FI57623B - Avvattningsfilt avsedd att anvaendas i pappersmaskin - Google Patents
Avvattningsfilt avsedd att anvaendas i pappersmaskin Download PDFInfo
- Publication number
- FI57623B FI57623B FI582/74A FI58274A FI57623B FI 57623 B FI57623 B FI 57623B FI 582/74 A FI582/74 A FI 582/74A FI 58274 A FI58274 A FI 58274A FI 57623 B FI57623 B FI 57623B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- yarns
- fabric
- transverse
- machine
- yarn
- Prior art date
Links
- 239000004744 fabric Substances 0.000 claims description 114
- 210000003127 knee Anatomy 0.000 claims description 27
- 239000002184 metal Substances 0.000 claims description 12
- 238000001035 drying Methods 0.000 claims description 11
- 229920002994 synthetic fiber Polymers 0.000 claims description 7
- 239000000463 material Substances 0.000 claims description 5
- 238000009941 weaving Methods 0.000 description 12
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 10
- 239000000835 fiber Substances 0.000 description 6
- 238000005299 abrasion Methods 0.000 description 3
- 239000004677 Nylon Substances 0.000 description 2
- 230000006835 compression Effects 0.000 description 2
- 238000007906 compression Methods 0.000 description 2
- 238000010276 construction Methods 0.000 description 2
- 229920001577 copolymer Polymers 0.000 description 2
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 2
- 238000005259 measurement Methods 0.000 description 2
- 238000000034 method Methods 0.000 description 2
- 229920001778 nylon Polymers 0.000 description 2
- 230000035699 permeability Effects 0.000 description 2
- 239000004033 plastic Substances 0.000 description 2
- 229920003023 plastic Polymers 0.000 description 2
- 229920000728 polyester Polymers 0.000 description 2
- 229910001369 Brass Inorganic materials 0.000 description 1
- 229910000906 Bronze Inorganic materials 0.000 description 1
- 229920006397 acrylic thermoplastic Polymers 0.000 description 1
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 description 1
- 239000010951 brass Substances 0.000 description 1
- 239000010974 bronze Substances 0.000 description 1
- KUNSUQLRTQLHQQ-UHFFFAOYSA-N copper tin Chemical compound [Cu].[Sn] KUNSUQLRTQLHQQ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 230000007423 decrease Effects 0.000 description 1
- 238000009434 installation Methods 0.000 description 1
- 238000005304 joining Methods 0.000 description 1
- 239000007788 liquid Substances 0.000 description 1
- 230000005923 long-lasting effect Effects 0.000 description 1
- 238000005461 lubrication Methods 0.000 description 1
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 1
- 239000000203 mixture Substances 0.000 description 1
- 229920003229 poly(methyl methacrylate) Polymers 0.000 description 1
- 230000002787 reinforcement Effects 0.000 description 1
- 239000002356 single layer Substances 0.000 description 1
- 230000000087 stabilizing effect Effects 0.000 description 1
- 239000000126 substance Substances 0.000 description 1
- ISXSCDLOGDJUNJ-UHFFFAOYSA-N tert-butyl prop-2-enoate Chemical compound CC(C)(C)OC(=O)C=C ISXSCDLOGDJUNJ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D03—WEAVING
- D03D—WOVEN FABRICS; METHODS OF WEAVING; LOOMS
- D03D25/00—Woven fabrics not otherwise provided for
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
- Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y10S162/00—Paper making and fiber liberation
- Y10S162/903—Paper forming member, e.g. fourdrinier, sheet forming member
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Textile Engineering (AREA)
- Paper (AREA)
- Woven Fabrics (AREA)
Description
R5F^I Γβ] (11)KUULUTUSjULKAISU -- MTa l J 1} UTLÄGGNINGSSKRIFT 0 762 3
Patent r.cdielat
Ns " ^ (51) Kv.ik?/into.3 D 05 D 1/00 //D 21 P 1/10
SUOMI —FINLAND ffl) P»t»nttlh«k«mu»-HfnttnAWnt 582/7U
(22) Hakamltpilvl — Anattknlnftdtf 27.02.7t
(23) AikupUvi—GIMgh«tadt| 27.02.7U
(41) Tullut |ulktMkst — Bllvit offmtllg
Manttl· )· raklMarilwIlKM — N—*k—
Pttant· oeh r*gi>t«rttyr«lMn ' ' AinMcm uttagd oeh utl.ikrift«n puMkwrad 30.. 80 (32)(33)(31) ***<··«* ttuoHwiii—a*g*rd priority i8.oU.73 USA(US) 352320 (71) Albany International Corp., Appleton, Wisconsin, USA(US) (72) Cleon J. Egan, Kaukauna, Wisconsin, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Paperikoneessa käytettävä kuivauskangas - Awattningsfilt avsedd att användas i pappersmaskin Tämän keksinnön kohteena on tasoviirakoneessa käytettävä yhteenkudotuista koneen suuntaisista langoista ja näihin nähden poikittaisista langoista valmistettu kuivauskangas, jolloin nämä langat on kudottu neliniittiseksi kudontakuvioksi, poikittaiset langat ovat täyssynteettistä ainetta ja koneen suuntaiset langat ovat joko täyssynteettistä ainetta tai metallia tai metallilla päällystettyjä lankoja.
Tasoviirakoneella tapahtuvassa paperinvalmistuksessa paperimassasaos tulee leveälle liukuhihnalle, joka on kudottua verkkorakenteista kangasta. Paperimassasta imeytyy vettä kankaan läpi, jolloin massassa olevat paperikuidut muodostavat paperiradan, ts. sen alkuvaiheen. Tämän jälkeen rata siirtyy tasoviirakonees-ta paperikoneen kuivausosastoon.
