FI57775C - Foerfarande foer framstaellning av ett vaederbestaendigt traelim - Google Patents

Description

fal ^KUULUTUSJULKAISU _ „ « n c 2®a [ 3 (11) UTLAGGNINGSSKMFT 5 7775 c W Patentti ay δη ne tty 10 10 1980 Patent meddelat —(51) Kv.ik*/int.a.3 C 09 J 3/16 // C 08 G 14/06 SUOMI —FINLAND (21) IWtdh«k*m*»-l*«n«*n.Bki*ln, 1083/71 (22) HakM*fU«—AMSfcntep*C 20.0U.T1 vr,/ (23) AtoplM—GIM|h«t*d«| 20.0U.T1 (41) Tullut JulkMol — Bllvtt offuntitf 28.10.71 **"** r*M«ter!hallttu* (44) Ν,κ^ρ^ μ kuui|«ta*m pvm.-

Patent· och reglutaratyralMn 1 ' AinMcm uth«d och uti.*krtft*« puMfcorad 30.06.80 (32)(33)(31) pyydetty «tuolkou*—Wfirt priority 27 · OU. 70 02.09.70 Saksan Li i 11 ot as avalt a-Fö rb un ds r e -publiken Tyskland(DE) P 2020U81.3, p 20U3UU0.6 (71) Badische Anilin- & Soda-Fabrik Aktiengesellschaft, 6700 Ludwigshafen,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Johann Mayer, Ludwigshafen, Christof Schmidt-Hellerau, Ludwigshafen,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken iyskland(l3E) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä säänkestävän puuliiman valmistamiseksi - Förfarande för fram-ställning av ett vaderbeständigt trälim

Keksinnön kohteena on uudenlainen aminoplastinen sideaine säänkestävään puuliimauks een.

Aminoplastisilla liimahartseilla on sideaineina puuteollisuudessa suuri merkitys, koska niitä on helposti saatavissa ja niitä on helppo käsitellä, eikä niillä ole juuri lainkaan haitallista vaikutusta rakennuspuuhun tai selluloosaan.

Suurin osa puuliimoista muodostuu yhä edelleen virtsa-ainehart-seista, joiden ominaisuudet tyydyttävät monia tarpeita. Milloin sidoslujuudelle ja kosteudenkestävyydelle asetetaan suurempia vaatimuksia, käytetään yhä enemmän melamiinihartseja; koska melamiinia yleensä valmistetaan virtsa-aineesta, käytetään melamiinihartseja enemmän erikoistarkoituksiin kuin virtsa-ainehartseja; melamiinihartseja käytetään yleisesti esim. rakennusaineiden pintakäsittely-aineina, osittain sekakondensaatteina virtsa-aineen kanssa.

On yllättävää, etteivät aminoplastiset melamiiniperäiset hartsit, joilla tehdyt liimaukset ovat jopa keiton kestäviä, sovellu säänkestäviin liimaliitoksiin. Tämä ominaisuus on tähän asti ollut yksinomaan emäksisillä kovettuvilla fenoli-hartseilla, joilla kuitenkin saadaan tunnetusti tummanvärisiä liimauksia ja jotka saattavat toisaalta kovettumisolosuhteissa vahingoittaa puuta.

57775

Valmistettujen tuotteiden sideaineen, raaka-aineen, valmistustekniikan ja säänkestävyyden välisiä riippuvuuksia ei paljonkaan tunneta, ja ne näyttävät riippuvan sideaineen ja puuraaka-aineen vuorovaikutuksesta. Joka tapauksessa on selvää, että liimauksen säänkestävyyttä ei saavuteta aminoplastisten ja fenoliplas-tisten seoksilla.

Kirjallisuudesta satunnaisesti löytyvä tietous aminoplastisten tai fenoli-plastisten aineiden sekoitusten tai niiden sekakondensaattien valmistamisesta ja käytöstä ei vielä toistaiseksi riitä teknisen käsittelyn perustaksi.

Keksinnön yhtenä tehtävänä on aikaansaada aminoplastinen hartsi, jonka valmistaminen tulee mahdollisimman huokeaksi, ts. että se sisältäisi mahdollisuuksien mukaan suurempia määriä halvempaa virtsa-ainetta ja joka sallisi puun ja puun-tapaisten rakennusaineiden keittämistä kestävän ja varsinkin säänkestävän liimaamisen.

