FI57359B - Foerfarande och anordning foer paosvetsning - Google Patents

Description

1555^1 [B] mjK^LlJTUSJULICAISU rn.co JJBTa l J ' ' UTLÄGG N I Νβ$$ΚΜ FT ^ f O y »SSjS C (45) Patentti ~y liv II i'3 iv~0 ^ T ^ (51) Kv.ik.3/if*.a3 B 23 K 9/04 SUOMI —FINLAND (21) ht^lwkwnw--NtmamBknlnf 1037/73 (22) HkkemiipiM—Anattnlnfriag . 04.73 (23) AlkupAlvt—GIMgh«tad«g 0U.0U.73 (41) Tulhrt JulktMksI— Blhrtt offantllg 15.10 73

Mmm. J» nMmHtaim···

Patent· och ragittarttyralaan ' AmMim utiafd och uti.*krtfun pubiie*r*d 30. oU. 80 (32)(33)(31) Pyydetty «tuoikaui —Bejird priorlut lU. OU. 72

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2218078.5 - (71) Vereinigte Edelstahlverke Aktiengesellschaft (VEW), Elisabethstrasse 12, 1010 Wien, Itävalta-Österrike(AT) (72) Franz Neff, Kapfenberg, Hermann Ornig, Kapfenberg, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Päällehitsausmenetelmä ja -laitteisto - Förfarande och anordning för pa-svetsning Tämä keksintö koskee menetelmää metallisten työkappaleiden päällehitsaami-seksi jauheen alla sähköisellä valokaarella sulatettavilla metallinauhoilla muodostaen enennän kuin 75 im, mieluimmin enennän kuin 100 im leveitä hitsi-palkoja, erityisesti käyttäen lejeeraamatonta tai lejeerattua terästä olevia nauhoja, jolloin tasavirtalähteen napaan liitettyä, nauhamaista elektrodin sulatustapahtuman aikana saattaa magneettikenttä, ja laitteistoa tämän toteuttamiseksi.

Pulverinalaista hitsausta nauhanmuotoisilla elektrodeilla käytetään pääasiallisesti seostamattcman tai vähän seostetun teräksen päällystämiseen korroosiota kestävillä tai kovalla metallikerroksella, Lisäaineena käytetään esimerkiksi nauhoja austeniittisista CrNi-teräksistä, nikkelilejeeringeistä tai pronsseista taikka keskinkertaisesti taikka suuresti lejeeratuista, hankausta kestävistä teräksistä tai kobolttilejeeringeistä. On osoittautunut, että menetelmälle suotuisin nauhan paksuus en 0,5 im, joissakin tapauksissa aina 1 im saakka. Käytännössä pääasiallisesti käytetty nauhaleveys an 30-60 mm.

Lisäaineen ja perusaineen koostumuksessa an useimmissa tapauksissa suuri ero, niin että toivottavaa on mahdollisimman vähäinen sekoittuminen elektrodi-hitsiaineen ja perusaineen välillä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä sekoittuminen voimakkaasti lisääntyy hitsausnopeuden kasvaessa. Sen vuoksi ei ole mahdollista olennaisesti nostaa päällystystehokkuutta hitsausnopeutta nos- 2 57359 taalalla. Tästä syystä on hltsausnopeus pidettävä jokseenkinpienenä, se on normaalisti vain 9-11 oa/min.

Sen vaoksi ei ole puuttunut yrityksiä siten nostaa pulverinalaisen hitsaus» menetelmän päällystystehokkuutta, että lisäaineena käytetään nauhoja» jotka ovat leveämpiä kuin 60 aa. Nauhan leveyden kasvaessa huonontuvat kuitenkin yläpinnat ja ennen kaikkea hitsipalkojen reunat. Palkojen reunat tulevat jyrkiksi ja epäsäännöllisiksi· Tämän johdosta tulee aahdottoaaksi saada aikaan virheetöntä päällystystä» koska kahden hitslpalon liittymäkohdassa esiintyy voimakkaita syvennyksiä ja kuonasulkenaia.

