FI57477C - Foerfarande foer luftkonditionering av ett antal lokaler - Google Patents

Description

raSrTI Γβΐ miKUULUTUSJULKAISU 57/77

Jgfljft IBJ <11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 0'4 (f C ^ PaloriTr: llei'Ll' — ^ (51) Kv.ik.3/Inc.a.3 p 24 F 3/056 SUOMI —FIN LAND (21) PKenttlbekemu* —P«t*nt«n*6kn»nj 2813/74 (22) HakamiipUvt — Antöiuiinfadtg 26.09·?4 ^ ^ (23) AlkupiM—Giltigh«t*da| 26.09.74 (41) Tulhit JuIMmIuI — Bllvlt offwttllg 03.04.75

Pumtl-I. r.ltitt«rih»M)tUt |i Ι-ΜΛ»-

Patent- ocn ragittaretyralsan ' Arabian utiagd och uti.*krift*n public·»* 30.04.80 (32)(33)(31) Pyydetty «cuolkMt—fegird priority 02.10.73

Ruotsi-Sverige(SE) 7313422-3 (71) Aktiebolaget Svenska Fläktfabriken, Sickla Alle 1, Nacka, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Folke Westergren, Skärholmen, Ruotsi-Sverige(SE) (74) 0y Roister Ab (54) Menetelmä useiden huoneistojen ilmastoina seksi - Förfarande för luft-konditionering av ett antal lokaler

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää useiden huoneistojen ilmastoimiseksi, joilla huoneistoilla on keskenään erilaiset ja sopivimmin ajan mukana muuttuvat lämmöntarpeet ja jotka on liitetty keskuslaitteeseen ilman konditioimiseksi ja joihin on asennettu säteilylämpöä tuottavat valaistuslaitteet, joita laitteita tunnetulla tavalla jäähdytetään säteilylämmön pienentämiseksi huuhtelemalla niitä huoneistojen poistoilmalla, ja missä keskuslaitteesta tulevan ilman lämpötilaa ei pidetä korkeammalla kuin mitä vaaditaan sitä laitoksen huoneistoa varten, jolla on suurin lämmönkehitys, jolloin valaistuslaitteista tuleva säteilylämpö käytetään hyväksi ja sovitetaan muiden huoneistojen lisälämmittämiseksi ja jolloin kunkin huoneiston läpi kulkevaa ilmavirtaa säädetään suurimman arvon, joka on sovitettu maksimaaliseen jäähdytystarpeeseen, ja pienimmän arvon välillä, joka on sovitettu tarvittavaan tuuletustarpeeseen ja ilmavirta huoneesta saatetaan kulkemaan toisaalta poistoilmakanavan kautta ja toisaalta ohituskanavan ja poistoilmaikkunan kautta.

2 57477

Suomalaisesta patenttihakemuksesta 869/73 on aikaisemmin tunnettu tämäntapainen menetelmä useiden huoneistojen ilmastoimiseksi, jossa ilmastoitavaan huoneistoon johdetut tulo- ja poistoilmamäärät pidetään vakioina, jolloin suurimman lämmöntarpeen esiintyessä johdetaan koko poistoilmamäärä ohituskanavan kautta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, joka mahdollistaa lämmönkulutuksen pienentämisen erikoisesti suurimmalla lämmöntarpeella ts., jonka avulla tullaan toimeen mahdollisimman pienellä lämpöenergialla.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että poistoilmavirta jaetaan vakiona pysyvään osaan, joka muodostaa mainitun minimivirran ja kulkee poistoilmaikkunan ja ohituskanavan kautta ja jäähdytys-tarpeen mukaan vaihtelevaan osaan, joka saatetaan kulkemaan valaisinputkilaitteiden ja poistoilmakanavan kautta, että poistoilmavirran muuttuvaa osaa säädetään ter-mostaattiohjatun säätöelimen välityksellä täyden arvon ja nollan välillä, jolloin viimeksi mainitussa asennossa valaistuslaitteisiin tuotu sähköteho käytetään hyväksi huoneen lämmittämiseen ja säätöalue sen johdosta laajenee, ja että tuloilmavir-ta saatetaan samoin termostaattiohjatun säätöelimen vaikutuksesta vaihtelemaan niin, että se muodostaa mainitun vakiona pysyvän ja mainitun vaihtelevan poistoilmavirran summan.

Keksinnön mukaisesti on mahdollista poistaa ohituskanavan kautta vain huoneen ilmastoimiseksi vähintään tarvittavaa ilmamäärää vastaava vakio ilmamäärä, kun taas valaistuslaitteiden ohi johtavan poistoilmakanavan kautta poistettava poistoilmamäärä voidaan sovittaa huoneiston lämmitys- ja jäähdytystarpeen mukaan. Tämän poistoilmakanavan kautta voidaan siis poistaa vain niin suuri poistoilmamäärä, että valaistuslaitteista muodostuva ja huoneistoon joutuva säteilylämpö muodostuu halutun suuruiseksi.

