FI57840B - Regleringsventilanordning foer radiator i ett centralvaermesystem av enroerstyp - Google Patents

Description

I- I ral KUULUTUSJULKAISU

B ^11) UTLÄGCNINCSSKRIFT 5 7840 fSÄ c (45) Patentti irySnnctty !0 10 1030

Patent mecideiat ^ ^ (51) Kv.ik.3/Im.a.3 F 24 H 9/12 SUOMI—FINLAND (Η) 2787/73 (22) hUkMnliftlvt —AiwOknlnpd«| 07.09-73 (FI) (23) AlkupUvt—GIMfh*tsdaf 07 · 09 · 73 (41) Tullut JulklMltsI — Blhrtt offuncllf 08.03-7^

Patentti· ]a rakitterihallltin (44) NitetvUuipanon ja kuuljuikaiaim pvm. —

Patent- OCh raglftentyralMn ' AmMoii uttagd oeh utl.akrMten puMicurad 30.06.80 (32)(33)(31) Pyydetty «uoilnut—tegirt prtorttat 07-09-72 Ruotsi-Sverige(SE) 11539/72 (71) Aktiebolaget Fellingsbro Verkstader, Fellingsbro, ' Erik Sorberg Armaturfabrik Aktiebolag, Kungsor, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Bengt Erik Adolf Sörberg, Kungsor, Ruotsi-Sverige(SE) (71*) Berggren Oy Ab (5U) Radiaattorin säatöventtiililaitteisto yksijohtoiseen keskuslämmitys-järjestelmään - Regleritigsventilanordning för radiator i ett central-värmesystem av enrörstyp

Keksintö kohdistuu yksijohtoisessa keskuslämmitysjärjestelmässä käytettävän radiaattorin säätöventtiililaitteistoon, joka käsittää venttiilipesäkkeen, jossa on yksijohtoputkeen yhdistettävät päätxilo- ja pääpoistoaukot ja radiaattoriin yhdistettävät sivutulo- ja sivupoistoaukot, sekä venttiilipesäkkeessä aseteltavan venttiilielimen, joka ohjaa ohitusvirran vaihtelevin määrin virtaamaan päätuloaukosta pääpoistoaukkoon, minkä ohella sivupoisto-aukko on yhdysjohdolla yhdistetty radiaattorin yläosaan yhdistettävään radiaattorin pääsäätöventtiiliin, kun sivutuloaukko on yhdistetty radiaattorin alaosaan paluuvirran johtamiseksi pääpoistoaukkoon, joka säätöventtiili käsittää venttiilin täysin avoimen ja suljetun aseman välillä ja niiden välissä olevien asemien kautta liikuteltavan säätöelimen.

Yksijohtoisessa keskuslämmitysjärjestelmässä joukko radiaatto-reita on kytketty putkisilmukkaan. Osa putkisilmukassa kiertävästä kuumasta vedestä ohjataan sivuvirtana jokaiseen radiaattoriin. Normaalisti putkisilmukassa virtaavasta kuumasta vedestä 2 57840 ohjataan noin 30-60 % sivuvirtana radiaattoreihin. Tällaisen yksiputkisen järjestelmän edut radiaattorilämmityksessä ovat suuret verrattuna tähän asti käytettyyn tavanomaiseen nk. kaksi-putkijärjestelmään, jossa on tulo- ja paluujohtonsa. Tärkeimpiä etuja ovat yhdistyskohtien pienempi lukumäärä, pienempi putken menekki, lyhyt asennusaika ja ohuemmat lattiajalkalistat, koska yksi putki vaatii vähemmän tilaa.

Yksiputkijärjestelmään on tähän saakka liittynyt joukko haittapuolia. Tähän mennessä käytetyissä yksiputkijärjestelmän radi-aattoriventtiileissä lämpötilan säätölaite on yleensä ollut sovitettuna radiaattoreiden alapäähän, mikä tekee lämpötilan säädön huomattavasti vaikeammaksi käsiksipääsyn kannalta, varsinkin vanhoja ja huonosti liikkuvia ihmisiä ajatellen. Samoin suurimmasta osasta yksiputkijärjestelmään tarkoitettuja radi-aattoriventtiileitä on puuttunut mahdollisuus kytkeä radiaatto-ri eroon kiertojärjestelmästä.