Tasoviirakoneissa käytettävät kankaat on valmistettu hyvin monenlaisina kudontakuvioina. Materiaalivalikoima on myös laaja. Useiden vuosien ajan ko. kankaat kudottiin metallilangasta. Pehmeää messinkilankaa käytettiin kankaan "sisään” jäävänä kudelankana ja pronssilankaa loimilankana. Loimilangat jäivät 2 57623 tällöin sidospisteiden kohdalta korkeammalle kankaanpinnasta ja muodostivat ensiksi kuluvan pinnan. Myös muita materiaaleja on käytetty, esimerkiksi ruostumatonta teräslankaa. Käytetyt langat ovat olleet sekä yksi- että monisäikeisiä, ttyös onttoa metallilankaa on kokeiltu. Kudontakuvioina on käytetty sileää kudontaa., ns. puolitoimikaskudontaa ja useita neliniittisiä kuvioita. Viime vuosina on alettu käyttää myös synteettisiä lankoja, joskus yhdessä metallilangan kanssa. Synteettisellä materiaalilla päällystettyä metallilankaa on myös jossain määrin kokeiltu.
Synteettisiä lankoja on runsas valikoima. Tasoviirakoneiden kankaisiin käytettiin aikaisemmin jonkin verran nailonia, koska se kestää kovaa kulutusta, ifyöhemmin siirryttiin kuitenkin polyesterilankoihin, jotka ovat käytännöllisesti katsoen "vedenpitäviä" ja joita paperimassa ei yleensä pysty kuluttamaan. Myös synteettiset langat ovat olleet sekä yksi- että monisäikeisiä. Niiden kohdalla on kuitenkin ollut vaikeutena se, etteivät ne stabiloidu 1. asetu niinkuin metalli-lanka, kun ne joutuvat kaareutumaan kangasta kudottaessa. Tästä syystä onkin kehitetty useita menetelmiä synteettisistä langoista kudottujen kuivauskankaiden stabiloimiseksi mitoiltaan kutomiavaiheen jälkeen.
Tasoviirakoneen kuivauskankaalle asetetaan paljon vaatimuksia. Sen yläpuolen 1. paperiradan muodostavan pinnan on kankaan verkkorakenteesta riippumatta oltava tasainen, koska paperirataan ei saa tulla jälkiä kankaasta. Lisäksi kankaan on pystyttävä kuivattamaan paperirata oikeassa suhteessa, ts. sen veden-läpäisykyvyn on oltava ao. tarkoitukseen sopiva. Kankaan on myös pystyttävä estämään hienojen massakuitujen huuhtoutuminen paperimassasta kankaan läpi poistuvan veden mukana. Kankaan on siis toimittava paperiradan muodostamislaitteena, jossa paperikuidut liittyvät toisiinsa sopivassa suhteessa koneen poikittaissuunnassa. Kankaan alapuoli 1. sen varsinainen kulutuspinta ei saa tehdä uria koneen imu-laatikkoihin, teloihin eikä muihinkaan pintoihin. Kankaan vetolujuuden on myös oltava tarpeeksi suuri, koska kangas joutuu liikkumaan telojen päällä suurella nopeudella. Lisäksi kankaan on oltava mitoiltaan muuttumaton, ts. se ei saa venyä liikaa. Kankaan on pysyttävä myös sileänä. Se ei saa siis mistään kohdasta taipua eikä aaltoilla. Kangas on myös kudottava siten, että se voidaan riittävän lujilla ja kankaan pitkän käyttöiän takaavilla saumoilla liittää yhtäjEdesoiseksi hihnaksi.
. Keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan kangas, joka kestää kauan käytössä, sillä tasoviirakoneen kankaan paikoilleen asentamisesta ja irrottamisesta aiheutuva koneen seisonta-aika tulee hyvin kalliiksi. Jotkut metallikankaat ovat kestäneet paperikoneessa vain muutamia päiviä, kun sen sijaan synteettisistä aineista valmistettujen kankaiden käyttöikä on ollut viikkoja, jopa kuukausia.
3 57623 Tästä johtuen paperiteollisuudessa on siirrytty metallikankaasta synteettisiin materiaaleihin. Koska kankaan kulutuskestävyyttä on pystytty lisäämään se kuluu luonnollisesti vähemmän joutuessaan kosketukseen koneen imulaatikkojen telojen ym. osien kanssa. Lisäksi synteettisten materiaalien syöpymättömyys kemiallisia aineita käsiteltäessä on lisännyt niiden käyttöä.
Sen lisäksi, että ko. kankaan on täytettävä edellä esitetyt lukuisat vaatimukset, jokainen paperikoneessa käytettävä kangas on tehtävä "räätälintyönä" jotta se sopii juuri ao. koneeseen. Tästä syystä jossakin koneessa hyviksi osoittautuneet kudontarakenteet, -kuviot ja -materiaalit eivät ehkä annakaan tyydyttäviä tuloksia enää toisessa paperikoneessa. Kankaan verkkorakenne on myös otettava huomioon. Jotkut kankaat kudotaan niin "karkeiksi" ettei niissä ole edes kymmentä loimilankaa tuumaa kohden, kun taas joissakin kankaissa saattaa tuumaa kohden olla jopa useita satoja loimilankoja. Kudelankoja on tuumaa kohden tavallisesti vähemmän. Tästä yleisperiaatteesta on kuitenkin myös tuntuvia poikkeuksia. Kaikki loimilangat ovat tavallisesti yhtä paksuja, samoin kaikki kudelangat. Kude- ja loimilankojen keskinäinen paksuus voi kuitenkin vaihdella. Jos sen sijaan kude-lankana käytetään kahta eripaksuista lankaa, kankaan kulutuspinta tulee epätasaisemmaksi kuin tavanomaisella kudonnalla. Nyt on ehkä hieman väärin puhua kankaan pinnasta, koska se on tässä tapauksessa avoin verkko, joka muodostuu sidospisteiden kohdalta polvekkeiksi kudotuista langoista, jolloin saadaan aaltomainen kuvio, joka ei varsinaisesti rajaa määrättyä tasoa. Tästä huolimatta pinta-sanaa käytetään tässä selostuksessa tarkoittamaan kankaan yleisääriviivoja sen jommalta kummalta puolelta katsottuna, ja langan sidospisteiden sanotaan olevan määrätyissä tasoissa. Tällä tarkoitetaan taas sitä, että po. pisteet ovat määrätyssä tasossa tai määrätyllä korkeudella kankaan maksimipaksuuteen nähden mitattuina lankojen ulommaisista polvekepinnoista, jotka rajaavat kankaan ulommaiset tasot.