Keksinnön toisena tehtävänä on aikaansaada aminoplastinen hartsi säänkestä-viä liimauksia varten, jota voidaan käyttää kylmänä.

Yllättäen on mahdollista valmistaa säänkestäviä ja kylmässä kovettuvia puu-liimoja, kun annetaan vesipitoisen melamiinihartsin, johon on voitu lisätä virtsa-ainetta 600 mooli-#:iin asti, reagoida aikalisissä olosuhteissa alla ilmoitettujen fenolimäärien kanssa formaldehydin tai melamiinin metyloliyhdisteen sopivasti läsnäollessa. Jos fenolin reaktio tapahtuu metylolimelamiinin läsnäollessa, sopii kondensaatiksi hyvin myös puhdas virtsa-ainehartsi.

Keksinnön kohteena on tämän mukaisesti menetelmä säänkestävän puuliiman valmistamiseksi, joka perustuu urean, melamiinin, fenolin ja formaldehydin vesipitoiseen kondensaattiin, jossa melamiinin ja urean vähintään 15 mooli-# melamiinia eli korkeintaan 85 mooli-# ureaa sisältävän seoksen yhtä moolia kohti on 1,7-3 moolia formaldehydiä ja 0,05-0,2 moolia fenolia, tunnettu siitä, että sinänsä tunnetulla tavalla valmistetaan puuliima 1 moolista ureaa tai urean ja melamiinin seosta ja 1,5-2,5 moolista formaldehydiä kondensoimalla vesiliuoksessa, kunnes vedellä ohennettavuus kondensaatiotuotteen noin 6o-#:isella liuoksella on 0,5-10, ja kondensaatiotuote saatetaan reagoimaan fenolin 0,05-0,2 moolia ja melamiinin 0,5 mooliin asti ja formaldehydin 0,5 mooliin asti kanssa, pH:ssa 7,5-10 ja lämpötilassa i*5-100°C, kunnes liuoksen viskositeetti, mitattuna kuiva-ainepitoisuuden ollessa 63 # ja 20°C:ssa, on saavuttnaut arvon 300-2000 cP.

Korkeampi melamiinipitoisuus vaatii tällöin yleensä suhteellisesti suuremman formaldehydipitoisuuden.

On jo aikaisemmin tunnettua, että aminoplastisia aineita muodostavat yhdisteet ja fenolit yhdessä formaldehydin kanssa muodostavat sekakondensaatteja kaikissa suhteissa; tätä tietoa ei kuitenkaan ole koskaan käytännössä käytetty hyväksi.

Keksinnönmukaista hartsia voidaan saada esim. siten, että ensin kondensoi-daan virtsa-ainetta ja formaldehydiä pH 3_6,5:ssä, edullisesti pH U~5:ssä 80- 3 57775 100°C:een lämpötilassa, jolloin saadaan sinänsä tunnettu - myös kaupallisesti -vesipitoinen virtsa-aine-liimahartsi, joka edelleen kondensoidaan pH 7,5~10:ssä, sopivasti pH 8-9:ssä ja erittäin edullisesti pH 8,2-8,7:ssä lisäämällä fenolia, formaldehydiä ja melamiinia (melamiini mahdollisesti kondensoituneessa muodossa formaldehydin kanssa mainittuun viskositeettiin asti.

Toisaalta voidaan myös ensimmäisessä kondensoitumisvaiheessa melamiinia kondensoida virtsa-aineen kanssa tai yksinään; tällöin on kuitenkin tarkoituksenmukaista työskennellä alkalisella alueella, ts. pH 7»5-10:ssä. Tulokseksi saadaan melaniinihartsi tai virtsa-aine-melamiini sekahartsi, joka nyt kondensoidaan edelleen fenolin ja formaldehydin ja mahdollisen melamiinilisäyksen kanssa, kunnes toivottu viskositeetti on saavutettu.

Fenoliksi sopii hyvin hydroksibentseeni,yksinkertaisesti "fenoli"; varsinkin resorsinoli,kresolit tai ksylenoli ja näiden aineiden tekniset sekoitukset sopivat kuitenkin myöskin ja niistä saadaan erinomaisia liimahartseja.

