FI57557C - Anordning foer tvaettning av fordon - Google Patents

Description

I.· ν^Γ-Ί rBl KUULUTUSjULKAISU c-ne en O ί1 UTLÄGGNINCSSKRIFT kj f O D f • §£8 C (45) ratci·.:.::. :----3 J-tj' 19 -9 1913

Vs + ^ (51) Kv.lk?/lnt.ci.3 B 60 S 3/06 (21) Pat«nttlh*k«mut — P*t«ntara&knln| 750969 (22) H.k.mitpilvt — Antöknlnftdag 01.0^. 75 (23) Alkuptlvi—GHtl(h«t*d«( 01.0*1.75 (41) Tullut JuHeltaksi — Bllvlt effwitllg 02.10.76

Patentti- ja rekisterihallitus N«ht*taip«on j. kuul.Julk.ltun pvm.-

Patent- OCh regitterttyrelten An*ök.n utltgd oeh utl.skrlft.n publle«r*d 30.05· 80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Be|lrd prlorltet (71)(72) Gebhard Weigele, Am Schönblick la, 8901 Täfertingen,

Johann Sulzberger, Radegundis 11, 89 Augsburg, Saksan Liittotasa-valta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Laite ajoneuvojen pesemiseksi - Anordning för tvättning av fordon

Keksinnön kohteena on laite laitteeseen nähden liikutettujen ajoneuvojen etu-, taka- ja sivupintojen pesemiseksi, joka laite käsittää ainakin kaksi paria pyöriviä harjoja, jolloin harjojen kiertoakselit sijaitsevat pystysuorissa taseissa ja jokainen harjapari on ajoneuvon pituusakseliin nähden kohtisuoraa rataa pitkin liikutettavissa ajoneuvon pituusakseliviivan lähellä olevan lähtö-asennon, jossa asennossa harjaparin toinen harja pesee ajoneuvon etu- ja takapinnan, ja sivuasennon välillä, jossa asennossa harjat pesevät ajoneuvon sivut.

Tällaisessa tunnetussa laitteessa harjat on ripustettu niin, että harjojen perusasennossa niiden kiertoakselit ovat pystysuorassa. Molemmat harjat ovat perusasennossa mahdollisimman lähellä toisiaan ja sijaitsevat ajoneuvon pituus-akselin läheisyydessä. Sekä juoksunauhapesulaitteissa että myös porttipesulait-teissa suorittaa ajoneuvo pesun aikana jatkuvaa liikettä harjoihin nähden. Juoksunauhalaitteissa ajoneuvo vedetään kiinteään jalustaan laakeroitujen harjojen läpi, kun taas porttipesulaitteissa ajoneuvo lepää ja harjoja kannattavaa porttia liikutetaan. Molemmissa tapauksissa sysää ensiksi ajoneuvon etupinta pyöriviä harjoja vasten. Koska ajoneuvo liikkuu edelleen jatkuvasti, vahvistuu 2 57557 harjojen puristuspaine etupintaa kohti. Vahvistettua puristuspainetta käytetään hyödyksi liikuttamaan molempia harjoja sopivien asetusmoottoreiden avulla vastakkaisiin suuntiin ajoneuvon pituusakseliin nähden poikittain suuntautuvalla radalla perusasennostaan sivuasentoon. Tällöin harjat pesevät ajoneuvon etupinnan. Koska ajoneuvo kuitenkin samalla kun harjat liikkuvat ulospäin samoin liikkuu eteenpäin, tarttuu harja alapäästään ajoneuvoon ja kääntyy kiertoak-selinsa ympäri. Kääntyminen saa tällöin kuitenkin tapahtua vain rajoitetussa pienessä kulmassa, koska muuten ajoneuvon etupinta tulee pestyksi ainoastaan ylimmältä alueeltaan ja sitä paitsi tulee harjojen puristuspaine liian voimakkaaksi ja on pelättävä ajoneuvon vahingoittumista. Tästä syystä täytyy tunnetuissa pesulaitteissa harjojen liikkua etupinnan pesun aikana suhteellisen nopeasti toisistaan poispäin, jolloin pesuteho kärsii.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan alussa mainitunlainen laite ajoneuvojen pesemiseksi, joka mahdollistaa varsinkin ajoneuvon etupinnan paremman puhdistamisen ja myös suuremman ajoneuvon syöttönopeuden.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että jokainen harjapari on käännettävissä vaakasuoran, poikittain ajoneuvon liikesuuntaan nähden sovitetun kääntöakselin ympärillä, että harjaparin harjojen kiertoakselit konvergoivat ylöspäin ja muodostavat keskenänsä kulman, ja että jokaisen harjaparin ajoneuvoa laitteeseen vietäessä ajoneuvoa lähinnä olevan harjan kiertoakseli muodostaa terävän kulman pystysuuntaisen viivan kanssa, jolloin harjan yläpää on etumaisena ajoneuvon liikesuunnassa katsottuna laitteeseen nähden.