Tämän haitan poistaaiseksl on ayös suoritettu kokeita hitsipalkojen reunojen parantaalseksi erityisesti valitun hitsausjauheen avulla» jolla on alhainen» 0»4-0*8 kg/l kaatopalno. Niiden hitsausnauhojen leveyttä» joilla vielä saadaan noitteettoaia hitaipalkoja, ei kuitenkaan siten voitu olennaisesti suurentaa.

On tunnettua» että jauheenalalsessa hitsauksessa nauhanauotoisilla elektrodeilla valokaari vaihdellen palaa nauhan pään eri kohdissa ja sulattaa näitä kohtia. Sen vuoksi kokeiltiin ayös tämän valokaaren liikkeen auodostaaista tasaiseksi johtamalla elektrodiaanhan koko eulaaisalueen lävitse suunnattu magneettinen valhtokenttä» jonka voiaaviivat ovat kohtisuorassa nauhan sulaais-reunaa vastaan. Tolvoauksena oli täten muodostaa perusaineen sulaainen tasaisea-a&ksi ja ayös se» että voitaisiin käyttää leveämpiä nauhoja. Näaä odotukset eivät kuitenkaan ole täyttyneet tai ovat täyttyneet vain erittäin vähäisessä määrin. Tämä johtunee siitä, että jo Iinan magneettisen vaihtokentän vaikutuk-ta 60 aa leveääsä elektrodinauhassa ajoittain saaanalkaisesti palaa kaksi valokaarta. Kuten voitiin todeta, lisääntyy hauhaleveyden kasvaessa valokaarien luki, aikä pakollisesti antaa tietyn tasaisuuden palaaistapahtuaassa koko nauhan leveydeltä. Magneettisen vaihtokentän käyttämisestä on nyt ilaeisesti seurauksena, että estetään useampien valokaarien auodostuainen, minkä johdosta valokaaren sellaisen vaikuttamisen seurausvaikutus nauhaleveyden kasvaessa yhä enennän vähenee.

Tunnettu on nyöskin nenetelaä, jossa käytetään hitsaus suuntaan nähden poikittaista stationääristä aaegneettikenttää, jolla menetelmällä pyörivää, aylin-teriaäistä perusainetta hitsataan aaksiaileveydeltään 75 aa elektrodinauhoilla. Sähköaagneetin kääaltys on tällöin käämitty perusaineen ympärille, niin että viimeksimainittu saa nagnee11isydäaen tehtävän. Tällä tavoin voitaneen ennen kaikkea tehdä hitsauspalkojen yläpinta tasaiseksi. Myöskin laakeiden työkappa-leiden päällystämiseksi on sen lisäksi tämän vuoksi ehdotettu sellaisen aag-neettikentän käyttöä, joka synnytetään nauhaelektrodin päälle käämityllä aag-neettikääaityksellä. Periaatteessa korostetaan kuitenkin, että tällä aenetel-aällä eivät yli 75 aa leveät nauhat ole hitsattavissa.

3 57359

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena en antaa menetelmä, jolla voidaan tuottaa moitteettomia, so. päällystämisiin täysin kelvollisia yli 75 mm levyisiä hitsipalkoja vastaavia nauhoja hitsaamalla, erityisesti hitsaamalla nauhoja, jotka ovat lejeerattua tai lejeeraamatonta terästä.

Yllättävästi on osoittautunut, että tämä tehtävä keksinnön mukaisesti voidaan ratkaista siten, että käytetään stationääristä eli pysyvää magneettikenttää, jolloin magneettinavoista olennaisesti työkappaleen pintaa kohti ulostyöntyvät voimaviivat ovat niin kaarevat, että hitsausnauhan reuna-alueilla, jotka kumpikin ovat 1/20 - 1/4 hitsausnauhan leveydestä,positiivisen varauksen kantajat valo-kaaressa tulevat poikkeutetuksi hitsausliikkeen suuntaan, kuitenkin vinosti " ulospäin, niin että päällehitsauksen leveys verrattuna palon leveyteen ilman magneettikenttävaikutusta, suurenee 2-15 nm, mieluimmin 2-8 rrm.

