FI58486B - Besprutningsmedel foer utjaemnande av spaoraemnesbrist hos plantor som odlats pao torvunderlag - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU - Q , Q , M <11) utlAggninosskript 5 84 8 6 ^ v ^ (51) Kv.ik?/ht.a3 O 05 D 9/02 SUOM I —Fl N LAN D (M) P«Wnttlh«kmui — P*ttfittn»6knhn 752311 (22) Haktmlapllvl—AiwMcnliifMlai 1^.08.75 (23) AllwpiM—eiw*h*t»d·* 1¼.08.75 (41) Tulhit JultriMlui — Blhftt offwttllg 16.02,76 PMttl. ]« r*klit*rlh»llltu» NlhtMtolpmn |. pm - *

Pktant· oeh rogiftorstyreiNn ' ' AmMcm utiagd oeh utUkrHt·» puMinrarf 31 · 10.80 (32)(33)(31) ^yr4««y «tuotkaus —Begirt priority 15.08.7^

Unkari-Ungern(HU) MA-2597 (71) Magyar Tudomanyos Akademia Atoumag Kutat6 Intäzete, Bern ter 18/C,

Debrecen, Unkari-Ungern(HU) (72) Sandor Szalay, Debrecen, Zoltän Sfimsoni, Debrecen, Unkari-Ungern(HU) (7H) Berggren Oy Ab (5^) Ruiskute turvealustalla kasvatettujen kasvien hivenaineiden puutteen korvaamiseksi - Besprutningsmedel för utjämnande av spärämnesbrist hos plantor som odlats pa torvunderlag

Keksintö koskee ruiskutetta, jolla voidaan korvata turvepitoisessa maassa kasvatetuille kasveille luonteenomaista hivenaineiden puutetta.

Monivuotisella tutkimustyöllä todettiin, että turvepitoisessa maassa kasvavat kasvit eivät kykene vastaanottamaan tarpeellisia määriä niiden terveelle kehitykselle välttämättömiä hivenaineita, ensi kädessä mangaania (Mn), sitten kuparia (Cu) ja kolmanneksi monilla seuduilla myös rautaa (Fe). (S. Szalay, M. Szilägyi, Z. Sämsoni: Agrokemia äs

Talajtan 1£, (1970); S. Szalay, Z. Sämsoni, M. Szilägyi:

Agrokemia es Talajtan 3^9» 13~26 (1970); S. Szalay, M. Szilägyi, Z. Sämsoni: Agrokämia es Talajtan _19, 1-12 (1970); Szalay 6th Int. Meeting on Organic Geochem. Sept. 1973i Rueil Malmaison (Paris) Editions Technique Paris, 197^· Edelleen on jo kauan ollut tunnettua, että hivenaineiden puute vaikuttaa vahingollisesti sadon sekä laatuun että myös määrään. Rehuaineilla elävät eläimetkin tarvitsevat tiettyjä hivenaineita, mm. mangaania, kuparia ja rautaa ja näiden puuttuessa eläinten kehityksessä esiintyy puutostauteja, (esim. György Tölgyesi: A növenyek mikroelem tartalma äs ennek mezögazdasägi vonatkozäsai (Kasvien hivenainepitoisuus ja sen merkitys maataloudelle),

Mezogazdasägi könyvkiado, Budapest, 1969).

58486

Lisätutkimukset ovat osoittaneet, että hivenaineiden paneminen turvepitoiseen maahan keinolannotteina ei johda sadon määrän ja laadun parantumiseen koska ne imeytyvät t-urvehumushappoihin ja kasvit voivat vain vähäisessä määrässä käyttää niitä hyväkseen. (S. Beläk, D. Györi, Z. Sämsoni, S. Szalay, M. Szilägyi, Ä. Thot: Agrokemia es Talajtan 18, 263-288 (1969); S. Beläk, D. Györi, Z. Sämsoni, S. Szalay, M. Szilägyi, Ä. Thot: Agrokemia es Talajtan 19., 27-38 (1970); S. Szalay, Z. Sämsoni, M. Szilägyi: Agrokemia äs Talajtan 19., 39~5^ (1970)).

Hivenaineet voidaan erään siihen soveltuvan ruiskutteen (lehtiruiskut-teen) muodossa toimittaa kasvien lehtien pinnalle. Tässä tapauksessa kasvit voivat täydellisesti ottaa vastaan hivenaineet lehtien kautta.