Kondensoiminen voi tapahtua tutulla tavalla sekoittamalla reaktioon osallistuvat aineet kaupallisesti saatavaan tekniseen formaldehydiliuokseen, säätämällä pH sopivaksi ja lämmittäen. Reaktio on eksoterminen ja saatetaan tapahtumaan tavallisin teknisin välinein, esim. panoksittain sekoituskattiloissa, puolijatkuvana tai jatkuvana sekoituskattilasarjassa tai pylväsreaktoreissa. Tällöin ei sekoitusten reaktiokulun tuntemiseksi riitä yksinomaan annettujen tunnusmerkkien, kuten vedellä ohennettavuuden tai viskositeetin tunteminen, vaan samanarvoisia ovat reaktion kululle ominaiset tunnukset kuten: vapaan formaldehydin pitoisuus, pH-siirtymä tai emäs- tai happokulutus, lämmönsäätö, viskositeetti reaktiolämpötilas-sa vastaavan muunnoksen jälkeen.

"Vedellä ohennettavuus" eli "vedensieto" on ammattimiesten käyttämä empiirinen mitta formaldehydihartsin kondensoitumisasteelle. Sillä ymmärretään suhteellista vesimäärää, joka voidaan enintään lisätä tiettyyn määrään hartsiliuosta huoneenlämmössä (esim. 20°C) ilman että tapahtuu hajaantumista. Pienempi ohennettavuus osoittaa siten korkeampaa kondensoitumisastetta. Polymeroitumisasteesta ja lämpötilasta riippuva polymeerien ja "huonojen" liuottimien hajoaminen on yleisesti tunnettu makromolekyylikemian käsikirjoista.

Vesiohennettavuuden tulee keksinnön mukaisesti olla ensimmäisen reaktiovai-heen lopussa mahdollisimman pieni, ts. n. 0,5-10, edullisesti 1,5-2,5, mikä on jo sopiva kaupalliselle aminoplastiselle liimahartsille. Pienempi vesiohennettavuus -siis korkeampi kondensoitumisaste - merkitsee tällöin yleensä etua; sitä rajoitetaan yksinomaan käytännöllisistä syistä, esim. reaktiolaitteissa ilmenevien puhdis-tusvaikeuksien takia, jolloin vedellä pestäessä laitteet pyrkivät tukkiutumaan.

Toisen reaktiovaiheen päätepiste voidaan keksinnön mukaisesti havaita hartsi-liuoksen viskositeetista. 63 $:sen liuoksen viskositeetin tulee reaktion lopussa ja mitattuna tavallisessa 20°C:en huoneen lämpötilassa olla 300-2000, edullisesti 700-900 cP.

4 57775

Viskositeetti on samoin hartsin kondensoitumisasteen mitta ja on luonnollisesti riippuvainen liuoksen väkevyydestä. Keksinnönmukaisen hartsiliuoksen, sellaisena kun se saadaan toisen reaktiovaiheen lopussa, kuiva-ainepitoisuus voi luonnollisesti olla muukin kuin 63 esim. 40-70 $. 63 $:n liuoksen keksinnön mukainen viskositeetti alue voidaan helposti muuntaa muille hartsi-väkevyyksille. Jos esim. 63 #:nen liuos, jonka viskositeetti olisi 800 cP, laimennetaan 38 $:n kuiva-ainepitoisuuteen, niin viskositeetti alenee n. 380 cP:ksi ja se kasvaa n. 1800 cP:ksi, kun liuoksen kuiva-ainepitoisuus nostetaan 68$:ksi.

Keksinnön mukaista liimahartsia voidaan käsitellä tavallisin teknisin menetelmin; voidaan lisätä esim. modifioimisaineita, jotka pidentävät säilyvyyttä, suojaavat termiiteiltä ja sieniltä, tekevät vettähylkiväksi tai palvelevat samantapaisia tarkoituksia. Hartsi voidaan tunnetuilla tavoilla esim. ruiskuttamalla muuttaa liukenevaksi, kuivaksi jauheeksi.

Etenkin hartsin kovettumisilmiöitä puuaineessa on edistettävä teknisesti tunnetulla tavalla, esim. katalysoimalla ammoniumkloridilla tai vastaavilla aineilla varsinkin kun samanaikaisesti lämmitetään tai kuumennetaan höyryllä. Valmistettaessa nykyaikaisia puutuotteita, kuten lastulevyjä, käytetään mielellään kevyesti ohennettuja hartsiliuoksia, joilla on pieni viskositeetti ja joita sen tähden voidaan ruiskuttaa.