Hitsausnauhan reunavyöhykkeisiin vaikuttavalla stationäärisellä magneetti-" kentällä on täten tehtävänä kääntää positiivisten varausten kantajat hitsaus- liikkeen suuntaan vinosti ulospäin. Poikkeutussuunnan ja hitsausliikkeen suunnan tulee täten muodostaa kulma toistensa kanssa. Poikkeutus suunnan määrittämiseksi voidaan kuvitella, että varauksen kantajienpoikkeutus tapahtuu tasossa, jonka määrittävät kaksi ajateltua suoraa, jotka toiselta puolen antavat varauksen-kantajien liiketien ilman magneettikentän vaikutusta ja toiselta puolen näiden varauksenkantaj ien tien magneettikentän vaikutuksen alaisena. Nämä kaksi ajateltua suoraa määrittävät tasan, joka leikkaa perusaineen (työkappaleen) yläpinnan. Tänä leikkausviiva antaa välittömästi poikkeutussuunnan, joka muodostaa kulman hitsausliikkeen suunnan kanssa. Käytännössä eivät varauksenkanta jät tietysti liiku pitkin suoraa viivaa, mikä kuitenkin voidaan jättää huomioonottamatta poikkeutussuunnan määrittelyssä.

Ohjearvona poikkeutuskulmalle voidaan antaa, että sen tulee olla likimain välillä 15-75°, koska liian suuri poikkeutuskulma johtaa päällysteen (päällehitsauksen) poikkileikkauksen satulanmuotoiseen muotoon, kun taas liian pieni poikkeutus-kulma antaa vähennän kauniit ja epätasaiset hitsipalan reunat, joissa usein epäpuhtauksina on kuona sulkeumia ja jotka sen vuoksi limitettyinä johtavat kiilamaisiin ja rakkulamaisiin virheisiin.

Jotta kuitenkin voitaisiin välttää vaikeasti määrättävä poikkeutuskulma, valittiin keksinnön mukaisesti suoritettavan magneettikenttävaikutuksen mitaksi palon leveyden kasvaminen, joka vastaavilla poikkeutuskulmilla liikkuu välillä 2-15 nm, mieluimmin välillä 2-8 nm. On korostettava, että ei oikeastaan ole kysymys määrätyllä mitalla saavutetusta palon leveyden kasvusta, vaan ennen kaikkea siitä, että vasta keksinnön mukainen hitsausmenetelmä mahdollistaa leveämpien hitsausnauhojen, edullisesti paljon enennän kuin 100 nm leveiden, muodostaen aina 200 nm leveitä hitsipalkoja, käyttämisen hitsaus päällystykseen.

4 57359

Varauksenkantaj ien poikkeutussuunta valokaaressa an olennaisesti riippuvainen voimaviivojen kulusta hitsausnauhan reunoihin vaikuttavassa magneettikentässä, joka voidaan synnyttää kahdella, nauhanreunoja saattavalla magneetti-navalla hitsausnauhaa vastaavalla järjestelmällä. Olennaista on tällöin magneetti-napojen sama etäisyys hitsausnauhan reunoista, napapintojen korkeus työkappaleen yläpinnan yläpuolella ja napapintojen muoto.

Poikkeutuksen intensiteetti, siis sen tien pituus, jonka varauksenkanta jät kulkevat magneettikentän johdosta, riippuu muutoin samoilla edellytyksillä osaskokocn, osasten nopeuteen ja näiden sähkövarauksen voimakkuutteen nähden, magneettikentän voimakkuudesta. Mitä suurempi on kenttävoimakkuus, sitä pitempi on matka, jonka yksi osanen suorittaa. Tarpeellinen magneettikentän voimakkuus asetellaan yksinkertaisirmin muuttelemalla magnetointivirran voimakkuutta, kun käytetään sähkömagneetteja magneettikentän synnyttämiseen.

