FI58273C - Bladenhet foer rakapparat - Google Patents

Description

RSBr^I M (11)KUULUTUSJULKAISU cfl 273 jBTa l j ' } utlAggningsskrift 3 f ° C /4Sv Patentti -ny linnet by 1C 01 19Q1 yTS Patent ne-idelat ^ v ^ (51) K*.ik.3/im.ci.3 B 26 B 21/22 SUOM I — FI N LAN D (21) r***M*»umm—P«e*i*«n«eknlng 762779 (22) Hakemlipllvl — Ana6knlngtd«g 29· 09· 76 (23) AlkuplM—GIM|h«t*di| ill.03.72 (41) TiHkit Julki*· k») — Blfvlt offamllg 29.09.76 tatwtti. J. rekisterihallitus N«htMtolp«on |. kuuU|u.k..*m pvm—

Patent- oeh registerstyrelsen Anaekan utltgd eeh utUkrlftan publkand 30.09.80 ~ (32)(33)(31) Pyydetty atudkaus—Begird prtorltat 31.08.71 USA (US) I765I+7 (71) The Gillette Company, Prudential Tower Building, Boston, Mass., USA(US) (72) Francis William Dorion, Jr., Hingham, Mass., Roger Leslie Perry, Lynn-field Center, Mass., Warren Irvin Nissen, Topsfield, Mass., USA(US),

Edward Eric Pomfret, Cold Ash, Newbury, Berkshire, Englanti-England(GB) (7I+) Oy Kolster Ab (5I+) Parranajovälineen terälaite - Bladenhet för rakapparat (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 681/72 - Avdelad frän ansökan 681/72 Tämän keksinnön kohteena on parranajovälineen terälaite, jossa on kaksi pitkänomaista parranajoterää, jotka ovat kiinnitetyt keskenään yhdensuuntaisesti * ja leikkuusuunnassa toiseksi leikkaavan terän leikkuusärmä on siirretty taaksepäin toisen terän leikkuusärmästä ja leikkuusärmien edessä on suojapinta ihoa varten.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on saada aikaan uusi ja parannettu terälaite parranajovälineeseen. On ehdotettu monenlaisia parranajovälineitä, joista nykyisin käytetään yleisimmin sellaisia, joissa käyttäjä asettaa yksi-tai kaksileikkuusärmäisen partaterän pitimeen ja sellaisia, joissa olevassa kasetissa on pitkä teränauha, josta käyttäjä siirtää tarvittaessa uuden teräosuuden käyttöasemaan. [Ibisissa ehdotetuissa välineissä on runkoelin, joka muodostaa suojarakenteen partaterän ollessa pysyvästi kiinnitetty runkoelimeen määrittämään kiinteän geometrisen suhteen suojapinnan ja leikkuusärmän välille. Keksinnön ominaisempana tavoitteena on saada aikaan sellainen parannettu terälaiteosa, joka varsiosaan kytkettynä muodostaa tasapainoisen, vankan ja kätevän parranajovälineen, joka on helposti käsiteltävissä ja jolla parranajo käy tehokkaasti.

i 2 58273

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että etuterän leikkuusärmän ja kasvoja koskettavan suojapinnan välinen sivuaja muodostaa kulman A^ = 20-32° suoran kanssa, joka määrittää leikkuusärmän kärkikulman puolittajan ja muodostaa vapaan välin Ej^ = 0,76-2,0¾ mm, että leikkuusärmien välinen vapaa väli on myös 0,76-2,0¾ mm ja että kummallakin leikkuureunalla on n. 0,025 mm:n esiintyöntymä suhteessa reunan kummallakin puolella olevien ihoa koskettavien kohtien väliseen suoraan.

