FI57225B - Foerfarande foer framstaellning av laettbetongbyggnadsenheter saerskilt av vaegg- och takstorlek - Google Patents

Description

R25r71 γβΊ f1„ kuulutusjulka.su C7οος jET& LBJ (11) UTLÄGGN I NGSSKRIFT V * * Ä3 •gB C (45) Patentti ry3nn· tty 10 07 1030 ^ T ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* B 28 B 1/50 SUOMI — FINLAND (21) Pttwttlhtkemu· — P*t»nttiwöknlnj 1784/73 (22) Hakemlsptlvi—Amttkiilnpdig 31.05.73 ^ ^ (23) Alkuplivt — Glltigh«tsdig 31.05.73 (41) Tullut JulklMksI — Bllvit offmclig 01.12.7k

Patentti· la rekisterihallitus (... ... , .

" ' . (44) Nihtfvikslpwton |a kuuLlulkalaun pvm. —

Patent» och ragiatarstyralaan AiMMctn utlagd och utUkrtftan publicmd 31.03.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—B«gird prloHtet (71) Micro Mineral Holding societe anonyme, l4 Rue Aldringer, Luxembourg, Luxemburg(LU) (72) Charles William Brabazon Urmston, London, Englanti-England(GB) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä kevytbetonisten, etenkin seinämä- ja kattosuuruutta olevien rakennueyksiköiden valmistamiseksi - Förfarande for framställning av lättbetongbyggnadsenheter särskilt av vägg- och takstorlek Tämä keksintö kohdistuu kevytbetonin, joko raudoitetun tai raudoittamattoman betonin valmistukseen. Erityisesti keksintö kohdistuu sellaiseen menetelmään näiden rakennusyksiköiden valmistamiseksi, jossa muodostetaan kuiva seos alumiinijauheesta, alkalista, ilmastuskatalysaattorista ja saippuasta, viedään seos veteen, jonka lämpötila on 35“75°C, muodostetaan seos portland-sementistä ja hienosta täyteaineesta sekä edellä mainitusta vesiseoksesta, jolloin vesiseos lisätään sementtiseokseen heti sen jälkeen kun kuiva alu-miinijauheseos on lisätty veteen, käytettäessä myös karkeata täyteainetta tämä lisätään valmiiseen seokseen sen jälkeen kun ilman muodostuminen seoksessa on alkanut, kaadetaan seos muottiin, suljetaan muotti osittaisesti, ja annetaan seoksen jähmettyä muotissa ilman muodostuksesta syntyvässä paineessa.

Brittiläisessä patenttijulkaisussa 648 280 esitetään tyypillinen menetelmä huokoisen betonin valmistamiseksi.

Brittiläisessä patentissa 1 040 442, jonka keksijänä on sama kuin esillä olevassa hakemuksessa, selitetään erityisen edullista menetelmää kevytbetonin valmistamiseksi aluminiumin avulla. Tämän patentin mukaan muodostetaan kuiva seos alumiinijauheesta, alkalista 57225 ja edullisesti ilmanmuodostuskatalysaattorista, sekä saippuasta, lisätään seos veteen jonka lämpötila on alueella 35-75°C, muodostetaan seos portland-sementistä ja hienosta täyteaineesta sekä mainitusta vesiseoksesta, jolloin vesiseos lisätään kuivaan seokseen heti sen jälkeen kun kuiva alumiiniseos on lisätty veteen, kaadetaan seos muottiin, puretaan muotti seoksen jähmetyttyä ja käsitellään saatu yksikkö edullisesti autoklaavissa. Tässä menetelmässä voidaan edullisesti käyttää karkeata täyteainetta. Karkea täyteaine lisätään portland-sementin ja hienon täyteaineen seokseen.

Kaikissa aikaisemmin tunnetuissa menetelmissä kevytbetonin valmistamiseksi alumiinijauhetta käyttäen on ollut epäkohtana, että tiettyä korkeutta korkeampia yksiköitä ei ole voitu valmistaa, ilman että betoni jähmettyy epätasaisesti sillä seurauksella että se on käyttökelvotonta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on mahdollistaa kerroskorkeutta olevien yksiköiden valaminen.