Keksinnön mukaisesti, riippumatta käyttöön tulevan hitsausnauhan leveydestä, suurenee päällehitsauksen leveys verrattuna palon leveyteen ilman magneettikentän vaikutusta, noin 2-15 nm johtuen magneettikentällä aikaansaadusta positiivisten varauksenkantajien poikkeuttamisesta. Nauhanleveyden ollessa esimerkiksi 80 nm, an päällehitsauksen leveys tarkoituksenmukaisesti 82-84 nm, kun palon leveys ilman magneettikentän vaikutusta valittujen hitsausolosuhteiden johdosta on sama kuin nauhan leveys, eli 80 nm. Suuremmilla nauhanleveyksillä voi olla tarpeen toimia levennyksillä, jotka ovat 10-15 nm. Koska vaatimukset päällystyksessä paljon riippuvat päällystyksen tarkoituksesta, annostellaan keksinnön erään tunnusmerkin mukaan magneettikentän vaikutusta sitä silmällä pitäen, että tasoerot palkojen reunojen (mitattuna niiden korkeimmasta pisteestä) ja palkkojen keskikohdan austeniittisissa päällehitsauksissa eivät ylitä maksimiarvoa 1 nm ja kova-päällysteissä maksimimittaa 2 nm.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle menetelmän toteuttamiseksi on tunnusomaista, että se an varustettu sähkömagneetti järjestelmällä muodostetulla, edullisesti voimakkuudeltaan säädettävällä magneettikentällä, jolloin magneettisydänten vastakkaiset navat muodostavat otsapinnat hitsausnauhan sulatusreunan reuna-alueella an sijoitettu samalle etäisyydelle nauhan keskiakselista (etäisyys a) toiselta puolen ja työpinnan yläpinnasta (etäisyys b) toiselta puolen.

Tällöin en edullista, että ainakin työkappaleen yläpintaa kohti olevat magneetti sydämen päät ovat kohdakkain hitsausnauhan kanssa ja että niiden akselit olennaisesti ovat kohtisuorassa työkappaleen yläpintaa vastaan.

Työkappaleen yläpintaa kohden olevat magneettisydänten otsapinnat voivat keksinnön erään lisä tunnusmerkin mukaan olla puolipallona! set taikka edullisesti V-nuotoiset, jolloin V:n kulman suuruus on 20-90°, mieluimmin 20-50° ja jolloin molempien sydänten päiden kulmapinnat ovat kohdakkain.

On edullista sillä tavoin muodostaa keksinnön mukaista laitelmaa, että työkappaleen yläpintaan päin olevia magneettisydämen päitä voidaan asetella nii- 5 57359 den etäisyyteen nähden työkappaleen yläpinnasta tai hltsausnauhaa keskiakselis-ta· Keksinnön saksissn laitteen erään erityisen snorltaesnodon sakean on aag-neettisydämsn päät liitetty toisiinsa hakaaaisesti hltsausnauhaa ympäröivällä osalla* jolloin vastakkaisten magneettinapojen snodostalsinen on toteutettavissa yhdistäsisosaan sijoitetulla yhdellä magneettikäämlllä·

Myös tässä tapauksessa on edullista* että magneettisydämen päiden etäisyyden työkappaleen yläpinnasta taikka hltsausnauhaa keskiaksellsta sovittaml-seksi tai asettelesiseksi yhdistäsisosa on saodostettu moniosaiseksi ja aseteltavaksi·

Keksintöä selitetään seuraavassa lähensin oheisiin piirustuksiin ja keksinnön eri suoritussuotolhln liittyen·