Yllätykseksi uudentyyppinen puuliima eisöirallu ainoastaan kuumaliima-ukseen; havaittiin nimittäin, että uudentyyppinen puuliima ei sovi ainoastaan säänkestävään kuumaliimaukseen vaan myös saumat täyttävään ja kiehumista sekä säätäkestävään kylmäliimaukseen, varsinkin rakennuspuutavaran alalla, kun muurahaishappoa käytetään erityisenä kovetmsaineena.

Saumantäyttöominaisuuksien edelleen parantamiseksi voi puuliima lisänä sisältää jakosaineen, jollaiseksi esim. jauhettu kookospähkinän kuori erittäin hyvin sopii.

Happojen tai happoja vapauttavien aineiden (kuten esim. ammoniumkloridin) käyttö aminoplastisten aineiden kovettimina on sinänsä tunnettu. Kuitenkin on yllättäen useista tutkituista käyyistä teknisistä hapoista säänkestävään liimaukseen keksinnön mukaisen puuliiman kanssa ainoastaan muurahaishappo osoittautunut riittävän hyväksi kovettimeksi, koska säänkestävälle kylmäliimalle varsinkin rakennuspuutavaran kohdalla on asetettava huomattavan korkeat vaatimukset. Myöskään ei aminoplastisia liimoja ole tähän mennessä ollut käytettävissä säänkestävään kylmäliimaukseen.

Käyttövalmis kylmänä kovettuva liimahartsia ja muurahaishappoa kovettime-na sisältävä liima voidaan valmistaa sinänsä tunnetulla tavalla, että liima-liuosta ja muurahaishappoa sekoitetaan yhteen, jolloin myös muurahaishappo voi olla laimennetun liuoksen muodossa. Erittäin edullista on käyttää liimaa ja muurahaishappoa sekoitusmenetelmällä - vastakohtana niinikään tunnetulle pohja-sivelymenetelmälle. Sekoitusmenetelmässä sekoitetaan liima ja kovetin ja vä- 5 57775 littömästi tämän jälkeen suoritetaan liimaus kovenevalla sekoituksella ennen ns. käyttöajan umpeutumista. Koska tämä menetelmä kuuluu jo väki in tune e s e en tekniikkaan, ei liimausmenetelmän varsinaiselle suorittamiselle haeta suojaa, eikä sitä tässä enempää kuvata.

On kuitenkin suositeltavaa pysyttää liiman, kovettimen ja mahdollisen jatkoaaineen sekoitussuhteet suunnilleen seuraavissa rajoissa: 100 paino-osaa kohti kuvattua liimaliuosta, jonka kuiva-ainepitoisuus on 58-63 käytetään esim. 1-8 paino-osaa muurahaishappoa, joka on n. 30-85 $:na vesipitoisena liuoksena, ja mahdollisesti 10-20 paino-osaa jatkosainetta. Tällöin saadaan avoimia aikoja, esim. 30:stä 300 minuuttiin, jotka voidaan sopivin esikokein tarkoin sovittaa kulloisenkin tehtävänasettelun mukaiseksi. Paitsi jo mainittua kookoskuorijauhetta voidaan jatkosaineina käyttää puujauhetta, kovetettuja ja jauhettuja fenoplastisia ja aminoplastisia aineita hätätilassa myös pienempiä määriä vilja- ja palkohedelmäjauhoa.

Lisäksi voidaan käyttötarkoituksesta johtuen käyttää lisäaineina sopi-pivia puunsuojausaineita esim. sieniä ja hyönteisiä vastaan, tunnistamista varten väriaineita, vahvennusaineita jne.

Seuraavissa esimerkeissä mainitut prosenttiosuudet - samoin kuin edellä-olevassa tekstissäkin - on laskettu painosta.

Esimerkki 1 960 g kaupallista vesipitoista virtsa-aine-formaldehydi-liimahartsia, jossa virtsa-aineBnmoolisuhde formaldehydiin on 1 : 1,8, vedellä ohennettavuus 1*5-2,5 ja kuiva-ainepitoisuus n. 65 $ kondensoidaan 255 g:n melamiinia, 456,6 g:n 40 $:sta formaldehydiliuosta ja 91,4 Sin fenolia kanssa 90°C:een lämpötilassa, jolloin liuoksen pH-arvo 8,5 pidetään vakiona lisäämällä yhteensä 63,8 g 25 $e:sta vesipitoista natriumhydroksidiliuosta kunnes hartsiliuoksen viskositeetti on saavuttanut arvon n. 700 cP (20°C), Näin tapahtuu n. 60 minuutin kuluttua. pH-arvon seuraaminen tapahtuu mukavasti mittaamalla sopivalla lasielek-trodilla tai käyttäen bromitymolinsini-indikaattoripaperia.