Jotta keksintö voitaisiin paremmin ymmärtää ja helpommin panna täytäntöön, sitä kuvataan seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten yhteydessä, joissa kuvio 1 on sivukuva parranajovälineestä, jossa on keksinnön mukainen terä- laite, kuvio 2 on perspektiivikuva kuviossa 1 esitetystä narranajovälineestä, kuvio 3 on alakuva kuvioiden 1 ja 2 parranajovälineessä käytetystä terä- - laitteesta, kuvio ¾ on leikkauskuva kuvion 3 linjalta kuvio ¾A on perspektiivinen räjähdyskuva kuvioissa 1, 3 ja ¾ esitetyssä parranajovälineessä käytetyn terälaitteen rakenneosista, ja kuvio ¾B on suurennettu kuva kuvioiden 3, ¾ ja ¾A terälaitteen osasta esittäen keksinnön mukaisia geometrisia suhteita.

Kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn parranajovälineeseen kuuluu varsiosa 10 ja terälaiteosa 12. Varressa 10 on kädensijaosa joka on 108 mm:n pituinen ja pääasiassa suorakulmainen poikkileikkaukseltaan supeten vähäisesti aksiaaliselta pituudeltaan. Kädensijaosan 1¾ osapituudella olevat urat 16 helpottavat sen käsittelyä. Kädensijaosan 1¾ yläpäässä on kaulaosa 18, joka lähtee etuviistoon käden-sijaosan 1¾ yläpäästä kulkien 120° kulmassa kädensijaosan 1¾ akseliin nähden, joten kaulaosan 18 päätypinta on noin 9,5 mm sivulla so. etäisyydellä A kädensi jaosan akselilta. Kaulaosan 18 päätypintaan on kiinnitetty poikittainen pidin 20, jossa on kaksi ulospäin suunnattua laippa- tai kisko-osaa 22, joiden yläpinnat määrittävät perustason 2k, joka on kohtisuora kaulaosan 18 akselia vastaan. Perustaso 2k on etäisyydellä B (joka on noin 1^0 mm) kaulaosan 18 ja kädensijaosan 1¾ yhtymäkohdasta ja etäisyyden C verran (so. noin 5,0 mm) kaulaosan 18 pääty-pinnan yläpuolella. Pitimen 20 pohjaan on muodostettu kaksi poikittaista rakoa 26, yksi kaulaosan 18 liittymiskohdan kummallakin puolella. Lehtijousi 28 toimii joustavana salpaelimenä kiinnittäen pitimen 20 etukiskon 22 avulla terälaitteen 12 varteen 10.

5 58273

Varteen 10 liittyvän terälaitteen 12 poikittainen pituus on 39 mm, leveys D 10,7 mm ja syvyys E 5,9 mm ja siihen kuuluu alustaelin 30» joka on puristettu hyvän iskusitkeyflen omaavasta polystyreenistä ja kannattaa kahta teräelementtiä 32, 34 ja niiden väliin asetettua välielintä 36, niin että teräelementtien leikkuusärmät pidetään erillään toisistaan, yhdensuuntaisina ja keskinäisesti porrastettuna. Peite-elimessä 38, joka myös on puristettu iskusitkeästä polystyreenistä, on riipputappeja 40 (kuvio 4)» jotka ulottuvat terien, välikkeen ja alustan reikien läpi ja niihin on kylmä-puristettu kannat terien ja välikkeen kiinnittämiseksi alustaan 30.

" Alustaelin 30 määrittää ylemmän tukipinnan 42, jolla etummainen terä- elementti 32 lepää, ja siihen kuuluu etuseinäosa 44 ja takaseinäosa 46. Etuja takaseinäosien 44» 46 välissä on viisi väliseinää 48, joiden alapinnat 50 määrittävät tason, joka muodostaa 35° kulman tukipinnan 42 kanssa. Aukot 52 ovat kohdakkain terän 32 reikien kanssa ja sallivat parranajojätteiden virrata alustan 30 läpi pois aj©vyöhykkeestä. Pinnasta 50 lähtee kohtieuo-rasti alaspäin kaksi etäällä toisistaan olevaa seinänjatketta 54, joiden kummankin alapäässä on sisäpuolinen laippa 56, joka ulkonee sisäänpäin 0,457 mm rajoittaen raon 58 muodossa olevaa syvennystä, jonka korkeus on 0,660 mm. Laippojen 56 välimatka on 6,1 mm. Etulaipassa 56 olevan loven 60 leveys on 1,016 mm ja syvyys 1,016 mm.