Ehviot 1-3 esittävät päältä katsottuna 150 as leveällä austenilttlsella hitsausnauhalla päällystystarkoltukoeasa saatuja hitslpalkoja magneettikentän vaikutuksella erilaisille poikkeutuskulaille luonteenomaisilla hitsauskraa-teria suedollla ja kaviot 4 ja 5 esittävät kaaviolLlsesti yksinkertaistettuna kampikin keksinnön yhtä suorituasuotoa perspektiivikuvana·

Kaviossa 1 on esitetty sellainen päällystyspalon ulkonäkö* jossa johtuen liian vähäisestä magneettikenttävaikatuksesta on liian vähäisestä poikkea tuskaisasta aiheutuva puolikaarenaaotoinen päätykraateri 1 sekä analoginen yläpinnaa sulkana!suus ja jonka reunat 3 ovat nuodoltaan jyrkät ja epäsäännölliset·

Kavio 2 esittää keksinnön sakalsesti annosteltua nagneettikenttävaikutueta hitslpalossa* jolle on osinalsta hitsauskraaterln 1' laakea, tasainen aaoto* aina reunoille asti lähes suorana kulkeva yläpinnan sulkaaalnen muoto 2f* ja tasaiset sekä täysin suoraviivaiset palon reunat 4· Eltsauäsuuntaa on kaikissa kuvioissa 1-3 osoitettu nuolella 5·

Kaviossa 3 on sensijaan kuvattu hitsauspalko* jossa liian suuren poikkeutus-kulaan ja sitä vastaavan aagneettikenttävaikutukeen yliannostuksen johdosta hitsauskraaterilla 1” on palon reunojen satulanmuodon aiheuttama kyttyräauo-to* joka kuvastuu myös yläpinnassa 2". Reunat 4 ovat tosin tässä tapauksessa hyvin tasaiset ja samoin suoraviivaisesti aodostetut* matta johtuen voimakkaasta eatulaaanodoetaksasta paloa reunoilla ja tämän aiheuttamista suurista tasoeroista palon keskikohdan ja reunojen välillä on hitsaustulos käytännöllisesti katsoen käyttökelvoton päällystämistarkoitukseen·

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen hitsauslaitteen suoritusmuotoa* jossa hltsausnauhaa 6 siirretään hltsaussuuntaan 3 yhdessä molempien* nauhareunojen viereen ja kohdakkain nauhan kanssa sijoitettujen sähkömagneettien 7 ja 8 kanssa päällehitsaustoiminnan aikana päällystettävän työkappaleen yläpinnan 9 ylitse. Tasavirtalähteestä 10 lähtevä* vastuksella 11 säädettävä ja mittauslaitteel· la 12 luettava magnetointivirta virtaa magneettisydämillä 7* 8 sijaitsevien 6 57359 magnetointikäämisn 7' Ja 8· lävitse vastakkaisiin suuntiin, niin että puolipal-lonnuotolseen napaplntaan 13 muodostuu pohjoisnapa ja analogiseen napaplntaan 14 etelänapa· Hlteausnauha 6 on yhdistetty hltsaustasasunntaajan 13 plusnapaan sanalla kun tämän tasasuuntaajan negatiivinen napa on liitetty työkappaleeseen 9· Hitsausnauhan 6 alapäätä ympäröi hitsausjauheella 16 täytetty suppilo 17· Vaikuttava jännite sytyttää sulatusvyöhykkeeseen 18 useita valokaaria, jotka saavat hitsausnauhan 6 alareunan 6' sulanaan· Sulatettu metalli muodostaa työ-kappaleelle päällystekerroksen 19, jota peittää kuonakerros 20, jolla sijaitsee kerros sulamatonta hitsausjauhetta 21. Sulatustapahtuman aikana siirretään hitsausnauhaa 6 eteenpäinsiirtotelollla 22 jatkuvasti nuolen 23 suuntaan· Hagneettisydämten 7 ja 8 aseteltavaa etäisyyttä (mitattuna niiden keskiakselil-ta 29) hitsausnauhan keskiakselista 24 on merkitty kirjaimella a ja otsapinto-jen 13*14 (mitattuna niiden alimmasta pisteestä) etäisyyttä työkappaleen 9 ylä pinnasta on merkitty kirjaimella h.

