FI58733B - Rakapparat och rakbladsenhet - Google Patents

Description

7Ί5Ζ7\ ΓβΊ KUUUUTUSJULKAISU cqhtt 4STa ® ^ UTLÄCGN INGSSKRIFT * * ' $ * C^45j Patentti myönnetty 10 04 1721 ^ T ^ (51) Ky.ik?/int.a.3 B 26 B 21/14 SUOMI—FINLAND (21) Pw^ih^*mu$-p«*i«ttMek«»»n* 681/72 (22) HakamJtpUvi — AMÖknlnpd>| 1^.03.72 ' ' (23) AlkupUvt—GllclglMtadftg lU.03.72 (41) Tullut |ulktoekal — Whrlt effwitllf l6.09*72 HMBtU. ). f.kiltflhalUtu.

Patent· och regiaterstyrelMn ' ' Ansök«n utltfd och utl.ikrtfwn publicend 31.12.80 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolk·*»» —fefird prlorltet 15.03 · 71 15.03.71, i5.O3.7i, i5.O3.7i, 31.08.71, 13.12.71. 13.12.71 USA (US) I2I+O69, 121+068 12U216, 12U217, 1765^7, 207357, 2071+22 (71) The Gillette Company, Prudential Tower Building, Boston, Massachusetts, USA(US) (72) Francis William Dorion, Jr., Hingham, Massachusetts, Roger Leslie Perry,

Lynnfield Center, Massachusetts, Warren Irvin Nissen, Topsfield, Massachusetts, USA(US), Edvard Eric Pomfret, Newbury, Berkshire, Englanti-England(GB) (7I+) Oy Kolster Ab (5I+) Partakone ja partakoneenieräyksikkö - Rakapparat och rakbladsenhet

Esillä olevan keksinnön kohteena on parranajovälineen varteen sijoitettava terälaite, jossa on yksi tai useampia pitkänomaisia teriä, jotka on pysyvästi kiinnitetty terälaitteen peite- ja alustaelimen väliin suojapintaan nähden liikkumattomasti, ja jonka pohjassa on kytkentäelimet terärakenteen ala- puolella, jotka ovat yhteistoiminnassa parranajovälineen varressa sijaitsevien vastaavanmuotoisten kytkentäelinten kanssa, jolloin terälaitteen ja varren kytkentäelimet ulottuvat pitkin terälaitteen pituutta ja terälaitteen kytken-täeliminä ovat kaksi syvennystä, jotka ulottuvat pitkin terälaitteen pituutta, jossa on terä tai terät, ja mainitut syvennykset ovat sellaisen välimatkan päässä toisistaan, joka on suurempi kuin puolet terälaitteen leveydestä, jolloin toinen syvennys sijaitsee teräalueen toisen pituussuuntaisen reunan alapuolella ja toinen syvennys sijaitsee teräalueen toisen pituussuuntaisen reunan alapuolella.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on saada aikaan uusi ja parannettu terälaite parranajovälineeseen. On ehdotettu monenlaisia parranajovälineitä, joista nykyisin käytetään yleisimmin sellaisia, joissa käyttäjä asettaa yksi-tai kaksileikkuusärmäisen partaterän pitimeen ja sellaisia, joissa olevassa kasetissa on pitkä teränauha, josta käyttäjä siirtää tarvittaessa uuden terä- 2 58733 osuuden käyttöäsemään. Toisessa ehdotetuissa välineissä on runkoelin,joka muodostaa suojausrakenteen partaterän ollessa pysyvästi kiinnitetty runkoeli-meen määrittämään kiinteän geometrisen suhteen suojapinnan ja leikkuusärmän välille. Keksinnön ominaisempana tavoitteena on saada aikaan sellainen parannettu terälaiteosa, joka varsiosaan kytkettynä muodostaa tasapainoisen, vankan ja kätevän parranajovälineen, joka on helposti käsiteltävissä ja jolla parranajo käy tehokkaasti.

Miehet suosivat usein parranajovälineitä, joissa varsiosa on suhteellisen pitkäikäinen ja joissa käytetään vaihdettavia terälaitteita. Kun terä-laite ei enää sovellu käyttöön, se voidaan heittää pois tai panna takaisin terälaitepakkauksen käytettyjen terälaitteiden säilyttämiseen tarkoitettuun osaan ja toinen terälaite liitetään varsiosaan. Niinpä keksinnön yhtenä tavoitteena on saada aikaan uusi ja parannettu terälaite, jossa on liitosrakenne, joka tekee helpoksi terälaitteen liittäminen varsiosaan.

Keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on saada aikaan uusi ja parannettu terälaite, joka voidaan valmistaa taloudellisesti ja liittää helposti ja luotettavasti varsiosaan.

Keksinnön mukainen laite on pääasiallisesti tunnettu siitä, että terä-rakenne on kalteva kytkentäsyvennysten tasoon nähden, jolloin sen leikkuusärmä ja suojapinta sijaitsevat mainitun tason yläpuolella ja etäämpänä siitä kuin terärakenteen toinen särmä.

Keksintöön kuuluu siis terälaite,joka käsittää kaksi pitkänomaista taso-terää, jotka on pysyvästi kiinnitetty määrätyyn yhdensuuntais-asentoon peite-elimen ja alustaelimen väliin välikkeen (välilevyn) ollessa terien välissä,jolloin tässä välikkeessä on poikkieuunnassa välein toisistaan asetettuja sormia tai nokkia,jotka ulkonevat eteenpäin terien leikkuusärmien suuntaan ja joiden välitilat muodostavat pääsyaukon terälaitteen läpi sen ulkopuolelle johtaviin kanaviin.