Tämä tehdään mainitulla, aikaisemmin tunnetulla menetelmällä, jossa muotti suljetaan sen jälkeen kun muotti on täytetty seoksella niin, että siihen jää tilaa laajenemista varten, ja seoksen annetaan jähmettyä muotissa ilman muodostuksesta syntyvän paineen vaikutuksen alaisena. Mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi tunnettua menetelmää on parannettu niin, että sille on tunnusomaista, että muotti suljetaan revitetyllä jäykällä kannella, joka peittää muotin yläosan koko pinnan ja sisältää suodatinlaitteen kannen alapuolella niin, että kaasun ja nesteen mutta ei kiinteiden aineiden sallitaan poistua.

Ruotsalaisessa patentissa 73924 esitetään menetelmä kevytbetonin valmistamiseksi, jossa muotin päälle sovitetaan kansi sen jälkeen kun seos on kaadettu muottiin, jolloin kaasut aikaansaavat paineen jonka vaikutuksesta betoniseinämät puristuvat. Tämän sanotaan aikaansaavan suurempaa lujuutta kovettumisen jälkeen. Muotin kannessa voi olla uria tai kanavia jotka sallivat kaasujen poistua muotin reunojen ympäriltä.

Jos kuitenkin ilman sallitaan poistua kannen reunoista saattaa syntyä puhallusreikiä niissä kohdissa joissa ilma kulkee ennen poistumista. Jos kiinteiden aineiden siirtymistä ei millään tavalla estetä tulevat ne jossain määrin poistumaan kanavia pitkin. Näin ollen lopullinen tiheys on epävarma ja se vaihtelee läpi koko yksikön. Kiinteät aineet, jotka poistuvat kanavia pitkin kannen reunoista kovettuvat ja niillä on taipumus lukita kansi muotin pohjaosaan kiinni tai tehdä se kelvottomaksi uusittuun käyttöön.

57225

Kun tämän keksinnön mukaan rei’itetty kansi peittää muotin yläosan koko pinnan ja sen alapuolella on suodatinpaperi vältetään nämä epäkohdat ja saavutetaan seuraavat edut: a) betoni kovettuu paineen alla, jota taloudellista rakennetta oleva muotti voi vastustaa, b) paine parantaa aineen laatua ja edesauttaa aineen homogeenisen laadun aikaansaamista yli koko korkeuden, c) tämä mahdollistaa huomattavasti korkeampien muottien käyttämisen ja kerroskorkeutta olevien yksiköiden aikaansaamisen, d) kaasua voi poistua paineen alentamiseksi ja koska se poistuu koko pinnalta vältetään puhallusreikien syntymistä, ja e) muotissa säilyy koko alkuperäinen määrä kiinteitä aineita, joten yksikön tiheys, lujuus ja muut ominaisuudet voidaan etukäteen määrätä.

Kevytbetonisten yksiköiden käsitteleminen autoklaavissa ei ole sinänsä uutta, se tunnetaan esimerkiksi suomalaisesta patentista 21219. Amerikkalaisessa patentissa 2 770 864 on ehdotettu revitettyjen kansien käyttämistä, mutta tämän patentin mukaan kiinteiden aineiden oli tarkoitus läpäistä reiät. Tämä ei soveluisi rakennus-yksiköiden valmistukseen, koska yksikön tiheyttä ei tällöin voitaisi etukäteen määrätä. Missään tunnetussa tekniikassa ei esitetä kerros-korkeutta olevien yksiköiden valmistamista.