Toimen suoritusmuotoon kuvattu kuviossa 5# Tässä liikutetaan hitsausnauhaa 6 ~ hitsaustapahtuman kuluessa päällystettävän työkappaleen 9 ylitse hitsaussuuntaan 3 yhdessä osien 25-28 muodostaman sähkömagneettijärjestelmän kanssa· Magneettl-sydämet 27 ja 28 on iässä yhdistetty toisiinsa hitsausnauhaa 6 hakasmaisesti ympäröivällä osalla 26, joka on muodostettu moniosaiseksi ja aseteltavaksi ja vastakkaisten magneettinapojen muodostaminen otsapinnoille 13' ja 14' aikaansaa-daan yhdellä, osalle 26 käämityllä magneettlkelalla 2$· Tasavirtalähteestä 10 lähtevä, vastuksella 11 säädettävä ja mittalaitteella 12 luettava nagnetointi-virta virtaa läpi nagneettikelan 25 siten, että napapinnalle 13' muodostuu pohjoisnapa ja napapinnalle 14' etelänapa. Nagneettisydänten 27,28 päiden järjestely on siten suoritettu, että otsapinnat 13' ja 14' ovat kohdakkain· ie on muodostettu V-muotoisiksi ja sulkevat sisäänsä (asianomaisesta sydämen päästä 27*28 katsottuna) 33° kulman·

Tulkoon mainituksi, että kuvion 5 mukaisessa laitteessa mahdollisesti voidaan tulla toimeen ilman magnetointivirtaa, koska hitsausvirran oma hnttä induktioon perustuen aiheuttaa kentän, jonka vaikutusta voidaan asetella muuttamalla sydänten etäisyyksiä·

Edelleen on korostettava, että hitsauspäällystykseseä välttämättä tarpeellinen suhteellinen liike työkappaleen ja sulatettavan elektrodiaanhan välillä tietysti voidaan saada aikaan myös siten, että nauhaelektrodi ja sille järjestetty sähkömagneettijärjestelmä on järjestetty paikallaan pysyviksi kun taas työkappaletta liikutetaan, kuten on tavallista erityisesti päällystettäessä säiliötä, reaktoreita tai senkaltaisia·

Kuviossa 5 esitetyllä laitteella suoritettiin sarja hitsauskokeita, kuten nähdään seuraavasta taulukosta 2· Tällöin käytettiin magnetointikäämiä, jossa oli 9000 kierrosta ja magneettisydämiä, joiden halkaisija oli 18 mm· Pohja-aineena (työkappaleen») oli 70 mm paksuinen levy lejeeraamatonta terästä (0,18 ^ C, 0,27 i Si, 0,49 i Mn loput olennaisesti Pe) ja käytetyllä hitsaus-jauheilla oli seuraavat koostumuksett 7 57359

Taulukko 1:

Ainekset Hitsauejauhe A Hitsausjauhe B

Si02 28,5 $ 42,2 $ A1205 5,0 $ 1,2 96

CaO 27,5 # 21,4 $>

MgO 1,1 $> 6,2 #

Zr02 6,5 0

CaP2 21,2 8,1 96

MnO 1,296 18,5 i»

PeO - 1,2 96 tfa20 5,5 96 n.h.

K20 0,7 96 n.h.

Mn 2,5 96

Cr 2,5 96

Hi 0,2 96 8 „ « 57359 °£ ° u ^ 0 * Ί*- * ^ on no oo »rv kn 8 'Λ -8 ^..8^^28^^, „ g^n ohgt- S OrtHO So· S o * 1 ·· • S «Λρ/f θ' ITv O NO ^¾¾. Ä *· VO ^¾¾.¾ **· o 8.° £ Ο ΙΤΝ-^- ^ΟΝ 00 »TN ^ ON ÖN »TV's#.