Jos valaistuslaitteiden kehittämä säteilylämpö on johdettava kokonaisuudessaan ilmastoitavaan huoneistoon, on edullista, että poistoilmakanavan kautta ei poisteta mitään poistoilmaa, kun taas ohituskanavan kautta johdetaan tässäkin tapauksessa pois vain huoneiston tuulettamista varten vähintään tarvittava ilmamäärä. Näin ollen ilmastoitavasta huoneistosta poistetaan yhteensä vain pieni poistoilmamäärä, joka on ehdottoman välttämätön tämän huoneiston tuulettamista varten. Poistoilman poistamisesta aiheutuva energiahäviö on näin saatu rajoitetuksi mahdollisimman pieneksi.

Jos toisaalta halutaan, että valaistuslaitteet luovuttavat vain osan säteily-lämmöstään ilmastoitavaan huoneeseen, voidaan näiden laitteiden ohi johtavan pois-toilmakanavan kautta johtaa sellainen määrä poistoilmaa, että tämä poistoilma kuljettaa pois valaistuslaitteiden säteilylämmön vastaavan ylimääräisen osan ilman että se joutuu ilmastoitavaan huoneistoon. Ohituskanavan kautta poistetaan tällöin 3 57477 tässäkin tapauksessa vain huoneiston tuulettamista varten vähintään tarvittava ilmamäärä.

Keksintöä kuvataan nyt lähemmin oheisiin piirustuksiin liittyen, joissa kuvio 1 esittää pituusleikkausta ikkunoilla ja valaistuslaitteilla varustetusta huoneistosta, jossa sovelletaan keksinnön mukaista menetelmää, ja kuviot 2 ja 3 esittävät pituusleikkausta ja vastaavasti poikkileikkausta järjestelyn ohjausosasta tulo- ja poistoilman säätämiseksi.

Esikäsitelty ilma johdetaan esittämättä jätetystä keskuslaitteesta huoneistoon tuloilmakanavan 1 ja tuloilmaelimen 2 kautta. Tämä tuloilmavirta vaihtelee riippuen huoneen jäähdytys- ja lämmitystarpeesta ja ilmavirtaa ohjaa termostaatti 3.

Vakiona pysyvä poistoilmavirta (pienin tuuletusilmavirta) imetään raon U ' kautta ikkunan 5 alta ja se kulkee sisempien lasien välistä, missä poistoilma ottaa auringon säteilylämpöä ja estää sitä pääsemästä sisään huoneeseen. Kun poistoilma kulkee ikkunan läpi, sisempi ruutu lämpenee ja estää tällä tavalla kylmäve-don syntymistä. Mitään radiaattoreita ei sen vuoksi tarvitse asentaa ikkunoiden alle. Poistoilmaikkunasta johdetaan ilmaa kanavan 6 ja poistoilmakanavan 7 kautta poistoilmapuhaltimeen ja sieltä poistoilma joko puhalletaan ulos ulkoilmaan tai tietyltä osin johdetaan uudestaan keskeiseen tuloilmalaitteeseen paluuilmana.

Jäljelle jäävä poistoilma imetään ulos poistoilma-aukon 8 kautta ja johdetaan valaistuslaitteiden 9 kautta, jotka on yhdistetty yhteen tai useaan väliosaan 10 ja jotka muodostavat huoneistoon "valopuomin". Kun poistoilma kulkee valaistus-laitteiden kautta, johdetaan niistä pois suuri osa sähkötehosta ja tällä tavalla vähennetään tarvittavaa huoneistoon johdettavaa jäähdytysenergiaa.

Kun lämpötila laskee huoneistossa, termostaatti 3 toteaa tämän laskun, jolloin tuloilman sisäänsyöttö pienenee vähitellen termostaatin ohjaamana ja samanaikaisesti pienenee yhtä paljon se poistoilmamäärä, joka kulkee valaistuslaitteiden kautta, niin että valaistuslaitteiden tuuletusaste pienenee ja enemmän lämpöä johdetaan huoneistoon. Sisääntuloilmavirran pienentyessä mitään poistoilmaa ei kulje valaistuslaitteiden 9 kautta, jolloin kaikki tuotu sähköenergia johdetaan huoneistoon ja tämä teho lämmittää huoneistoa.

