FI57166B - Plastprofillist - Google Patents

Description

L·.rftl KUULUTUSJULKAISU CHA/Lt ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT ^ & 0

JgJS C (45) Patentti ny^n^tty 10 v6 1930 ^ ^ (51) Kv.lk.'/tnt.CI.* £ 06 B 7/23 SUOM I —FI N LAN D (21) I4t*n«lh»k«mui —P«t*nt»n*ölii*ln| 762791 (22) HaktmtopiWI—An»öknln|»dif 30.09*76 (FI) (23) Alkupaivt—GHtlgh«tadag 30.09*76 (41) Tulkit julkiseksi— Blhrlt offsntllf 31.03.78

ntmttl. j· r.klrt.rlh«llltu. NlhtMU^ J. kuuLJullutauo pvm.- OA AO ftA

P»t*nt> och r*fl<t«r*tyr«lMn ' AmMon uthcd odi utl-skrlfteo publkerad 29.02.00 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet (71) Schlegel GmbH, Bredowstr. 33, 2000 Hamburg 71», Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Frank Eggert, Hamburg, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Oy Kolster Ab (5U) Muovinen muotolista - Plastprofillist

Keksinnön kohteena on muovinen suulakepuristettu muotolista, joka käsittää kiinnitysosan ja vaikuttavan osan, jollaiset ovat esim. tiivistysprofiilissa, jolloin kiinnitysosassa on kiinnitysuraan, jollaisia on erikoisesti puurakenneosissa, puristamalla sisäänkiinni-tettävä varsi, joka on suhteellisen kovaa ainetta, ja joka on sivultaan hammastettu, jotta sillä olisi kiinnittävä vaikutus uran seinämään .

Tällaiset hammastetut varret voivat kompensoida vain vähäisiä leveystoleransseja. Niillä on myös se varjopuoli, että niiden poistaminen kiinnitysurasta yleensä aiheuttaa puuaineen vahingoittumisen.

Keksinnön pohjana on tehtävä luoda muotolista, joka on edellämainitun lainen ja jolla ei ole näitä varjopuolia.

Keksinnön tnukainen ratkaisu on siinä, että varsi kannattaa toisella puolellaan jännityksettömässä tilassa varresta lähes kohtisuoraan ulkonevaa, elastisesta muotoutuvaa kiinnityskieltä, joka on suhteellisen pehmeää ainetta, ja joka tarttuu toiseen uran seinämään ottaakseen vastaan kiinnitysuran leveystoleranssit, ja joka on muodostettu ainakin asennustilassa tiiviistä, lovettomasta profiiliosasta, 2 57166 jonka keskimääräinen paksuus on jännityksettömässä tilassa vähintään puoliksi niin suuri kuin sen pituus ja varren lähellä olevalla alueella vähintään 90 % pienimmästä esiintyvästä, varrenpaksuudella vähennetystä uranleveydestä.

Suhteellisen kovalla aineella on keksinnön yhteydessä ymmärrettävä sellaista, joka kiinnitysuraan puristettaessa ei muotoudu ollenkaan tai muotoutuu vain vähäisessä määrin. Suhteellisen pehmeällä aineella on ymmärrettävä sellaista, joka asennettaessa sallii kielen taivuttamisen ja sivuilta puristamisen. Elastisuuden tulee olla kuten kumielastisella aineella, ja sen tulee varmistaa muotovoimat, jotka takaavat urassa pysymisen tavanomaisten käyttöaikojen ja lämpötilojen ajaksi.

Keksinnön mukaisia muoto-osia käytetään edullisesti ovien ja ikkunoiden tiivistämiseen. Silloin kiinnitysura jyrsitään jyrsin-koneella puuosaan. Tällöin voi uran annettu leveys pienentyä jyrsin* terän kulumisesta ja puun peräänantamisesta johtuen. Nämä miinustoleran-sit ovat suhteellisen vähäisiä, nimittäin säännöllisesti paljon alle 10 %. Sitävastoin voivat plustoleranssit, siis uran leveyden suureneminen, olla annettuun mittaan nähden suurempi, nimittäin aina 30 prosenttiin saakka, joskin näin suuret poikkeamat esiintyvät vain harvoin. Siksi on pyrittävä ehdottomasti varmaan perustukseen ja lähellä annettua mittaa olevaan uran leveyteen, jolloin poikkeustapauksissa, suurilla plustoleransseilla riittää kun muotolistan poistamista vastaan asetetaan huomattava vastus.

