FI58663B - Schaberklinga - Google Patents

Description

I- r-, KU ULUTUSJULKAISU CQ**- ^§Γα B i11* UTLAGGNI NGSSKRIFT 5 8 6 6 3 ns) C yatentti myönnetty 10 03 1981 ' v ^ (51)PK».fk^nfcClSdelit21 G 3/00 SUOMI —FINLAND (21) P»tunttlh»k«mu*— Pattntansöknlng 762^7^ (22) Hakamlspilvi — Anaöknlnpdag 27*08.76 ^ ^ ^ (23) Alkupllvt—Glltighetsdig 27.08.76 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllf 28.02. j8

Patentti- ja rekisterihallitus NihtMksIjanon j. kuuLJulksUun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen Aniökan utlagd och utl.jkrlfc*n pubtkerad 28.11.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet (71)(72) Eero Artturi Irpola, Tuureporinkatu 13 E, 20100 Turku 10,

Suomi-Finland(FI) (7**) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5^0 Kaavinterä - Schaberklinga

Keksinnön kohteena on kaavinterä, jollaisia käytetään erilaisten telojen pitämiseksi puhtaina painamalla terä pyörivän telan pintaa vastaan ja kaapimalla täten epäpuhtaudet pois. Erityisen laajaa on tällaisten kaapimien käyttö metsäteollisuuden siis paperi- ja sel-luloosateollisuuden koneiden telojen, kuten puristintelojen, kuivaus-sylintereiden, kone- ja kiilloituskalanterien sekä viiran kanto- ja palautustelojen ja'liimapuristimien puhtaaksipitämiseksi.

Tavallisesti on kaavinterä valmistettu kulutusta kestävästä, suhteellisen jäykästä aineesta, kuten teräksestä, pronssista tai erilaisista muovilaminaateista. Tällainen terä on kiinnitetty telaan nähden vastakkaisesta reunastaan sopivaan pidin- ja säätölaitteeseen, jonka avulla terä pidetään kaavinkosketuksessa telan kanssa. Tunnettuja tällaisia pitimiä ovat mm. Lodding- ja Vickery-pitimet. Itse terän telan puoleinen reuna on työstetty sopivasti viistetyksi kaavintaan soveltuvaksi. Terä vaatii erittäin tarkan koneistamisen, jotta se painaisi telaa vasten tasaisesti koko pituudeltaan eikä aiheuttaisi telaan naarmuuntumista.

Perinteellisten kaavinterämateriaalien haittana on ollut juuri niiden vaatima tarkka koneistaminen ja tarkasta koneistamisesta huolimatta aiheutuva kaavittavan telan kuluminen - sekä kuluneen telan 2 58663 suuret uudelleenhiomiskustannukset. Uusina kaapimien teräaineina on markkinoille tullut erilaisia muoviaineita, joista erityisen käyttökelpoisiksi ovat osoittautuneet polytetrafluorietyleenin, hiilen ja grafiitin sintratut seokset. Näillä uusilla muoviaineil-la on etuna ennenkaikkea erittäin pieni kitka kaavittavan telan suhteen. Pienestä kitkasta ja tarvittavasta pienestä viivapainees-ta johtuen kuluttavat nämä aineet telaa erittäin vähän. Myös niiden kestävyys on samasta syystä huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi metalliterien. Erityisesti aineet ovat kestäviä eri kemikaaleihin nähden. Tästä on luonnollisesti seurauksena säästöä kaavarikustan-nuksissa ja kaavarien huoltokustannuksissa. Huuhtelu ja voiteluve-sien tarve on myös uusilla muovikaavarlaineilla huomattavasti vähäisempää kuin vanhoilla metallikaavareilla ja yleensä vesien käyttö ei ole ensinkään tarpeen.

Haittana sensijaan muoviaineilla on niiden suuri lämpölaajeneminen esimerkiksi metalleihin verrattuna. Lämpölaajenemisesta on erityisesti haittaa kaapimissa niiden mittapysyvyyden suhteen. Kaapimet lämpenevät käytössä hankauskitkan ja mahdollisesti lämmitetyn telan lämmön vaikutuksesta, jolloin terä pyrkii laajenemaan kaikissa suunnissaan. Tästä laajenemisesta on erityisesti haittaa terän leveyssuunnassa, sillä se vaikuttaa terän asentoon telan suhteen ja terän kuormituksen säätöön. Myös terän pituussuuntainen (koneen leveyssuuntainen) laajeneminen on harmillista, mutta sen vaikutukset on helpommin hallittavissa kuin leveyssuuntaisen laajenemisen vaikutukset. Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kaavinterä, jolla on edellämainitut muovikaapimien edulliset ominaisuudet ja jossa muovikaapimien lämpölaajenemisen haitat on pyritty eliminoimaan mahdollisimman täydellisesti.