Edullisesti valmistetaan seos siten, että ensin johdetaan seokseen vettä, jolla on edeltä määrätty lämpötila, joka voi olla alueella 35~75°C ja edullisimmin noin 65°C, "aktivointiainetta", joka muodostuu sentyyppisestä alumiinijauheesta, joka tunnetaan nimikkeellä "atomisoitu", yhdessä alkalin ja katalysaattorin ja saippuan kanssa edeltä määrätyissä määrissä. Atomisoitu alumiini-jauhe on edullisesti suuruusluokkaa, joka on tunnettu nimikkeellä "120 dust" ja jota myy Alcan Industries Limited. Alumiinin ja alkalin välinen reaktio alkaa niin pian kuin aktivointiaine tulee kosketuksiin veden kanssa. Vettä tuodaan tällöin välittömästi hienoon runkoainekseen ja sementtiin sekoittimessa. Jos ei vaadita karkeaa runkoainesta, niin seos pannaan muottiin, kun reaktio on edistynyt riittävän pitkälle.

57225 Μ

Jos vaaditaan karkea runkoaines, niin se pannaan seokseen sekoittimessa noin minuutin tai puolitoista minuuttia veden lisäämisen jälkeen, kun seos on saatettu ilman muodostumisen suhteen tilaan, joka on riittävä kannattamaan karkeaa runkoainesta. Sekoittamista jatketaan vain niin kauan, kunnes on saatu homogeenisuus ja seos pannaan välittömästi muottiin. Karkean runkoaineksen suuruus voi olla 19,05 mm - 6,35 mm ja tilavuuspaino voi olla 960 kg/m^, vaikkakin myös suurempia tilavuuspainoja voidaan käyttää, jos suuruutta pienennetään.

Keksinnön mukaisella edullisella menetelmällä voidaan muotit täyttää huomattavaan korkeuteen, esim. 2,45 m:iin tai enemmän, ilman että havaitaan mitään huomattavaa häiriötä homogeenisuudessa. Kappaleen koko korkeus voidaan käyttää. Sopivan tyyppistä karkeaa runkoainesta voidaan käyttää ilman että esiintyy erottumista. Raudoitusta voidaan käyttää ilman, että muodostuu "varjoa”.

Yllättävänä etuna menetelmästä on, että hyviä tuloksia voidaan saada käyttämällä hohkakiveä runkoaineksena, joko hienona tai karkeana runkoaineksena tai molempina osina. Hohkakivi on alhaisen tiheyden omaava materiaali, jota esiintyy luonnossa suunnattomissa ja helposti saatavissa määrissä. Hohkakiveä ei tähän saakka ole käytetty korkealaatuiseen kevytbetoniin, ja tämä johtuu suuressa määrin sen suhteellisen korkeasta veden absorptiosta ja vaihtelevasta koostumuksesta. Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä näillä ominaisuuksilla ei ole havaittu olevan mitään olennaisia huonontavia vaikutuksia tuotteeseen.

Keksinnön soveltamisessa käytettävän hohkakiyen tilavuuspa!- 3 -z no voi vaihdella alueella 160 kg/nr - 560 kg/m . Hohkakivi voi muodostaa osan seoksen hienosta runkoaineksesta tai koko hienon runkoaineksen ja myös osan karkeasta runkoaineksesta tai koko karkean runkoaineksen, jos sellaista käytetään.

Se kappale, joka valmistetaan keksinnön mukaan muottiin, voidaan käyttää sellaisenaan tai se voidaan leikata esim. levyiksi. Aikaisempiin kevytbetonin valmistusmenetelmiin on kuulunut pää-kappaleen valmistaminen, joka leikataan levyiksi useilla langoilla sen jälkeen kun materiaali on laajentunut ja kovettunut autoklaa-vikäsittelyssä. Aikaisemmin tunnetuissa menetelmissä (lukuunottamatta brittiläisen patenttijulkaisun 1 040 442 mukaista menetelmää) ei voitu käyttää karkeaa runkoainesta ja leikkausvaikutus oli verrattavissa juuston leikkaamiseen. Tämä leikkausmenetelmä ei toimisi karkean runkoaineksen yhteydessä, koska langat pyrkisivät 5 57225 ottamaan suuremmat partikkelit mukaansa materiaalin läpi. Tästä syystä sahataan kappale autoklaavikäsittelyn jälkeen, kun keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään karkeaa runkoainesta ja kappale on jaettava. Koska keksinnön mukaisessa menetelmässä kappale voidaan valmistaa paljon suurempaan korkeuteen kuin aikaisemmin, tulee usein olemaan mahdollista muodostaa kappale käytettäväksi sellaisenaan sen sijaan, että se jaettaisiin osiin kuten tähän saakka on ollut tavallista.