Kun varsiosan toisella puolella oleva pehmeä kieli on suhteellisen pitkä ja elastinen voima saadaanaikaan vain taivuttamalla tätä kieltä, on aikaansaatu tarttumisvoima suhteellisen vähäinen. Sitäpaitsi tämä voima jakaantuu suhteellisen suurelle alalle, jolla kieli nojaa vastaavaan uran seinämään. On osoittautunut, että sellainen suuripin-tainen yhdistelmä on mahdollisimman suurta kiinnitysvoimaa ajatellen epäedullinen. Jos yritetään vetää sellaisella kielellä varustetun muotolistan varsi ulos, niin kieli liukuu, muuttamatta sen suhteellista asentoa varsiosaan nähden, pitkin vastaavaa uran seinämää.

Periaatteessa toisin käyttäytyy keksinnön mukainen, hyvin tiiviiksi muodostettu kieli. Senvuoksi että se on muodostettu, ainakin varren lähellä olevalla alueella, hyvin paksuksi, nimittäin niin paksuksi tai lähes niin paksuksi, kuin on varsiosan ja uran seinämän välissä käytettävissä oleva kielen tila, normaali taivutus tietyllä taivutussäteellä ei riitä sen painamiseksi uran sisään. Sitä täytyy lisäksi puristaa kasaan painamalla sivulta varren läheltä. Sillä tavoin se saadaan asettumaan suurella voimalla ja kovalla hankauksella 3 57166 vastaavalle uran seinämälle. Jos nyt yritetään vetää muotolista ulos kiinnitysurasta» niin hankaus kielen ja uran seinämän välillä on niin suuri, että kieli tarttuu uran seinämään, niin että se varren ja uran välisen suhteellisen liikkeen kautta sitäkin tietä puristuu ja niin sanotusti kiilautuu varren ja uran seinämän väliin. Senjälkeen kun on saavutettu asema, jossa kielen pituussuunta tulee poikittain varren ja uran seinämän suuntaan nähden ja jossa kielen aiheuttama poikittaisvoima on maksimaalinen, ponnahtaa kieli ympäri toiselle puolelle (uran pohjaan). Sen silloin synnyttämä hankausvastus on olennaisesti pienempi, kuin aikaisemmin, kuitenkaan tätä tilaa ei käytännössä saavuteta, koska kielen vastus, jolla se vastustaa muoto-listan ulosvetämistä siihen väliasentoon, jossa sen pituussuunta on kohtisuorassa varren Suuntaa vastaan, on suurempi kuin asennussuunnassa tavallisesti esiintyvät voimat.

Tämä pätee, ei ainoastaan normaalitapauksissa, joissa uran mitta on lähellä annettua mittaa, tai on sitä pienempi, vaan periaatteessa myöskin huomattavilla plustoleransseilla. Tosin silloin ei kielen sivuttainen puristus ole normaalissa asennustilassa niin suuri, kieli on kuitenkin suhteellisen jyrkässä asennossa uran seinämään nähden niin että se huolimatta vähäisemmästä puristumisesta muotolistan irroitusliikkeen aikana tarttuu uran seinämään ja vastustaa ulosvetämistä kasvavalla vastuksella.

Tästä toimintaselostuksesta käy ilmi, että tämä on kielen tiiviille muodolle ratkaisevan tärkeää (suuri paksuus suhteessa asen-nusuraan ja vähäinen pituus). Tämän tiivistyneen muodon etuja ei saavutettaisi, jos “kieli varustetaan taivutusta helpottavilla leikkauksilla tai muilla poikkileikkauksen muutoksilla. Tulee siis mieleen, että ainakin kielen vartta lähellä oleva alue on tiivis, siis loveton. Tiivistysominaisuudaiyhteydessä tulee mieleen asennustilanne. Ei haittaa, jos kielen jännityksettömässä tilassa sen taivutettaessa puristuneella sivulla on mitä tahansa leikkauksia, edellyttäen, että nämä taivutettaessa jatkuvasti sulkeutuvat niin pitkälle, että ne eivät vähennä kielen sivuttaista puristumista vastaan muodostamaa vastusta.

Kielen varren lähellä olevalla alueella on tässä yhteydessä ymmärrettävä jännityksettömän kielen aluetta, joka on varren ja vastapäätä sijaitsevan uran seinämän muodostavan linjan välissä.