Seinän 44 etupuolella sijaitsevat väliseinien jatkeet 62 kannattavat poikittaista suojarakennetta 64, jonka pinta on 5,02 mm pinnan 50 yläpuolella (dimensio E-kuvio l), ja terälaitteen 12 ollessa liitetty varteen 10 tämä pinta sijaitsee 15,2 mm:n etäisyydellä kädensijaosan 14 yläpään etupinnasta.

' Terälaitteen 12 muita yksityiskohtia voidaan nähdä kuvion 4A räjäh- dyskuvasta. Alustaelimessä 30 on tasomainen tukipinta 50a, johon on muodostettu neljä kiinnitysreikää 52a ja neljä poistorakoa 52. Tukipinnan 50a - takaosassa on pystysuora pinta 56a, johon on muodostettu kaksi koloa 58a, ja sen etuosassa on alaspäin lähtevä pystypinta 60a. Tukipinnan 50a kumpaankin päähän on muodostettu olka 62a ja sen kummastakin päästä lähtee alaspäin päätyseinärakenne 48. Suojusrakenne 64 kulkee päätyseinien 48 eteenpäin ulkonevien osien välissä välimatkan päässä alustan 30 etuseinästä 60a.

Välein toisistaan sijaitsevat väliseinät 48, jotka ulottuvat seinästä 60a euojuselimeen 64» lisäävät tämän suojuselimen jäykkyyttä ja rajoittuvat pinnan 60a ja suojuksen välisiin poistoaukkoihin. Suojuselimen kummassakin päässä on ylöspäin lähtevä pystysuora peruspinta 60. Alustaelimen 30 pohjan kummastakin päästä lähtee alaspäin uloke. Näiden ulokkeiden alapäissä on 4 58273 sisäpuoliset laipat 56, jotka määrittävät alustan alapinnan kanssa kaksi yhdensuuntaista vastakkaista uurretta, jotka on sovitettu ottamaan vastaan varsiosan kiskot 22 terälaitteen 12 kiinnittämiseksi varteen. Lehtijousi 2Θ kytkeytyy etupuolisessa laipassa 56 olevaan loveen terälaitteen lukitsemiseksi poikittaiselta liikkeeltä.

Kummassakin teräelementissä 52, 54 on yhdensuuntaiset etu- ja takareunat, jolloin kummankin teräelementin etureuna on teroitettu leikkuusär-män 80a muodostamiseksi. Kumpaankin teräelementtiin on muodostettu neljä aksiaalista rakoa 82a ja neljä muodoltaan epäsäännöllistä reikää 84a. Reikien 84a etureunat 86a ovat suorat ja saman pituiset kuin raot 82a, kun taas reikien 84a takareunat 88a ovat kaarevat niiden kaarevuuden vastatessa alustaelimen 50 kiinnitysreikien 52a kaarevuutta.

Teräelementtien väliin asetetun välikkeen 56 pituus on 58,1 mm, leveys 6,10 mm ja paksuus 0,508 mm. Välikkeen 56 etureunaan on muodostettu joukko lovia 98a, joista kukin on 2,052 mm syvä ja 5,18 mm pitkä. Nämä lovet määrittävät joukon välein toisistaan sijaitsevia eteenpäin ulkonevia nokkia 100a, jotka kaikki ovat 1,402 mm:n levyistä. Kukin nokka 100a päättyy 0,508 mm:n levyiseen kärkeen 102a, jota rajoittavat kaltevat pinnat 104a, 106a, jotka kulkevat taaksepäin ja ulospäin välikkeen 56 runkoa kohti ja ovat myös pystysuunnassa kaltevat, niin että jokaisen nokan yläpinta 100a on pienempi kuin sen vastaava pohjapinta. Välike 56 on lisäksi varustettu rei*illä 110a, jotka ovat kohdakkaistettavissa alustaelimen reikien 52a ja teräelementtien reikien 84a kanssa. Välikkeen 56 takareunassa olevat lovet 112a ovat asetettavissa kohdakkain alustaelimen kolojen 58a kanssa.

