FI56944B - Anordning foer stegvis matning i fram- eller backriktning av en vagn vid en tryckanordning - Google Patents

Description

ra, .... KuuLUTUsjuLKAisu [] ( 1) UTLÄGGN INGSSKRIFT 56944 • jifXC (45) Fat?nthi syönnitty 12 05 1930

Patent aed'ielat v (51) Kv.lk.*/int.CI.· B 41 J 19/32 SUOMI-FINLAND (21) P*t«nttlhak«mut — PitwitamBknlng 1651/71 (22) Hakamispilvl — AnsSknlngsdag 30.06.71 * ' (23) Alkupllvft —Glltightttdag 30.06.71 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offentlig 31.12.71

Patentti- ja rekisterihallitus . . .. .,..,.,..

_ ' (44) Nihaviktlpanon j» kuuUulkaisun pvm. —

Patent-och registerstyrelsen · Ansölun utisgd och uti.tkriftun pubiicered 31.01.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Boglrd prlorltet 30.06.70

USA (US) 5H2U

(71) International Business Machines Corporation, Armonk, N.Y. 1050U, USA(US) (72) James Sherwood Forrest, Lexington, Kentucky, John Robert Litkenhus, Lexington, Kentucky, Donald June Steger, Corinth, Kentucky, USA(US) (7M Oy Kolster Ab (5I+) Laite, jolla asteittain syötetään eteenpäin tai taaksepäin painantalait-teen vaunua - Anordning för stegvis matning i fram- eller backriktning av en vagn vid en tryckanordning

Keksinnön kohteena on laite, jolla asteittain syötetään eteenpäin tai taaksepäin painantalaitteen vaunua tai vastaavaa ja joka käsittää kaksi koneen runkoon laakeroitua, keskenään yhdensuuntaista kiskoa, joista toinen on kiinteä pidätyskisko ja toinen pituussuunnassa edestakaisin siirrettävä ohjauskisko, joka jokaista syöttöaskelta varten saa määrätyn siirtymän, jolloin pidätys-kisko toimii yhdessä vaunuun asennettujen pitosäppien kanssa ja ohjauskisko toimii yhdessä vaunuun asennettujen syöttösäppien kanssa.

Aikaisemmin on ehdotettu sellaista syöttömekanismia yksielementtisen painantapään siirtämiseksi eteenpäin, jossa käytetään hyväksi kahta rinnakkain olevaa hammaskiskoa, joista toinen on kiinteä, ja vaunua, joka on tarkoitettu yksielementtiselle painantapäälle ja jolla on säppielimet, jotka liittyvät kumpaankin hammaskiskoon. Jokaisen painantajakson aikana liikkuva hammaskisko siirtyy jousivoiman vastaisesti painantapään siirtämiseksi eteenpäin kiinteään telaan verrattuna. Tällöin aikaisemmin esitetyssä syöttömekanismissa painanta-pää etenee samanverran kunkin painojakson aikana. Vaunussa olevat säppielimet, jotka on tarkoitettu painantapäälle ja jotka toimivat kiinteänä hammaskiskon kanssa, pitävät painantapään eteenpäin siirtyneessä asennossa.

2 56944

Liikkuvalla hammaskiskolla oleva jousi, joka jatkuvasti jännittää sitä vastakkaisessa suunnassa, estää kuitenkin tämän aikaisemmin ehdotetun syöttö-mekanismin käyttöä painantapään liikuttamiseksi vastakkaisessa tai taaksepäin tapahtuvassa suunnassa. Tällöin aikaisemmin esitettyä syöttömekanismia voidaan käyttää ainoastaan yksielementtisen painantapään liikuttamiseksi eteenpäin menevässä suunnassa. Samanlaista mekanismia on myöskin käytetty ainoastaan taaksepäin kulkevassa suunnassa.

Lisäksi aikaisemmin ehdotetun syöttömekanismin täytyy siirtää yksielement-tistä painantapäätä saman verran kunkin painojakson aikana. Täten aikaisemmin esitetty syöttömekanismi rajoittuu ainoastaan siihen tapaukseen, että yksi-elementtistä painantapäätä siirretään sama pieni lisäys kunkin painojakson aikana. Koska konekirjoittajalle on välttämätöntä se, että hän voi myöskin siirtää taaksepäin samoin kuin eteenpäin kirjoitettavaa kohtaa, aikaisemmin esitetty mekanismi ei yleensä sovellu kirjoituslaitteisiin. Esillä olevalla keksinnöllä ratkaistaan onnistuneesti edellä mainittu ongelma käyttämällä hyväksi kahta oleellisesti yhdensuuntaista hammaskiskoa, jotka sallivat kirjoitettavan paikan liikuttamisen sekä eteenpäin että taaksepäin tapahtuvassa suunnassa.

Keksinnön mukainen laite on tunnettu - molemmin puolin useilla porrasmaisesti sovitetuilla vastepinnoilla varustetusta, ohjauskiskon raossa ja kohtisuoraan tämänliikkeen suuntaa vastaan siirrettävästä pidätyselimestä, jonka siirto tapahtuu painantaa varten tarkoitettujen merkkien leveyksien määräämissä askelissa, - ohjauskiskon pituussuunnassa tapahtuvaa siirtoa varten valinnaisesti eteenpäin tai taaksepäin kulkevassa suunnassa valinnaisesti kahden toiminta-asennon välillä siirrettävästä käyttöelimestä, jolla on muuttumaton, ohjauskiskon siirrosta riippumaton iskun pituus ja joka molempia siirtosuuntia varten sovitettujen kulmavipujen sekä tasausjousen välityksellä vaikuttaa ohjauskiskoon sekä - syklisesti kytkettävästä nivelmekanismista, joka askelsyöttöliikkeen aikana vaikuttaa pitosäppeihin ja syöttösäppeihin vaunun vaiheittaiseksi, samanaikaisesti kytkemiseksi vuorotellen pidätyskiskoon tai ohjauskiskoon.

Tämän keksinnön mukainen syöttömekanismi on erittäin käyttökelpoinen suhteellisen välin omaavissa kirjoituskoneissa. Suhteellisen välin omaavassa kirjoituskoneessa kirjoitusmerkin leveydet vaihtelevat merkin luontaisen leveyden mukaisesti. Täten sellaiselle kirjamerkille annettu tila, jolla on pieni luontainen leveys, on pieni verrattuna sellaisiin kirjamerkkeihin, jolla on suuri luontainen leveys. Erilaisille kirjamerkeille on valittu mielivaltaiset leveys-yksiköt niiden luontaisen leveyden mukaisesti.

i Tämä keksintö, joka käyttää yksinkertaista syöttömekanismia, jotta saataisiin säädettävä väli merkin leveyden mukaisesti eteenpäin ja taaksepäin menevässä 5G944 suunnassa, on erityisen käyttökelpoinen yksielementtiselle painantapäälle.