On olemassa useita tunnettuja hivenaineruiskutteita. Ne ovat tarkoitetut käytettäviksi liian vähän hivenaineita sisältävään maahan ja ne sisältävät yleensä kaikkia hivenaineita sopivasti laimennettuina liuoksina. Nämä liuokset eivät kuitenkaan sovi sellaisen hivenainepuut-teen korvaamiseen, jota esiintyy erikoisesti turvealustalla kasvavissa kasveissa koska turvepitoiseen maahan on lisättävä huomattava määrä mangaania, lisäksi (hieman vähemmän) kuparia ja rautaa, sen sijaan ei käytetä sinkkiä, booria, kobolttia ja muita hivenaineita. Lisäksi on tunnettu ongelma, että kasvit turvepitoisessa maassa saavat liian paljon molybdeeniä, kasvirehuja hyväkseen käyttävien eläinten huollossa on kuitenkin tietty tasoitettu Cu- ja Mo-suhde (noin 5:1) välttämätön. Rehun liian pieni Cu- ja Μη-määrä sekä samanaikaisesti liian suuri Mo-määrä aiheuttaa eläimissä lisääntyviä puutostautioireita, koska Mo vähentää Cu:n hyväksikäyttöä. Sellaiset ruiskutteet, jotka sisältävät myös molybdeeniä eivät sovellu turvepitoiselle maalle.

(Gy. Tölgyesi: A növenyek mikroelem tartalma es ennek mezögazdasägi vonatkozäsai, Mezögazd. könyvkiadö Budapest, 1969)·

Soveliaalta ruiskutteelta vaaditaan lisäksi, että se sisältää hivenaineet kasveille välttämättömässä ja lehtien kautta helposti saatavis- 2+2 + sa olevassa muodossa. Ionit Mn ja Pe ovat sangen helposti vastaanotettavissa. Likipitäen neutraalissa liuoksessa ja hienojakoisessa 5+ . . i| + ilmassa nämä ionit kuitenkin hapettuvat Mn^ :ksi ja Mn :ksi tai Fe^+:ksi. Nämä ionit saostuvat liukenemattomaksi oksidihydroksidiksi ja ne eivät tässä muodossa sovellu kasvien lehdille. Ruiskutteen täytyy siis sisältää pelkistysainetta jotta tämä hapettuminen vältettäisiin kunnes aine on saatu lehdille ja ne ovat imeneet sen itseensä.

3 58486

Lisävaatimuksena on, että ruiskute ei saa olla syövyttävän hapanta koska se tässä tapauksessa aiheuttaisi lehtiin palamisilmiöitä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on sellaisen ruiskutteen aikaansaaminen, joka sisältää turvepitoisessa maassa kasvavista kasveista puuttu-via hivenaineita (Mn , Cu^ , Fe^ ) sellaisessa suhteessa ja sellaisina yhdisteinä, että se kasvien lehdille suihkuttamisen jälkeen tyydyttävällä tavalla korvaa hivenaineiden puutteen.

Tämän keksinnön kohteena on siis ruiskute, mieluimmin ruiskutetiivis-te, joka liuoksen kokonaispainoon nähden sisältää 0,1-5 % kaksiarvoisia mangaani-, 0,03-1,2 % kaksiarvoisia kupari- ja 0-1,6 % kaksiarvoisia rautaioneja, mieluimmin sulfaatin muodossa, edelleen pelkistysai-netta, mieluimmin viinihappoa sekä kompleksin muodostajan, mieluimmin etyleenidiamiinitetraetikkahapponatriumia sekä mahdollisesti hygroskooppisuutta lisäävää ainetta samoin kuin ammoniumhydroksidia *4-6 välillä olevan pH-arvon aikaansaamiseksi. Kuparin ja mangaanin suhde valmisteessa on 1:3-1:6, mieluimmin 1:4.

Viinihappo sopii erittäin hyvin pelkistysaineeksi koska se muodostaa . 2 + 2+ .....

komplekseja sekä Cu että myös Fe kanssa ja sitä paitsi sillä on 2+ 2+ ... . · .

Mn ja Fe ioneihin lievästi pelkistävä suojavaikutus. Tämä on erittäin edullista sen takia, että keksinnön mukainen ruiskute sisältää huomattavia määriä Cu-ioneja ja nämä pysyvät muuttumattomina vain hyvin happamessa liuoksessa ilman että esiintyy hydrolyysiä tai saostusta. Kasveja ei kuitenkaan ilman vakavia vaurioita voi ruiskuttaa hyvin happamilla liuoksilla. Sen takia on huolehdittava ruiskutteen osittaisesta neutraloinnista ja samalla kuparin pysymisestä liuoksessa.