Kuten edellä on todettu, on kaapimen leveyssuuntaiset mitta-muutokset kaapimen käytön aikana erityisen haitallisia, koska niillä on suora vaikutus kaapimen säädettyyn viivapaineeseen. Tämän haitan eliminoimiseksi mahdollisimman täydellisesti on keksinnön mukaisessa kaavinterärakenteessa pyritty kaapimen muoviosa saamaan mahdollisimman kapeaksi, jolloin lämpölaajeneminen jää myös määrällisesti pieneksi. Tämä on aikaansaatu keksinnön mukaisesti siten, että varsinaisen kaapimatehtävän suorittava muovikaa-vin on tehty kapeaksi reunalistaksi, joka on kiinnitetty tavallisen jäykkää ainetta olevan kaavinterän reunaan. Tällöin jää muo-vikaapimen lämpölaajeneminen vain kapean reunalistan alueelle 3 5 8 6 6 3 ja sen vaikutus on siten helpommin hallittavissa, kuin jos lämpö-laajeneminen tapahtuisi koko terän alueella. Kaavinterä on rakenteeltaan lisäksi sellainen, että kaapimen pituussuuntainen, lämpölaajenemisesta johtuva liike saa tapahtua esteettömästä, jolloin kaapimessa ei esiinny tämän liikkeen aiheuttamia jännityksiä.

Kaavinterä on kiinnitettävissä jäykästä runko-osastaan tavalliseen tapaan tarkoituksenmukaiseen, sinänsä tunnettuun pidin-ja säätölaitteeseen, jolla kaavin painetaan telaa vasten oikeassa asennossa ja oikealla kuormituksella.

Pitimeen ei tarvitse tehdä muutoksia keksinnön mukaista kaa-viterää käytettäessä. Kaavariterän jäykkänä runko-osana on edullisesti metallikaavariliuska, etenkin teräskaavariliuska.

Keksintöä selvennetään oheisen, esimerkinluontoisen piirroksen avulla, jossa kuvio 1 esittää kaavinta leikattuna keskiosastaan leveyssuunnassa (leikkaus A-A kuviossa 3), kuvio 2 esittää leveyssuuntaista leikkausta pidäkenastan kohdalta (leikkaus B-B kuviossa 3), ja kuvio 3 esittää kaavinta ylhäältä nähtynä, osittain lyhennettynä.

Kuviossa 1 on numerolla 1 merkitty kaavinterän jäykkää runko-osaa, jona keksinnön mukaisesti voi olla esimerkiksi metalliliuska, jonka liuskan reunaan on kiinnitetty varsinainen kaapimisen suorittava vaihdettava terä 2, joka on soveliasta ainetta, kuten esimerkiksi muovia. Metalliliuskan takareuna kiinnitetään tavalliseen tapaan sinänsä tunnettuun kaavinterän pitimeen. Runko-osan 1 ja kaavinosan 2 liittäminen toisiinsa voidaan tehdä esimerkiksi piirroksesta ilmenevällä tavalla, ts. jyrsimällä kasvinosaan 2, sen kaavinreu-nan vastaiseen syrjään ura, jonka leveys vastaa likimain runko-osan 2 paksuutta. Runko-osa 2 työnnetään tähän uraan ja se voidaan lukita paikoilleen kaavarin pituuden keskellä olevalla ruuviliitoksella 3. Lisätukea voidaan kasvinosalle antaa kuvioiden mukaisilla nastoilla 4, jotka tukevat kaavinosan 2 reunaan kaapimen leveyssuunnassa, ts. kuormitussuunnassa, mutta jotka sallivat kaavinosan 2 ja runko-osan 1 välisen liikkeen kaavinterän pituussuunnassa. Kuvioissa esitettyjen nastojen sijasta voi tukemistar-koituksessa runko-osassa olla muunkinlaisia ulokkeita, esimerkiksi koko kaavarin pituudelle ulottuva ulokereuna, jota vasten kaavinosan 2 takareuna nojaa.