Edullista on, että kiinnityskieIen keskimääräinen paksuus varren läheisellä alueella on suunnilleen yihtä suuri kuin varren paksuuden mitan verran pienempi uran annettu leveys. Tämä ei merkitse, että kieli voidaan sovittaa annetun leveyden omaavaan uraan pakottamatta taivuttaen, taivutus on nimittäin tunnetusti pienellä säteellä 57166 sidottu paks imemiseen. Kielen muovaukseen taivuttamalla vaikuttaa niinmuodoin urassa, jonka leveys on lähellä annettua arvoa, lisäksi kielen sivultapuristuminen.

Tarkoituksenmukaisella tavalla kiinnityskieIen keskimääräinen paksuus varren läheisellä alueella on noin kaksi kolmasosaa kielen pituudesta.

Koska kieli tarttuu kiinni vastaavaan uran seinämään, se voi olla varustettu vastaavalla alueella hankausta lisäävillä rivoilla ja/tai reunoilla.

Edelleen on edullista, että kiinnityskieli on varsiosan suuntaan nähden jännityksettömässä tilassa, 80 - 60° kalteva.

Keksinnön tapauksessa ovat uraan kiinnittämistä palvelevat profiilin osat epäsymmetriset ja irrotussuunnassa vaikuttavat voimat kohtaavat, suunnasta riippuen, erilaisen irrotusvastuksen. Sellaisella kiinnitys- ja vaikutusosien järjestelyllä, että irrotusvoimat esiintyvät tavalliseen tapaan yksipuolisesti epäsymmetrisinä, on sentähden tarkoituksenmukaista laatia järjestely siten, että aina saavutetaan maksimaalinen irrotusvastus.

Tämä pätee erikoisesti käytettäessä keksinnön mukaista muoto-listaa ovi- tai ikkunatiivisteenä. Sen lisäksi muotolistan kiinnitys-osa sijaitsee ikkunan- tai oven uiko- tai sisäkehyksen vastapinnalla, jolloin tiivistyskieli on kiinnitetty kiinnitysosan toiseen päähän. Eräässä paljon käytetyssä järjestelyssä on sen lisäksi pidätysura järjestetty siten, että se, tarkemmin sanottuna uran seinämä on samalla poikkiviivalla vastepinnan kanssa. Tätä käyttötapausta varten on tarkoituksenmukaista, että keksinnön mukaisen muotolistan kiinnitys-kieli on järjestetty vastepinnasta etäämmällä olevalle puolelle vartta. Siten saadaan nimittäin kohonnut vastus ulkoapäin vaikuttavia voimia vastaan. Muotolistaa voidaan myös paremmin rullata. Edelleen tällä on seurauksena parempi pidätysosan perustus vastepinnalle, etenkin kun kiinnitysosa on taipunut vastepintaan kohdistuvan esijännityksen muodostamiseksi.

Eräässä toisessa, myöskin usein valitussa järjestelyssä kiinnitysura on leikattu kohtisuoraan vastepinnan suhteen. Se merkitsee että muotolistan varsi on järjestetty poikkileikkaukseltaan kulmikkaasta vastepinnalle nojaavaan kiinnitysosaan nähden. Koska tiivistyskieli on tavalliseen tapaan kiinnitetty kiinnitysosan toiseen poikkileikkaus-päähän,on se järjestetty syrjään siirretyksi varteen nähden. Mikäli muotolistan tiivistyskieleen vaikuttaa vastepinnalta kohdistuva voima, niin varsiosaan vaikuttaa tämän ohella momentti. Keksinnön mukaisesti K - .il i% 5 57166 tätä momenttia vastaan on olemassa muotolistan erikoisen varma asento ja korkea irrotusvoima» kun kiinnityskieli on järjestetty sille puolelle vartta, jolle kiinnitysosan vaikuttava osa on kiinnitetty.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten piirustukseen, joka havainnollistaa edullisia suoritusmuotoja.

Siinä kuvio 1 on poikkileikkaus erään muotolistan jännityksettö-mäetä varresta, kuviot 2 ja 3 ovat vastaava poikkileikkauskuva varresta eräässä kiinnitysurassa, kuvio *+ on tiivistysprofiili sisäänrakennetussa tilassa, kuvio 5 on eräs toinen suoritusmuoto tällaisesta tiivistys-profiilista.

Piirustuksessa ovat kaikki muotolistan poikkileikkausosat, joitten tulee olla suhteellisen kovaa ainetta vinoviivoitettu ylhäältä vasemmalta oikealle alas, kun taas suhteelliset pehmeät profiilin osat on vinoviivoitettu vasemmalta alhaalta oikealle ylös.