Ohjausosa tulo- ja poistoilman säätämiseksi on muodostettu kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti ja se toimii seuraavalla tavalla:

Esikäsitelty tuloilma johdetaan ohjausosaan liitäntäputken 11 kautta ja tulo-ilma kulkee edelleen ohjauselimen 12 läpi, jota käyttää säätömoottori 13 (sähköinen tai pneumaattinen). Säätömoottoria ohjaa huonetermostaatti 3 niin, että tulo-ilman määrä lisääntyy tai vähenee huoneessa esiintyvän jäähdytys- ja lämmitystar-peen mukaan. Tuloilma johdetaan huoneeseen tuloilmaelimen 2 kautta. Ohjausosa voi- 57477 daan, jos niin on välttämätöntä, varustaa sähköjälkilämmittimellä 15, jota myös ohjataan edellä mainitulla huonetermostaatilla. Jälkilämmitin, jota ohjaa termostaatti, kytketään vasta sitten toimintaan, kun tuloilmavirta on vähentynyt minimiin. Poistoilma, joka ei ole kulkenut valaistuslaitteiden 9 kautta, imetään ulos erillisen kanavan 6 kautta ja se kulkee säätöelimen 17 läpi, jossa säädetään va-kioilmavirta. Säätöelimen kohdalla tapahtuvaa paineen alenemista voidaan säätää 10 ja 25 mmvp:n välillä. Poistoilma imetään ulos poistoilmajärjestelmästä, joka on liitetty liitäntäputkeen 18.

Poistoilmalaitteiden kautta kulkeva poistoilma imetään ulos säätöelimen 19 kautta, jota ohjaa säätömoottori 20, joka on samaa tyyppiä kuin säätömoottori 13. Kun termostaatti 3 on minimiarvossa, tulee säätöelimen 19 olla 0:ssa. Tuloilmavir-tauksen ollessa minimissä säätöelin 19 on siis kokonaan suljettu, niin että mitään poistoilmaa ei kulje tätä kautta.

Säätöelimiä 2 ja 9 ohjaa sama huonetermostaatti 3.

Edellä kuvattua menetelmää voidaan soveltaa myös nk. sisäalueita varten, ts. tiloja varten, joissa ei ole poistoilmaikkunoita. Tässä tapauksessa kulkee kaikki poistoilma valaistuslaitteiden 9 kautta, mutta säätö tapahtuu muutoin samalla tavalla kuin siinä tapauksessa, että on olemassa poistoilmaikkunat.

Claims (1)

1. 5 57477 Pat entt ivaat imu s: Menetelmä useiden huoneistojen ilmastoimiseksi, joilla huoneistoilla on keskenään erilaiset ja sopivimmin ajan mukana muuttuvat lämmöntarpeet ja jotka on liitetty keskuslaitteeseen ilman konditioimiseksi ja joihin on asennettu säteily-lämpöä tuottavat valaistuslaitteet (9)» joita laitteita tunnetulla tavalla jäähdytetään säteilylämmön pienentämiseksi huuhtelemalla niitä huoneistojen poistoilmal-la, ja missä keskuslaitteesta tulevan ilman lämpötilaa ei pidetä korkeammalla kuin mitä vaaditaan sitä laitoksen huoneistoa varten, jolla on suurin lämmönkehitys, jolloin valaistuslaitteista tuleva säteilylämpö käytetään hyväksi ja sovitetaan muiden huoneistojen lisälämmittämiseksi ja jolloin kunkin huoneiston läpi kulkevaa ilmavirtaa säädetään suurimman arvon, joka on sovitettu maksimaaliseen jäähdytys-tarpeeseen, ja pienimmän arvon välillä, joka on sovitettu tarvittavaan tuuletus-tarpeeseen ja ilmavirta huoneesta saatetaan kulkemaan toisaalta poistoilmakanavan (3, 10) kautta ja toisaalta ohituskanavan (6) ja poistoilmaikkunan (U, 5) kautta, tunnettu siitä, että poistoilmavirta jaetaan vakiona pysyvään osaan, joka muodostaa mainitun minimivirran ja kulkee poistoilmaikkunan (U, 5) ja ohituskanavan (6) kautta ja jäähdytystarpeen mukaan vaihtelevaan osaan, joka saatetaan kulkemaan valaisinputkilaitteiden ja poistoilmakanavan (8, 10) kautta, että poistoil-mavirran muuttuvaa osaa säädetään termostaattiohjatun säätöelimen (19) välityksellä täyden arvon ja nollan välillä, jolloin viimeksi mainitussa asennossa valaistuslaitteisiin tuotu sähköteho käytetään hyväksi huoneen lämmittämiseen ja säätö-alue sen johdosta laajenee, ja että tuloilmavirta saatetaan samoin termostaattiohjatun säätöelimen (3) vaikutuksesta vaihtelemaan niin, että se muodostaa mainitun vakiona pysyvän ja mainitun vaihtelevan poistoilmavirran summan.