Tällä tavalla yksielementtinen painantapää etenee heilutun määrän kullekin kirjake-merkille tai se palautetaan taaksepäin kirjakemerkin leveyden verran. Tällöin tämän keksinnön mukainen syöttömekanismi tekee mahdolliseksi yksielementtisen painantapään käyttämisen suhteellisen kirjakemerkkien välin mukaisesti painannan aikana.

Tämän keksinnön mukaisessa syöttömekanismissa sisäänsyöttoosaa eli input-osaa ohjataan sama määrä riippumatta kirjoitettavan merkin leveydestä. Kaksisuuntaista tasausjousta käytetään input-osan ja liikkuvan tai ohjaushammas-kiskon välillä input-osan jokaisen sellaisen liikkeen vaimentamiseksi, joka ei saa aikaan liikkuvan hammaskiskon liikettä siitä johtuen, että liikkuva hammas-kisko on estetty liikkumasta.

Liikkuvan hammaskiskon input-osan aikaansaaman lineaarisen liikkeen määrä ,, kunkin painantajakson aikana määritetään sijoittamalla liikkuvaan hammaskiskoon nähden suhteellinen säätöelementti mekanismin liikkuvan hammaskiskon liikkeen rajoittamiseksi input-osalla. Täten säätöelementti tasaa liikkuvan hammaskiskon liikettä niin, että liikkuvaa hammaskiskoa siirretään haluttu määrä painettavan merkin mielivaltaisten leveysyksikköjen mukaisesti.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin, jolloin viitataan oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1A on osiin hajoitettu perspektiivinen kuvanto tämän keksinnön mukaisen kaksisuuntaisen syöttömekanismin osasta, jota käytetään sellaisessa kirjoituskoneessa, jolla on yksielementtinen painantapää, ja joka on nähty kirjoituskoneen takaa katsottaessa.

Kuvio 1B on osiin hajoitettu perspektiivinen kuvanto tämän keksinnön kaksisuuntaisen syöttömekanismin muista osista.

Kuvio 2 on ylhäältä nähty tasokuvanto liikkuvasta tai ohjaushammaskiskosta ja se esittää säppilaitteet, jotka toimivat tämän kanssa yhdessä ja jotka ovat irti siitä.

' Kuvio 3 on päältä nähty tasokuvanto, joka vastaa kuviota 2, mutta joka osoittaa yhtä säppilaitetta, joka on kiinni liikkuvassa tai ohjaushammaskiskossa.

Kuvio 1+ on ylhäältä nähty tasokuvanto, joka vastaa kuviota 2 ja 3, mutta joka esittää kaikkia säppilaitteita kiinni liikkuvassa tai ohjaushammaskiskossa ja jotka on lukittu asentoonsa.

Kuvio 5 on osin hajoitettu perspektiivinen kuvanto kuvion 1B mukaisen syöttömekanismin osasta ja se esittää mekanismin niitä yksityiskohtia, joita on käytetty tabulaattoritoiminnassa.

Kuvio 6 on perspektiivinen kuvanto mekanismista painettavan tai muuhun kirjoitustoimintaan liittyvän merkin valitsemiseksi.

11 56944

Kuvio 7 on ajoituskuvio, joka osoittaa mekanismin eri osien keskinäisen asennon painojakson aikana.

Viitaten piirroksiin ja erityisesti kuvioon 1B on niissä esitetty yksi-elementtinen painantapää 10, joka on asennettu vaunulle 11 sekä pyöriväksi että kallistuvaksi, jotta valittu päällä 10 oleva merkki voitaisiin painaa tavalla, joka on tarkemmin selitetty US-patentissa n:o 2 919 002. Vaunu 11 on tuettu painanta-akselille 12 siten, että se voi liikkua telaan 11+ nähden, joka on kiinnitetty siten, kuin on selitetty edellä mainitussa Palmerin patentissa.

Täten vaunu 11 toimii kirjaimen syöttöosana.

Vaunulla 11 on pitosäppien 15,16 ja 17 sarja ja syöttösäppien 18, 19 ja 20 sarja, jotka on asennettu sille liikkuvaksi yhdessä vaunun 11 kanssa. Säpit 15—20 on niveltyvästi asennettu tangolle 21, joka erkanee alaspäin olakkeesta 22, joka on kiinni vaunussa 11.

Säpit 15“17 toimivat yhdessä pitkänomaisella pidätyskiskolla 23 olevien hampaiden kanssa, jolloin pidätyskisko 23 on kiinnitetty kirjoituskoneen kehyksen osaan sopivilla elimillä kuten esim. ruuveilla 25. Täten kun ainakin yksi säpeistä 15—17 on kiinni pidätyskiskon 23 hampaissa, vaunu 11 on estetty liikkumasta, koska vaunu 11 on kytketty paikallaan pysyvään pidätyskiskoon 23 tällä hetkellä.

Syöttösäppien 18-20 sarja toimii yhdessä pitkänomaisen ohjauskiskon 26 hampaiden kanssa. Ohjauskisko 26 on asennettu erilleen kiskoon 23 verrattuna ja se on sijoitettu oleellisesti yhdensuuntaiseksi tämän kanssa. Ohjauskisko 26 pidetään hiukan erillään kiskosta 23 ohuilla välikelevyillä, jotka ovat aluslaattoja ja jotka ovat pidätyskiskoon 23 kiinnitettyjen ruuvien 25 ympärillä ruuvien ulottuessa ohjauskiskoon 26 tehtyjen pitkittäisten rakojen 29 läpi.

Pitkittäiset raot 29 tekevät mahdolliseksi ohjauskiskon 26 liikkumisen suoraviivaisesti verrattuna kiinteään kiskoon 23 samassa suunnassa kuin vaunu 11 liikkuu. Siten kun säpit 18-20 ovat kiinni ohjauskiskon 26 hampaissa, vaunu 11 on kytketty siihen ja sitä voidaan siirtää, kun pitosäpit 15—17 irrotetaan pidätyskiskon 23 hampaista.

Vaunun 11 liikkeen suunta riippuu ohjauskiskon 26 liikkeen suunnasta.

