, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Keskuslämmityslaitos, jossa on yksiputkijärjestelmän mukaiset radiaattorit - Varmeledningsanläggning med radiatorer enligt enrörssystem

Radiaattoreilla varustetuissa keksuslämmityölaitoksissa on tapana joko säätää radiaattorien lämmön luovutusta kaikille radiaat-toreille yhteisellä lämpötilantuntoelimellä, joka yksinkertaisimmassa tapauksessa voi olla huonetermostaatti, tai säätää kutakin erillistä, lämmön luovutuksensa suhteen säädettyä radiaatto-ria tämän radiaattorin erillisellä, lämmitetyn huoneen lämpötilasta riippuvaisella termostaatilla, jolloin saman laitoksen muut radiaattorit joskus jätetään ilman säätöä, erityisesti jos ne on sovitettu lämmittämään pienehköjä huoneita. Termostaatit ohjaavat siis viimeksi mainitussa tapauksessa kutakin erikseen säädettyä radiaattoria varten sovitettua säätöventtiiliä, joka siis automaattisesti asetellaan uudelleen termostaatin avulla. Nämä termostaattisäätöiset säätöventtiilit ovat kalliita eivätkä yleensä toimi kunnolla muuten kuin sellaisten radiaattorien yhteydessä, joihin kohdistuu suhteellisen suuri konvektiovirta-us, eli toisin sanoen tilavahkojen huoneiden radiaattorien yhteydessä. Tämä on johtanut siihen, että saman laitoksen termo-staattisäätöisten radiaattorien lukumäärää on pyritty pienentämään sijoittamalla sen sijaan, kuten edellä mainittiin, pienehköihin tiloihin, kuten eteisiin, WC-huoneisiin, kylpyhuoneisiin, 2 58832 tarjoiluhuoneisiin ja vastaaviin radiaattorit, joissa käytetään tavallisia käsikäyttöisiä venttiilejä, jotka toisaalta ovat hel-vempia kuin termostaattisäätöiset venttiilit ja joita toisaalta voidaan asetella myös käsin, niin että saadaan oikea lämpötila.

Mainitun ongelman mikään ihanteellinen ratkaisu ei tietystikään ole, että samassa laitoksessa on vuorotellen radiaattoreja, jotka ovat termostaattiventtiilisäätöisiä, ja radiaattoreja, joita säädetään käsikäyttöisillä venttiileillä. Sen tähden onkin pyritty löytämäään tällaisiin keskuslämmityslaitoksiin jokin sovitel-ma, jossa on vuorotellen erilaisia radiaattoreja, jotka voidaan yhdistää keskusohjaukseen, joka käsittäisi sekä käsisäätöiset radiaattorit että erillisen ohjauksen, joka käsittäisi termostaattisäätöiset radiaattorit.

Tämä ongelma on myös onnistuttu hoitamaan kaksiputkijärjestelmissä. Erästä ongelman ratkaisua kuvataan suomalaisessa kuulutus julkaisussa n:o 57 311. Tätä jo ehdotettua sovitelmaa ei sen sijaan ole ollut mahdollista soveltaa myös yksiputkilaitoksiin.

Tämä on ensisijaisesti johtunut huomattavasta erosta tavassa, joilla molempiin laitostyyppeihin syötetään lämmintä vettä keskuslämmityskattilasta .

Kaksiputkilaitokset on varustettu nousujohdolla ja paluujohdol-la, ja eri radiaattorit on kytketty kukin erikseen näiden kahden pääjohdon väliin. Tästä poiketen on yksiputkijärjestelmän radiaattorit liitetty sarjaan silmukoiksi, jotka voivat käsittää melko suuren määrän radiaattoreja. Tavallisesti käytetään vain yhtä tällaista silmukkaa useita huoneistoja käsittävän talon yhden huoneiston kaikkia radiaattoreja varten. Kutakin tällaista silmukkaa syötetään vuorostaan yhteisestä nousujohdosta, ja kukin silmukka luovuttaa paluuvetensä kaikille silmukoille yhteiseen paluujohtoon.