Kuvan 1 mukaisesti on suhteellisen kovaa ainetta olevassa varressa 1 toisella puolella hampaita 2, jotka vaikuttavat uran seinämään 3, kun taas varren 1 toisella puolella on pehmeätä ainetta oleva huuli H, joka on kestävästi hitsatty varteen 1, suulakepuristamalla molemmat osat yhdessä. Esitetyssä esimerkissä kieli on järjestetty varteen 1 alapäähän, mutta se voi olla myös anennettu hieman ylemmäksi, milloin halutaan, jotta sen synnyttämät voimat jakautuvat tasaisesti hampaille 2.

Huomataan, että kieli H on asetettu hyvin tiiviisti, ainakin sillä alueella, joka on hampaiden 2 vastakkaisella puolella olevan varren 1 osan 5 ja uran seinämää 6 kuvaavan viivan 7 välissä, kielen jännityksettömässä tilassa. Viivojen 5 ja 7 välinen etäisyys on suunnilleen sama kuin kielen paksuus tällä alueella.

Varteen puristaminen uraan kuvan 2 mukaisesti ei johda sen mukaisesti vain kielen 4 taipumiseen, vaan myös sivuttaiseen puristamiseen. Tämä pätee ainakin yleisimmällä toleranssialueella viivan 7 kuvaaman uran annetun leveyden molemmin puolin. Jos nyt yritetään vetää varsi pois urasta nuolen 8 (kuv 3) suuntaan, niin yhteen puristettu kieli «♦ ei voi seurata varren suhteellista liikettä, niin että osoitettu, varteen alaspäin suuntautunut kielen muodonmuutos antaa myöten, joka johtaa kielen edelleen kohoavaan poikittaispuristumiseen ja sitä tietä suurempiin kiinnitysvoimiin.

Kuvio 4 esittää erään ikkuna- tai ovitiivisteen asennusta- 57166 pausta. Eräässä uiko- tai sisäkehyksessä on muodostettu kynte pintojen 9 ja 10 avulla, jossa pinta 10 muodostaa vastepinnan. Tätä on jatkettu muodostamalla kiinnitysura 11 samalle poikkiviivalle kuin vastepinta. Kiinnitysuraan on asetettu varsi 1 joka kuuluu tiivistyslistan kiinnitysodaan 12. Tämä kiinnitysosa on litteä laippa, joka on painettu tasaisesti vastepinnalle 10. Sen päästä ulkonee sen kanssa samana kappaleena suulakepuristettu tiivistys-lista 13. Senvuoksi, että kiinnitysosa 12 paineet saumattomasti vaste-pintaa 10, on se, kuten katkoviiva 14 osoittaa, jännityksettömässä tilassa hieman kaareva, jotta se, asennettaessa esijännityksen alaisena, painuu vastepintaan 10. Tämä esijännitys saa aikaan momentin, jonka puurakenne ottaa vastaan nuolten 15 ja 16 suunnassa. Momentti kasvaa, kun nuolen 17 suunnassa vaikuttaa voima, joka voi syntyä esim. liimattaessa tiivistyskieli 13 vastatiivistyspintaan. Pehmeän kielen 4 mainitulla järjestämisellä varren 1 yläpuolelle tapahtuu momenttivoimien siirtäminen puurakenteeseen yksinomaan suhteellisten kovien profiiliosien kautta, kieli H on momenttivoimien kuormittama.

Eräs tämän järjestelyn lisäetu on siinä, että varsi 1 on olennaisesti samalla poikkiviivalla muun kiinnitysosan 12 kanssa, niin että profiili voidaan rullata kevyesti ja ilman viistoa taivutusta. Lopuksi on tämän järjestelyn eräs etu siinä, että puristettaessa profiilia uraan 11 nuolen 18 suunnassa vaikuttavat asennus-voimat suoraviivaisesti kiinnitysosan kautta varteen 1, ilman että tarvitsee pelätä ei-toivottua voimien sivulle suuntautumisesta johtuvaa taipumista ja joustamista.

Kuvion 5 asennusesimerkissä on ura 19 leikattu poikittais-suunnassa vastepintaan 10 nähden. Jos tähän profiiliin vaikuttaa irrotusvoima, esimerkiksi vastepintaan liimatun kielen 13 johdosta, nuolen 20 suunnassa, niin tästä syntyy varren 1 alueella taivutus-momentti, joka puurakenteen täytyy ottaa vastaan nuolten 21 ja 22 suunnassa. Kielen 4 kohdalla vahvistuu siten puristus vastaavaa uran seinämää vasten. Näin kieli puristuu tiiviiseen kosketukseen tämän seinämän kanssa ja hankausvoima kasvaa.