Samalla tavalla vaunun 11 liikkeen määrä riippuu ohjauskiskon 26 liikkeen määrästä. Ohjauskisko 26 liikkuu eteenpäin (tämä tarkoittaa vasemmalle kuvioissa 1A ja 1B) loven 30 läpi (katso kuvio 1A), joka on käyttöelimellä 31, joka puolestaan ottaa vastaan kulmavivulla 33 olevan nokan 32, jolloin kulmavipu 33 on niveltyvästi asennettu kääntökeskiölle 3*+, joka on kiinnitetty yhteen osaan kirjoituskoneen kehystä, jolloin käyttöelin 31 koskettaa nokkaa 32 kulmavivun 33 liikuttamiseksi. Käyttöelintä 31 jännitetään jatkuvasti vastapäivään ruuvia 3*+ vasten jousella 3*+', joka on kiinnitetty käyttöelimeen 31 ja kirjoituskoneen kehyksen osaan käyttö- 5 56944 elimellä 31 olevan loven saamiseksi samalle suoralle kulmavivulla 33 olevan nokan 32 kanssa. Kulmavivun 33 liike siirretään tasausjousen 35 välityksellä kulmavipuun 36* joka on niveltyvästi asennettu kääntökeskiölle 3^·

Kulmavivun 33 vastapäivään tapahtuva kääntyminen saa aikaan kulmavivun 36 vastapäivään tapahtuvan kääntymisen aiheuttaen kulmavivun 36 koskettamisen tappiin 37» joka on ohjauskiskolla 26. Tämä liikuttaa ohjauskiskoa 26 eteenpäin menevässä suunnassa. Ohjauskiskon 26 liike taaksepäin menevässä suunnassa, kuten jäljempänä selitetään, sisältyy kulmavivusta 36 saadun myötäpäiväisen liikkeen vaikutukseen tasausjousen 35 kautta kulmavipuun 33.

Ohjauskiskon 26 suoraviivaisen liikkeen määrää säädetään pidätyselimen " 38 asennolla tämän ollessa asennettu niveltyvää liikettä silmällä pitäen akse lille 57, joka on kiinnitetty kirjoituskoneen kehykseen ja sillä on joukko porrastettuja vastepintoja 39 toimiakseen yhdessä nokan UO kanssa, joka on - ohjauskiskolla 26. Nokka 1*0 on säädettävästi kiinnitetty ohjauskiskon 26 pohjapintaan. Ohjauskiskon 26 liike pienenee, kun pidätyselin 38 liikkuu alaspäin, koska porrastetut vastepinnat 39 ulkonevat enemmän pidätyselimestä 38 ylöspäin edetessään.

Koska käyttöelintä 31 liikutetaan sama vakioisku kunkin toimintajakson aikana, jousi 35 adsorboi jokaisen käyttöelimen 31 liikkeen, jota ei siirretä ohjauskiskoon 26. Siten kun ohjauskiskolla 26 on nokka U0 on kiinni yhdessä pidätyselimen 38 porrastetussa vastepinnassa 39, ohjauskiskon 29 lisäliike on estetty niin, että kulmavipu 36 ei voi enempää kääntyä vastapäivään.

Kulmavipu 33 jatkaa kuitenkin kääntymistään, kunnes käyttöelin 31 saa loppuun vakioiskunsa. Jousi 35 ulottuu absorboimaan tätä energiaa ja antaa kulmavivun 33 suorittaa loppuun vastapäiväisen kääntymisensä.

Kun ohjauskisko 26 erkanee syöttösäpeistä 18-20 ja käyttöelin 31 liikkuu taaksepäin menevässä suunnassa niin, että se lopettaa kohdistamasta voimaa kulma-vivun 33 nokkaan 32, jousi 35 jännittää kulmavivun 33 myötäpäivään, niin että se osuu tappiin h6 ohjauskiskolla 26. Koska tappi h6 on sisempänä kulmavivun ' 33 ja 36 kääntöakselia kuin tappi 37, johon kulmavipu 36 osuu, suurempi voima siirretään ohjauskiskoon 26 kulmavivun 33 avulla, joka vaikuttaa tappiin U6.

Siten ohjauskisko 26 palautetaan alkuasentoonsa, jossa molemmat kulmavivut 33 ja 36 ovat kiinni molemmissa tapeissa 37 ja h6. Tässä asennossa tappien 37 ja h6 akselit ovat suoralla viivalla, joka on kohtisuorassa ohjauskiskon 26 pituus-akseliin nähden ja joka on kulmavipujen 33 ja 36 kääntöakseli.

Kun ohjauskiskoa 26 on liikutettava vastakkaisessa tai takasuunnassa (tämä tarkoittaa oikealle kuvioissa 1A ja 1B), niveltyvästi asennettu palautus-syöttövipu i+1 käännetään syöttämällä paineen alaisen kaasun, kuten esim. ilman, pulssi esim. paljetyyppisiin paineilmakäyttöosiin k2, jotka on asennettu kirjoituskoneen kehykselle ja jotka koskettavat vipua Ui, jolloin paineen alainen 6 56944 kaasu voidaan johtaa putkella tai letkulla 1+3. Palautussyöttövivun tai palautus-syöttövälivivun vastapäiväinen kääntyminen niveltangon 1+3' ympäri siirtää käyt-töelintä 31 jousen 3l+' voiman vastakkaisesti, niin että lovi 30 ei ole enää samalla suoralla nokan 32 kanssa, kun käyttöelin 31 liikkuu eteenpäin. Käyttö-elimellä 31 oleva lovi 1+1+ on sen sijaan nyt samalla suoralla kulmavivulla 36 olevan nokan 1+5 kanssa. Johtuen jousen 3l+' vaikutuksesta lovi 1+1+ ja nokka 1+5 eivät ole samalla suoralla muulloin kuin palautussyöttövivun 1+1 ollessa toiminnassa paineilmakäyttöosan 1+2 vaikutuksesta.

Kun lovi 1+1+ on samalla suoralla nokan 1+5 kanssa, käyttöelimen 31 eteenpäin tapahtuva liike aiheuttaa kuitenkin kulmavivun 36 kääntymisen myötäpäivään kääntökeskiön 3l+ ympäri. Tämä liike siirretään jousen 35 kautta kulmavipuun 33, joka saa aikaan kulmavivun 33 kääntymisen myötäpäivään ja koskettamisen säätö-kiskolla 26 olevaa tappia 37·

Kun näin tapahtuu, ohjauskisko 26 liikkuu vastakkaisessa tai takasuun-nassa. Ohjauskisko 26 jatkaa liikkumista takasuunnassa, kunnes nokka 1+7» joka on säädettävästi kiinnitetty ohjauskiskon 26 alapintaan ja vastakkaiselle puolelle nokasta 1+0 katsottuna ohjauskiskon 26 rakoon 1+8, verrattuna osuu yhteen porrastetuista vastepinnoista 1+9, jotka ovat vastakkaisella puolella pidätyselintä 38 porraspinnasarjasta 39 katsottuna. Ohjauskiskon 26 suoraviivaisen liikkeen määrä riippuu pidätyselimen 38 vertikaalisesta asennosta, tämän pidätyselimen kulkiessa raon 1+8 läpi samalla tavalla kuin selitettiin ohjauskiskon 26 eteenpäin tapahtuneen liikkeen yhteydessä.