Uudessa laitteessa eivät harjat siis perusasennossaan riipu pystysuorassa, vaan niiden kiertoakselit ovat siten vinosti kallistettuina ajoneuvon etupintaan nähden, että harjan alapää on lähempänä ajoneuvoa kuin yläpää. Kun ajoneuvo sysää harjaa, niin harja kääntyy ensiksi ajoneuvon liikkuessa eteenpäin kaltevasta asennosta pystysuoraan asentoonsa ja lopuksi vastakkaissuuntaiseen kaltevaan asentoon. Tällöin on käytettävissä kaksinkertainen kääntökulma, kunnes harja on ajoneuvon eteenpäin liikkuessa saavuttanut mahdollisimman suuren kaltevuuden. Kääntökulman kaksinkertaistamisella on mahdollista liikuttaa harjoja etupinnan pesun aikana vähäisellä nopeudella toisistaan poispäin. Täten saavutetaan parempi pesuteho. Edelleen olisi myös mahdollista säilyttää tähänastinen nopeus, jolla harjoja liikutetaan toisistaan poispäin ja sen vuoksi kaksinkertaistaa ajoneuvon syöttönopeus. Paras olisi ratkaisu, jossa tunnettuihin pesula!tteisiin nähden jonkin verran vähennetään nopeutta, jolla harjoja liikutetaan toisistaan poispäin sekä kohotetaan ajoneuvon syöttönopeutta. Mutta siitä riippumatta saavutetaan uudella pesulaitteella myös parempi pesuteho ajoneuvon etupinnan ala-alueella.

Keksinnön yksityiskohdat on selitetty lähemmin piirustuksessa esitettyjen 3 57557 suoritusmuotoesimerkkien yhteydessä.

Kuviot 1-3 esittävät sivukuvantona keksinnön mukaisen pesulait-teen suoritusmuotoesimerkkiä harjojen ollessa eri työasennoissa.

Kuviot H-8 esittävät pesumenetelmää kaavamaisena esityksenä kuvioiden 1-3 mukaisella laitteella päältäpäin katsottuna.

Suoritusmuotoesimerkki esittää juoksunauhapesulaitetta, jossa siin ajoneuvoa 8 liikutetaan suunnassa A ja pesulaite on kiinteä. Suoritusmuodot pätevät keksinnön ajatuksen mukaisesti myös porttipesulaitet-ta varten, jossa ajoneuvo lepää ja pesulaitetta liikutetaan nuolen suuntaan A nähden vastakkaisessa suunnassa.

Harjat 1 ja la on sovitettu pareittain ja ne on laakeroitu kierto-akselille D ja Da, jotka ovat koteloissa 2 ja 2a. Harjojen käyttämiseksi on olemassa moottori 3 ja 3a. Jalustalle on asetettu juoksukisko 4, joka sijaitsee poikittain ajoneuvon liikesuuntaan A nähden. Tällä juoksukiskolla H on siirrettäväsi! kaksi juoksuvaunua 6. Kotelot 2 ja 2a on laakeroitu samoin poikittain ajoneuvon liikesuuntaan nähden sijaitsevien akseleiden 5 välityksellä kääntyvästi juoksuvaunuihin 6 ja koteloita 2 ja 2a yhdistää poikkipalkki 10. Kiertoakselit D ja Da ovat tällöin terävässä kulmassa keskenään. Kiertoakselit D, Da sulkevat sopivimmin sisäänsä kulman <f joka on kaksi kertaa niin suuri kuin kulma a, jonka ensimmäinen harja 1 perusasennossa muodostaa pystysuuntaan V nähden, jolloin kääntöakseli 5 on sovitettu kiertoakselien väliselle kulmapuolittajalle. Molempien harjojen 1 ja la sekä niiden käyttölaitteiden 3 ja 3a samanlaisessa suoritusmuodossa ovat sen vuoksi molemmat harjat lepotilassa tasapainossa, kuten kuviossa 1 on esitetty.