Hyvin iskusitkeästä polystyreenistä puristettuun peite-elimeen 58 kuuluu poikittaisoea 118a, joka sijaitsee päätyseinäosien 120a, 122a välissä. Tapit 40 lähtevät alaspäin poikittaisosasta 118a ja ovat kohdakkaistet-tavissa alustan, terien ja vähkkeen vastaavien reikien 52a, 84a ja 110a kanssa. Tapit ovat onttoja vapaista päistään, mikä helpottaa niiden kan-noittamista kylmäpuristuksella. Osan 118a yläpinta 126a muodostaa 75° kulman tappien 40 akselien kanssa ja päätyseinien 120a, 122a yläpinnat sijaitsevat pintaa 126a ylempänä ja ovat 70° kaltevat tappien 40 akseloihin nähden. Päätyseinät 120a, 122a ulottuvat myös peite-elimen pinnan 126a etu-reunan ulkopuolelle ja niissä kummassakin on ulkopuolinen pystysuora perus-pinta 150a, joka on sovitettu yhtymään alustaelimen 50 peruspintaan 68, ja sisäpuoliset pystysuorat peruspinnat 154a ja 156a, joita käytetään terä-elementtien 52, 54 asennoimiseen toistensa ja suojusrakenteen 64 suhteen 5 58273 kootussa terälaitteessa. Poikittaisosaan 118a ja päätyseinäosiin 120a, 122a rajoittuva pitkä uurros 138a ottaa vastaan alustaelimen 30 seinärakenteen 56a.

Terälaitetta koottaessa alusta 30, teräelementti 32, 34, välike 36 ja peite-elin 38 asetetaan kohdakkain tappien 40 työntyessä vastaavien reikien 52a, 84a ja 110a läpi. Rakenneosat pidetään höllästi päällekkäin kevyessä puristuksessa ja sopivalla keinolla, kuten ilmasuihkulla tai mekaanisella työkalulla kohdistetaan voima kolojen 58a ja peite-elimen vastaavien osien muodostamien aukkojen läpi teräelementtien 32, 34 pakottamisek-^ si siirtymään eteenpäin vastepintoja 134a, 138a vasten. Sen jälkeen yhdis telmä puristetaan lujasti yhteen ja tappien 40 vapaat päät laajennetaan kyl-mäpuristuskannoittamalla terälaitteen komponenttien kiinnittämiseksi lu-jasti yhteen.

Terälaitteen ollessa koottuna, kuten on näytetty kuviossa 4B, etu-terän 32 leikkuusärmä 66 ulottuu etuseinän 62a ja suojuselimen 64 välisen aukon yläpuolelle seuraavan terän 34 leikkuusärmän 80a sijaitessa välikkeen 36 nokkien 100a välissä olevien lovien 98a yläpuolella, niin että muodostuu kulkuyhteydet etuterän 32 rakojen 82a ja reikien 84a etupäiden ja alusta-elimen 30 rakojen 54a läpi. Nämä kanavat mahdollistavat vaahdon ja katkaistujen partakarvojen virtaamisen pois ajovyöhykkeeltä.