Kun ohjauskiskolla 26 oleva nokka 1+7 osuu yhteen porrastetuista pinnoista 1+9 pidätyselimellä 38, kulmavipu 33 ei enää voi kääntyä myötäpäivään, koska tappi 37 on kiinni. Käyttöelin 31 jatkaa kuitenkin liikkumistaan eteenpäin, kunnes se saa loppuun vakioiskunsa, niin että kulmavipu 36 jatkaa kääntymistään edelleen myötäpäivään. Tämän liikkeen absorboi tasausjousi 35, joka venyy.

Kim ohjauskisko 26 on irti syöttösäpeistä 18-20 ja käyttöelin 31 liikkuu taaksepäin kulkevassa suunnassa, niin että kulmavivun 36 nokkaan 1+5 kohdistuva voima heikkenee, jousi 35 jännittää kulmavipua 36 vastapäivään, niin että se osuu tappiin 1+6. Koska tappi 1+6 on lähempänä kulmavipujen 33 ja 36 kääntö-akselia kuin tappi 37, jossa on kiinni kulmavipu 33, suurempi voima siirretään ohjauskiskoon 26 kulmavivun 36 avulla, joka osuu tappiin 1+6. Siten ohjauskisko 26 palautetaan lepoasentoonsa, jossa molemmat kulmavivut 33 ja 36 ovat kiinni molemmissa tapeissa 37 ja 1+6. Tässä asennossa tappien 37 ja 1+6 akselit ovat suoralla linjalla, joka on kohtisuorassa ohjauskiskon 26 pituusakseliin nähden ja käsittää kulmavipujen 33 ja 36 kääntöakselin.

Käyttöelintä 31 ohjataan painoakselista 12, jolle on uloke 56 asennettuna pyörivää liikettä silmällä pitäen. Epäkesko 51 vaikuttaa rullaan 52 niveltyvästi 7 56944 asennetulla seuraajalla 53, joka on kytketty käyttöelimeen 31 irrotettavan yhdistimellä 5I+ varustetun kiinnikkeen kautta, yhdistimen ollessa hitsattu käyttöelimeen 31. Painoakselia 12 kierretään vastapäivään kunkin toimintajakson aikana riippumatta siitä painetaanko merkkiä tai ei.

Taaksepäin tapahtuvan siirron aikana mitään painamista ei kuitenkaan tapahdu yksielementtisen painantapään 10 painamana. Tämä on toteutettu käyttämällä sopivaa säätömekanismia, joka estää painantapäätä 10 painamasta merkkiä.

Kuten on aikaisemmin mainittu, ohjauskiskon 26-suoraviivaisen liikkeen määrä jommassa kummassa suunnassa riippuu siitä, mikä vastepinnoista 39 tai 1+9 osuu nokkiin UO tai 1+7 ohjauskiskolla 26. Pidätyselimen 38 vertikaalinen asema raossa U8 määrää niiden yksikköjen lukumäärän, joita ohjauskisko 26 liikkuu.

Kun yksikköjen lukumäärää voidaan vaihdella haluttaessa, tämä keksintö osoittaa ja sitä on selitetty siten, että ohjauskisko 26 voi liikkua 1, U, 5, 6, 7, 8 - tai 9 yksikköä riippuen pidätyselimen 38 asennosta.

Ohjauskiskon 26 maksimiliike (yhdeksän yksikköä) tapahtuu silloin, kun pidätyselimellä 38 on alimmat vastepinnat 39 tai 1+9 sijoitettu osumaan nokkaan 1+0 tai 1+7· Tämä on pidätyselimen 38 lepo- tai perusasento. Ohjauskiskon 26 minimiliikkeen määrä (yksi yksikkö) tapahtuu silloin, kun pidätyselin 38 on sen alimmassa asennossa.

Käyttöelimen 31 jokainen eteenpäin menevä liike saa aikaan alaspäin riippuvan kulmaosan 55 liikkumisen käyttöelimen mukana. Kun käyttöelin 31 on lepo-asennossaan, kulmaosa 55 osuu pidätyselimellä 38 olevaan ulokkeeseen 56 pitääkseen pidätyselimen 38 lepoasennossa, jossa vastepintojen 39 ja 1+9 alimmat pinnat ovat kiinni nokissa 1+0 ja 1+7 ohjauski skolla 26.

Uloke 56 niveltyvästi asennetulla pidätyselimellä 38 on jatkuvasti jännitetty olemaan kiinni käyttöelimen 31 kulmaosassa 55 jousen 58 ansiosta. Siten pidätyselimellä 38 oleva uloke 56 seuraa jousen 58 ansiosta kulmaosan käyttö-elimellä 31 olevan kulmaosan 55 liikettä, kunnes pidätyselimen 38 myötäpäivään tapahtuva liike pysähtyy.

Sulkuelin 59, joka myöskin on niveltyvästi asennettu akselille 57, seuraa myöskin käyttöelimen 31 eteenpäin menevää liikettä siten, että nokka 59a on jännitetty osumaan käyttöelimen 31 kulmaosaan 55 jousen 59b vaikutuksesta, joka jatkuvasti jännittää sulkuelintä 59 myötäpäivään akselin 57 ympäri. Täten kun käyttöelin 31 on lepoasennossaan, käyttöelimellä 31 oleva kulmaosa 55 pitää sulkuelimen 59 lepoasennossaan jousen 59b voiman vastaisesti.

Pidätyselimen 38 kääntyminen myötäpäivään jousen 58 vaikutuksesta määrätään kimmoisasti jännitetyn asetusvivun 60, välissä sijaitsevan kimmoisasta jännitetyn asetusvivun 61, kimmoisasti jännitetyn asetusvivun 62, kimmoisasti s 56944 jännitetyn asetusvivun 63 ja asetusvivun 6b asennon avulla. Vivut 60 ja 62 sekä välivipu 61 ovat niveltyvästi asennetut akselille 65, joka on kiinnitetty kirjoituskoneen kehyksen osaan, kun taas vipu 63 on niveltyvästi asennettu akselille 66, joka on kiinni kirjoituskoneen kehyksessä. Asetusvipu 6b on liukuvasti asennettu pidätyselimelle 38 ruuveilla 67, jotka on kiinnitetty pidätys-elimeen 38 ja jotka kulkevat pitkänomaisten tangossa olevien rakojen 58 läpi.

Asetusvivulla tai kääntövivulla 60 on siipi 69 toisessa päässään ja se toimii yhdessä asetusvivulla 6b olevan siiven 70 kanssa. Väliasetusvivulla 61 on siipi 71 toisessa päässään ja se toimii yhdessä asetusvivulla 6b olevan toisen siiven 72 kanssa. Asetusvivulla 62 on siipi 73 toisessa päässä, joka toimii yhdessä asetusvivulla 61+ olevan kolmannen siiven 7** kanssa.