Perusasennossaan ovat molemmat harjat, kuten kuviosta 4 havaitaan, ajoneuvon pituusakselin läheisyyteen sovitetut. Kun jatkuvasti eteenpäin liikutettu ajoneuvo 8 sysää etupinnallaan harjaa vasten, niin ensiksi kohoaa harjojen puristuspaine. Sinänsä tunnetuilla keinoilla, esimerkiksi moottorin 3 tehonmittauslaitteella, vääntömomentinmittauk-sella tai koskettimilla, jotka harjojen kaltevuudesta riippuvaisesti tulevat toimintaan harjojen kääntyessä, saatetaan toimintaan sopiva käyttölaite joka liikuttaa molempia harjoja vastakkaisiin suuntiin perusasennostaan sivuasentoonsa. Tätä varten voi laitteessa olla esimerkiksi pneumaattisia tai hydraulisia sylintereitä, mutta myös sähkömoottoreita, joilla on hihnakäyttö tai sopiva kitkapyöräkäyttö.

Samalla kun harjat liikkuvat ulospäin sivuasentoonsa, työntää jatkuvasti eteenpäin liikkuva ajoneuvo harjoja edellään. Täten muuttuu niiden kiertoakselien kalteva asento kuviossa 1 esitetystä tilasta 57557 4 kuviossa 2 esitetyksi tilaksi. Sellaisessa tilassa voimistuu vähitellen harjojen puristuspaine etupinnan yläalueella, kun taas etupinnan ala-alueella on vain riittämätön puristuspaine. Harjat ovat myös saavuttaneet jo melkein sivuasentonsa. Etupinnan pesun aikana eivät harjat voi keksinnön mukaisesti sovitetun kiertoakselien kaltevuuden ansiosta ainoastaan kääntyä kulman jl verran kuten tähän asti, vaan kulman, joka vastaa kulmien a ja /3 summaa. Täten on etupinnan pesemiseksi käytettävissä pitempi aika ja pesuteho paranee. Edelleen pesu-teho paranee erityisesti etupinnan ala-alueella harjojen keksinnön mukaisen kaltevuuden ansiosta. Sitä paitsi voidaan vielä myös mahdollisesti kohottaa ajoneuvon nopeutta, koska harjat voivat kääntyä suuremal-la kulmaelueella, samalla kun ajoneuvo liikkuu eteenpäin.

Etupintaa pestäessä voidaan puristuspainetta säätää tangossa 12 siirrettävän ja kiinnitettävän vastapainon 11 avulla halutulla tavalla. Sen jälkeen kun etupinta on pesty, pesevät molemmat harjat sivupinnat.

Ne pyörivät tällöin tarkoituksenmukaisesti vastakkaisiin kiertosuuntiin. Kiertoakselien D ja Da vastakkaisen kaltevuuden johdosta tulee ajoneuvo sivupinnoilta pestyksi kahdessa eri, toisiinsa nähden ristikkäisessä suunnassa ja täten saavutetaan erityisen perusteellinen pesu-teho .

Sen jälkeen kun sivupinnat on pesty, pesee jokaisen harjaparin toinen harja la ajoneuvon takapinnan, kuten kuviossa 3 on esitetty. Tällöin on tarkoituksenmukaista antaa toiselle harjalle la sen edelleen liikkumissuuntaan nähden ajoneuvon yläpinnalla samansuuntainen kiertoliike, kuten varsinkin kuviosta 7 on havaittavissa. Tämä myötä-suuntainen kiertoliike helpottaa harjan siirtymistä ajoneuvon pituus-akselin suuntaan. Koska harja vierii samalla tavalla kuin käytetty pyörä ajoneuvon pinnalla, "kiipeää" se ajoneuvon takapinnalle, niin että harjapari kääntyy lisäksi taaksepäin suunnassa c. Täten voivat sitten ajoneuvon eteenpäin liikkumisen aikana harjaparit kääntyä takaisin nuolensuuntaa c vastaan katkoviivoin merkittyyn tasapainoasentoonsa ja siten seurata ajoneuvoa. Siten saavutetaan harjojen la avulla erityisen tehokas auton perän pesu.