Kuvioiden 3, 4 ja 4Δ terälaitteen keksinnön mukaisia geometrisia ominaisuuksia havainnollistetaan kuviossa 43. Tässä kuviossa ensimmäinen pe-rusakseli 150a kulkee toisen terän 34 leikkuusärmäetä 68a suojuksen 64 si-vuamispisteeseen 152a, ja kohtisuora etäisyys E^, jonka verran etuterän 32 leikkuusärmä 66 ulottuu mainitun perusakselin ulkopuolelle, on tämän terän "esiintyöntymä". Samanlainen perusakseli 154a kulkee etuterän 52 leik-kuusärmästä 66 peite-elimen 38 pinnassa olevaan sivuamispisteeseen 156a ja kohtisuora etäisyys E^,, jonka verran toisen terän 34 leikkuusärmä 68 työntyy " mainitun perusakselin ulkopuolelle, on tämän toisen terän "esiintyöntymä".

Toinen relaatio, jota voidaan käyttää määritettäessä parranajon geometriaa, on "terän sivuamiskulma", joka etuterän 32 kohdalla on viivan 158a (perusviiva, joka puolittaa etuterän 32 leikkuusärmän 66 kärkikulman) ja viivan 160a, joka kulkee terän 32 leikkuusärmäetä 66 suojuselimen 64 sivuamispisteeseen (joka on hieman erillään pisteestä 152a), välinen kulma A^. Toinen mielenkiintoinen suhde on "vapaa väli", etäisyys leikkuusärmäetä ko. terän edessä olevaan tukipisteeseen. Etummaisen leikkuusärmän 66 kohdalla vapaa väli on merkitty ST ja se on etäisyys särmästä 66 suojuselimellä 64 olevaan sivuamispisteeseen, kun taas takaterän 34 vapaa väli on leikkuusärmän 6 58273 68 ja etuterän 32 leikkuusärmän 66 välinen etäisyys.

Kuvion 4B terälaitteesea on etuterän 32 sivuamiskulma A. 26°, toi-sen terän 34 sivuamiskulma Ap on 22°50'* kumpikin "esiintyöntymä" EL ja Ep on 0,038 mm, on 1,499 mm ja Sp on noin 1,58 mm.

On ymmärrettävissä, että parranajovälineellä voi olla muitakin muotoja kuin yllä kuvattu erityinen suoritusmuoto.

Terälaitteen geometriaa voidaan käyttää eri muotoisissa varsissa. Vaikkakin terälaitteen vaihdettavuudesta koituu etuja, on ilmeistä, että parranajoväline voidaan rakentaa sellaiseksi, että varsi ja terälaite kuuluvat samaan kokonaisuuteen, ovat siis erottamattomia osia.

Claims (3)

7 58273

1. Parranajovälineen terälaite, jossa on kaksi pitkänomaista parranajo-terää (32, 34), jotka ovat kiinnitetyt keskenään yhdensuuntaisesti ja leikkuu-suunnassa toiseksi leikkaavan terän (3*0 leikkuusärmä (68) on siirretty taaksepäin toisen terän (32) leikkuusärmästä (66) ja leikkuusärmien edessä on suoja-pinta (64) ihoa varten, tunnettu siitä, että etuterän (32) leikkuusärmän (66) ja kasvoja koskettavan suojapinnan (64) välinen sivuaja (160a) muodostaa kulman = 20-32° suoran (158a) kanssa, joka määrittää leikkuusärmän (66) kärki-kulman puolittajan ja muodostaa vapaan välin ^ = 0,76-2,04 mm, että leikkuu-särmien (66, 68) välinen vapaa väli on myös 0,76-2,04 mm ja että kummallakin leikkuureunalla on n. 0,025 mm:n esiintyöntymä (Ep, E^) suhteessa reunan kummallakin puolella olevien ihoa koskettavien kohtien väliseen suoraan (150a tai ^ 154a).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terälaite, tunnettu siitä, että molemmat leikkuusärmät (66, 68) yhdistävän tason ja takaterän (34) tason muodostama takaterän sivuamiskulma Ap, on pienempi kuin etuleikkuusärmän kulma .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen terälaite, tunnettu siitä, että kulma A^ on noin 26° ja kulma Ap, on noin 23° vapaiden välien ja ^ ollessa kumpikin noin 1,55 mm.