Seuraavassa annetaan erilaisia esimerkkejä seoksista käytetr täväksi keksinnön soveltamisessa. Aktivointianne, joka mainitaan esimerkeissä, on kaikissa tapauksissa kuiva jauheseos, joka muodos*· tuu seuraavasti: atomisoitu alumiinijauhe (kaupassa myytävänä nimikkeellä ”120 dust", myyjä Alcan Industrie Limited) natriumkarbonaatt i natriumstearaatti ferrioksidi

Kaikissa esimerkeissä on karkean runkoaineksen seulontakäyrä olennaisesti seuraavanlainen:

Seulasuuruus % läpimenevä runkoaines 19,05 100 15,88 90 12,70 20 9,55 10 6,35 5 n:o 7 jälkiä "Leea” ja "Aglite" ovat tavaramerkkejä kaupassa saatavissa olevista sintratuista savirunkoaineksista, joista ensiksi mainitun tilavuuspaino on noin 400 kg/m^ ja viimeksi mainitun tilavuuspaino on 544 kg/m^. Hohkakivi murskataan, kun sitä käytetään karkeana run-koaineksena, nimellissuuruuteen 9j55 mm, jolloin noin 80 % jää 12,70 mm:n seulalle, ja sen tilavuuspaino on 384-448 kg/m^.

"Tuhka" on lentotuhkaa, joka muodostuu jauhetun hiilen jäännöksestä palamisen jälkeen esim. sähkön synnyttämistä varten.

Sementti on tavallista nopeasti kovettuvaa Portland-sementtiä, (vaikkakin sementti, kuter. ehdotetaan brittiläisessä patenttijulkaisussa n:o 1 090 26l, voi olla "mieron sized" sen määrän pienennyksellä, joka mainitaan mainitussa patenttijulkaisussa).

Esimerkeissä kovettunut tilavuus ja tiheys kuuluvat täyteen muottiin. Ei tule mitään hukkaa.

Esimerkki 1

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg 57225

Tuhka 163,30 kg

Aglite 170,10 kg

Aktivointiaine 960 g

Vesi, 65°C 131,83 1

Sekoitusaika oli 4,3 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,3g<: 7 3 nr . Tuotteen tiheys oli 1120 kg/m .

Esimerkki 2

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Tuhka 163,30 kg

Aglite 158,76 kg

Aktivointiaine 1450 g

Vesi, 60°C 186,38 1

Sekoitusaika oli 4,3 minuuttia ja kovettunut tilavuus oli 0,538 m^. Tuotteen tiheys oli 800 kg/m·^.

Esimerkki 3

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Tuhka 86,99 kg

Hiekka 75,30 kg

Aglite 158,76 kg

Aktivointiaine 960 g

Vesi, 60°C 131,83 1

Sekoitusaika oli 4,0 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,382 3 3 irr . Tuotteen tiheys oli 1120 kg/nr.

Esimerkki 4

Ainesosat Määrät

Sementti 76,20 kg

Tuhka 152,41 kg

Leea 191,42 kg

Aktivointiaine 900 g

Vesi, 65°C 186,38 1

Sekoitusaika oli 4 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,536 m^. Tuotteen tiheys oli 800 kg/m^.

Esimerkki 5

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Tuhka 163,30 kg 7 57225

Leea 127,01 kg

Aktivointiaine 1000 g

Vesi, 68°C 177,29 1

Sekoitusaika oli 4 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,498 nr5. Tuotteen tiheys oli 800 kg/m^.

Esimerkki 6

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Tuhka 86,99 kg

Hiekka 75,30 kg

Leea 99,79 kg

Aktivointiaine 700 g

Vesi, 62° 131,83 1

Sekoitusaika oli 4,5 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,331 m^. Tuotteen tiheys oli 1120 kg/m^.