Kun ehdotettua sovitelmaa käytetään kaksiputkilaitoksen yhteydessä, on kaikkien radiaattorien yhteiseen paluujohtoon sovitettu sivuvirtajohtoon liitetty, termostaattisäätöinen sivuvir-taventtiili, jota säätää paluuveden lämpötila siten, että paluu-veden lämpötilan noustessa veden virtaus kattilan läpi kasvaa ja veden virtaus sivuvirtajohdon läpi pienenee ja päinvastoin.

3 58832 Tällöin on laskettu, että syntyy automaattinen säätö,joka perustuu seuraavaan yksinkertaiseen seikkaan: kaksiputkilaitoksen termostaattisäätöisten, erillisten venttiilien läpivirtausalan pienetessä pienenee myös veden virtausnopeus radiaattorien läpi ja lämpömäärä, jonka radiaattorit luovuttavat läpi virtaavan väliaineen, tavallisesti veden, tilavuusyksikköä kohti kasvaa, niin että paluuveden lämpötila laskee nousujohdon veden lämpötilan pysyessä muuttumattomana. Tästä huolimatta jää tietysti lämmön kokonaisluovutus ensisijaisissa tiloissa olevista, termo-staattisäätöisistä radiaattoreista pienemmäksi. Paluuveden lämpötilan laskeminen säilyttämällä toissijaisten tilojen radiaattorien käsi- mutta ei termostaattisäätöisten venttiilien normaa-liasettelu aiheuttaa kuitenkin entistä suuremman termisen paineen näihin radiaattoreihin. Jos mihinkään erityistoimenpiteisiin ei ryhdytä, lämmön luovutus viimeksi mainituista radiaattoreista kasvaa eikä pienene, mikä on täysin päinvastoin kuin olisi toivottavaa.

Äsken mainitulla sovitelmalla, jossa sivuvirtajohtoon liitettyä, termostaattisäätöistä sivuvirtaventtiiliä ohjaa paluuveden lämpötila siten, että paluuveden lämpötilan kohotessa veden virtaus lämmityskattilan läpi kasvaa ja veden virtaus sivuvirtajohdon läpi pienenee, mikä on täysi vastakohta sille, mitä normaalisti pitäisi tapahtua, voidaan nimittäin mainittu vastavaikutus termostaattisäätöisten ja ei-termostaattisäätöisten radiaatto-riventtiilien välillä kompensoida kaksiputkilaitoksessa.

Tämä sovitelma ei kuitenkaan toimi yksiputkiradiaattorilaitok-sissa, sillä näissä esiintyy komplikaatio sen tähden, että ter-mostaattisäätöiset radiaattorit ja ei-termostaattisäätöiset radiaattorit on normaalisti kytketty samaan silmukkaan. Jos edellytetään, että nousujohdon veden lämpötila on vakio ja että silmukan yhden radiaattorin termostaattisäädön vaikutuksesta tämän lämmön luovutus pienenee, tulee silmukkaan kuuluvan tai kuuluvien ei-termostaattisäätöisten radiaattorien lämpötilan aleneminen suurenemaan ja syntyy toiminta, joka on täysin päinvastainen kuin tavoiteltu.

Sen tähden on ongelmana, miten saada aikaan yksiputkiradiaatto-rilaitosten automaattinen säätö, joka johtaa tehoon, joka vastaa 4 58832 yllä mainittua kaksiputkiradiaattorilaitoksllle jo ehdotettua tehoa. Tämä ongelma ratkaistaan esillä olevan keksinnön mukaisesti ja sen tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Keksinnön kohteena on siis keskuslämmityslaitos, jossa on yksi-putkijärjestelmän mukaiset radiaattorit, jolloin kuhunkin radi-aattorisilmukkaan on kytketty ainakin yksi radiaattori, jota seuraavassa nimitetään "pääradiaattoriksi" ja joka silmukan ensimmäisenä radiaattorina on liitetty nousujohtoon ja on erikseen termostaatilla säädetty, ja ainakin yksi radiaattori ilman erillistä termostaattisäätöä.