Tämän johdosta on ollut mahdotonta irrottaa radiaattoreita näistä järjestelmistä valuttamatta koko järjestelmää tyhjäksi.

Samalla tavoin ainoasta tähän asti tunnetusta yksiputkijärjes-telmään tarkoitetusta venttiilistä, jossa lämpötilan säätölaite on sovitettu radiaattorin yläpäähän, on puuttunut mahdollisuus sulkea se radiaattoriin nähden, niin että on vaatinut melkoisesti ylimääräistä työtä, jos radiaattori on täytynyt irrottaa, esimerkiksi kaakeloinnin suorittamista varten kylpyhuoneessa tai seinäpinnan maalaamista varten radiaattorin takaa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on välttää kaikki yksiputki-järjestelmää varten tarkoitettujen, tähän mennessä käytössä olleiden radiaattoriventtiilien tunnetut varjopuolet. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaan seuraavista patenttivaatimuksista ilmenevillä tunnusmerkeillä.

Sen ansiosta, että venttiilipari on sijoitettu samalle puolelle radiaattoria tämän pituussuunnassa, mainittu venttiilipari on erinomaisen sopiva välittömästi kiinnitettäväksi radiaattoriin tehtaalla.

3 57840

Ylisessä venttiilissä on venttiilin kara, joka on varustettu sopivilla, poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan mukaisilla kierteillä ja sopivan rakenteisella kuristuskartiolla, joka myös tiivistää venttiilin istuinta vasten. Venttiilin karan kierty-miskulma on rajoitettu venttiilin karan kiertonupissa olevalla pyöritettävällä vasteella, ja venttiilin yläosassa olevalla kiinteällä vasteella. Tällä tavoin ylisen venttiilin läpi menevää maksimivirtamaa voidaan rajoittaa, mikä usein on tarpeen rakennuksen lämmitysjärjestelmää tasapainotettaessa.

Alisessa venttiilissä on vaakasuora venttiilipesäke, jonka toinen, radiaattoriin päin oleva pää on varustettu tavanomaisella laajennetulla liitosputkikappaleella radiaattoriin liittämistä varten. Tähän venttiilipesäkkeeseen kuuluu kaksi putkiyhdettä, nimittäin tuloyhde saapuvaa kuumaa vettä varten kauempana radi-aattorista ja poistoyhde ulosvirtaavaa vettä varten lähempänä radiaattoria. Tuloyhteen keskiviivan kohdalle on sovitettu yhde yliseen venttiiliin johtavaa putkea varten. Tämä yhde on noin 60°:n kulmassa vaakasuoraan nähden. Tällä tavoin päästään mahdollisimman pieneen virtausvastukseen, koska yhdysputken tarvitsee tehdä vain noin 30°:n mutka, ja yhde sijaitsee virtauksen suunnassa. Vaakasuoran venttiilipesäkkeen siitä päästä, joka on kauempana radiaattorista, on pujotettu sisään venttiilin kar-tiokappale, jonka etupäässä on kartio, joka on tarkoitettu tiivistämään venttiilin istuinta vasten, joka sijaitsee poistoyh-teen sivulla ja venttiilipesäkkeen sen pään sisäpuolella, joka on varustettu laajennetulla liitoskappaleella radiaattorin liittämistä varten. Venttiilin kartiokappaleessa on myös, sen kier-teitetyn osan ja kartiopään välissä, ohuempi osa, jonka pituus on sellainen, että kun venttiilin kartio tukeutuu istuinta vasten, ohitusvirta pääsee kulkemaan venttiilipesäkkeen tuloyhtees-tä poistoyhteeseen.