Keksinnön mukainen terälaite on kompakti elin, jonka pinnat määrittävät parranajon geometrian ja joka on helppo kiinnittää varsiosaan suhteellisen kevyen, mutta tukevan ja tasapainoisen parranajovälineen muodostamiseksi, joka on mukava täyttää ja joka helpottaa parran ajoa hankalaista kohdista.

Keksinnön tavoitteena on myös saada aikaan uusi ja parannettu varsi yllä mainittuun parranajovälineeseen, jossa varressa on pitkulainen käden-sijaosa ja liitosrakenne terälaitteen vastaanottamiseksi.

Keksinnön ominaisempana tavoitteena on saada aikaan parranajoväli-neeseen varsiosa, joka yhdessä terälaitteen kanssa muodostaa tasapainoisen, tukevan ja kätevänkokoisen parranajovälineen, joka on helppo käsitellä ja jolla parran ajaminen käy tehokkaasti.

Keksinnön yhtenä tavoitteena on saada aikaan uusi ja parannettu parranajovälineen varren liitosrakenne, joka tekee helpoksi terälaitteen kiinnittämisen varsiosaan.

Keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on saada aikaan tukeva ja tasa- 3 58733 painoinen varsiosa, joka on suhteellisen yksinkertainen, helppo ja teloudel-linen valmistaa ja luotettava käyttää.

Keksinnön tämän tarkoituksen mukaan saadaan aikaan parranajovälineen varsi, johon kuuluu pitkänomainen kädensijaosa, tämän toisessa päässä oleva pidinosa, jossa on kytkentäelimiä, joina toimivat kaksi kiinteää yhdensuuntaista kiskoa, jotka sijaitsevat samassa tasossa pidinosan ulkopäässä ja työntyvät ulospäin toisistaan poispäin vastakkaisiin suuntiin ja ovat sovitetut liukumaan sivusuunnassa terälaitteen syvennyksiin.

Jotta keksintö voitaisiin paremmin ymmärtää ja helpommin panna täytäntöön, sitä kuvataan seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten yhteydessä, joissa kuvio 1 on sivukuva parranajovälineestä, jossa on keksinnön mukainen terälaite, kuvio 2 on perspektiivikuva kuviossa 1 esitetystä parranajovälineestä, kuvio 3 on alakuva kuvioiden 1 ja 2 parranajovälineessä käytetystä terälaitteesta, kuvio 4 on leikkuskuva kuvion 3 linjalta 4-4» kuvio 4A on perspektiivinen räjähdyskuva kuvioissa 1, 3 ja 4 esitetyssä parranajovälineessä käytetyn terälaitteen rakenneosista, kuvio 4B on suurennettu kuva kuvioiden 3* 4 ja 4A terälaitteen osasta esittäen tiettyjä geometrisia suhteita, kuvio 5 on kuvion 4 kaltainen leikkauskuva terälaitteen modifioidusta muodosta, kuvio 6 on päällikuva kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä parranajovälineessä käytetyn varsielimen kädensijaosasta, kuvio 7 on leikkauskuva kuvion 6 linjalta 7-7, kuvio 8 on leikkauskuva kuvion 6 linjalta 8-8, kuvio 9 on päätykuva kädensijaosan kaulaosasta katsottuna kuvion 8 linjalta 9-9, kuvio 10 on alakuva kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä parranajovälineessä käytetyn varren pidinosasta, kuvio 11 on sivukuva kuvioissa 10 esitetystä pidinosasta, kuvio 12 on päätykuva kuviossa 10 esitetystä pidinosasta, kuvio 13 on päällikuva kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä parranajovälineessä käytetyn varren kytkinosasta, kuvio 14 on sivukuva kuviossa 13 esitetystä kytkinosasta, kuvio 15 on päätykuva kuviossa 13 esitetystä kytkinosasta, kuvio 16 on etukuva kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä parranajovälineessä käytetystä salpaosasta, kuvio 17 on päällikuva kuviossa 16 esitetystä salpaosasta, kuvio 18 on sivukuva kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä parranajovälineessä käytetystä tappielimestä, - 58733 kuvio 19 on päätykuva kuvioissa 1 Ja 2 esitetyssä välineessä käyte-tystä selkäosasta, kuvio 20 on sivukuva kuviossa 19 esitetystä selkäosasta, kuvio 21 on osittain leikattu sivukuva kuvioissa 10-20 esitetyistä rakenneosista kootusta yhdistelmästä, kuvio 22 on etukuva kuviossa 21 esitetystä yhdistelmästä, kuvio 23 on perspektiivikuva varren toisesta suoritusmuodosta, kuvio 24 on leikkauskuva kuvion 23 varresta, kuvio 25 on etukuva kuviossa 23 esitetyn varren osasta, kuvio 26 on perspektiivikuva varren vielä yhdestä suoritusmuodosta, kuvio 27 on leikkauskuva kuvion 26 varresta ja siihen liittyvästä terä-laitteesta, kuvio 28 on perspektiivinen räjähdyskuva parranajovälineen vielä yhdestä rakennemuodosta, kuvio 29 on leikkauskuva kuviossa 28 esitetyssä parranajovälineessä käytetystä terälaitteesta, kuvio 30 on etukuva kuviossa 28 esitetyssä rakennemuodossa käytetystä varsiosasta, kuvio 31 on osittainen selkäkuva kuviossa 30 esitetystä varsiosasta, kuvio 32 on leikkauskuva kuvion 30 linjalta 32-32, kuvio 33 on osittainen leikkauskuva kuvion 34 linjalta 33-33» kuvio 34 on osittainen pystyleikkauskuva jotakuinkin kuvion 30 linjalta 34-34 ja kuvio 33 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen varsiosan vielä yhdestä rakennemuodosta.

Kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn parranajovälineeseen kuuluu varsiosa 10 ja terälaiteosa 12. Varressa 10 on kädensijaosa 14, joka on 108 mm:n pituinen ja pääasiassa suorakulmainen poikkileikkaukseltaan supeten vähäisesti aksiaaliselta pituudeltaan. Kädensijaosan 14 osapituudella olevat urat 16 helpottavat sen käsittelyä. Käsensijaosan 14 yläpäässä on kaulaosa 18, joka lähtee etuviietoon kädensijaosan 14 yläpäästä kulkien 120°·(kulmassa kädensijaosan 14 akseliin nähden, joten kaulaosan 18 päätypinta on noin 9,3 mm sivulla so. etäisyydellä A kädensijaosan akselilta. Kaulaosan 18 päätypintaan on kiinnitetty poikittainen pidin 20, jossa on kaksi ulospäin suunnattua laippa- tai kisko-osaa 22, joiden yläpinnat määrittävät perustason 24, joka on kohtisuora kaulaosan 18 akselia vastaan. Perustaso 24 on etäisyydellä B (joka on noin 14,0 mm) kaulaosan 18 ja kädensijaosan 14 yhtymäkohdasta ja etäisyyden C verran (so. noin 5,0 mm) kaulaosan 18 päätypinnan yläpuolella. Pitimen 20 pohjaan on muodostettu kaksi poikittaista rakoa 26, yksi kaulaosan 18 liitty- 5 58733 miskohdan kummallakin puolella. Lehtijousi 28 toimii joustavana salpaelimenä kiinnittäen pitimen 20 etukiBkon 22 avulla terälaitteen 12 varteen 10.

Varteen 10 liittyvän terälaitteen 12 poikittainen pituus on 39 mm, leveys D 10,7 mm ja syvyys E 5»9 mm ja siihen kuuluu alustaelin 30» joka on puristettu hyvän iskusitkeyden omaavasta polystyreenistä ja kannattaa kahta teräelementtiä 32, 34 ja niiden väliin asetettua välielintä 36, niin että te-räelementtien leikkuusärmät pidetään erillään toisistaan, yhdensuuntaisina ja keskinäisesti porrastettuna. Peite-elimessä 38, joka myös on puristettu iskusitkeästä polystyreenistä, on riipputappeja 40 (kuvio 4)» jotka ulottuvat terien, välikkeen ja alustan reikien läpi ja niihin on kylmäpuristettu kannat terien ja välikkeen kiinnittämiseksi alustaan 30.

Alustaelin 30 määrittää ylemmän tukipinnan 42, jolla etummainen terä-elementti 32 lepää, ja siihen kuuluu etuseinäosa 44 ja takaseinäosa 46. Etuja takaseinäosien 44, 46 välissä on viisi väliseinää. 48, joiden alapinnat 30 määrittävät tason, joka muodostaa 35° kulman tukipinnan 42 kanssa. Aukot 52 ovat kohdakkain terän 32 reikien kanssa ja sallivat parranajojätteiden virrata alustan 30 läpi pois ajovyöhykkeestä. Pinnasta 50 lähtee kohtleuorasti alaspäin kaksi etäällä toisistaan olevaa seinänjatketta 54, joiden kummankin alapäässä on sisäpuolinen laippa 56, joka ulkonee sisäänpäin 0,437 mm rajoittaen raon 58 muodossa olevaa syvennystä, jonka korkeus on 0,660 mm. Laippojen 56 välimatka on 6,1 mm. Etulaipasea 56 olevan loven 60 leveys on 1,016 mm ja syvyys 1,016 mm.

Seinän 44 etupuolella sijaitsevat väliseinien jatkeet 62 kannattavat poikittaista suojusrakennetta 64, jonka pinta on 5»82 mm pinnan 50 yläpuolella (dimensio Ξ-kuvio l), ja terälaitteen 12 ollessa liitetty varteen 10 tämä pinta sijaitsee 15,2 mm:n etäisyydellä kädensijaosan 14 yläpään etupinnasta.

Terälaitteen 12 muita yksityiskohtia voidaan nähdä kuvion 4A räjähdys-kuvasta. Alustaelimessä 30 on tasomainen tukipinta 50a, johon on muodostettu neljä kiinnitysreikää 52a ja neljä poietorakoa 52. Tukipinnan 50a takaosassa on pystysuora pinta 56a, johon on muodostettu kaksi koloa 58a, ja sen etuosassa on alaspäin lähtevä pystypinta 60a. Tukipinnan 50a kumpaankin päähän on muodostettu olka 62a ja sen kummastakin päästä lähtee alaspäin päätyäeinärakanne 48. Suojusrakenne 64 kulkee päätyseinien 48 eteenpäin ulkonevien osien välissä välimatkan päässä alustan 30 etuseinästä 60a. Välein toisistaan sijaitsevat väliseinät 48, jotka ulottuvat seinästä 60a suojuselimeen 64, lisäävät tämän suojuselimen jäykkyyttä ja rajoittuvat pinnan 60a ja suojuksen välisiin poistoaukkoihin. Suojuselimen kummassakin päässä on ylöspäin lähtevä pystysuora peruspinta 68. Alustaelimen 30 pohjan kummastakin päästä lähtee 6 58733 alaspäin uloke. Näiden ulokkeiden alapäissä on sisäpuoliset laipat 56, jotka määrittävät alustan alapinnan kanssa kaksi yhdensuuntaista vastakkaista uurretta, jotka on sovitettu ottamaan vastaan varsiosan kiskot 22 terälaitteen 12 kiinnittämiseksi varteen. Lehtijousi 28 kytkeytyy etupuolisessa laipassa 56 olevaan loveen terälaitteen lukitsemiseksi poikittaiselta liikkeeltä.