Kun asetusvipu 6b, vipu 60, välivipu 61 ja vipu 62 on sijoitettu siten, että siivet 69, 71 ja 73 ovat samalla suoralla siipien 70, 72 ja 7*+ kanssa, kuten on esitetty, siipi 71 osuu siipeen 72 estäen pidätyselimen 38 liikkeen jousen 58 vaikutuksesta, kun käyttöelin 31 liikkuu eteenpäin. Täten pidätyselin 38 on sijoitettu vastepintojen 39 ja 1+9 alimpiin asentoihin, niin että ne toimivat yhdessä nokkien b0 ja 1+7 kanssa näiden ollessa ohjauskiskoilla 26. Tämä asento saa aikaan ohjauskiskon 26 maksimiliikkeen (yhdeksän yksikköä) joko eteenpäin tai taaksepäin kulkevassa suunnassa riippuen siitä halutaanko painantapäätä 10 liikuttaa eteenpäin tai taaksepäin verrattuna siihen paperiin, jolle merkkejä on painettava.

Kun paineen alaisen kaasun, eli esim. ilman, pulssi syötetään putken tai johtimen 75 läpi paineilmakäyttöosaan 76, joka on asennettu kirjoituskoneen kehykselle ja koskettaa asetusvipua 63, paineilmakäyttöosa 76 liikuttaa asetus-vipua 63 kääntäen sitä myötäpäivään akselin 66 ympäri. Kun näin tapahtuu, siipi 77 vivulla 63 osuu siipeen 78, joka on vivulta 6b siirtäen vipua 61+ oikealle.

Kun vipu 61+ siirtyy oikealle, siivet 70, 72 ja 7I+ liikkuvat pois samoilta suorilta siipien 69, 71 ja. 73 kanssa näiden ollessa vivuilla 60, 61 ja 62.

Tämä tuo esiin pidätyselimen 38 alaosan J8' vivussa 61+ olevien rakojen läpi.

Osa 78' on edelleen pois siipien 69, 71 ja 73 tieltä käyttöelimen 31 eteenpäin menevässä suunnassa.

Kun käyttoelin 31 liikkuu eteenpäin, on tästä seurauksena se, että jousi 58 saa aikaan pidätyselimen 38 lievän kääntymisen johtuen pidätyselimen 38 alaosasta 78', joka osuu vivun 61 siipeen 71- Tämä pidätyselimen 38 liikkeen määrä saa aikaan seuraavan vastepintojen 39 ja 1+9 pinnan osumisen nokkiin 1+0 ja 1+7 ohjauskiskolla 26. Tällöin ohjauskisko 26 liikkuu kahdeksan yksikköä, joko eteenpäin tai taaksepäin menevässä suunnassa.

Kun paineen alaisen kaasun, eli esim. ilman, pulssi syötetään johdon 9 i>6944 tai putken T9 läpi paineilmakäyttöosaan 80, joka on asennettu kirjoituskoneen kehykseen ja joka koskettaa vivun 60 osaa 81, vipu 60 kääntyy myötäpäivään akselin 65 ympäri sijoittaen vivun 60 siiven 69 niin, että se ei voi osua vivun 6b siipeen TO. Koska välivivulla 6l on varsi 82 sijoitettu vivun 60 osan 81 viereen, vivun 60 myötäpäivään tapahtuva liike aiheuttaa myöskin välivivun 61 myötäpäiväisen kääntymisen akselin 65 ympäri poistaen välivivun 61 siiven T1 asennosta, jossa siipi T1 voi osua vivun 6k siipeen T2. Siten ainoastaan silloin, kun paineilmakäyttöosalle 80 on johdettu paineen alaisen kaasun pulssi, pidätys-elin 38 kääntyy myötäpäivään asentoon, jossa ohjauskisko 26 voi liikkua kahdeksan yksikköä jommassa kummassa suunnassa. Pidätyselimen 38 myötäpäivään kääntyminen jousen 58 ansiosta on estetty vivun 6b siivellä T*+, joka osuu vivun 62 siipeen T3. Tämä sallii pidätyselimen 38 riittävän myötäpäivään tapahtuvan kääntymisen, kuten aikaisemmin mainittiin, niin että ohjauskisko 26 saadaan " liikkumaan seitsemän yksikköä.

Kuten on aikaisemmin mainittu, käyttöelimen 31 eteenpäin tapahtuva liike aiheuttaa myöskin sulkuelimen 59 kääntymisen myötäpäivään jousen 59b ansiosta.

Kun asetusvipu 60 on kääntynyt myötäpäivään paineilmakäyttöosan 80 ollessa aktivoitu sulkuelimellä 59, on siipi 83 varrellaan 83a kiinni vivulla 60 olevassa siivessä 83b pitäen vipua 60 asennossa, jossa siipi 69 on pois vivun 6b siiven TO kiertoradalta, sen jälkeen kun paineilmakäyttöosan 80 paineen alainen kaasu-pulssi on loppunut.

Tämä sulkuelimen 59 järjestely takaa sen, että vipu 60 ei palaa kuvion 1A mukaiseen asentoon ja myöskin takaa sen, että vipu 62 ei aktivoidu ennen kuin käyttöelin 31 on palannut kuvion 1A asentoon. Käyttöelin 31 palaa kuvion 1A asentoon toimintajakson päättyessä. Perusasennossaan käyttöelimen 31 kulmaosa 55 on kiinni nokassa 59a, sulkuelimen 59 siipi 83 on normaalisti sijoitettu vivulla 60 olevan siiven 83b alapuolelle ja hieman eteenpäin siitä. Täten jos vipua 60 ei ole käynnistetty toimintajakson aikana, siipi 83 kulkee siiven 83b edestä. Jousen 59b myötäpäivään aikaaansaama sulkuelimen 59 kääntäminen pysähtyy, kun sulkuelimen 59 varrella 83a oleva ulkonema 83c osuu siiven 83b alapintaan silloin, kun vipu 60 ei ole saatettu toimimaan. Jos vipu 60 on saatettu toimimaan eli aktivoitu, sulkuelimen 59 myötäpäivään tapahtuva kääntyminen pysähtyy johtuen varren 83a yläpinnasta, joka osuu vivun 60 siiven 83b alapintaan, koska sulkuelimen 59 siipi 83 on nyt vivun 60 siiven 83b takana.