Eripaksuisten kudelankojen käyttäminen ei ole sinänsä uutta. Tätä on sovellettu US-patentissa n:o 3 216 893, kuitenkin siten, että metallista kude-lankaa on käytetty vuorotellen muovikudelangan kanssa tasaisena kudontana, ts. yksi lanka ylitse toinen alitse. Muovinen kudelanka on tällöin ollut paksumpaa. Kaikki loimipolvekkeiden harjat on näin saatu samaan tasoon kankaan molemmilla puolilla. Tarkoituksena on ollut saada aikaan ns. yksitasorakenne kankaan molemmille puolille. Ko. taso on muodostunut tällöin vain loimilankojen polvekkeista. Tämä rakenne eroaa kuitenkin täysin nyt käsiteltävänä olevan keksinnön tarkoituksesta. US-patentissa n:o 3 523 867 on taas käytetty ohuempia lankoja vahvikkeena hulpion loimilankojen vieressä. US-patentin n:o 1 6l6 222 mukaisessa, tasoviira-koneeseen tarkoitetussa kankaassa on paksumpia loimi- ja kudelankoja määrättyjen 11 57623 etäisyyksien päässä toisistaan. Tällä on tarkoitus muuttaa kankaan kuivaus-ominaisuuksia vesileimapaperia valmistettaessa. Kumpikaan em. menetelmistä ei kuitenkaan vastaa nyt selostettavaa keksintöä.
Keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan sellainen tasoviirakoneessa käytettävä kangas, joka on kulutuspinnaltaan suhteellisen epäyhdenmukainen ja kulutuskestävyydeltään ja kayttöiältään aikaisempia parempi.
Keksinnön mukaiselle kuivauskankaalle on tunnusomaista se, että poikittaiset langat vaihtelevat halkaisijaltaan joidenkin lankojen halkaisijan ollessa suurempi kuin muiden välissä olevien lankojen halkaisija, jolloin vähimmäisero suurempien ja pienempien poikittaisten lankojen halkaisijoiden välillä on vähintään 10 % pienemmästä poikittaiSiangan halkaisijasta, että koneen suuntaisten lankojen polvekkeiden harjapisteet kankaan kulutuspinnan puolella ovat syvemmällä kuin se kuviteltu pinta, jonka suuremmiin halkaisijan omaavien poikittaislankojen polvekkeiden harjapisteet muodostavat, ja että pienemmän halkaisijan omaavien poikittaislankojen polvekkeiden harjapisteet kankaan kulutuspinnan puolella ovat syvemmällä kuin se kuviteltu pinta, jonka suuremman halkaisijan omaavien poikittaislankojen polvekkeiden harjapisteet muodostavat kankaan kulutuspinnan puolella. Patenttivaatimuksissa 2-5 on yksityiskohtaisemmin määritelty keksinnön edullisia suoritusmuotoja.
Keksintöä selostetaan seuraavansa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on perspektiivikuva eräästä keksinnön mukaan valmistetusta ja suositettavasta tasoviirakoneen kankaan rakennemuodosta, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen kankaan kulutuspinnan osaa suurennettuna, kuvio 3 on leikkaus kuvion 2 tasoa 3-3 pitkin, ja kuvio ^ on leikkaus kuvion 2 tasoa i+—i* pitkin.
Kuviossa 1 nähdään tasoviirakoneen kangas 1, joka on muodostettu liittämällä yhteen määrämittaiseksi kudotun kankaan vastakkaiset päät saumasta 2. Valmiin kankaan leveys voi olla n. 9 m, jopa enemmänkin. Kankaan muodostaman yhtenäisen radan pituus voi olla n. 5^ m. Kankaan mitat riippuvat ao. paperikoneesta, jota varten se kudotaan, joten tässä esitetyt mitat on tarkoitettu vain asian havainnollistamiseksi. Kuviossa 1 näkyvän kankaan 1 yläpinta on sen varsinainen paperinvalmistuspinta. Paperikuitusaos syötetään sen toiseen päähän. Kankaan 1 sisäpuoli on taas sen varsinainen kulutuspinta, joka kulkee koneen telojen ja imulaatikkojen kautta ja nykyaikaisemmissa koneissa lisäksi aikaisemmin käytettyjen pienien alatelojen tilalla olevien osien kautta. Kangas 1 liikkuu eteenpäin melkoisella nopeudella ja vettä imeytyy massasta kankaan läpi, jolloin kuidut muodostavat paperiradan (alkuradan). Säätämällä veden virtaaminen kankaan läpi -kangas liikkuu tällöin myös koneen poikittaissuunnassa (ravistusliike) - kuidut 5 S7623 suuntautuvat eri tahoille suuren osan niistä tullessa yhdensuuntaisiksi koneen poikittaissuuntaan nähden. Näin muodostuu paperirata, jonka lopullinen kestävyys on hyvä joka suuntaan. Kun telat, aikaisemmin käytettyjen pienien alatelojen tilalle tulleet osat sekä imulaatikot järjestetään keskenään sopivaan suhteeseen, veden poistumismäärä massasta kankaan läpi pystytään säätämään sopivaksi, mikä helpottaa paperiradan muodostumista.