Kummassakin teräelementissä 32, 54 on yhdensuuntaiset etu- ja takareunat, jolloin kummankin teräelementin etureuna on teroitettu leikkuusärmän 80a muodostamiseksi. Kumpaankin teräsiementtiin on muodostettu neljä aksiaalista rakoa 82a ja neljä muodoltaan epäsäännöllistä reikää 84a. Reikien 84a etureunat 86a ovat suorat ja saman pituiset kuin raot 82a, kun taas reikien 84a takareunat 88a ovat kaarevat niiden kaarevuuden vastatessa alustaelimen 30 kiinnitysreikien 52a kaarevuutta.

Teräelementtien väliin asetetun välikkeen 36 pituus on 38,1 mm, leveys 6,10 mm ja paksuus 0,508 mm. Välikkeen 56 etureunaan on muodostettu joukko lovia 98a, joista kukin on 2,032 mm syvä ja 3*18 mm pitkä. Nämä lovet määrittävät joukon välein toisistaan sijaitsevia eteenpäin ulkonevia nokkia 100a, jotka kaikki ovat 1,402 mm:n levyistä. Kukin nokka 100a päättyy 0,508 mm:n levyiseen kärkeen 102a, jota rajoittavat kaltevat pinnat 104a, 106a, jotka kulkevat taaksepäin ja ulospäin väoikkeen 36 runkoa kohti ja ovat myös pystysuunnassa kaltevat, niin että jokaisen nokan yläpinta 108a on pienempi kuin sen vastaava pohjapinta, Välike }6 on lisäksi varustettu rei'illä 110a, jotka ovat kohdakkaistettavissa alustaelimen reikien 52a ja teräelementtien reikien 84a kanssa. Välikkeen 36 takareunassa olevat lovet 112a ovat asetettavissa kohdakkain alustaelimen kolojen 58a kanssa.

Hyvin iskusitkeästä polystyreenistä puristettuun peite-elimeen 38 kuuluu poikittaisosa 118a, joka sijaitsee päätyseinäosien 120a, 122a välissä.

Tapit 40 lähtevät alaspäin poikittaisosasta 118a ja ovat kohdakkaistettavissa alustan, terien ja välikkeen vastaavien reikien 52a, 84a ja 110a kanssa. Tapit ovat onttoja vapaista päistään, mikä helpottaa niiden kannoittamista kylmä-puristuksella. Osan 118a yläpinta 126a muodostaa 73° kulman tappien 40 akselien kanssa ja päätyseinien 120a, 122a yläpinnat sijaitsevat pintaa 126a ylempänä ja ovat 70° kaltevat tappien 40 akseleihin nähden. Päätyseinät 120a, 122a ulottuvat myös peite-elimen pinnan 126a etureunan ulkopuolelle ja niissä kummassakin on ulkopuolinen pystysuora peruspinta 150a, joka on sovitettu yhtymään alustaelimen 30 peruspintaan 68, ja sisäpuoliset pystysuorat perue-pinnat 134a ja 136a, joita käytetään teräelementtien 52, 54 asennoimiseen toistensa ja suojusrakenteen 64 suhteen kootussa terälaitteessa. Polkitta!sosaan 118a ja päätyseinäosiin 120a, 122a rajoittuva pitkä uurros 138a ottaa vastaan alustaelimen 30 seinärakenteen 58a.

7 58733

Terälaitetta koottaessa alusta 50, teräelementit 32, 34, välike 36 ja. peite-elin 38 asetetaan kohdakkain tappien 40 työntyessä vastaavien reikien 52a, 84a ja 110a läpi, Rakenneosat pidetään höllästi päällekkäin kevyessä puristuksessa ja sopivalla keinolla, kuten ilmasuihkulla tai mekaanisella työkalulla kohdistetaan voima kolojen 58a ja peite-elimen vastaavien osien muodostamien aukkojen läpi teräelementtien 32, 34 pakottamiseksi siirtymään eteenpäin vastepintoja 134a, 136a vasten. Sen jälkeen yhdistelmä puristetaan lujasti yhteen ja tappien 40 vapaat päät laajennetaan kylmäpuristuskannoitta-malla terälaitteen komponenttien kiinnittämiseksi lujasti yhteen.

Terälaitteen ollessa koottuna, kuten on näytetty kuviossa 4B, etuterän 32 leikkuusärmä 66 ulottuu etuseinän 60a ja suojuselimen 64 välisen aukon yläpuolelle seuraavan terän 34 leikkuusärmän 80a sijaitessa välikkeen 36 nokkien 100a välissä olevien lovien 98a yläpuolella, niin että muodostuu kulkuyhteydet etuterän 32 rakojen 82a ja reikien 84a etupäiden ja alustaelimen 30 rakojen 54a läpi. Nämä kanavat mahdollistavat vaahdon ja katkaistujen partakarvojen virtaamisen pois ajovyöhykkeeltä.