Esimerkki 2 200 g vettä ja 960 g virtsa-aine-formaldehydi-liimahartsia, jolla on esimerkissä 1 mainittu kokoomus, kondensoidaan 400 g:n kanssa jauhemaista mela- miiniformaldehydihartsia, jossa melamiinin moolisuhde formaldehydiin on 1: 2, o sekä 91*4 g:n kanssa fenolia 90 C:een lämpötilassa pH-arvon 8,5 pysyessä vakiona (lisäämällä natronlipeää) kunnes saadun hartsiliuoksen viskositeetti on 700-1000 cP (20°C).

Esimerkkien 1 ja 2 mukaisesti saatujen hartsiliuosten kuiva-ainepitoi-suus on n. 63 $ ja ne ovat käyttökelpoisia useiden viikkojen jälkeen huoneenlämmössä varastoitaessa.

6 57775

Koetulokset ja vertailu

Esimerkkien 1 ja 2 mukaisista hartseista sekä fenolittomasta virtsa-ainemela-miini-hartsista (Vertailu A), jossa moolisuhde virtsa-aine:melamiini:formaldehydi on 1: 0,35 '· 2,9, ja puhtaasta melamiinihartsista (Vertailu B), jossa melamiinin mooli-suhde formaldehydiin on 1:3 ja johon oli lisätty 12# resorsinolia,valmistetaan 18,3 mm:n vahvuisia lastulevyjä pehmeistä puunlastuista käyttäen 11 % hartsia (Vertailussa B 8#) - kuivana, laskettuna kuivien lastujen painosta, puristamalla 20 atm:n paineella 6 minuuttia l60°C:een lämpötilassa koepuristimessa, jonka jälkeen levyt testattiin DIN 68761:n ohjeiden mukaisesti. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Mitä sää-vaikutusten koetuloksiin tulee, jouduttiin sopivan koeohjeen puuttuessa vertaamaan vastavalmistetun ja 2k kuukautta taivasalla l+5°C:een lämpötilassa, etelään kallistettuna olleen levyn erottamislujuuksia toisiinsa.

Ilmoitetut koearvot ovat kaikki keskiarvoja 30-100 kokeesta.

Kuten taulukosta 1 havaitaan, parantaa aminoplastisen hartsin keksinnön mukainen modifiointi fenolilla teknologisia arvoja myös välittömästi suoritetuissa kokeissa.

57775 7

Taulukko 1 ..... . Esimerkit Vertailukokeet

Mittausarvot .... ------ . , - .................. . . 1 2 A 3 (β}·> Hartsia)

Levyn vahvuus... (ma) 18,3 18,2 18,3 18,0

Tiheys ( ε/ cn^) mukaan 0,642 0,643 0,648 0,707

Taivutuslujuus 0 DIN 52362 (kp/cnr ) 301 312 .280,6 259 mukaan

Foikittaisvetolujuus v 20 DIT7 52365 , 15,37 9,73 8,43 9,7 (kp/cm^)mukaan JRoikittaisvetolujuus- . V 100 Kili 52365 5,18 4,96 . 2,78 2,1 (kp/cm^/mukaan Paksuuden turpoama 2 h Dii? 52364 (JS) mukaan 2,75 3,34 6,84 4,1

Paksuuden-turpoama - ----------- 2/1 h DI1T 52364 mukaan >7,77 9,53 12,13 10>8

Veden imeytymä 2 h

Dll? 5236I (#) mukaan .11 ,89 13,45 15,30

Erottamislujuus(kp/cm2) ) heti · 16,9 *) *) 11>9 24 kuukauden jälkeen : säälle alttiina 8,3 *) *) 5·, 1 (12 kuukautta x) Määräaika ei vielä kulunut umpeen.

' I

8 57775

Esimerkki 3

Kahteen 1 kg:n rinnakkaiseen 59 /5:seen vesipitoiseen liimahartsiliuokseen, joista toisessa moolisuhde melamiini: virtsa-aine: fenoli: formaldehydi oli (1:3,2 : 0,6:10) (hartsi I) ja toisessa vastaavasti (1:1,8 : 0,U:7,2) (hartsi II) ja jotka oli kondensoitu 600 cP:n viskositeettiin, sekoitettiin kumpaankin 0,15 kg kookospähkinän kuorijauhetta, jota oli saatavissa kauppanimellä "Vavanite", ja 30 g 3^ %:sta muurahaishapon vesipitoista liuosta sekä käytettiin 1iimaamiseeen. Avoin ja suljettu odotusaika on tällöin 10:n ja 75 minuutin väliltä.