Kuviossa 2 nähdään osa kankaan 1 kulutuspinnasta suurennettuna. Loimi-langat eli koneensuuntaiset langat 3 kulkevat siinä pystysuoraan, siis ylhäältä alaspäin. Kun kangas 1 valmistetaan yhtenäiseksi radaksi kuten kuvasta 1 näkyy, loimilangat 3 ulottuvat koko radan pituudelle koneen pituussuunnassa, ts. siinä suunnassa, jossa kangas 1 liikkuu telojen ja muiden tasoviirakoneen osien kautta.
Kuviossa 2 näkyvien kudelankojen eli koneeseen nähden poikittaisten lankojen paksuus vaihtelee vuorotellen siten, että kudelangat U ovat suhteellisen paksuja ja kudelangat 5 taas ohuempia. Loimilangat 3 ovat sen sijaan kauttaaltaan yhtä paksuja. Loimilangat 3 ja kudelangat U, 5 kudotaan neliniittisenä kuvion ollessa 1-2-3-¾. Näin ollen jokaisessa neljän vierekkäisen loimilangan 3 ryhmässä ensimmäinen loimilanka menee ensimmäisen kudelangan alitse, toinen loimilanka menee taas seuraavan kudelangan editse, kolmas loimileinka menee sitä seuraavan kudelangan alitse ja neljäs loimilanka jälleen sitä seuraavan kudelangem alitse. Näin saadaan eräänlainen toimikasefekti. Neliniittistä kudontaa suoritetaan myös ns. satiinikuviona, jossa loimilankojen järjestys vaihtelee 1-3-2-¾, sekä ns. täystoimikaskudontana, jossa jokainen loimilanka menee ensin kahden kudelangan yli ja sitten kahden kudelangan alitse seuraavien loimilankojen ollessa porrastettuina erillisellä kudelangalla.
Kuviossa 3 nähdään osa loimilangasta 3, joka menee kahden paksun kude-langan ¾ ja yhden ohuen kudelangan 5 yli ja sen jälkeen yhden ohuen kudelangan 5 alitse toistuvana kuviona.
Kuviossa ¾ nähdään osa viereisestä loimilangasta 3, joka menee kahden ohuen kudelangan 5 ja yhden paksun kudelangem ¾ yli ja sitten yhden paksun kude-lemgan ¾ alitse toistuvema kuviona. Molemmissa kuvioissa 3 ja ¾ kankaan 1 paperin-valmistuspuoli on ylöspäin ja teloihin ym. koskettava kulutuspinta alaspäin.
Kudonnassa, josta kuviot 2-¾ on otettu, käytettiin 79 loimilankaa ja 56 kudelankaa tuumaa kohden. Loimilangan paksuus oli 0,20 mm, mikä on muuten tyypillinen loimilangan paksuus tällä silmäkoolla valmistettavalla normaali-kankaalla. Paksut kudelangat ¾ olivat 0,25 mm ja ohuet kudelangat 5 taas 0,20 mm. Nämä kudelankojen paksuudet vastaavat 0,22 mm kudelankaa, joka olisi sopiva paksuus em. silmäkoolle (79 loimilankaa ja 56 kudelankaa tuumalle). Paksumpien kude-lankojen kokoa suurennettiin tällöin normaalivahvuudesta suunnilleen yhtä paljon 6 57623 kuin ohuempia kudelankoja pienennettiin normaaliarvosta. Tästä johtuen nyt selostettavan rakennemuodon "avoimien” silmien pinta-ala vastaa saman silmäluvun sisältävien kankaiden silmien pinta-alaa. Vedenläpäisykokeet osoittivat, että keksinnön mukaisilla kankailla pitäisi olla samat läpäisyarvot kuin muilla vastaavan silmäluvun sisältävillä kankailla, joten eripaksuisia kudelankoja käsittävää keksinnön mukaista uutta rakennetta voidaan soveltaa tasoviirakoneiden kankaiden valmistukseen, ilman että muissa tähän liittyvissä tekijöissä tapahtuu oleellisia muutoksia.
Loimilankoina 3 ja kudelankoina b ja 5 käytetään kuvioiden 1-1* esittämässä kankaassa mieluimmin polyesteriä. Kuten edellä jo mainittiin, myös muita synteettisiä materiaaleja voidaan käyttää, esimerkkeinä nailon, akryylit ja kopolymeerit 1. sekapolymeerit. ffyös metallilankoja, päällystettyjä metallilankoja ja näiden eri lankamateriaalien yhdistelmiä voidaan käyttää keksinnön soveltamiseen.
Kankaan pinta on tällöin kuitenkin saatava pysymään epätasaisena.