Jos ohjauskiskoa 26 halutaan liikuttaa kuusi yksikköä, silloin paine-ilmakäyttöosa 80 pitäisi jälleen aktivoida yhdessä paineilmakäyttöosan T6 kanssa. Tämä siirtäisi vipua 6b oikealle, niin että pidätyselimen 38 alaosa 78’ tulisi sijoittuneeksi siten, että se osuisi vivun 62 siipeen T8. Tämä saisi aikaan pidätyselimen 38 lievän lisäkääntymisen myötäpäivään, ennen kuin vivun 62 siipi T3 osuu pidätyselimen 38 alaosaan Τδ' pysäyttääkseen pidätyselimen 38 10 56944 kääntymisen.

Aina kun paineen alaisen kaasun tai esim. ilman pulssi syötetään johtimen tai putken 81* kautta paineilmakäyttöosaan 85» joka on asennettu kirjoituskoneen kehykselle ja koskettaa vivun 62 osaa 86, vipu 62 kääntyy myötäpäivään akselin 65 ympäri poistaen siiven 73 asennosta, jossa se voi osua asetusvivun 61* siipeen 7*+· Kun asetusvipu 62 kääntyy myötäpäivään, osa 86 osuu välivivun 61 varteen 87 aiheuttaen myöskin välivivun 61 siiven 71 poistumisen asennosta, jossa siipi 71 voisi osua vivun 61* siipeen 72.

Täten käyttöelimen 31 liikkuessa eteenpäin pidätyselin 38 kääntyy myötäpäivään, kunnes asetusvivun 61+ siipi 70 osuu vivun 60 siipeen 69. Tämä saa aikaan sen, että pidätyselin 38 on sijoitettu siten, että ohjauskisko 26 voi liikkua 5 yksikköä jommassa kummassa suunnassa. Jos halutaan liikuttaa ohjaus-kiskoa 26 neljä yksikköä, silloin paineen alaisen kaasun pulssit syötetään molempiin paineilmakäyttöosiin 85 ja 76. Tällöin ei käänny ainoastaan asetus-vipu 62 ja välivipu 61 vaan myöskin asetusvipu 61* siirtyy. Tämän seurauksena pidätyselimen 38 kääntyessä myötäpäivään vivun 60 siipi 69 osuu pidätyselimen 38 alaosaan 78' eikä vivun 61* siipeen 70, jolloin pidätyselimen 38 lievää lisäkääntymistä tapahtuu.

Aina kun asetusvipu 62 kääntyy myötäpäivään paineilmakäyttöosan 85 kautta, joka saa paineen alaisen pulssin, sulkuelimen 59 siipi 83 osuu vivun 62 siipeen 87' silloin, kun käyttöelin 31 etenee eteenpäin kulkevassa suunnassa. Tämä pitää vivun 62 tässä asennossa silloin, kun kaasupulssi loppuu. Vivun 60 ollessa lepoasennossa, sulkuelimen 59 myötäpäivään tapahtuva kääntyminen pysähtyy varren 83a ulkonemasta 83c johtuen, joka osuu siiven 83h pohjapintaan.

Samalla tavalla aina kun paineilmakäyttöosa 76 siirtää asetusvipua 6U sulkuelimen 59 siipi 88 liikkuu vasten asetusvivun 63 siiven 77 toista puolta pitäen sitä asennossa, johon sen on liikuttanut paineilmakäyttöosa 76, kun sulkuelin 59 kääntyy myötäpäivään. Tämä on välttämätöntä siksi, että käytetään lyhyttä pulssiperiodia paineen alaisella kaasulla. On selvää, että sulku-elimen 59 siipi 88 liikkuu vasten asetusvivun 63 siiven 77 toista puolta estäen jokaisen vahingossa tapahtuvan vivun 63 liikkeen silloin, kun asetusvipua 6b ei siirretä.

Jos ohjauskiskoa 26 halutaan liikuttaa ainoastaan yksi yksikkö (kuten aikaisemmin mainittiin tämä on ainoastaan käytössä taaksepäin tapahtuvassa välisiirrossa), silloin täytyy paineilmakäyttöosat 76, 80 ja 85 aktivoida.

Kun tämä tapahtuu asetusvipujen 60, 6l ja 62 kaikki siivet 69, 71 ja 73 poistetaan asennosta, jossa ne voisivat osua asetusvivun 6b siipiin 70, 72 ja 7**· Silloin asetusvipua 6k myöskin siirretään.

56944 11 Tästä on seurauksena, että asetusvälivivun 61 nokka 89 osuu pidätys-elimen 38 alaosaan 78'. Tämä sallii pidätyselimen 38 maksimikääntymisen niin, että porrastettujen vastepintojen 39 ja ^9 ylimmät pinnat sijoittuvat siten, että ne osuvat nokkiin Uo ja 1*7 ohjauskiskolla 26.

Se mikä paineilmakäyttöosa 76, 80 ja 85 käynnistetään, riippuu sen kirjoituskoneen merkkiavaimesta tai muusta toiminnallisesta operointiavaimesta, joka valitaan. Siten ohjauskiskon maksimiliike tapahtuu silloin, kun mitään paineilmakäyttöosaa 76, 80 ja 85 ei aktivoida. Samalla tavalla ohjauskiskon 26 minimiliike tapahtuu silloin, kun kaikki paineilmakäyttöosat 76, 80 ja 85 on aktivoitu. Riippuen valitun merkit tai muun funktionaalisen operoinnin luonteesta paineen alaiset kaasupulssit syötetään selektiivisesti joko ei mihinkään tai yhteen, kahteen tai kaikkiin paineilmakäyttöosiin 76, 80 ja 85.

Paineen alaisen kaasun pulssit syötetään paineilmakäyttöosiin U2, 76, " 80 ja 85 pumpusta 90 (katso kuv. 6), joka on yhdistetty putkella tai johtimella 91 pneumaattiseen logiikkalaitteeseen 92. Pneumaattinen logiikkalaite 92 voi olla konstruoitu yleensä samalla tavalla kuin US-patentissa n:o 1 089 689,

Burboa, ja US-patentissa 2 115 991, Kleinschmidt, on selitetty.

Pneumaattisella logiikkalaitteella 92 on valintaohjaimet 93, 9**» 95» 96, 97, 98 ja 99, jotka on liukuvasti tuettu siihen ja sijoitettu joko perusasentoon tai siirrettyyn asentoon riippuen niiden kanssa yhdessä toimivan koodauspuikon asennosta. Siten koodauspuikot 100, 101, 102, 103» 10^, 105 ja 106 toimivat yhdessä valintaohjäimien 93, 9^, 95, 96, 97, 98 ja 99 kanssa.