Kuvioiden 3» 4 ja 4A terälaitteen geometrisia ominaisuuksia havainnollistetaan kuviossa 4B. Tässä kuviossa ensimmäinen perusakseli 150a kulkee toisen terän 34 leikkuusärmästä 68a suojuksen 64 sivuamispisteeseen 152a, ja kohtisuora etäisyys B^, jonka verran etuterän 32 leikkuusärmä 66 ulottuu mainitun perusakselin ulkopuolelle, on tämän terän "esiintyöntymä". Samanlainen perusakseli 154a kulkee etuterän 52 leikkuusärmästä 66 peite-elimen 38 pinnassa olevaan sivuamispisteeseen 156a ja kohtisuora etäisyys Ep, jonka verran toisen terän 34 leikkuusärmä 68 työntyy mainitun perusakselin ulkopuolelle, on tämän toisen terän "esiintyöntymä". Toinen relaatio, jota voidaan käyttää määritettäessä parranajon geometriaa, on "terän sivuamiskulma", joka etu-terän 32 kohdalla on viivan 158a (perusviiva, joka puolittaa etuterän 32 leikkuusärmän 66 kärkikulman) ja viivan 160a, joka kulkee terän 32 leikkuusärmäs-tä 66 suojuselimen 64 sivuamispisteeseen (joka on hieman erillään pisteestä 152a), välinen kulma A^. Toinen mielenkiintoinen suhde on "tukiväli" (span), etäisyys leikkuusärmästä ko. terän edessä olevaan tukipisteeseen. Etummaisen leikkuusärmän 66 kohdalla tukiväli on merkitty ja se on etäisyys särmästä 66 suojuselimellä 64 olevaan sivuamispisteeseen, kun taas takaterän 34 tukiväli Sp on leikkuusärmän 68 ja etuterän 32 leikkuusärmän 66 välinen etäisyys.

Kuvion 4B terälaitteessa on etuterän 32 sivuamiskulma A. 26°, toisen 0 h terän 34 sivuamiskulma Ay on 22°50'» kumpikin "esiintyöntymä" E^ ja Ep on 0,038 mm, S. on 1,499 mm ja S_ on noin 1,58 mm.

Il J?

On ymmärrettävissä, että parranajovälineellä voi olla muitakin muotoja kuin yllä kuvattu erityinen suoritusmuoto. Vaihtoehtoisissa konstruktioissa 8 58733 voidaan esim. käyttää useampaa kuin kahta terää. Myös yhden tai useampien seuraavien terien taso voidaan asettaa eri kulmaan kuin etuterä. Terälait-teen geometriaa voidaan käyttää eri muotoisissa varsissa. Vaikkakin terälait-teen vaihdettavuudesta koituu etuja, on ilmeistä, että parranajoväline voidaan rakentaa sellaiseksi, että varsi ja terälaite kuuluvat samaan kokonaisuuteen, ovat siis erottamattomia osia.

Kuviossa 5 näytetään toinen terälaite. Tämä terälaite käsittää alusta-elimen 70, teräelementin 72 ja peite-elimen 74, jolloin alustaelin, terä ja peite-elin on kiinnitetty yhteen tapeilla 76, joiden päät on deformoitu sopivasti, esim. kylmäpuristuskannoituksella. Etuseinäosa 78 lähtee alaspäin alus-taelimestä ja väliseinien 80 alapinnat määrittävät peruspinnan 82. Peruspin-nasta 82 lähtee kohtisuorasti alaspäin seinänjatke 84, jossa on laippa 86, joka muodostaa uuteen 88. Väliseinien 80 jatkeet 90 kannattavat suojarakennetta 92, joka sijaitsee terän 72 leikkuusärmän etupuolella ja on sen suuntainen. Peite-elimestä 74 lähtee alaspäin etuseinäosan 84 suuntainen takaseinä-osa 94, jonka alapäässä on laippa 96, joka muodostaa uurteen 98, joka sijaitsee suoraan uurretta 88 vastapäätä.

Kuvioissa 6-9 on yksityiskohtaisemmin esitetty varren kädensijaosa 100. Tämä kädensijaosa on valmistettu hyvän iskusitkeyden omaavasta polysty-reenistä ja se on muodoltaan pääasiassa suorakulmainen korkeuden ja leveyden ollessa noin 8,38 mm leikkauslinjan 7“7 kohdalla, kuten on näytetty kuviossa 7, jolloin korkeus ja leveys on noin 11,18 mm sen päässä. Sisäpuolisten sivuseinien 102, 104 väliin muodostetussa urassa on kohoripaosat 106, 108, jotka lähtevät ylöspäin uran pohjasta. Kannakset 110 on asetettu etäälle toisistaan uran pituussuunnassa. Kädensijaosan yläpäässä on kaulaosa, joka on asetettu 120° kulmaan päätypintaan 112 nähden, joka on sijoitettu 8,89 mmsn etäisyydelle yhtymäkohdasta 114, jolloin etupinta 116 on tasainen kaareva siirtymäpinta, jonka säde on 4,83 mm. Kaulaosaan on muodostettu seinien 118, 120 rajoittama ura.

Varren toinen osa on pidin 20, joka on valmistettu 0,707 mm:n paksuisesta messinkilevystä ja jonka pituus on 39,7 mm ja korkeus 4,90 mm. Pitimen 20 pohjan keskiosaan 130 on muodostettu neliöreikä 1J2, jonka sivun mitta on 3,42 mm. Pohjan sivuosat 134 lähtevät viistosti ylöspäin 5° kulmassa kummallekin puolelle pohjan keskiosasta 130. Sivuseinät 136, 138, jotka ovat 3,03 mm:n korkuiset kummassakin päässään, lähtevät pystysuorasti ylöspäin pohjasta ja niiden yläpäät on taivutettu ulospäin laipoiksi 140, 142, jotka muodostavat yhdensuuntaiset poikittaiset kisko-osat 22. Laippojen 140, 142, ulkopintojen välinen etäisyys on 6,94 mm ja kummankin laipan syvyys on 0,952 mm.