Esimerkki 7

Ainesosat Määrät

Sementti 76,20 kg

Hiekka 152,41 kg

Leea 127,01 kg

Aktivointiaine 900 g

Vesi, 65°C 135,92 1

Sekoitusaika oli 3,5 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,495 m^. Tuotteen tiheys oli 848 kg/m·^.

Esimerkki 8

Ainesosat Määrät

Sementti 76,20 kg

Tuhka 152,41 kg

Hohkakivi (karkea runkoaines) 127,01 kg

Aktivointiaine 900 g

Vesi, 65°C 186,38 1

Sekoitusaika oli 4 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,536 m^. Tuotteen tiheys oli 800 kg/m·^.

Esimerkki 9

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Tuhka 163,30 kg

Hohkakivi (karkea runkoaines) 127,01 kg

Aktivointiaine 1000 g

Vesi, 69°C 177,29 1 8 57225

Sekoitusaika oli 4 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,498 m\ Tuotteen tiheys oli 800 kg/m^.

Esimerkki 10

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Hohkakivipöly 136,08 kg

Hohkakivi (karkea runkoaines) 127,01 kg

Aktivointiaine 1000 g

Vesi, 68°C 190,93 1

Sekoitusaika oli 4 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,467 m^. Tuotteen tiheys oli 784 kg/m·^.

Esimerkki 11

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Hohkakivipöly 152,41 kg

Hohkakivi (karkea runkoaines) 99>79 kg

Aktivointiaine 150 g

Vesi, 67°C 136,38 1

Sekoitusaika oli 4 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,322 m^. Tuotteen tiheys oli 1120 kg/m^.

Esimerkki 12

Ainesosat Määrät

Sementti 98,96 kg

Hiekka 163,30 kg

Hohkakivi 99,79 kg

Aktivointiaine 1000 g

Vesi, 66°C 218,21 1

Sekoitusaika oli 4,1 minuuttia ja kovettunut tilavuus 0,453 m'*. Tuotteen tiheys oli 8l6 kg/m^.

Tavallisessa tapauksessa kun seosta kaadetaan avonaisiin muotteihin, keskeytetään seoksen kaataminen muottiin sen paineen säätämiseksi, joka kehittyy muottiin sopivaan paineeseen annettua muotti-korkeutta varten, kun seos on erikoisella etäisyydellä muotin yläosasta. Sitten asetetaan kansi välittömästi muotin päälle riittävän tiiviisti betonin estämiseksi tulemasta ulos mutta niin, että sisään suljettu ilma voi päästä ulos, kun betoni laajenee.

Voi olla riittävää aivan yksinkertaisesti ruuvata kansi muotin päälle ilman, että sovitetaan kaasu- tai vesitiivistettä, mutta edullisimmin kansi muodostuu rei*itetyistä levyistä puusta, metallista tai muovista ja on varustettu suuruusluokkaa 6,35 mm x 19>05 mm 9 57225 olevilla rei’illä, jolloin suodatinpaperia tai jotain muuta puoli-huokoista materiaalia pannaan kannen kohdalle. Näillä toimenpiteillä on mahdollista sallia poistuvan kaasun tai veden poistua seoksesta niin, että (a) muotti ei säry ja (b) maksimimäärä vettä tulee ulos suodatinvälineen läpi tukevassa muottikannessa olevien reikien kautta, mikä suuressa määrin parahtaa tuotteen ominaisuuksia. Jos niin halutaan, voivat myös muotin muut osat kannen lisäksi olla revitettyjä.