Koodauspuikkoja 100-106 käytetään selektiivisesti erilaisilla näppäimistö-tyyppisillä välittäjillä, jotka ovat tyypiltään esim. sellaisia kuin on selittänyt Palmer US-patentissa n:o 3 086 635· Siten silloin kun yksi välittäjistä 107 sijoitetaan paikoilleen painamalla näppäinvipua (ei-esitetty) siten, että valinta-akseli 108 saadaan pyörimään vastapäivään tavalla, jota on selittänyt ja kuvannut edellä mainittu Palmer patentissa n:o 3 086 635, yksi tai useampia koodauspuikkoja 100-106 liikkuu siirtäen mukanaan niiden kanssa yhdessä toimivia valintaohjäimiä. Tämä siirtää mukanaan kunkin valintaohjaimen 93~99, jolla on välittäjän 107 liikuttama koodauspuikko, lepoasennostaan siirrettyyn asentoon. Muut valintaohjaimet 93~99 jäävät lepoasentoon, koska niiden koodauspuikkoja ei ole aktivoitu välittäjien 707 liikkeellä.

Logiikkalaite 92 sisältää myöskin koodausohjaimen 109 ja siirto-ohjaimen 110. Sekä koodausohjain 109 että siirto-ohjain 110 voivat olla joko perusasennossa tai siirretyssä asennossa. Kukin valintaohjäimistä 93_99, koodaus-ohjain 109 ja siirto-ohjain 110 on jatkuvasti jännitetty perusasentoon erillisellä jousella 110'.

,2 56944

Koodausohjäin 109 liikkuu siirrettyyn asentoon ainoastaan silloin, kun koodiavain 111 on painettuna kääntämään tankoa 112 myötäpäivään. Tämä liikuttaa siipeä 113, joka on tankoon 112 kiinnitetyllä koodauskäyttövarrella 11U, alaspäin vasten koodivälittäjää 115· Kun siipi 113 painaa koodivälittäjää 115 alaspäin, jousen 116 aikaansaama voima, joka jännittää koodivälittäjää 115 ylöspäin, tulee ylitetyksi, jolloin koodivälittäjä 115 tulee valinta-akselin 1OÖ liikkeen alaiseksi. Siten valinta-akselin 108 kiertyessä vastapäivään koodi-välittäjällä 115 oleva siipi 11T osuu koodiohjaimella 109 olevaan kielekkeeseen 118 liikuttaen koodiohjaimensa 109 sen lepoasennosta siirrettyyn asentoon.

Kullakin valintaohjaimella 93~99, koodiohjaimella 109 ja siirto-ohjaimella 110 on aukot tai kolot perusasennossaan tai siirretyssä asennossaan tai molemmissa asennoissa, jotta saataisiin syntymään eripotentiaaliset virtaustiet tai kanavat logiikkalaitteen 92 sisäänmenoputkesta 120 logiikkalaitteen 92 ulostuloputkistoon 120' ja sen jälkeen paineilmakäyttöosalle k2 tarkoitettuun johtoon tai putkeen U3, paineilmakäyttöosalle 76 tarkoitettuun putkeen tai johtoon 75 paineilmakäyttöosalle 80 tarkoitettuun putkeen tai johtoon 79, ja paineilmakäyttöosalle 85 tarkoitettuun putkeen tai johtoon 8h. Lisäksi mukana on joukko muita putkia ja johtimia 121, jotka kulkevat pneumaattisesta logiikka-laitteesta 92 kirjoituskoneen eri osiin eri liikkeiden aikaansaamiseksi. Kaikkiaan on olemassa likipitäen 20 putkea tai johdinta, joihin kuuluu putket tai johtimet h3, 75, 79 ja 8U.

Aina kun valinta-akseli 108 pyörii vastapäivään tavalla, jota on tarkemmin selitetty ja kuvattu edellä mainitussa Palmer patentissa 3 086 635, kiris-tysnokka 122 pyörii vastapäivään sen mukana kääntäen seuraajaa 123 vastapäivään kiinteästi asennetun kääntötapin 12l+ ympäri. Epäkeskoseuraaja 123 vetää vasta-päiväisellä liikkeellä jousta 125, jonka toinen pää on kytketty seuraajalla 123 olevaan tankoon 126 ja jonka toinen pää on kytketty varrella 128 olevaan tankoon 127. Tämä jousen 125 liike kääntää vartta 128 vastapäivään kääntötapin 129 ympäri liikuttaakseen varren 128 osan kiinni kappaleeseen 130, joka on kiinnitetty pneumaattisen logiikkalaitteen 92 sisäänmenoputkistoon 120. Tämä kiristää logiikkalaitteen 92 siirretyt ohjaimet niiden siirrettyihin asentoihin ja tiivistää logiikkalaitteen 92 ei-toivottuja kaasuvuotoja vastaan.

Kun seuraaja 123 vaihtaa kuvion 6 mukaiseen asentoon epäkeskosta 122 johtuen, varsi 128 palaa kuvion 6 asentoon kytketyn nivelen 131 vaikutuksesta tämän toisen pään ollessa kiinnitetty seuraajan 123 tankoon 126 ja toisen pään ollessa varren 128 tangon 127 ympärillä. Tämä nivelen 131 pää on haaroitettu niin, että tankoon 127 nähden suhteellinen liike on mahdollista silloin kun jousi 125 vaikuttaa.

56944 13

Valinta-akselin 108 jokaisen jakson aikana epäkesko 132 käyttää pumppua 90 epäkeskon ollessa kiinnitetty hammaspyöräryhmän 13*+ akselille 133 pyörivää liikettä varten. Haramaspyöräryhmä 13*+ saa voimansa valinta-akselista 138 valinta-akselille 108 kiinnitetyn hammaspyörän 135 ansiosta. Painekaasu syötetään siten pumpusta 90 pneumaattiseen logiikkalaitteeseen 92 oikeana hetkenä kunkin toimintajakson aikana painekaasupulssien syöttämiseksi haluttuun käynnistäjään eri teitä pitkin, johtuen valintaohjäimien 93~99> koodiohjaimen 109, ja siirto-ohjaimen 110 asennoista.

Kuten on aikaisemmin mainittu, kullakin valintaohjaimella 93~99s koodi-ohjaimella 109, ja siirto-ohjaimella 110 on aukot tai kolot lepoasennossaan tai siirretyssä asennossaan tai molemmissa asennoissa siten, että syntyy eri-potentiaalisia virtausteitä tai kanavia logiikkalaitteen 92 läpi pumpusta 90. Taulukko, joka on esitetty alempana osoittaa, onko kullakin ohjaimella määrä-" tylle kanavalle tarkoitettu aukko, olemassa kanavan ollessa edustettu vaaka suoralla rivillä, lepoasennossa, siirretyssä asennossa tai molemmissa asennoissa.