9 58733

Kuvioissa 13-15 esitetään yksityiskohtaisesti varressa käytetty kytkin-elementti 150. Tämä kytkinelementti valmistetaan pronssista ja siinä on runko-osa, joka on poikkileikkaukseltaan neliömäinen, jolloin sekä korkeus että leveys on 5*08 mm. Sen takapinta 152 on asetettu 30° kaltevuuteen ja siinä on reikä 154* jonka akseli on pinnan 152 suuntainen, ja tasoupotus 156. Ulokkeessa 158 on reikä 160 heikennettyjen sivuseinäosien 162 muodostamiseksi.

Jousielin 28, esitetty kuvioissa 16 ja 17* on messinkielin, jonka rungossa I70 on kantaosa, johon on muodostettu pyöreä reikä 172. Sen yläosassa on siivet 174, 176, jotka kumpikin on viivojen 178, 180 kohdalta taivutettu taaksepäin 8° kulmaan. Uloke 184* jonka säde on 0,635 mm ja korkeus jousieli-men rungon tasosta laskettuna 0,381 mm, muodostaa lukituspinnan.

Kuviossa 18 esitetyssä kytkintapissa 190 on kantaosa 192, kaulaosa 194 ja varsiosa 196, johon on muodostettu kierre, jonka voidaan sanoa muodostavan joukon uria 198.

Kuvioissa 19 ja 20 on näytetty varren 10 selkäosa 200, Tämä rakenneosa on messinkielementti, jonka pituus on 84*9 mm, leveys 5*08 mm ja korkeus 5,45 mm. Päätypinta 202 on kalteva 30° kulmassa ja siinä on nipukka 204. Pitkittäin selkäelementin 200 läpi kulkee ura 206.

Varren selkäelementin 200* pitimen 200* jousisalvan 28 ja kytkineli-mien 150 ja 190 yhdistelmä on esitetty kuvioissa 21 ja 22. Tätä yhdistelmää koottaessa osan 150 (kuviot 13-15) uloke 158 pistetään pitimen 20 reikään 132 (kuvio IO) ja voimaa käytetään seinien 162 taivuttamiseksi ulospäin (kuviot 21,22), niin että pidin 20 liittyy kytkinelimeen 150. Tapin 190 pää 192 pistetään reikään 154 ja tämän ympärillä olevaa ainetta pakotetaan menemään kaulan 194 yhteyteen rengaspakotuksella. Sitten asetetaan lehtijousi 28 tapin 190 ympärille ja varren selkäelementti 200 sovitetaan tapin 190 päälle niin, että nipukka 204 muodostaa tuen jousen 28 kannalle. Varren selkäelementin seiniin on muodostettu kielekkeitä 210, jotka kytkeytyvät uriin 198 kiinnittäen tapin 190 uraan 206. Lisää sisäänpäin ulkonevia kielekkeitä 212 on samalla tapaa muodostettu selkäelementin pituuden jäljellä olevalle osalle. Tämä yhdistelmä asetetaan sitten varren 100 (kuvio 6) seinien 102 ja 104 väliseen uraan suunnilleen 135 kg:n painetta käyttäen kielekkeiden 212 pakottamiseksi tässä deformointivaiheessa ripojen 106, 108 muovimateriaaliin, niin että selkäelementti- ja pidinyhdistelmä kiinnitetään kädensijaosaan kuvioissa 1 ja 2 näytetyn varren 10 muodostamiseksi.

Käytössä varteen 10 liitettävä terälaite 12 viedään poikittaisen pitimen 20 viereen siten, että kiskoelimet 22 ovat kohdakkain uurteiden 58 kanssa. Sitten terälaitetta ja vartta siirretään poikittaisesti toistensa suhteen, 10 58733 niin että kiskot 22 liukuvat uurteisiin 5Θ kunnes lehtijousen 28 uloke 184 kytkeytyy etulaipassa 56 olevaan loveen 60 (kuviot 2,3)· Tässä asennossa te-rälaite 12 on keskiöity pitimeen 20 ja valmiina parranajoa varten. Kun halutaan vaihtaa terälaite, sitä painetaan sivulta jousen 28 lukitusvastukeen voittamiseksi, niin että terälaite 12 liukuu kiskoja 22 pitkin irroten varsiosalta. Terälaite 70 (kuvio 5) voidaan samalla tavalla kiinnittää varteen 10 ja poistaa siitä.

Kuvioissa 23-25 on esitetty varsiosan 10' toinen rakennemuoto. Varsi on puristettu yksikappaleiseksi elementiksi sopivasta muoviaineesta ja siihen kuuluu urilla 16' varustettu kädensija 14', kaulaosa 18' ja yhtenäinen poikittainen pidinosa 20'. Varressa 10' on sama dimensio B kuin kuviossa 1 esitetyssä rakenteessa, kaulaosa on asetettu samaan kulmaan (120°) ja kädensi-jaosa suippenee 11,5 mm:n mitasta 8,38 mmsn mittaan suipentumisen jatkuessa kaulaosassa 8,8 mmsiin. Kiskot 22' ovat samaa kappaletta pitimen 20' kanssa etuseinän 136' muodostaessa 30° kulman kaulaosan akselin kanssa. Poikittaisen pitimen 20' pohjaan on muodostettu neljä rakoa 26', joiden läpi parran-ajojätteet voivat virrata pois terälaitteesta. Yhtenäiseksi muovattu salpa-nokka 28' on sijoitettu etuseinässä 136' olevaan aukkoon ja sen paksuus on 0,89 mm ja leveys 2,54 mm. Ulokkeen 184' pinnan säde on 0,64 mm ja se on sovitettu kytkeytymään terälaitteessa olevaan loveen 60.