Keksinnön mukaisesti on toinen lämpötilan tuntoelin liitetty tunnustelemaan pääradiaattorista tulevan paluuveden lämpötilaa, ja tämä lämpötilan tuntoelin on sovitettu ohjaamaan kytkimessä olevaa venttiiliä. Kytkimeen johtaa liitäntä kuuman veden syöttöä varten, edelleen liitäntä jäähdytetyn veden syöttöä varten laitoksen yhteisestä paluujohdosta ja lisäksi erillinen paluu-johto mainitusta pääradiaattorista. Kytkimestä johtaa syöttöjohto mainittuun pääradiaattoriin sekä syöttö johto radiaattorisilimi-kan seuraaviin osiin. Kytkimeen kuuluva venttiili on kaksitoi-minen, niin että toisen lämpötilan tuntoelimen osoittaessa, että pääradiaattorista tulevan erillisen paluuveden lämpötila laskee, pienenee veden syöttö nousujohdosta ja syöttöjohdosta ja paluuveden syöttö kasvaa ja päinvastoin.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin oheisissa piirustuksissa esitettyyn suoritusesimerkkiin liittyen, mutta on selvää, ettei keksintö rajoitu tähän suoritusesimerkkiin, vaan että monenlaiset eri muunnelmat ovat mahdollisia keksinnön puitteissa.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää yleiskaaviona yksiputkiradiaatto-rijärjestelmällä varustettua rakennusta, kuvio 2 esittää yksityiskohtaisesti tämän järjestelmän silmukkaa, ja kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen laitteen yksityiskohtaa.

Kuviossa 1 esitetään siis lämmityskattila 10, josta lähtee nousu johto 11. Nousujohtoon on liitetty useita yksiputkiradiaatto- 5 58832 risilmukoita. Kukin niistä huoltaa rakennuksen yhtä huoneistoa, ja neljä tällaista huoneistoa esitetään kuviossa 1. Kutakin silmukkaa syötetään siis johdon 12 kautta nousujohdosta, ja kukin silmukka sisältää useita radiaattoreja, joista vain kolme esitetään kussakin silmukassa, jolloin paluujohto 13 jokaisesta silmukasta kulkee kaikille silmukoille yhteisen paluujohdon 14 kautta kattilaan 10. Koska neljä esimerkkinä esitettyä yksiput-kisilmukkaa periaatteessa ovat samanlaiset rakenteeltaan, riittää, kun seuraavassa selitetään yhtä niistä. Tällaiseksi silmukaksi valitaan huoneistossa 15 sijaitseva silmukka. Tämä esitetään suurennetussa mittakaavassa kuviossa 2.

Kuviossa 2 esitetään siis silmukka, joka käsittää suurehkon määrän radiaattoreja, joista kuitenkin vain radiaattorit 16, 17, 18 ja 19 esitetään, kun taas silmukan muita radiaattoreita on merkitty katkoviivalla 20. Esimerkkinä oletetaan, että vain ra-diaattori 16 on termostaattisäätöinen muiden radiaattorien ollessa käsisäätöisiä säätöpyörien 21, 22 ja 23 avulla, jotka ohjaavat sivuvirtaventtiilejä silmukassa eteenpäin virtaavan vesimäärän osan haaroittamiseksi jäljellä olevan vesimäärän virratessa radiaattorin ohi kytketyn sivuvirtajohdon kautta. Tätä on kuitenkin pidettävä vain esimerkkinä, ja tietysti yksi tai useat radiaattorit 17, 18 ja 19 ym. voivat olla termostaattisesti säädettyjä. Niiden termostaattisäätö ei kuitenkaan tapahdu samalla tavoin kuin silmukan ensimmäisessä radiaattorissa 16, jota on pidettävä pääradiaattorina.

Pääradiaattoria 16 säätää nimittäin toisaalta tälle radiaatto-rille erillinen termostaatti 24' siihen liittyvine venttiilei-neen 24” ja toisaalta myös koko silmukalle yhteinen termostaatti, joka tässä suoritusesimerkissä on sijoitettu ns. kytkimeen 25, jossa on peräti viisi eri johtoliitäntää. Yksi 12 näistä johto-liitännöistä on jo aiemmin mainittu. Kysymyksessä on se joh-toliitäntä 12, joka on yhdistetty nousujohtoon 11 kuviossa 2.