Ruiskutteeseen lisätään kompleksin muodostajaksi mieluimmin etyleeni-diamiinitetraetikkahapponatriumia, joka pitää kaikkia kolmea hivenainetta liuoksena ja sitä paitsi saa aikaan huomattavaa viinihapon säästöä.

Valmisteen pH-arvo on 4-6 välillä, mieluimmin se on 5· Tarkoituksen-mukaisimmin pH-arvon säätämiseksi käytetään ammoniumhydroksidia.

Hygroskooppisuus aikaansaadaan mieluimmin ammoniumnitraatin avulla.

“ 58486

Keksinnön mukaisen seoksen valmistamiseksi esitetään seuraava esimerkki.

Esimerkki

Alla olevat komponentit liuotetaan 25 litraan vettä: 3,60 kg Μηδ04·Η20 (=4,8 % Μη) 1,20 kg CuS04-5H20 (=1,2 % Cu) 2,00 kg PeS04-7H20 (=1,6 % Fe) 0,50 kg viinihappoa (=2,0 %) 0,30 kg NH4N03 (=1,2 %) 0,20 kg EDTA-Na (=0,8 %)

Liuoksen pH-arvo säädetään ammoniumhydroksidilla 5:ksi tässä yhteydessä.

Täten saatu tiiviste laimennetaan välittömästi ennen paikan päällä tapahtuvaa käyttöä. Laimennuksen aste riippuu ruiskuttamisen tekniikasta. Yllä olevassa reseptissä ilmoitetut määrät riittävät yhden hehtaarin suuruisen turvepitoisen maan käsittelemiseksi kertaalleen.

Maasta ruiskutettaessa on käytettävä 40-kertaista laimennusta. Mikäli ruiskutus tapahtuu lentokoneesta on tiiviste laimennettava 6-ker-taiseksi.

Laimennettaessa on tarkoituksenmukaista lisätä tämän tapaisiin tarkoituksiin käytettyä kostutinta esim. rasva-alkoholisulfonaattia paremman kostutusvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Keksinnön mukainen ruiskutus tuotti erinomaisia tuloksia. Balaton- fenyves’issä (seutu Balatonjärven etelärannalla) käsiteltiin koepals- 2 ...

tan 2500 m :n suuruisella alueella kasvatettua sulomaissia kahdesti keksinnön mukaisella ruiskutteella. Käsittelemättömällä tarkistus-palstalla oli maissinäytteiden kuiva-aineen keskimääräinen rautapitoisuus 192,6 ppm, mangaanipitoisuus 6,07 ppm, kuparipitoisuus 8,4 ppm.

Sen sijaan ruiskutetulla koepalstalla kasvanut maissi osoitti 203 ppm rautapitoisuutta, 48 ppm mangaanipitoisuutta ja 12 ppm kuparipitoisuutta. Viherkasvien sato oli ruiskutetulla alueella noin 76 % korkeampi kuin käsittelemättömällä tarkistusalueella.

Claims (4)

5 58486

1. Ruiskute, mieluimmin väkevöite,turvemaassa kasvaville kasveille luonteenomaisen hivenaineiden puutteen korvaamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää laimeana liuoksena, liuoksen kokonaispainoon nähden 0,1-5 % kaksiarvoisia mangaani-, 0,03-1,2 % kaksiarvoisia kupari-ja 0-1,6 % kaksiarvoisia rautaioneja, mieluimmin sulfaatin muodossa, edelleen jotakin pelkistysainetta, jotakin kompleksin muodostajaa ja mahdollisesti jotakin hygroskooppisuutta nostavaa ainetta sekä ammonium-hydroksidia 4-6 välillä olevan pH-arvon säätämiseksi, ja että ruiskut-teessa on kuparia ja mangaania suhteessa 1:3-1:6, mieluimmin 1:4.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruiskute, tunnettu siitä, että se sisältää pelkistysaineena liuoksen kokonaispainoon nähden 0,05-3 % viinihappoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruiskute, tunnettu siitä, että se sisältää kompleksin muodostajana liuoksen kokonaispainoon nähden 0,02-1 % etyleenidiamiinitetraetikkahapponatriumia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruiskute, tunnettu siitä, että se sisältää hygroskooppisuutta kohottavana aineena ammoniumnitraat- t ia.