Pesutehon optimoimiseksi voi olla tarkoituksenmukaista kääntää harjojen kiertosuuntaa useita kertoja. Siten pyöritetään tarkoituksenmukaisesti jokaisen harjaparin ensimmäistä harjaa 1, kuten kuviosta 4 havaitaan, etupinnan pesun aikana vastakkaissuuntaisesta verrattuna liikkeeseen etupinnan yli. Tällä vastakkaisella pyörimisellä on jarruttava voima harjan siirtymiseen. Kun harjat vastakkaisesti suunnatussa ulospäinliikkessään lähestyvät lokasuojia, voi olla tarkoituksenmukaista kääntää kiertosuunta myötäsuuntaiseksi kiertoliikkeeksi, kuten ku- t 57557

V

viossa 5 on esitetty. Tällöin saavat molemmat harjat 1 eteenpäin kuljettavan liikkeen ja ne "kiipeävät" ulkonevien korinosien, kuten esimerkiksi lokasuojien, puskurinkuimien jne. yli. Sivupintojen pesemisen aikana tulee ensimmäisestä harjasta jälleen vastakkaissuuntainen pyörimisliikkeeltään, samalla kun vastakkaiseen pyörimissuuntaan kiertävä toinen harja suorittaa myötäsuunntaista pyörimisliikettä, kuten kuviosta 6 havaitaan. Tämä myötäsuuntainen liike säilytetään sitten takapinnan pesun ajan (kuviot 7 ja 8).

Claims (6)

1. 6 57557
2. 1. Laite laitteeseen nähden liikutettujen ajoneuvojen etu-, taka- ja sivupintojen pesemiseksi, joka laite käsittää ainakin kaksi paria pyöriviä harjoja (1, 1a), jolloin harjojen kiertoakselit sijaitsevat pystysuorissa tasoissa ja jokainen harjapari (1, 1a) on ajoneuvon pituusakseliin nähden kohtisuoraa rataa pitkin liikutettavissa ajoneuvon pituusakseliviivan lähellä olevan lähtöasennon, jossa asennossa harjaparin toinen harja pesee ajoneuvon etu- ja takapinnan, ja sivuasennon välillä, jossa asennossa harjat pesevät ajoneuvon sivut, tunnettu siitä, että jokainen harjapari (1, 1a) on käännettävissä vaakasuoran,poikittain ajoneuvon (8) liikesuuntaan nähden sovitetun kääntöakselin (5) ympärillä, että harjaparin harjojen (1, 1a) kierto-akselit (D, Da) konvergoivat ylöspäin ja muodostavat keskenänsä kulman (d), ja että jokaisen harjaparin ajoneuvoa laitteeseen vietäessä ajoneuvoa (8) lähinnä olevan harjan (1) kiertoakseli (D) muodostaa terävän kulman (oC) pystysuuntaisen viivan (V) kanssa, jolloin harjan (1) yläpää on etumaisena ajoneuvon (8) liikesuunnassa (A) katsottuna laitteeseen nähden.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että harjaparin harjojen (1, la) kiertoakseleiden (D, Da) välinen kulma (rf) on kaksi kertaa niin suuri kuin ensimmäisen harjan (1) ja pystysuoran viivan (V) välinen kulma (°<), jolloin kääntöakseli (5) leikkaa kiertoakseleiden välisen kulmanpuo-littajan.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmanpuolittajan suuntainen tanko (12) sijaitsee harjoihin (1, 1a) nähden vastakkaisella kääntöakselin (5) puolella, jolle tangolle on sovitettu siirrettävä ja haluttuun asentoon kiinnitettävä vastapaino (11). L. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen harjaparin toisella harjalla (1a) on ajoneuvon perää pestäessä myötä-suuntainen kiertoliike.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1+ mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen harjaparin ensimmäisellä harjalla (1) on ajoneuvon etupintaa pestäessä vastakkaissuuntainen kiertoliike, joka jonkin verran ennenkuin herja saavuttaa ajoneuvon lokasuojan muuttuu nyötäsuuntaiseksi kiertoliikkeeksi, joka lopuksi sivupintoja pestäessä muuttuu vastakkedssuuntaiseksi kiertoliikkeeksi.
6. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen herjaparin molemmat harjat (1, 1a) on sovitettu pyörimään vastakkaisiin suuntiin.