Kuviot 3 ja 1* ovat vain kaavakuvia, sillä lankojen joutuessa kudottaessa kovaan puristukseen niissä tapahtuu jonkin verran fysikaalisia muutoksia, varsinkin sidospisteiden ja polvekkeiden kohdalla. Tällaisia muutoksia ei ole kuitenkaan esitetty kuviossa. Kuvista voidaan kuitenkin todeta, että paksummassa kudelangassa U määrätyt pisteet ovat eri tasossa kuin vastaavat pisteet ohuessa kudelangassa 5· Lisäksi voidaan todeta, että kankaan pohja- 1. varsinaisella kulumispuolella olevat loimilankojen polvekekohdat, jotka menevät ohuen kude-langan 5 alitse, ovat eri tasossa kuin paksun kudelangan h alitse menevät loimi-langan polvekkeet 7. Mittaukset ovat osoittaneet, että kankaan 1 varsinaisella kulumispuolella osa paksujen kudelankojen U polvekkeista muodostaa kulutuspinnan alimmat kohdat. Näin ollen ne rajaavat kuvitellun ulkopinnan ja samalla sen paksuuden. Siirryttäessä sisäänpäin kuvitellusta ulkopinnasta, tai kuvioita 3 ja U ylöspäin, niin seuraava "vastaantuleva" lankapinta on osa ohuiden kudelankojen 5 polvekkeista. Seuraavaksi korkeamman kankaassa 1 olevan lankapinnan muodostavat loimilangan polvekkeet 7, jotka menevät paksujen kudelankojen U alitse. Ja vielä syvemmällä kankaassa 1 ovat loimilangan polvekkeet 6, jotka menevät ohuiden kude-lankojen 5 alitse. Kankaaseen muodostuvat tasot saattavat kyllä poiketa edellä esitettyjen mittausten tuloksista, mutta koska kankaaseen 1 on käytetty vuorotellen eripaksuisia kudelankoja, on siihen muodostuva kulutuspinta, jonka eri lankapinnat rajaavat, suhteellisen epätasainen tai epäyhtenäinen.
Suurin kuluminen kohdistuu paksuihin kudelankoihin U, joissa on kankaan kulutuspinnassa pitkät ulkonevat polvekkeet. Sen sijaan ohuet kudelangat 5 kuluvat vähemmän, koska ne ovat sisempänä ja koska niiden pinta-ala on lisäksi pienempi. Loimilangat 3 kuluvat taas vasta sitten, kun kangasta on jo pitemmän aikaa käytetty. Keksinnön mukaisten kankaiden pitkä käyttöikä riippuukin luultavasti siitä, että kuluminen on "siirretty" hyvin suurelta osalta vain T 57623 joihinkin kudelankoihin. Toisena tekijänä saattaa olla myös se, että kulutus-pinnan epätasaisuus vähentää kankaan 1 imutehoa sen, kulkiessa imulaatikkojen ja muiden koneen osien yli, jolloin kankaan ja imulaatikkojen ym. osien pintojen välinen puristus pienenee. Tuloksena on joka tapauksessa että kankaan hankauskuluminen on saatu pienemmäksi ja kestoikä pitemmäksi. Lisäksi voidaan esittää myös sellainen teoria, että kankaan 1 alempiin osiin kohdistuva vesi-virta muuttuu kankaan kulutuspinnan epätasaisuudesta johtuen, jolloin lankojen pohjapinnat huuhtoutuvat tai niiden pintaan muodostuu nestekalvo, kun ne liikkuvat imulaatikon ja muiden koneen osien yli. Tämä saattaa parantaa "voitelua" mikä puolestaan lisää kankaan käyttöikää. Joka tapauksessa keksintö parantaa kankaan käyttöominaisuuksia.
Koska loimipolvekkeiden harjat 6 ja 7 on "nostettu" kankaaseen, loi-mipolvekkeiden aaltoilevuus pienenee ja koska loimipolvekkeet jäävät näin matalammiksi, loimilangat 5 eivät kiristyeesään pääse venymään yhtä helposti kuin jyrkät polvekkeet. Kangas 1 pysyy tällöin helpommin mitoiltaan muuttumattomana. Loimilankojen polvekkeet ovat kuitenkin tarpeeksi syviä ja kaarevia, joten ne lukittuvat riittävän hyvin kudelankoihin 4 Ja 5· Kankaasta ei tällöin tule liian ohutta.
Edellä selostetun rakennemuodon mukaan tasoviirakoneen kankaaseen saadaan epätasainen pinta käyttämällä paksuudeltaan erilaisia Indelankoja. Kun keksintöä on sovellettu käytäntöön, ohuemmat kudelangat ovat tavallisesti olleet normaalikudoksen kudelankoja ohuempia kun taas paksumpi kudelanka on ollut normaalia kudelankaa paksumpaa. Kankaan silmäpinta-ala ei tällöin juuri .muutu ja kankaan vedenläpäisykykykin näyttää pysyvän aikaisempiin vastaavan tyyppisiin kankaisiin verrattuna samana. Sitä vastoin kudelankojen kokonaismäärä (tilavuus) lisääntyy jonkin verran, millä saattaa olla tietty vaikutus po. kankaan parempaan kulutuskestävyyteen.
Kudelankojen paksuus vuorottelee mieluimmin siten, että vierekkäiset langat kankaan toisella puolella ovat eri tasoissa. Tämä kankaan lankatasojen epätasaisuus kytkeytyy vierekkäisten lankojen tasaiseen keskinäiseen etäisyyteen kankaan koko pinnassa. Kun tätä epäyhdenmukaista pintaa käytetään kulutuspintana^ kankaan käyttöikä pitenee. Syytä tähän ei tosin täysin tunneta. Voidaan kuitenkin olettaa, että kankaan läpi tapahtuva veden virtaaminen muuttuu lähinnä juuri kankaan alapinnassa, joka menee koneen imulaatikkojen, telojen ym. osien yli. Vesi pääsee nyt ehkä helpommin virtaamaan kankaan kulutuspintaa pitkin ja muodostaa kalvon, joka "voitelee" langat, mikä taas vähentää niiden hankauskulumista. Syynä voi olla myös se, että käytettäessä osaksi paksumpia kudelankoja saadaan kankaan käyttöikää pidentävät suuremmat kulutuspinnat. Koska po. ilmiöiden luonnetta ei kuitenkaan tunneta tarkasti, näiden olettamusten ei pidä katsoa mitenkään rajoittavan keksintöä.