Venttiilin kartiokappaleen kartiopää on kaksoiskartiorakennetta ja sen maksimihalkaisija on yhtä suuri kuin venttiilipesäkkeen poraus. Kun kartiokappale, jonka peräpää on varustettu rengas-tiivisteellä ja jossa on kiertouurre, kierretään poispäin istuimesta, tapahtuu samalla kartiokappaleen ohennettua osaa ympäröivän 4 57840 vesirenkaan kuristusta poistoyhteen kohdalla. Tämän johdosta huomattava määrä vettä pakottuu virtaamaan ylös yhdysputkea myöten yliseen venttiiliin, silloin kun tämä on avoinna. Tällä tavoin alisen venttiilin kartiokappaleen avulla käy päinsä toisaalta sulkea radiaattorista tulevan jäähtyneen veden virtaus ja samalla toisaalta, kun kartiokappale on avattuna, ohjata määrältään vaihteleva sivuvirta alisen venttiilipesäkkeen läpi vir-taavasta kuumasta vedestä yliseen venttiiliin ja sitä kautta ra-diaattoriin. Alisen venttiilipesäkkeen peräpäässä on lukitus-jousi, joka rajoittaa kartiokappaleen akselin suuntaisen liikkeen ulospäin. Tällä tavoin kartiokappale ei pääse ohjaamaan alisen venttiilin läpi virtaavasta kuumasta vedestä sivuvirtana radiaat-toriin enempää kuin noin 60 %. Näin ollen tietty määrä vettä joutuu kaikissa tapauksissa virtaamaan putkisilmukassa radiaat-torin ohitse. Kun sekä ylisen venttiilin että alisen venttiilin kartiot ovat sulkuasennossaan, radioaattori voidaan irrottaa venttiiliparista irrottamalla laajennetut putkiosat tarvitsematta lainkaan valuttaa lämmitysjärjestelmää tyhjäksi.

Eräs keksinnön sovellutusmuoto selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkkinä oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa kuvio 1 esittää pituussuuntaista leikkausta radiaattoriin kiinnitetystä venttiilikytkennästä ja kuvio 2 sen erästä sovellutus-muotoa .