Kuten kuvion 4 tapauksessa, kiinnitysosa 12 voidaan puristaa esijännityksellä vastepintaan 10.

Kielen 4 hankausvoiman kohottamiseksi vastaavaan uran seinämään nähden on järjestetty kuvion 1 mukaisesti eteentyöntyvät terävät rivat tai reunat (23) , joihin kuuluu myös kielen siiivtymäkohta sivupinnasta otsapintaan. Kielen keskimääräinen taipuma varteen 1 päin on merkitty pistekatkoviivalla 24.

Claims (9)

57166

1. Muovista suulakepuristettu muotolista, joka muodostuu kiinnitysosasta ja vaikutusosasta, esim. tiivistysprofiilista, jossa kiinnitysosa muodostuu kiinnitysuraan (11,19), erityisesti puuraken-neosissa, sisäänpuristamalla kiinnitettävästä varresta (1), joka on suhteellisen kovaa ainetta, ja joka on toiselta puoleltaan hammastettu tarttuakseen uran toiseen seinämään, tunnettu siitä, että varsi (1) kannattaa toisella puolellaan (5) jännityksettömässä tilassa varresta (1) lähes kohtisuoraan ulkonevaa, elastisesta muotoutuvaa kiinnityskieItä (H), joka on suhteellisen pehmeää ainetta, ja joka tarttuu toiseen uran seinämään (6) ottaakseen vastaan kiinni-tysuran (11,19) leveystoleranssit, ja joka on muodostettu ainakin asennustilassa tiiviistä, lovettomasta profiiliosasta, jonka keskimääräinen paksuus on jännityksettömässä tilassa vähintään puoliksi niin suuri kuin sen pituus ja varren lähellä olevalla alueella vähintään 90 % pienimmästä esiintyvästä, varrenpaksuudella vähennetystä uranleveydestä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotolista, tunnettu siitä, että kiinnityskielen (H) keskimääräinen paksuus lähellä vartta olevalla alueella (5-7) on suunnilleen niin suuri kuin varren paksuudella vähennetty uran annettu leveys.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen muotolista, tunnet-t u siitä, että kiinnityekieIen (4) keskimääräinen paksuus varren lähellä olevalla alueella (5-7) on noin 2/3 kielen pituudesta.

4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen muotolista, tunnet-t u siitä, että kiinnityskielen (4) uran seinämää (6) koskettamaan määrätyllä pinnan alueella on hankausta lisääviä ripoja ja/tai reunoja (23).

5. Yhden patenttivaatimuksista 1-4 mukainen muotolista, tunnettu siitä, että kiinnityskielen (4) keskimääräinen kaltevuus (24) varren suuntaan nähden on jännityksettömässä tilassa 80° ja 60° välillä.

6. Patenttivaatimuksien 1-5 mukainen muotolista käytettäväksi ovi- tai ikkunatiivisteenä, jonka kiinnitysosa (12) sijaitsee kyntteen vastepinnalla (10), jolloin vastepinta (10) on samalla poikkiviivalla kiinnitysuran (11) toisen seinämän kanssa, tunnettu siitä, että kiinnityskieli (4) on järjestetty varren (1) tämän seinämän vastakkaiselle puolelle.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen muotolista, tunnettu siitä, että kiinnitysosa (12) on taivutettu (14) vastepinnalle (10) 8 57166 kohdistuvan esijännityksen muodostamiseksi.

8. Yhden patenttivaatimuksista 1-7 mukainen muotolista, käytettäväksi ovi- tai ikkunatiivisteenä, jossa on vastepinnalla (10) sijaitseva kiinnitysosa (12), jolloin kiinnitysura (19) on leikattu vastepinnalle (10) tähän nähden kohtisuoraan ja muotolistan varsi (1) on järjestetty vastaavasti kulmikkaasta kiinnitysosaan (12) nähden ja jolloin edelleen muotolistan vaikuttava osa (13) kiinnitys-osassa (12) on varteen (1) nähden kiinnitetty syrjään siirretystä, tunnettu siitä, että kiinnityskieli (4) on järjestetty sille puolelle vartta (1), jolle on kiinnitetty vaikuttava osa (13) kiinni-tysosaan (12).

9 571 66