Paksun ja ohuen kudelangan halkaisijan eronpitäisi olla vähintään 10 $ 8 57623 ohuemman langan paksuudesta. Ero voi tosin olla jopa 30 vaikkakin yläraja voi eri sovellutuksissa epäilemättä vaihdella. Loimilangan oletetaan em. kude-lankojen mittasuhteet huomioon ottaen olevan kankaassa kauttaaltaan yhtä paksua. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla rajoitus keksintöä käytäntöön sovellettaessa. Samoin ei tässä selostetun erikoiskudoksen tarvitse myöskään muodostaa rajoittava tekijä kunhan vain epäyhdenmukainen te. epätasainen pintarakenne saadaan aikaan.
Claims (5)
- 9 57623
- 1. Tasoviirakoneessa käytettävä yhteenkudotuista koneen suuntaisista langoista (3) ja näihin nähden poikittaisista langoista (U,5) valmistettu kuivaus-kangas, jolloin nämä langat (3,^,5) on kudottu neliniittiseksi kudontakuvioksi , poikittaiset langat (U,5) ovat täyssynteettistä ainetta ja koneen suuntaiset langat (3) ovat joko täyssynteettistä ainetta tai metallia tai metallilla päällystettyjä lankoja, tunnettu siitä, että poikittaiset langat (i*,5) vaihte-levat halkaisijaltaan joidenkin lankojen (U) halkaisijan ollessa suurempi kuin muiden välissä olevien lankojen (5) halkaisija, jolloin vähimmäisero suurempien (U) ja pienempien (5) poikittaisten lankojen halkaisijoiden välillä on vähintään 10 % pienemmästä poikittaiSiangan halkaisijasta, että koneen suuntaisten lankojen (3) polvekkeiden harjapisteet (6,7) kankaan kulutuspinnan puolella ovat syvemmällä kuin se kuviteltu pinta, jonka suuremman halkaisijan omaavien poikittaislankojen (U) polvekkeiden harjapisteet muodostavat, ja että pienemmän halkaisijan omaavien poikittaislankojen (5) polvekkeiden harjapisteet kankaan kulutuspinnan puolella ovat syvemmällä kuin se kuviteltu pinta, jonka suuremman halkaisijan omaavien poikittaislankojen (M polvekkeiden harjapisteet muodostavat kankaan kulutuspinnan puolella.
- 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen kuivauskangas, tunnet-t u siitä, että koneen suuntaisten lankojen (3) polvekkeiden harjapisteet (6) kankaan kulutuspinnan puolella ovat syvemmällä kankaassa kuin pienemmän halkaisijan omaavien poikittaislankojen (5) polvekkeiden harjapisteet.
- 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperikoneen kuivauskangas, tunnettu siitä, että koneen suuntaisilla langoilla (3) on oleellisesti sama halkaisija. 1». Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen paperikoneen kuivauskangas, tunnettu siitä, että joka toisen poikittaiSiangan (U) halkaisija on suurensi kuin niiden välissä vuorottelevan poikittaislangan (5) halkaisija.
- 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-U mukainen paperikoneen kuivauskangas, tunnettu siitä, että jokainen koneen suuntainen lanka (3) kulkee yhden poikittaiSiangan (U ,5) ympäri kankaan kulutuspinnan puolella ja sen jälkeen kolmen poikittaiSiangan (U,5) ympäri kankaan vastakkaisella puolella ja että jokainen poikittaislanka (U,5) kulkee kolmen koneen suuntaisen langan (3) ympäri kankaan kulutuspinnan puolella ja sen jälkeen yhden koneen suuntaisen langan (3) ympäri kankaan vastakkaisella puolella.