Kuvioissa 26 ja 27 on esitetty vielä yksi varren rakennemuoto. Tämä rakennemuoto on samanlainen kuin kuvioissa 23-25 näytetty sillä erolla, että salpanokka 28' on jätetty pois ja sen sijasta on muodostettu ulokkeita 300, yksi kummankin rivan 302 jatkeeksi, jotka rivat erottavat aukot 26" toisistaan. Kumpikin uloke 300 on 1,52 mm:n levyinen ja siinä on pystysuora etupinta 304, jonka korkeus 1,27 mm, ja pinta 306, joka on 65° kulmassa kaulaosan 18" akseliin nähden. Terälaitetta 12 ei tässä rakenteessa liu'uteta pitimelle kuten edellä kuvatussa rakennemuodossa, vaan se painetaan rivoilla 22", kuten nuolella on osoitettu kuviossa 27. Ulokkeet 300 on muodostettu te-rälaitteen väliseinien 48 vastakkaisille puolille estämään terälaitteen si-vuttainen liike sitä asetettaessa pitimelle, jolloin terälaite antaa saman parranajogeometrian kuin kuviossa 1 näytetty.

Vielä yksi suoritusmuoto on esitetty kuvioissa 28-34. Tässä parran-ajovälineessä käytetään vartta, jolla on pääasiassa samat geometriset muodot ja mitat kuin edellä kuvatuissa rakenteissa terälaitteen ollessa muodoltaan erilainen. Tässä parranajovälineessä on varsi 10'", johon kuuluu kädensija-osa 14"', johon on liitetty poikittainen pidinosa 20"'. Pidinosa on kiinnitetty peite-elimeen 320, joka vuorostaan on kiinnitetty kädensijaosaan 14"' . « n 58733 tapilla 190"', joka on pistetty reikään 322 (kuvio 34)· Peite-elimestä 320 lähtee kaksi uloketta 324 (kuvio 33), jotka työntyvät pitimessä 20·" olevan aukon 132"1 läpi ja ovat taivutetut pitimen 20’" kiinnittämiseksi peite-elimeen 320. Pitimessä on kaksi yhdensuuntaista kiskoa 22"', joille on tarkoitettu liuotettavaksi parranajovälineen terälaite 12"' (kuvio 28). Kädensijaosan 14"’ ja peite-elimen 320 väliin on puristettu lehtijousi 28"', jossa on harjanne 184’" * Jousi 28"’ kytkeytyy muotolukitteisesti terälaitteen 12"' etu-laipassa 56"' olevaan syvennykseen terälaitteen oikein asennoimiseksi ja irrotettavasta lukistemiseksi pidinelimeen 20'". Jousen jännitys voidaan voittaa terälaitteen poistamiseksi tarpeen vaatiessa varsiosalta.

Terälaitteen 12"* pituus on 39 mm, leveys 11 mm ja syvyys 5,9 mm ja se on näytetty leikkauksena kuviossa 29. Tämä terälaite käsittää alustaelimen 330, kaksi teräelementtiä 332, 334» joiden leikkuusärmät 336, 336 on asetettu vastakkain lähelle toisiaan, ja peite-elimen 340. Alustaelimeen 330 kuuluu kaksi yhdensuuntaista sivuseinäosaa 342 ja kaksi kaltevaa poikittaista teräntuki-pintaa 344, kumpikin 27° kulmassa vaakasuoraan nähden. Sivuseiniä ja tuki-pintoja yhdistävät päätyseinäosat 346 ja terälaitteen keskikohdassa yhdyselin 348 (kuvio 28). Kummankin tukipinnan takaosassa on ulokereuna 350, jota vasten vastaavan terän takareuna tukeutuu, ja kummassakin tukipinnassa on syvennys 352, jotka ottavat vastaan peite-elimestä 340 riippuvat asennointiulokkeet 354. Kummankin sivuseinän sisäpintaan on muodostettu uurre 356, jonka syvyys on 0,46 mm ja korkeus 0,89 mm. Kummankin sivuseinän 342 alapään ulkopinnassa ovat syvennykset 358, jotka ottavat vastaan lukituselimet 360, jotka on muodostettu yhtenäisiksi peiteosaan 340 terälaitteen rakenneosien kiinnittämiseksi yhteen. Terälaitetta koottaessa terät 332, 334 asetetaan kumpikin omalle tukipinnalleen ja sitten alustaelin painetaan peiteosaan 340 kunnes ulokkeet 360 kytkeytyvät syvennyksiin 358 lukiten osat yhteen. Sitten koottu terälaite 12"' liitetään laippoihin 22"', jolloin se joustolukittuu ulokkeen 184"* kytkeytyessä loveen 60’".