Radiaattori 1 on normaaliin tapaan yläpäästään varustettu tulo-aukolla lämmitysjärjestelmästä tulevaa kuumaa vettä varten ja alapäästään poistoaukolla kylmempää paluuvettä varten. Radiaattoriin 1 on yhdistetty kahden kierteitetyn putkenosan 4, 5 ja hoikkien 2, 3 avulla venttiilipari. Tämä venttiilipari koostuu pääasiassa ylisestä venttiilipesäkkeestä 6, alisesta venttiili-pesäkkeestä 7 ja niiden välisestä yhdysputkesta 8. Alinen vent-tiilipesäke on varustettu kahdella putkiyhteellä. Kauempana radiaattorista oleva putkiyhde 9 on tuloyhde. Lähinnä radiaat-toria oleva yhde 10 on poistoyhde. Alisen venttiilin 7 kauempana radiaattorista olevaan päähän on muodostettu kaulus, josta lähtee putkiyhteet 9 ja 10 yhdistävä kanava 12, joka myös, venttiilin istuimen 13 ja putkenosan 5 kautta, yhdistää radiaattorin 1 yhteisiin 9 ja 10. Kanavassa 12 on poistoaukon 3 vastakkaisessa päässä uurre 14 jousirengasta varten, tila 15 rengastiivistettä s 57840 varten ja kierre 16. Kanavan 12 sisään on kierretty kartio-päinen venttiilielin eli sulkuelin 17, jonka peräpäässä on kier-touurre 18, rengastiiviste 19 ja kierre 20. Elimen 17 sulkupää on kaksoiskartiopää 21, jonka venttiilinistuimeen 13 painautuva osa aikaansaa normaaliin tapaan metalli/metallitiivistyksen venttiilin istuinta 13 vasten, kun sulkuelin 17 kierretään tätä istuinta vasten. Sulkuelimen 17 kaksoiskartiopään ja kierteen 20 välissä elimessä on ohuempi osa 22, jonka pituus on sellainen, että kun kartio kierretään venttiilin istuinta 13 vasten, kuuman veden ohitusvirta pääsee virtaamaan tuloyhteestä 9 poisto-yhteeseen 10. Sulkuelimen 17 pää on muotoiltu kaksoiskartioksi 21, jotta se vastustaisi virtausta mahdollisimman vähän, kun sulkuelin 17 avataan ja vesi virtaa kahdesta suunnasta poisto-yhteeseen. Venttiilipesäkkeessä on tuloyhteen 9 keskiviivan kohdalla yhde 23 yhdysputkea 8 varten. Tämä yhde 23 on noin 60°:n kulmassa vaakasuoraan nähden, niin että yhdysputkeen 8 tarvitsee tehdä vain 30°:n mutka. Tällä tavoin virtausvastus pienenee. Kaksoiskartiopään 21 suurin halkaisija on yhtä suuri kuin kanavan 12 halkaisija. Ylisen venttiilin 6 venttiilipesäke on tavallista rakennetta. Siinä on venttiilinistuin 24, jota vasten kierrettävä venttiilinkara 25 tiivistää sopivan raken-teisella sulkukartiollaan 26, kun karaa työnnetään istuinta vasten. Kara 25 on kierretty venttiilipesän 27 sisään, joka vuorostaan on kierretty ylisen venttiilin 6 venttiilipesäkkeen sisään. Karan 25 kartion 26 yhteyteen on sovitettu kuristusosa 28, jonka avulla saadaan aikaan tehokas lämpötilan säätö venttiiliä kiertämällä. Karan takaosassa on venttiilinnuppi 29, jonka kiertymiskulma voi olla rajoitettu nupissa ja venttiili-pesäkkeessä olevilla aseteltavilla vasteilla. Tällä tavoin ylisen venttiilin 6 läpi virtaavan veden maksimimäärää voidaan rajoittaa. Ylisen venttiilin 6 venttiilipesäke on kytketty yhdysputkeen 8 aksiaalisesti siirrettävällä kytkinosalla 30, joka tarvitaan yhdysputken mukauttamiseksi kytkinholkkien 2, 3 välimatkan mahdollisiin vaihteluihin. Alisen venttiilipesäkkeen rengastiiviste 19 on suojattu paikalleen kierretyllä päätykan-nella 31.

Kun tämän venttiiliparin venttiilit on avattu ja päästävät vettä lävitseen, virtaussuunnat ovat piirustukseen merkittyjen nuolten

Claims (5)