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US00352320A US3851681A (en) | 1973-04-18 | 1973-04-18 | Woven papermaking drainage fabric having four shed weave pattern and weft threads of alternating diameter |
| US35232073 | 1973-04-18 |
Publications (2)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI57623B true FI57623B (fi) | 1980-05-30 |
| FI57623C FI57623C (fi) | 1980-09-10 |
Family
ID=23384658
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI582/74A FI57623C (fi) | 1973-04-18 | 1974-02-27 | Avvattningsfilt avsedd att anvaendas i pappersmaskin |
Country Status (14)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US3851681A (fi) |
| AU (1) | AU473657B2 (fi) |
| BE (1) | BE811677A (fi) |
| BR (1) | BR7401462D0 (fi) |
| CA (1) | CA1007910A (fi) |
| DE (1) | DE2407952B2 (fi) |
| ES (1) | ES220881Y (fi) |
| FI (1) | FI57623C (fi) |
| FR (1) | FR2226491B1 (fi) |
| GB (1) | GB1454011A (fi) |
| IT (1) | IT1008326B (fi) |
| NL (1) | NL7402797A (fi) |
| NO (1) | NO141660C (fi) |
| SE (1) | SE393139B (fi) |
Families Citing this family (41)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US3905863A (en) * | 1973-06-08 | 1975-09-16 | Procter & Gamble | Process for forming absorbent paper by imprinting a semi-twill fabric knuckle pattern thereon prior to final drying and paper thereof |
| US3974025A (en) * | 1974-04-01 | 1976-08-10 | The Procter & Gamble Company | Absorbent paper having imprinted thereon a semi-twill, fabric knuckle pattern prior to final drying |
| US3915202A (en) * | 1974-05-03 | 1975-10-28 | Albany Int Corp | Fourdrinier papermaking belts |
| SE385486B (sv) * | 1974-10-10 | 1976-07-05 | Nordiska Maskinfilt Ab | Formeringsvira for pappers-, cellulosa- eller liknande maskiner samt sett att framstella densamma |
| DE2502466C3 (de) * | 1975-01-22 | 1985-05-30 | Hermann Wangner Gmbh & Co Kg, 7410 Reutlingen | Wechselschuß-Papiermaschinensieb |
| US4056476A (en) * | 1975-02-27 | 1977-11-01 | Johnson & Johnson | Blood filter media |
| JPS52124906A (en) * | 1976-04-09 | 1977-10-20 | Nippon Filcon Kk | Endless plastic net for paper screening |
| CH630974A5 (de) * | 1977-12-15 | 1982-07-15 | Siebtuchfabrik Ag | Papiermaschinensieb. |
| JPS5512863A (en) * | 1978-07-13 | 1980-01-29 | Nippon Filcon Kk | Synthetic resin net for paper making |
| US4184519A (en) * | 1978-08-04 | 1980-01-22 | Wisconsin Wires, Inc. | Fabrics for papermaking machines |
| US4239833A (en) * | 1978-12-28 | 1980-12-16 | Mennica Panstwowa | Grid of precious metals for the recovery of platinum metals escaping from a catalyst during the reaction, and especially of platinum during oxidation of ammonia |
| US4239065A (en) * | 1979-03-09 | 1980-12-16 | The Procter & Gamble Company | Papermachine clothing having a surface comprising a bilaterally staggered array of wicker-basket-like cavities |
| US4356844A (en) * | 1980-02-11 | 1982-11-02 | Huyck Corporation | Papermaker's forming fabric |
| SE441533B (sv) * | 1980-02-12 | 1985-10-14 | Gusums Bruk Ab | Formeringsvira for pappersmaskiner, cellulosamaskiner och liknande |
| US4395308A (en) * | 1981-06-12 | 1983-07-26 | Scapa Dyers Inc. | Spiral fabric papermakers felt and method of making |
| US4423755A (en) * | 1982-01-22 | 1984-01-03 | Huyck Corporation | Papermakers' fabric |
| FI844125L (fi) * | 1984-03-26 | 1985-09-27 | Huyck Corp | Pappersmaskintyg som bestaor av slitstarka traodar. |
| DE3635000A1 (de) * | 1986-10-14 | 1988-04-21 | Oberdorfer Fa F | Doppellagiges papiermaschinensieb mit grob strukturierter laufseite und fein strukturierter papierseite |
| US4984772A (en) * | 1989-05-15 | 1991-01-15 | E. I. Du Pont De Nemours And Company | High speed crosslapper |
| US4976293A (en) * | 1990-01-31 | 1990-12-11 | Niagara Lockport Industries Inc. | Built up seam for papermakers fabric |
| US5713396A (en) * | 1990-06-06 | 1998-02-03 | Asten, Inc. | Papermakers fabric with stacked machine and cross machine direction yarns |
| US5158117A (en) * | 1991-07-30 | 1992-10-27 | Tamfelt Oy Ab | Two-layer paper machine cloth |
| US5477891A (en) * | 1994-07-08 | 1995-12-26 | Benesi; Steve C. | Woven filter fabric |
| IT1307759B1 (it) * | 1998-03-31 | 2001-11-19 | Schurr Stahlecker & Grill | Dispositivo per condensare un composito di fibre stirato. |
| DE19837182B4 (de) * | 1998-08-17 | 2007-01-25 | Stahlecker, Fritz | Transportband zum Transportieren eines zu verdichtenden Faserverbandes |
| DE19837183C5 (de) * | 1998-08-17 | 2010-12-30 | Spindelfabrik Suessen Gmbh | Endloses Transportband zum Transportieren eines verstreckten Faserverbandes |
| CN100540773C (zh) * | 2001-10-29 | 2009-09-16 | 奥尔巴尼国际公司 | 无纺布的高速纺粘生产 |
| DE50310226D1 (de) * | 2002-07-31 | 2008-09-11 | Rheinische Filztuchfabrik Gmbh | Presspolster |
| US6902652B2 (en) * | 2003-05-09 | 2005-06-07 | Albany International Corp. | Multi-layer papermaker's fabrics with packing yarns |
| JP4209760B2 (ja) * | 2003-12-09 | 2009-01-14 | 株式会社精工技研 | 光接続部品の接続端面清掃具 |