Koekappaleina käytettiin kuusi- ja pyökkilautoja kooltaan 30 x 11» x 0,5 cm käyttäen 1 mm:n vahvuista liimasaumaa liimauksessa. Sitorni slujuuden ja puurepeämän määritykset suoritettiin DIN 53 2$b ohjeiden mukaan kuivassa tilassa, 96 tuntisen vedessä liotuksen jälkeen 20°C:eessa ja keittolujuuden määritys DIN 68 705 normi-ohjeen AW 100 mukaisesti. Tulokset on esitetty taulukossa 2, jossa jokainen ilmoitettu mittausarvo on 30 kokeen keskiarvo.

Taulukko 2

Pyökkilautojen kylmäliimaus paksulla liimasaumalla (1 mm) - avoin seisonta-aika 30 minuuttia 2^°C:eessa

Hartsi I Hartsi II

Repimislujuus (sitomislujuus) kuivana kp/cm2 75,80 77,63

Puun repeämä %:ssa 87 76

Repimislujuus 96 tunnin vedessä- olon jälkeen 20°C:eessa 58,11 67,05

Puun repeämä %:ssa 99 9$

Repimislujuus AW 100:n mukaan (keittotesti) 50,85 55,25

Puun repeämä $:ssa 77 55

Taulukosta 2 käy mm. ilmi, että puuliiman kondensoitumisasteella on tietty vaikutuksensa kylmäliimaukseen. Erittäin suositeltavia kylmällimoiksi ovat esim. liimat, joiden kondensoitumisastetta osoittaa 59 #:n liuoksen viskositeetti 500-800 cP 20°C:ssa.

9 57775

Esimerkki 1*

Esimerkissä 3 kuvatulla hartsi I:llä suoritettiin vertailevia liimaus-kokeita kahdella eri puulajilla. Käytetty liima sisälsi 1 kg:aa kohti hartsi I:tä 30 g 3** %:sta. muurahaishappoa ja 200 g kookospähkinän kuorijauhetta. Taulukossa 3 esitetyt koearvot ovat kuten edelläkin keskiarvoja 30:stä yksittäiskokeesta.

Taulukko 3

Lautojen kylmäliimaus paksulla liimasaumalla (1 mm) - avoin seisonta-aika 15 minuuttia 20°C:ssa

Pyökki Kuusi 2

Repimislujuus kuivana kp/cm 80,90 63,20

Puun repeämä j?:ssa 86 9^

Repimislujuus 96 tunnin yedeS|ä- ft.oo W,10 olon jälkeen 20 Creessä kp/cm ’

Puun repeämä #:ssa 77 92

Repimislujuus AW 100 mukaan p (keittotesti) kp/cm 53,1*0 1*3,07 . Puun repeämä #:ssa 72 81*

Esimerkki 5

Valmistettiin kuten edellä on selitetty liima 1 kgrsta hartsi Irtä, 200 grsta kookoskuorijauhetta ja 30 grsta kovetinta ja sillä liimattiin kuusi-lautoja ohuella liimasaumalla (0,1 mm). Tällöin vaihdeltiin avointa seisonta-aikaa ja liimauksen sitomislujuus sekä puun repeämä, joka kuvaa puun ja liima-sauman välisen suhteellisen lujuuden mittaa, mitattiin.

Tulokset on esitetty taulukossa U.

Taulukko 1*

Kuusilautoja, joissa ohut liimasauma (0,1 mm), kylmäliimaus 20°C:ssa ilman suhteellisen kosteuden ollessa 65 %, porrastetut avoimet seisonta-ajat

Seisonta-aika Lujuus Puun repeämä (minuuttia) (kp/cin ) (%) kuivana 15 37,83 100 30 37,50 100 U5 33,00 100 60 35,83 100 75 26,33 100 keskiarvo 3**,09 100 57775 10 96 tuntia vedessä 15 25,00 100 50 33,55 93 45 26,50 23 60 28,83 100 75 21,66 53

Keskiarvo 27,06 74

Keittotesti (AW 100) 15 31,00 55 30 33,75 100 45 24,87 83 60 24,62 68 75 18,25 95

Keskiarvo 26,49 80