1. 6 57840 mukaiset. Edellä olevasta selityksestä on selvinnyt, että ra-diaattoreiden asentaminen ja purkaminen niin kutsutun yksiput-kijärjestelmän yhteydessä voidaan tätä venttiiliparia käyttämällä suorittaa perin yksinkertaisesti, lainkaan tarvitsematta valuttaa laitteistoa tyhjäksi. Samoin tämä laitteisto on erinomaisen sopiva kiinnitettäväksi tehtaalla suoraan radiaattoriin, koska se sopii radiaattorin muotoon varsin hyvin kuljetuksen ja pakkauksen kannalta. Venttiili-pari on myös suunniteltu niin, että se voidaan liittää sekä oikeakätisiin että vasenkätisiin radiaattoreihin, mikä pienentää varastossa pidettävää yksikkölukumäärää. Kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa yhde 23a, sen sijaan että se olisi yksinkertainen kiinteä yhde niin kuin kuviossa 1, onkin irrotettava, yhteen 30 kaltaista tyyppiä oleva yhde, johon kuuluu mutteri 40 ja joustava kuminen tiivistysrengas 42. Tämä tekee mahdolliseksi vaihdella alisen venttiilin 7 suuntaa putkiston erilaisten järjestelyjen mukaan huoneen jalkalistoihin nähden. Huomattakoon, että kun molemmat yhteet 23a ja 30 on irrotettu, venttiilin 7 yleistä suuntaa voidaan muuttaa vaakasuoran kanavan 12 keskiviivaan nähden pyörittämällä käsin kulmaan taivutettua yhdysputkea 8. Näin ollen, sen sijaan että yhteet 9 ja 10 suuntautuisivat pystysuoraan alaspäin, niitä voidaan asetella kallistumaan jalkalistaa kohti tai siitä poispäin. Kun tämä asettelu on suoritettu, yhteet 23a, 30 kiristetään uudelleen.
2. 1. Radiaattorin säätöventtiililaitteisto yksijohtoiseen keskuslämmitysjärjestelmään, joka laitteisto käsittää venttiilipesäk-keen (7), jossa on yksijohtoputkeen yhdistettävät päätulo- ja pääpoistoaukot (9, 10) ja radiaattoriin (1) yhdistettävät sivutulo- ja sivupoistoaukot (5, 23), sekä venttiilipesäkkeessä (7) aseteltavan venttiilielimen (17) , joka ohjaa ohitusvirran vaihte-levin määrin virtaamaan päätuloaukosta (9) pääpoistoaukkoon (10), minkä ohella sivupoistoaukko (23) on yhdysjohdolla (8) yhdistetty radiaattorin (1) yläosaan yhdistettävään radiaattorin pääsäätö-venttiiliin (6), kun sivutuloaukko (5) on yhdistetty radiaattorin 7 57840 alaosaan paluuvirran johtamiseksi pääpoistoaukkoon (10) , joka säätöventtiili (6) käsittää venttiilin täysin avoimen ja suljetun aseman välillä ja niiden välissä olevien asemien kautta liikuteltavan säätöelimen (26) , tunnettu siitä, että vent-tiilielin (17) on aseteltavasti säädeltävissä venttiilipesäkkees-sä (7) riippumatta sanotun säätöd-imen (26) asemasta ohitusvirran määrän ja sivutuloaukosta (5) pääpoistoaukkoon (10) tulevan paluuvirran määrän säätelemiseksi, jota ohi tus virtaus ta ylläpidetään säätöelimen (26) kaikissa asemissa laitteiston ollessa toiminnassa.
3. 2. Vaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että venttiilielin (17) on sovitettu kuristamaan ohitusvirtaa pää-poistoaukon (10) luona kiihdyttäen siten virtausta lähellä sivu-tuloaukkoa (5).
4. 3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että venttiilipesäkkeessä (7) on venttiilielimen (17) kanssa yhteistoiminnassa oleva venttiilinistuin (13) radiaatto-rista (1) johtavan sivutuloaukon (5) sulkemiseksi, kun venttiilielin (17) on asetettu siten, että ohitusvirtausta ylläpidetään päätuloaukosta (9) pääpoistoaukkoon (10), minkä ohessa radiaat-tori on erotettuna yksijohtoputkesta ja virtaus sivupoistoaukon (23) läpi radiaattoriin on niin ikään katkaistu säätöventtiilil-lä (6).
5. 1. Regleringsventilanordning för radiator i ett centralvärme-system av enrörstyp, innehällande ett ventilhus (7) med enrörs-ledningen anslutbara öppningar (9, 10) för huvudtillförsel och huvudbortföring och med radiatorn (1) anslutbara öppningar (5, 23. för sidotillförsel och sidobortföring, samt ett ställbart ventilorgan (17) i ventilhuset (7) som styr förbiledningsströnmen att strömma i varierande kvantiteter frän huvudtillförselöppningen (9) tili huvudbortföringsöppningen (10), varjämte sidobortförings-öppningen (23) är med ett föreningsrör (8) anslutet tili radia-torns huvudregleringsventil (6) som kan anslutas tili radiatorns (1) övre del när sidotillförselöppningen (5) är ansluten tili radiatorns nedre del för ledning av returströmmen tili huvudbortföringsöppningen (10), varvid regleringsventilen (6) omfattar