H KN f— H ON H KN>£. H ON^i. H Nft,

p «O ·· CMt—O ·· « N Nf ^ ·· m KN h h M M ·· f—I

4* a O cm o O ·· O H- O rt h to Ovö h noovfl h ncvi kv ή a p · · · · til · · «t ·β·«· α ρ » · · α ρ · · 5 ®5°SSS M°5Sl ΜοβΊ ti ΪΖ°~ Η · Ο Η 8 Φ Ο Η 3 Φ Ο Η § · O H S Ο Ο -Η ΗΧ I 4» Η 44 β 4» Η,Μ Β 4» I 4* H A» Ο ees η ββ s £ s ö fc» h ee ^ ΐ e et!

OOH O OOH O OOH O OOH O OOH

H H rt Ai H H rt 44 H H rt A4 H H et M H H rt rt rt S « rt rt 3 O rt rt 3 Φ rt rt 3 « rt rt 3

0. ft < 03 CM At ^ 03 ftftH U 03 ft ftH

• rt i| gg ai il il ii e *» oiftrt 88 H 8 8 H KNH«rt KNH-rt

H (1 OO H H H H H

ai H O »tn k o »rv »rv

4» O QICVJ I I CM I | KN I 1 KV IHH

• ^ · · » «k «k £9 400 400 400 400 4 00 S δ 03 8 •rt rt rt rt rt m O O op©

CM o UN »CN o (TV

00 rt H •Kf 00 ©

O H H __ H H CM

444* m e ·» rt ·· ·» m rt S o β V. e h «rt e rt e h s t s>3 1-¾ ie li 1¾ 3 S I»o 1*8 !*> 1*> 1*8

E4 rt rt CM H g ON rt On o rt On o rt O

rt 3 3 CM O 3 CM i CM a KNO

0 H H H HO HO H H

4» O « O « O »f4 O " H O ♦* H ► · ► · ·· t> · > · >- « m trt O 4» O 0 4*· O 4* β 04*0 04*0 pH g pH rt pH 0 3 -h c* rt h p rt O e rt O ® rt p φ rt p e rt a Φ rt o P< rt g ft rt g ft rt g ft rt g ft

HalO HM O HMO HMO HMO

t»HÄ |>*-»Ä t> H Ä >··-ϊίΒ

O

s · 4» g H < H H n W*ort rt rt £ m o o oS | o S ^ m >*.>& ^ 'ä o r- »rv r- h- irv · h

• · · »f\ ·00 O · vpS

HO H· O * H VO

S rt CM CM O CM O M CM »VO

A M H _ M3 ·

rt » · o · * O · H

OH O *· O H CM w O H UN **OH ·· · H Ä «0 HÄH HÄH H Ä HO· s k* 5 ex: ex . m H H CM a) H H CM rt H H ON rt H H O rt H ΡΛΛ

4» rt o · 4» rt O · 4* rt O · 4* rt O · 4* rt CM

ä 3o*s s loää 3oSa 3 o s e 3 «rs.

O H CM NN IT

·* » » 57359

Taulukossa 2 annettujen hitsausnauha- tai hitsausaineanalyysien suhteen mainittakoon, että nämä käsittävät vain hitsaustulokselle tärkeät lejeerausai-neeti aaksiaaalisesti 1 # Si-pitoisuuden Ja makeimaalisesti 2 $6 Mn-pitoisuuden ohella on loput - valmistuksesta Johtuvia epäpuhtauksia huomioonottamatta -aina rautaa.