Ylimääräisen veden poistaminen on hyvin tärkeää seuraavasta syystä. On tunnettua, että vesi-sementtisuhde on kriittinen kaikissa betonitöissä. Jotta saataisiin seos juoksemaan sopivasti, täytyy käyttää annettua määrää vettä sekä normaalin tiheyden omaavissa betoneissa että varsinkin puhalletussa betonissa mukaanluettuna kevyt-painoisen runkoaineksen sisältävä puhallettu betoni esillä olevan keksinnön mukaan. Minimivesimäärä seoksen sopivaa nestemäisyyttä varten on suurempi kuin absoluuttisesti tarvittava vesimäärä hydraa-mista varten. Teollisuudessa on tunnettua, että erityisesti valmistettaessa massiivisia betonilaattoja (esim. katukiviä) on mahdollista saada tämä ylimäärävesi pois siten, että käytetään hyvin korkeaa painetta puristimessa, mikä lisää betonin tiheyttä. Tässä edullisessa tavassa keksinnön toteuttamisessa poistetaan osa ylimäärävedestä betonista paineella, joka kehittyy siihen itseensä puhallettaessa ilmaa ilman, että nostetaan tiheyttä.

Betoni laajenee muotissa alumiinijauheen reaktion vaikutuksen perusteella kunnes muotti on täynnä. Tämä tapahtuu ajan suhteen huomattavasti aikaisemmin kuin laajeneminen olisi loppunut, jos muotti olisi ollut avoin. Tämä lopullinen laajeneminen pysähtyy muotin lujuuden johdosta niin, että koko massa joutuu paineen alaiseksi. Paineen suuruus määrätään ottaen huomioon materiaalin haluttu lopullinen tiheys ja se korkeus, mihin materiaali valetaan. Valamisen tai seoksen kaatamisen aika (ts. sen ilman muodostumisen määrä, joka jatkuvasti on jäljellä), se syvyys, mihin betoni valetaan ja järjestely, jota käytetään kaasun ja ilman poistamiseksi, määrätään kokeellisesti.

Alumiinijauheen ja muiden kemikaalien sekä lämpötilan, joita käytetään prosessissa, valinta on sellainen, että saadaan hyvin nopea laajeneminen sekoittimessa, jotta tehtäisiin mahdolliseksi kannattaa runkoainesta ja myöskin jotta tehtäisiin mahdolliseksi, että ennen kuin kaadetaan seos, saavuttaa sellainen osuus kokonaislaajentumises-ta, että muotti voidaan täyttää suuremmassa asteessa kuin tähän saakka on ollut mahdollista tunnetuissa kevytbetonin valmistusmenetel- 10 57225 missä. Lopullinen laajentuminen kehittää sitten paineen muottiin ja tämä jatkuu pitempään kuin on ollut tavallista tunnetulla tekniikalla avoimilla muoteilla, niin että paine pysyy muotissa, kunnes materiaali on kovettunut, ja tämä parantaa sitoutumista tai tarttuvuutta materiaalin ja mahdollisten raudoitusterästen välillä sekä myös hienon materiaalin ja karkean runkoaineen välillä. Ilman tätä lopullista laajentumista materiaali pyrkisi irtautumaan kannesta.

Jos tätä tapahtuu jossakin määrin, tuote katsotaan käyttökelvottomaksi.

Edellä kuvatun keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa kaadetaan betonia yläpuolelta muotteihin, jotka sen jälkeen suljetaan.

Jos halutaan voidaan betoni pumpata suljettuun muottiin, esim. pohjasta, vastaavalla tavalla kuin muovia ruiskutetaan ruiskumuotin sisään.

Eräs esimerkki muotista,jota käytetään menetelmän soveltamisessa, esitetään oheisessa kaavamaisessa piirustuksessa, jossa kuvio 1 esittää muotin yläosan perspektiivikuvaa, kuvio 2 esittää leikkausta muotin kannen osasta ja esittää tiettyjä osia alhaaltapäin, ja kuvio 3 esittää kannen osan tasokuvaa.

Viitataksemme nyt piirustukseen koottu muotti käsittää pystyt sivut 1, 2 ja päädyt 3» 4 sekä poistetut pystyt erotusseinät 5·

Muotissa on myös esittämättä jätetty pohjaosa. Kaikki nämä osat ovat rei 'itettyjä.