Kuviossa 35 on esitetty varsiosan vielä yksi rakennemuoto. Tähän varteen kuuluu pitkänomainen kädensijaosa 370, joka suippenee vähäisesti pituussuunnassaan. Kädensijaosan 370 yläpäässä oleva pidinrakenne 372 on asetettu poikittaisesti kädensijaosan akseliin 374 nähden. Tässä pidinrakenteessa on kaksi revitettyä tasopintaa 376, 378, jotka kumpikin on asetettu noin 37,5° kulmaan akseliin 374 ja noin 75 kulmaan toisiinsa nähden. Kumpaankin tasopin-taan on kiinnitetty laippa- tai kiskorakenne 380, jossa on kaksi ulkolaippaa, jolloin kummankin laippaparin ulkoreunojen 382 keskinäinen etäisyys on noin 7,14 mm ja kummankin laipan paksuus on noin 0,76 mm. Salpaelin 384 on asetat- 12 58733 tu kuminankin laippaparin alalaipan viereen kytkeytymään parranajovälineen terälaitteessa olevaan loveen, kun terälaite sovitetaan laipparakenteelle edellä kuvatuissa rakennemuodoissa esitetyllä tavalla. Sopivat terälaitteet 386, kuten esim. kuvioissa 4» 5 tai 29 esitettyä tyyppiä olevat, voidaan asettaa molemmille laippaosapareille 380. Tässä rakennemuodossa, kuten muissakin voidaan pidinrakenteen koko poikittaisulottuman pituiset laippa- tai kisko-osat haluttaessa keskeyttää sen sijasta että ne ovat jatkuvia kuten esitetyissä rakennemuodoissa.

Vaikkakin tässä on esitetty ja kuvattu useita suoritusmuotoja, ovat monet modifikaatiot kuitenkin selviä alan asiantuntijoille ja sen vuoksi ei tarkoituksena ole rajoittaa keksintöä paljastettuihin rakenteisiin, ja niiden osiin, vaan niistä voidaan poiketa patenttivaatimuksissa määritetyn keksinnön ajatuksen ja suoja-alan ulottuvuudessa.

Claims (10)

13 58733

1. Parranajovälineen varteen sijoitettava terälaite, jossa on yksi tai useampia pitkänomaisia teriä (32, 3**; 72), jotka on pysyvästi kiinnitetty terä-laitteen peite- (38; 7*0 ja alustaelimen (30; 70) väliin suojapintaan (6U; 92) nähden liikkumattomasti, ja jonka pohjassa on kytkentäelimet terärakenteen alapuolella, jotka ovat yhteistoiminnassa parranajovälineen varressa sijaitsevien vastaavanxnuotoisten kytkentäelinten kanssa, jolloin terälaitteen ja varren kytkentäelimet ulottuvat pitkin terälaitteen pituutta ja terälaitteen (12) kytkentä-eliminä ovat kaksi syvennystä (58; 88, 98), jotka ulottuvat pitkin terälaitteen pituutta, jossa on terä (72) tai terät (32, 3*0, ja. mainitut syvennykset ovat sellaisen välimatkan päässä toisistaan, joka on suurempi kuin puolet terälaitteen leveydestä, jolloin toinen syvennys sijaitsee teräalueen toisen pituussuuntaisen reunan alapuolella ja toinen syvennys sijaitsee teräalueen toisen pituussuuntaisen reunan alapuolella, tunnettu siitä, että terärakenne on kalteva kyt-kentäsyvennysten (58; 88, 98) tasoon nähden, jolloin sen leikkuusärmä (72a; 66, 68. ja suojapinta (6**; 92) sijaitsevat mainitun tason yläpuolella ja etäämpänä siitä kuin terärakenteen toinen särmä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, terälaite, tunnettu siitä, että kytkentäsyvennykset (58; 88, 98) on muodostettu välimatkan päässä toisistaan sijaitsevista yhdensuuntaisista rivoista (5*+» 81*, 9*0 > jotka työntyvät alaspäin terä-laitteen pohjasta ja joissa on laipat (56; 86, 96) syvennysten muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen terälaite, tunnettu siitä, että molemmat rivat (5*0 sijaitsevat alustaelimessä (30) tai että toinen ripa (8h) on alustaelimessä (70) ja toinen ripa (9**) on peite-elimessä (7**)· **. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen terälaite, tunnettu siitä, että terärakenteen taso on 20-1*5°:n kulmassa kytkentäsyvennysten tasoon nähden.

5. Parranajovälineen varsi jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaista terälaitetta varten, jossa varressa on pitkänomainen kädensijaosa ja kädensijaosan toisessa päässä sijaitseva pidinosa, jossa on kytkentäelimiä, tunnettu siitä, että kytkentäeliminä ovat kaksi kiinteää, yhdensuuntaista kiskoa (22), jotka sijaitsevat samassa tasossa pidinosan (20) ulkopäässä ja työntyvät ulospäin toisistaan poispäin vastakkaisiin suuntiin ja ovat sovitetut liukumaan sivusuunnassa terä-laitteen syvennyksiin (58; 88, 98). 14 5 87 3 3

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen varsi, tunnettu siitä, että pidin-osa (20) on muodostettu U:n muotoisesta metallisesta kanavaelimestä, joka avautuu terälaitetta kohti, ja kiskot (22) työntyvät ulospäin U:n muotoisen kanavan reunoista.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen varsi, tunnettu siitä, että kiskot (22) sijaitsevat tasossa, joka muodostaa 25-^5°:n kulman kädensijaosan (1U) pituusakselin kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen varsi, tunnettu siitä, että pidin-osassa (20) on kanavat (26) parranajojätteiden poistamista varten.

9· Patenttivaatimusten 6 ja 8 mukainen varsi, tunnettu siitä, että kanavat sijaitsevat U:n muotoisen kanavaelimen kannassa.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5~9 mukainen varsi, tunnettu siitä, että pidinosaan (20) on U:n muotoisen kanavaelementin sivureunojen tai kiskojen (22') väliin sijoitettu vahvistusripoja (302), jotka ulottuvat kiskojen tason ohi ja muodostavat lukitusulokkeita (300) terälaitetta varten. 15 58733