Toinen johtoliitäntä 26 on liitetty paluujohtoon 14, jotta jäähtynyt paluuvesi saadaan sekoittumaan silmukan veteen. Kolmas johtoliitäntä 27 muodostaa silmukan jatkeen seuraaviin radiaat-toreihin 17, 18 ja 19, ensisijaisesti siis radiaattorin 17 venttiiliin 21. Lisäksi on myös olemassa johto 28 lämpimän veden johtamiseksi pääradiaattorin 16 venttiiliin 24” ja johto 29 tä- 58832 män veden johtamiseksi takaisin kytkimeen 25 veden jäähdyttyä pääradiaattorissa 16. Pääradiaattorin 16 erillinen säätövent-tiili 24", jota ohjaa erillinen termostaatti 24', on kytketty viimeksi mainittuun johtoon 28 radiaattorin 16 eteen.

On siis huomattava, että yksi ainoa radiaattori jokaisessa silmukassa tässä tapauksessa pääradiaattori 16, on varustettu kahdella termostaatilla, joista toinen on termostaatti 24' ja toinen toimii yhdessä kytkimen 25 kanssa tai on siihen asennettu siten kuin seuraavassa selitetään. Jäljellä olevat radiaattorit voivat olla joko vain käsisäätöisiä tai varustettuja erillisillä termostaateilla, jotka vastaavat radiaattorin 16 termostaattia. Tämä voidaan myös ilmaista siten, että silmukkaa kokonaisuudessaan ohjaa termostaatti, joka voi olla kytketty kytkimen 25 sisään, kun taas termostaattisäätöisillä radiaattoreilla lisäksi on erilliset termostaattiventtiilit ja radiaattoreilla, joita ei säädetä termostaateilla, on tavalliset käsikäyttöiset venttiilit.

Erilliset termostaattiventtiilit on sovitettu siten, että paikallinen huoneen lämpötila vaikuttaa niihin, kun sen sijaan silmukalle yhteiseen termostaattiin, joka esitetyssä suoritusmuodossa on sovitettu kytkimen 25 sisään, vaikuttaa pääradiaattorista 16 johdon 29 kautta virtaavan, termostaattia huuhtelevan paluu-veden lämpötila.

Kytkimen 25 sovitelma käy selville yksityiskohtaisesti kuviosta 3. Tässä nähdään viisi yllä mainittua johtoliitäntää 12, 26, 27, 28 ja 29. Kytkinkotelon 30 sisään on kierretty kierreliitoksella hylsy 31, johon on sovitettu termostaatin lisäkannatuselin 32.

Tämä kannatuselin on diabolon muotoinen, jolloin toinen rengasmainen olake 32’ kannattaa kierteitä, joilla kannatuselin 32 on kiinnitetty hylsyn 31 sisäosaan, kun taas toinen rengasmainen olake 32" muodostaa vesivirran ohjauselimen, niin että paluuvesi radiaattorista 16 johdon 29 kautta johdetaan rengasmaiseen tilaan kahden olakkeen 32' ja 32" välissä ja sen jälkeen johdon 27 kautta silmukan seuraaviin radiaattoreihin 17, 18 ja 19.

Termostaattirunko 33 on sijoitettu kytkimeen siten, että sen ympäri virtaa johdosta 29 tuleva paluuvesi, johon mainittu runko 7 58832 siis reagoi. Termostaattirunko 33 on sovitettu vaikuttamaan ter-mostaattisauvaan 34, joka on yhdistetty venttiilikappaleeseen 35. Tällä venttiilikappaleella 35 on kaksinkertainen tehtävä.