Muotissa on kansi, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 6 ja joka käsittää rivin yhdensuuntaisia kaistalemaisia osia 7, joissa on ylös käännetyt reunat 8, jotka on kiinnitetty sivut vastakkain pulteilla 9 ja joita vahvistaa kaksi kaistalemaista osaa 10 poikittain yläosan yli, jotka osat 10 on kiinnitetty pulteilla 11. Kaistalemaiset osat 7, 10 esitetyssä esimerkissä ovat standardityyp-pisiä kaapelilevyjä, mutta jos niin halutaan, voidaan käyttää erityisesti valmistettua yksikkökantta. Osissa 7 on vaihtelevan suuruisia reikiä raoista 14, joiden mitta on 6,35 x 19,05 mm ja päät soikeat, pyöreisiin reikiin 15, joiden halkaisija on 6,35 mm, jotka reiät on järjestetty kuviossa 3 esitettyyn tapaan. Reikien suuruus ja sijoitus voivat vaihdella laajoissa rajoissa.

Kun muotti on koottu kantta 6 lukuunottamatta, seos kaadetaan eri tiloihin 16 erotusseinien 5 väliin, kunnes seos tulee yläosan läheisyyteen. Etäisyys yläreunan alapuolelle, ts. se kohta, jossa kaataminen lopetetaan, määrätään kokein annettuja ehtoja varten. Esimerkiksi muotissa, joka on 2,74 m korkea, kaataminen voidaan lopettaa 57225 15,2 cm:n päässä yläreunasta. Hyvin laakeassa muotissa, jonka korkeus on noin 15,2 crt, kaataminen voidaan lopettaa 2,5 cm:n päässä yläreunasta. Tyhjätilan yläreunassa tulee olla suurempi syvemmälle muoteille mutta tämän ei tarvitse olla suhteellista. Etäisyys tulee myöskin riippumaan siitä tiheydestä,mikä on tarkoitus antaa betonille, jolloin kevyempi betoni luovuttaa enemmän kaasua.

Suodatinpaperi 20 pannaan muotin yläpuolelle, minkä päälle kansi 6 jännitetään lujasti esimerkiksi korvakkeiden 21 avulla, jotka sijaitsevat päätyseinissä 5, **, ja vahvistusosissa 10 sijaitsevien sulkuhakojen 22 avulla. Eri tyyppisiä suodatinpapereita voidaan käyttää. Vaadittava lujuus riippuu kehittyneen paineen suuruudesta, p joka voi nousta 0,7 kg/cm :aan, ja kannen reikien suuruudesta.

Jos kannen reiät ovat riittävän pieniä, esim. halkaisijaltaan noin 1 mm, niin hyvin vähän kiinteää materiaalia tulee kulkemaan läpi ulos, vaikka ei käytettäisikään suodatinpaperia.

Kun betoni on jäykistynyt, kansi poistetaan, minkä jälkeen kappale nostetaan ulos tai poistetaan muulla tavoin. Jokainen vierekkäisten kappaleiden välillä oleva erotusseinä voidaan nostaa erikseen pois sen jälkeen, kun paine on poistettu päätyseiniltä ja sivu-seiniltä.

Kuvatulla menetelmällä saadaan seuraavia etuja: a) koska betoni voi olla homogeenista aina 3,05 m:n korkeuksiin saakka, voidaan valmistaa suuria yksikköpaneleja, jotka , mikäli niitä yleensäkään on voitu valmistaa tähän saakka, on tarvinnut valmistaa joukosta yksittäisiä "lankkuja", jotka on ollut liitettävä yhteen.

b) normaalissa puhalletussa betonissa esiintyy huomattavia teknisiä vaikeuksia ja vaaditaan suurta taitavuutta, jotta voitaisiin saada vakiotiheys, niin että voidaan tuottaa homogeenista materiaalia myös muoteissa, joiden syvyys on aina 0,6l m. On välttämätöntä poistaa useita cm yläosasta valetusta materiaalista sen jälkeen, kun se on jäykistynyt. Juuri kuvattu menetelmä parantaa homogeenisuutta myös hyvin suureen syvyyteen ja sen avulla vältytään tarpeesta leikata pois yläosa valetusta materiaalista.

c) tunnettu materiaalipaino sijoitetaan muottiin, ei tule mitään hukkaa, ja materiaalin lopullinen tiheys voidaan kokonaan määrätä edeltäkäsin.