| AU2006244427B2 (en) * | 2005-05-05 | 2010-05-13 | Astenjohnson, Inc. | Bulk enhancing forming fabrics |
| US7395840B2 (en) * | 2005-05-26 | 2008-07-08 | Nippon Filcon Co. Ltd. | Industrial single-layer fabric having concave-convex surface |
| WO2008073301A2 (en) * | 2006-12-08 | 2008-06-19 | Astenjohnson, Inc. | Machine side layer weave design for composite forming fabrics |
| US7766053B2 (en) * | 2008-10-31 | 2010-08-03 | Weavexx Corporation | Multi-layer papermaker's forming fabric with alternating paired and single top CMD yarns |
| JP5280160B2 (ja) * | 2008-11-12 | 2013-09-04 | 日本フイルコン株式会社 | 絞り緯糸を配置した工業用多層織物 |
| CA2673846A1 (en) * | 2009-07-24 | 2011-01-24 | Roger Danby | Method of manufacturing industrial textiles by minimizing warp changes |
| US8251103B2 (en) | 2009-11-04 | 2012-08-28 | Weavexx Corporation | Papermaker's forming fabric with engineered drainage channels |
| DE102010025218A1 (de) * | 2010-06-23 | 2011-12-29 | Hydac Filtertechnik Gmbh | Filtermaterial für Fluide |
| USD746608S1 (en) * | 2013-10-02 | 2016-01-05 | Kohler Interiors Furniture Company | Chair |
| JP6693673B2 (ja) * | 2015-08-25 | 2020-05-13 | ニッタ株式会社 | 繊維機械用ベルト |
| USD1058974S1 (en) * | 2022-04-21 | 2025-01-21 | Seville Classics Inc. | Hamper with zig-zag weave pattern |
Family Cites Families (6)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| CA630975A (en) * | 1961-11-14 | The Johnson Wire Works Limited | Manufacture of endless fourdrinier wire | |
| US1616222A (en) * | 1922-05-18 | 1927-02-01 | American Writing Paper Company | Fourdrinier-wire screen |
| US2554034A (en) * | 1948-08-18 | 1951-05-22 | Orr Felt & Blanket Company | Papermaker's felt |
| DE1206717B (de) * | 1961-07-06 | 1965-12-09 | Karl Ulrich Schuster | Papiermaschinensieb |
| US3603354A (en) * | 1968-04-10 | 1971-09-07 | Huyck Corp | Apparatus for use on papermaking machines |
| FI58367C (fi) * | 1969-03-03 | 1981-01-12 | Tampella Oy Ab | Kombinerad pappersmaskin |
-
1973
- 1973-04-18 US US00352320A patent/US3851681A/en not_active Expired - Lifetime
-
1974
- 1974-01-21 CA CA190,528A patent/CA1007910A/en not_active Expired
- 1974-02-18 GB GB726274A patent/GB1454011A/en not_active Expired
- 1974-02-19 DE DE2407952A patent/DE2407952B2/de not_active Ceased
- 1974-02-22 SE SE7402355A patent/SE393139B/xx not_active IP Right Cessation
- 1974-02-25 AU AU65948/74A patent/AU473657B2/en not_active Expired
- 1974-02-26 IT IT48767/74A patent/IT1008326B/it active
- 1974-02-27 FI FI582/74A patent/FI57623C/fi active
- 1974-02-28 NO NO740701A patent/NO141660C/no unknown
- 1974-02-28 FR FR7406789A patent/FR2226491B1/fr not_active Expired
- 1974-02-28 BR BR1462/74A patent/BR7401462D0/pt unknown
- 1974-02-28 BE BE1005758A patent/BE811677A/xx unknown
- 1974-03-01 NL NL7402797A patent/NL7402797A/xx unknown
- 1974-03-01 ES ES1974220881U patent/ES220881Y/es not_active Expired
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| NO141660B (no) | 1980-01-07 |
| AU6594874A (en) | 1975-08-28 |
| CA1007910A (en) | 1977-04-05 |
| NO141660C (no) | 1980-04-16 |
| SE393139B (sv) | 1977-05-02 |
| NO740701L (no) | 1974-10-21 |
| IT1008326B (it) | 1976-11-10 |
| GB1454011A (en) | 1976-10-27 |
| FI57623C (fi) | 1980-09-10 |
| NL7402797A (fi) | 1974-10-22 |
| DE2407952A1 (de) | 1974-10-31 |
| DE2407952B2 (de) | 1981-04-16 |
| ES220881U (es) | 1976-12-16 |
| FR2226491A1 (fi) | 1974-11-15 |
| US3851681A (en) | 1974-12-03 |
| BR7401462D0 (pt) | 1974-11-05 |
| FR2226491B1 (fi) | 1978-02-10 |
| AU473657B2 (en) | 1976-07-01 |
| ES220881Y (es) | 1977-04-16 |
| BE811677A (fr) | 1974-08-28 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI57623B (fi) | Avvattningsfilt avsedd att anvaendas i pappersmaskin | |
| US5379808A (en) | Multi-ply papermaking fabric with ovate binder yarns | |
| KR100336143B1 (ko) | 개량된섬유질서포트를구비한3중층제지패브릭 | |
| FI72164C (fi) | Pappersmaskinvaev. | |
| FI60258B (fi) | Formeringsvira foer pappers- cellulosa- eller liknande maskiner | |
| US4359069A (en) | Low density multilayer papermaking fabric | |
| KR101129557B1 (ko) | 팩킹 방적사를 가진 다층 성형 직물 | |
| JP6009470B2 (ja) | 抄紙機用ファブリック | |
| AU581559B2 (en) | Sixteen harness dual layer weave | |
| US9745696B2 (en) | Paper maker fabric | |
| FI87667C (fi) | Beklaednad foer en arkformningsdel vid en pappersmaskin | |
| US7216677B2 (en) | Industrial two-layer fabric | |
| RU2330910C2 (ru) | Сушильная ткань с воздушными каналами на тыльной стороне | |
| JP2004156164A (ja) | 工業用多層織物 | |
| EP2631360B1 (en) | Fabric for forming a paper web having an embossed surface | |
| CN102852023B (zh) | 具有成对内在经纱结线的经向走线三层织物 | |
| US8640741B2 (en) | Woven papermaker fabric, in particular a forming fabric | |
| JP5284167B2 (ja) | シュープレス用ベルト | |
| JP2004197247A (ja) | 製紙用ベルト基礎布並びにそれを用いた製紙用ベルト及びシュープレス用ベルト | |
| JP2001355190A (ja) | 製紙用２層織物 | |
| NZ248711A (en) | Paper machine wet end forming fabric without an independent bottom warp and shute binder system |