Se on siis toisaalta varustettu venttiilikartiolla 36, joka toimii yhdessä venttiili-istukan 37 kanssa, joka sijaitsee koko silmukan yhteiseen paluujohtoon 26 johtavassa johdossa, ja toisaalta se on varustettu vaippapinnalla 38, joka toimii yhdessä nou-sujohdosta 11 tulevan syöttöjohdon 12 aukon kanssa, niin että kun radiaattorista 16 erikseen tulevan paluuveden lämpötilan laskiessa termostaattisauva 34 siirtyy vasemmalle asennosta, jossa johdon 12 ja tilan 41 välillä on yhteys, kuviossa 3 esitettyä asentoa kohti, jossa tällaista yhteyttä ei ole, syntyy yhteys syöttöjohdon 12 ja kytkimen 25 sisätilan 41 välille. Samalla avautuu entistä enemmän pääpaluujohdon 26 ja kytkimen sisätilan välinen yhteys. On siis huomattava, että kuviossa 3 venttiilikappale 35 esitetään kauimpana vasemmalle olevassa asennossaan, jossa aukko johdosta 26 on täysin auki, mutta aukko johtoon 12 on kokonaan suljettu. Venttiilikappaleen muissa asennoissa aukko johtoon 26 on enemmän tai vähemmän kuristettuna, kun taas aukko johdosta 12 on enemmän tai vähemmän auki.

Jälkimmäinen yhteys lähtee pääpaluujohdosta 26 jousikammion 39 ja venttiili-istukan 37 sekä venttiilikartion 36 välisen raon kautta sekä sen jälkeen aksiaalisessa suunnassa venttiilikappaleen 35 läpi porattujen reikien 40 muodostaman kehän läpi.

Ensin mainittu yhteys lähtee syöttö johdosta 12 kytkinkotelon 30 ja venttiilikappaleen 35 lieriömäisen seinän 38 välisen raon kautta. Kylmävesivirrat pääpaluujohdosta 26 ja lämminvesivir-rat syöttöjohdosta 12 sekoittuvat tällä tavoin tilassa 41, josta sekoitusveden osa johdetaan johdon 28 kautta radiaattoriin 16, kun taas toinen osa johdetaan suoraan radiaattorisilmukan jatkeeseen 27. Diabolo-olake 32" toimii tällöin kuristuselime-nä paineen alenemisen kompensoimiseksi radiaattorissa 16, niin että molempien virtojen välillä tapahtuu sopiva jako. Radiaat-torin 16 läpi virtaava vesi yhdistetään sinänsä tunnetulla tavalla ohi virtaavaan veteen sen tunkeutuessa johdosta 29 kytkimen 25 sisään. Se virtaa tällöin diabolon muotoisen jakelu-rungon 32 osan 32' reikäkehän 42 läpi, joka voi muuten olla sovitettu pääasiassa samalla tavoin kuin reikäkehä 40.

8 58832

Termostaatin 33 palautusta varten on sovitettu jousi 43 jousi-kammion 39 sisäosaan. Tämän jousen on oltava melko heikko seu-raavista selville käyvistä syistä.

Kytkimeen on nimittäin sovitettu lisälaite koko radiaattorisil-mukan toiminnan muuttamiseksi esim. päivällä, kun halutaan korkeampaa lämpötilaa, tai yöllä, jolloin alempi lämpötila on mahdollinen. Tätä tarkoitusta varten on ohjauskellokoneisto, ns. ajastin, liitetty termostaattisauvan 34 ulkonevaan päähän 44.

Tämä ajastin on rakenteeltaan sellainen, että se yöllä kohdistaa painetta vasemmalle kuviossa 3 termostaattisauvan pääteosaa 44 kohti, jonka avulla venttiilikappale 35 tulee siirtymään hieman vasemmalle väliaikaisesta keskiasennosta, piirustuksessa esitettyä asentoa kohti, niin että suurehko osa jäähdytettyä paluuvettä johdosta 26 virtaa venttiiliraon 36-37 läpi samalla, kun kuuman veden määrä nousujohdosta 11 ja syöttöjohdon 12 kautta pienenee. Tämä ajastin toimii sen tähden siten, että sen on voitettava jousikuormitteisesta termostaatista 33 tuleva vastus. Nyt voi käydä niin, että termostaatti 33, joka on herkkä koje, ei kestä ajastimen kohdistamia voimia, minkä vuoksi näiden voimien absorboimiseksi suojajousi 45 on kytketty kahden jousi-istukan väliin termostaattisauvan 34 katkoksessa.