d) täryttäminen on tarpeeton: massassa syntyvä paine tiivistää materiaalin tiiviisti mahdollisesti käytettyjen raudoitusterästen ympärille, antaa hyvän sitoutumisen teräsvahvistukseen päin vastoin kuin tavallinen kevytbetoni, johon on lisätty ilmaa, kun laajentumi- 12 57225 nen teräksen ympärillä ylöspäin aiheuttaa sen mikä tavallisesti merkitsee varjovaikutusta, ts. päästämistä raudoitusteräksen yläosan ja materiaalin välillä, mikä pienentää vakavasti materiaalin tarttuvuuden voimakkuutta mahdolliseen raudoitusteräkseen. Materiaalin tiivistyminen raudoitustankojen ympärille auttaa myös teräksen korroosion estämisessä.

e) betonin paneminen paineen alaiseksi sen jäykistyessä ei ai noastaan lisää tarttumislujuutta materiaalin ja mahdollisen teräs-raudoituksen välillä, vaan sillä on sama vaikutus materiaalin tiivistämisessä kevyen runkoaineksen sisään ja ympärille, millä on* pyrkimys parantaa betonin fysikaalisia ominaisuuksia. Jos edelleen on toivottavaa profiloida tai valaa malli koristetarkoituksia tai muita tarkoituksia varten yksikköön, laajentuminen auttaa paineen johdosta sitä, että saadaan puhdasreunainen ja tarkka tulos.

Claims (4)

1. 57225 13
2. 1. Menetelmä kevytbetoniSten, etenkin seinämä- ja kattosuuruutta olevien rakennusyksiköiden valmistamiseksi, jossa menetelmässä muodostetaan kuiva seos alumiinijauheesta, alkalista, ilmastuskataly-saattorista ja saippuasta, viedään seos veteen, jonka lämpötila on 35~75°C, muodostetaan seos portland-sementistä ja hienosta täyteaineesta sekä edellä mainitusta vesiseoksesta, jolloin vesiseos lisätään sementtiseokseen heti sen jälkeen kun kuiva alumiinijauheseos on lisätty veteen, käytettäessä myös karkeata täyteainetta tämä lisätään valmiiseen seokseen sen jälkeen kun ilman muodostuminen seoksessa on alkanut, kaadetaan seos muottiin, suljetaan muotti osittai-sesti, ja annetaan seoksen jähmettyä muotissa ilman muodostuksesta syntyvässä paineessa, tunnettu siitä, että a) muotti on yhtä korkea kuin rakennuskerros, b) että seos viedään muottiin kun ilman-muodDstuminen on alkanut, c) että muotti suljetaan asettamalla muotin päälle rei'itetty jäykkä kansi muotin yläosan koko pinnalle ja suodatinaine kannen alle, jolloin kaasun ja nesteen mutta ei kiinteiden aineiden poistuminen mahdollistuu, ja d) että muotti puretaan kun seos on jähmettynyt ja aikaansaatu yksikkö käsitellään autoklaavissa sen kovettamiseksi.
3. 2. Muotti patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että muotti on koottu muotti, jossa on irrotettavat pystysuuntaiset väliseinät useampien yksiköiden muodostamiseksi.
4. 1. Förfarande för framställning av lättbetongbyggnadsenheter sär- skilt av vägg- och takstorlek, varvid man bildar en torr blandning av aluminiumpulver, alkali, katalysator för luftning eller porose-ring sarat tväl, inför blandningen i vatten, som har en temperatur om 35-75°C, bildar en blandning av portland-cement och fint fyllnads-material samt nämnda vattenblandning, varvid vattenblandningen till-föres cementblandningen genast efter att aluminiumpulverblandningen införts i vatten, vid användning även av grovt fyllnadsmaterial till-föres detta den färdiga blandningen genast efter det, att porose-ringen i blandningen börjat, häller blandningen i en form, sluter formen delvis och läter blandningen stelna i formen under det tryck som uppkommer av poroseringen, kännetecknat därav