✓

Claims (9)

10 5 7359

1. Menetelmä metallisten työkappaleiden päällehitsaamiseksi jauheen alla sähköisellä valokaarella sulatettavilla metallinauhoilla muodostaen enennän kuin 75 im, mieluiimin enennän kuin 100 nm leveitä hitsipalkoja, erityisesti käyttäen lejeeraamatonta tai lejeerattua terästä olevia nauhoja, jolloin tasavirta-lähteen napaan liitettyä, nauhamaista elektrodia sulatustapahtuman aikana saattaa magneettikenttä, tunnettu siitä, että käytetään stationääristä eli pysyvää magneettikenttää, jolloin' magneettina voista olennaisesti työkappaleen pintaa kohti ulostyöntyvät voimaviivat ovat niin kaarevat, että hitsausnauhan reuna-alueilla, jotka kumpikin ovat 1/20 - 1/4 hitsausnauhan leveydestä, positiivisen varauksen kantajat valokaaressa tulevat poikkeutetuksi hitsausliikkeen suuntaan, kuitenkin vinosti ulospäin, niin että päällehitsauksen leveys verrattuna palon leveyteen ilman magneettikenttä vaikutusta, suurenee 2-15 mm, mieluiirmin 2-8 mm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että magneettikentän vaikutusta annostellaan siihen mittaan, että tasoerot palon reunojen ja palon keskikohdan välillä austeniittisessa päällehitsauksessa eivät ylitä maksimiinittaa 1 mm ja kovapäällystyksessä maksimiinittaa 2 im. 3. laite patenttivaatimusten 1 ja 2 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että se on varustettu sähkömagneetti järjestelmällä muodostetulla, edullisesti voimakkuudeltaan säädettävällä magneettikentällä, jolloin mag-neettisydänten vastakkaiset navat muodostavat otsapinnat (13, 14; 13', 14') hitsaus-nauhan (6) sulatusreunan (6') reuna-alueella on sijoitettu samalle etäisyydelle nauhan keskiakselista (etäisyys a) toiselta puolen ja työpinnan yläpinnasta (etäisyys b) toiselta puolen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunne t t u siitä, että ainakin työkappaleen yläpintaan päin olevat magneettisydämen päät (7, 8; 27, 28) ovat kohdakkain hitsausnauhan (6) kanssa ja että niiden akselit (29) ovat olennaisesti kohtisuorassa työkappaleen yläpintaa (9) vastaan.

5. Patenttivaatimusten 3 ja 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkappaleen yläpintaan (9) päin olevat magneetti sydän ten otsapinnat (13, 14) on muodostettu puolipallcnmuotoisiksi.

6. Patenttivaatimusten 3 ja 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkappaleen yläpintaan päin olevat magneettisydänten otsapinnat (13', 14') on muodostettu olennaisesti V-muotoisiksi, jolloin muodostettu kulma on 20 - 90°, mieluiimin 20- 50° ja että molempien sydämenpäiden kulmapinnat ovat olennaisesti kohdakkain.

7. Patenttivaatimuksien 4-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkappaleen yläpintaan päin olevat magneettisydänpäät (7, 8; 27, 28) on järjestetty säädettäviksi niiden etäisyyksien suhteen työkappaleen yläpinnasta vast, hitsausnauhan keskiakselista (24). xi 57359

8. Patenttivaatimukset 3-6 mukainen laite* tunnettu siitä, että magneettisydänpäät (27»28) oa hltsausaauhaa (6) hakamaiseeti ympiröivällä osalla (26) liitetty toisiinsa, jolloin vastakkaisten magneettinapojea muodostaminen oa toteutettavissa yhdellä» yhdistämisosalle sijoitetulla aagneettikääall- lä (25).

9, Pateattivaatiauksea 8 mukainen laite, tuaaettu siltä, että yhdlstäaisosa (26) aagaeettisydänpäiden etäisyyksien sovittamiseksi tai aset-telemiseksi työkappaleea yläpianasta vast, hltsausaauhaa keskiakselista oa muodostettu useampiosaiseksi ja aseteltavaksi· 12 57359