Nyt on selvää, miten laite toimii. Ensin oletetaan, että toiminnan määräävät päiväolosuhteet, niin ettei ajastimen tarvitse kohdistaa painetta termostaattisauvan 34 jatkeeseen 44. Tällöin venttiilikappale 35 sijaitsee asennossa hieman oikealle kuviossa 3 esitetystä asennosta, ja kuumaa vettä johdetaan siis syöttö-johdosta 12 ja jäähdytettyä vettä johdetaan yhteisestä paluu-johdosta 26. Nämä vesimäärät sekoitetaan kytkintilassa 41. Yk-siputkiradiaattoreille ominaisella tavalla ohjataan osa vedestä sivuun, niin että se suoraan johdetaan edelleen silmukan seu-raaviin radiaattoreihin 17-19 johdon 27 kautta, jolloin tässä johdossa syntyy niin suuri vastus diabolorungon olakkeen 32' ja johdon 27 aukon välisessä kuristumassa, että saadaan riittävä kuljetusvoima sen kanssa rinnakkain virtaavalle vesimäärälle, joka johdetaan radiaattoriin 16 johdon 28 kautta ja palautetaan radiaattorista 16 johdon 29 kautta. Tätä vesivirtaa säätää tietysti huonetermostaatti 24' siihen liittyvine venttiileineen 24", niin että radiaattori 16 luovuttaa oikean lämpömäärän. Sen 9 58832 tähden on olemassa kaksi eri termostaattia, toinen 24', joka tunnustelee huoneen lämpötilan ja joka on erillinen radiaatto-ria 16 varten, sekä toinen 33, joka tunnustelee radiaattorista 16 tulevan erillisen paluuveden lämpötilan, mikä samalla osoittaa saman silmukan seuraaviin radiaattoreihin 17-19 virtaavan syöttöveden lämpötilan. Niin ollen termostaatti 33 toimii koko silmukan yhteisenä termostaattisäätimenä. Viimeksi mainitun termostaatin vaikutuksesta silmukan tulolämpötila laskee sen tähden automaattisesti samalla, kun radiaattoriin 16 kuuluva erillinen huonetermostaatti 24' osoittaa pienempää länmön tarvetta. Tämä johtuu siitä, että termostaattiventtiilin 24" pienentäessä läpi virtaavan lämpimän veden määrää, tämä lämmin vesi pysyy kauemmin radiaattorin 16 sisäosassa, jolloin se ehtii jäähtyä enemmän kuin muuten olisi asianlaita. Radiaattorista 16 johdon 29 kautta tulevan erillisen paluuveden tämän alemman lämpötilan tunnustelee termostaatti 33. Tämä siirtää tällöin venttiilikappaletta sen keskiasennosta enemmän tai vähemmän vasemmalle kuviossa 3 esitettyä asentoa kohti. Vesimäärä, joka johdon 26 kautta noudetaan pääpaluujohdosta 14, kasvaa tällöin ja kuumavesimäärä syöttöjohdon 12 läpi pienenee. Poistuva vesi johdossa 27 pysyy niin ollen vastaavasti alemmassa lämpötilassa. Radiaattorin 16 erillisen termostaatin 24' antama pienemmän lämmön tarpeen osoittama vaikuttaa tällä tavoin lämmön luovutukseen silmukan kaikista seuraavista radiaattoreista.

Yksiputkilaitoksessa on siis saavutettu ilman termostaattia olevien radiaattorien lämmön luovutuksen sama epäsuora säätö kuin alussa mainitulla laitteella saatiin kaksiputkilaitoksessa.

Claims (9)

10 58832

1. Keskuslämmityslaitos, jossa on yksiputkijärjestelmän mukaiset radiaattorit, jolloin jokaiseen radiaattorisilmukkaan on kytketty ainakin yksi pääradiaattori (16), joka silmukan ensimmäisenä radiaattorina on liitetty nousujohtoon (11) ja on erikseen termostaatilla (24') säädetty, ja ainakin yksi radiaattori (17, 18, 19) ilman erillistä termostaattisäätöä, tunnet- t u siitä, että toinen lämpötilan tuntoelin (33) on liitetty tunnustelemaan pääradiaattorista (16) tulevan paluuveden lämpötilaa, että tämä lämpötilan tuntoelin (33) on sovitettu ohjaanaan venttiilikappaletta (35) kytkimessä (25), että kytkimeen (25) johtaa syöttöjohto (12) kuuman veden syöttöä varten nousu-johdosta (11), edelleen liitäntä (26) jäähdytetyn veden syöttöä varten radiaattorisilmukan yhteisestä paluujohdosta (14) ja lisäksi erillinen paluujohto (29) pääradiaattorista (16), että kytkimestä (25) johtaa syöttöjohto (28) pääradiaattoriin (16) sekä syöttöjohto (27) seuraaviin radiaattoreihin (17-19) ra-diaattorisilmukassa, ja että kytkimeen (25) kuuluva venttiilikap-pale (35) on kaksitoiminen, niin että toisen lämpötilan tunto-elimen (33) osoittaessa, että Dääradiaattorista (16) tulevan erillisen paluuveden lämpötila laskee, veden syöttö nousujohdosta (11) syöttöjohdon (12) läpi pienenee ja paluu-veden syöttö kasvaa ja päinvastoin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskuslämmityslaitos, tunnettu siitä, että kytkimen (25) venttiilikappale (35) on sylinterimäinen kappale, joka päätepinnallaan (36) muodostaa toisen venttiilisäätöelimen (36-37), joka sijaitsee jäähdytetyn veden tuloliitännästä (26) johtavassa johdossa, ja vaippapinnal-laan (38) yhdessä syöttöjohdon (12) aukon kanssa muodostaa toisen venttiilisäätöelimen, joka sijaitsee kuuman veden tulojohdossa (12) .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen keskuslämmityslaitos, tunnettu siitä, että toinen lämpötilan tuntoelin on kytkimen (25) sisäosaan sovitettu termostaatti (33), joka on sovitettu siten, että pääradiaattorista (16) tuleva erillinen paluuvesi virtaa sen ympäri.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen keskuslämmityslaitos, t u n- 11 58832 n e t t u siitä, että pääradiaattorista (16) tulevan paluuveden lämpötilan tunnustelua varten sovitettu termostaatti (33) on kiinnitetty diabolon muotoiseen tukikappaleeseen (32), jonka toinen olake (32') muodostaa tukikappaleen (32) kiinnitteen kytkinkotelossa (30) ja jonka toinen olake (32") muodostaa kuris-tuselimen tarpeellisen paineen alenemisen aikaansaamiseksi ra-diaattorit (16-19) sisältävässä kierukassa veden kuljettamiseksi pääradiaattorin (16) läpi.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen keskuslämmi-tyslaitos, tunnettu siitä, että venttiilikappale (35) on sovitettu siten, että siihen vaikuttaa toisen lämpötilan tuntoelimen (33) kohdistamaa voimaa vastaan ajastimesta peräisin oleva, ulkoapäin tuleva voima, niin että kytkin (25) voidaan pakko-ohjatusti säätää pienempää lämpötehoa varten vuorokauden tiettyinä osina ja suurempaa lämpötehoa varten vuorokauden muina osina.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen keskuslämmityslaitos, tunnettu siitä, että ajastin on sovitettu vaikuttamaan toisen lämpötilan tuntoelimen (33) avulla siirrettävästi ohjatun sauvan (34) jatkeeseen (44) toisesta lämpötilan tuntoelimestä (33) tulevan siirtopaineen vaikutusta vastaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen keskuslämmityslaitos, tunnettu siitä, että suojajousi (45) on kytketty ylittämään sauvan (34) katkoksen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen keskuslämmityslaitos, tunnettu siitä, että palautusjousi (43) on sovitettu palauttamaan toisen lämpötilan tuntoelimen (33) tämän mahdollisen siirtymisen jälkeen.

9. Patenttivaatimuksen 7 ja 8 mukainen keskuslämmityslaitos, tunnettu siitä, että suojajousi (45) on huomattavasti voimakkaampi kuin palautusjousi (43).