Kun taulukko osoittaa merkintää "1" määrätyn kanavan ohjaimelle, tämä osoittaa, että ohjaimessa on aukko tai reikä ainoastaan silloin, kun ohjain on siirretyssä asennossa. Kun taulukko osoittaa merkintää "0" määrätyn kanavan määrätylle ohjaimelle, tämä merkitsee sitä, että ohjaimessa on aukko tai reikä ainoastaan silloin, kun ohjain on lepoasennossa. Jos on olemassa merkki määrätyn kanavan ohjaimelle, tämä osoittaa sitä että tässä ohjaimessa on aukot tai kolot sekä lepo- että siirretyssä asennossa tällä määrätyllä kanavalla.

,» 50944

Ohjaimet

Kanava 93 94 95 96 97 98 99 110 109 Käynnistimet A-1 1 ------ - > Valinta A-2 -1------- A-3 - - 1 - - - - - A-4 ---1--- - - A-5 ----1----

A-6 -----1- - - V

A-7 ------ 1 - \ Jaksokytkin A-8 000 1000 - - Alempi merkki A~9 0 0 0 1 0 1 0 - - Ylempi merkki A-10 11010-0 - - Indeksi A-11 1101010- - Vaunun palautus A-12 0101010- - J Tabulaattori (actua- A-13 -101010 - - Lepoasento tor 207) A-14 0 1 0 1 0 0 1 - Λ Taaksepäin (" 192) A-15 ------- - 1 j (actuator 42) B-1 ------1-1^ B-2 ----0111 - B-3 ---11011 - B-4 101-1111 - B-5 0 0 0 0 1 0 1 - - B-6 -1101111 — B-7 1111 — 01— - B-8 0 1 1 1 - - 1 1 B~9 -010001- - \ Ensimmäinen B-10 1000-011 - ' nopeussäätö B-11 00-00110 B-12 - 0 - 0 1 1 1 0 B-13 0 1 1 - - 1 1 0 B-14 00111110 B-15 10110110 B-16 1001111- B-17 1 0 0 0 0 - 1 0 - ,

B-18 0 0 0 1 1 - 1 - J

C-1 - 1Λ C-2 0000001-- C-3 -011001- -Vn,· .......

0 1 1 0 1 0 1 - - Toinen nopeussaato C-5 10101010 - C-6 0001 1-1- - / j' . 15 !y 56944

Ohjaimet ι

Kanava j Γ Γ Γ |~ Τ Käynnistimet j 93 94 95 9C 97 | 98 99 13.10 (109 ώ D-x j - - - - 1 1 1 - - ^ D-2 - 0 0 0 - 1 0 D- 3 - 11 0 1 0 1 D-4 0 - 1 0 0 1 D-5 0 110 0-10- D-6 - 1 1 0 0 0 1 1 - D-7 1 0 0 010 1 - - 0-8 1 1 0' 1 1 0 ,)-9 |1 0 — 1 1.0 1 0 ) Välinsäätö D-10 jO -1110 10 - (acuator 80) D--11 1 1 1 1 0 0 1 0 ύ-12 0 0 0 1 0 1 1 -- D-13 10 10 0-11 D-14 00000011 - D-15 0 1110 0 11- D-16 10010111- ι D-17 10 10 10 11 - J 1 F.-1 0001 1 0 1 - - E-2 0001011--

E-3 001010 1 - - I

E-4 0 1 110 0 10-- > Välinsäätö E-5 1110 0-10- (acuator 85) E-6 I 1 0 10 10 10 E-7 jl 0 010 110-

II

ι

I I

ι i ie B6944 f j Ohjaimet

Kanava j 93 94 95 96J^97 98 99 110 109 j Käynnistimet F-i 0--11-1--- ^ F-2 10- . 11-1-- F-3 ---01-10- F-4 00 110-1-- F-5 - - 1 0 1 0 . 1 '1 F-6 0--00-11- F-7 1 1 1 0 0 - 1 r-8 10-1001-- F-9 I - - 1 1 0 1 1 1 - i Valmsaato F-10 1111111- - > (acuator 76; F-ll - 0 0 0 0 0 1 F-l 2 - 0 - 0 1 111- F-13 011-0010- F-14 1 ' 0 1 0 0 1 1 0 F-1S 1 0 0 1 0 1 1 0 F-16 1 0 U 0 0 1 1 1 F-l 7 jo 110 1111- F-18 jllllOOll-

F-19 0C010 11-- J

« i i i I i ,7 &6S44

Taulukosta voidaan siten havaita, että määrätty virtaustie tai kanava on voimassa tai määritelty tietyillä valintaohjäimien 93~99, koodiohjaimen 109 ja siirto-ohjaimen 110 asennoilla. Painepulssi voi esim. virrata kanavan A-15 kautta ainoastaan silloin, kun koodiohjain 109 on siirretyssä asennossa muiden ohjaimien ollessa jommassa kummassa asennossa. Tämä on voimassa ainoastaan silloin, kun koodiavain 111 on painettuna toimintajakson aikana, jotta saataisiin syntymään merkin taaksepäin tapahtuva palautus.

Putki tai johdin 75 saa painekaasupulssin silloin, kun kanavat F1 -F-19 ovat auki. Kun tämä on voimassa, paineilmakäyttöosa 76 saa painekaasupulssin asetusvivun 63 kääntämiseksi. Painekaasupulssi syötetään esim. käyttö-osan 76 kanavan F-1 kautta silloin, kun valintaohjain 93 on lepoasennossaan, valintaohjaimet 96, 97 ja 99 ovat niiden siirretyissä asennoissa ja valinta-ohjaimet 9^, 95 ja 9Ö, koodiohjain 109 ja siirto-ohjain 110 ovat joko niiden ' siirretyssä tai lepoasennoissa.

Samalla tavalla putki tai johto 79 saa painekaasupulssin pumpusta 90 pneumaattisen logiikkalaitteen 92 kautta aina, kun jokin kanavista D-1 - D-17 on auki. Esimerkiksi paineilmakäyttöosa 80 toimii kanavan D-1 kautta silloin, kun valintaohjaimet 97~99 ovat niiden siirretyissä asennoissa, kun taas valinta-ohjaimet 93-96, koodiohjain 109 ja siirto-ohjain 110 ovat joko niiden siirretyissä tai lepoasennoissa. Kun tämä tapahtuu, kanava D-1 syöttää painekaasupulssin putkeen tai kanavaan 79 käynnistimen 81 käynnistämiseksi, jolloin asetus-vipu 60 kääntyy.

Kun jokin kanavista E-1 - E-7 on auki, putki tai johto 8U saa painekaasupulssin pumpusta 90 pneumaattisen logiikkalaitteen 92 kautta. Kun tämä tapahtuu, asetusvipu 62 kääntyy paineilmakäyttoosan 85 ansiosta.

Kanavia A-1 - A-6 käytetään valintamekanismin suoraan säätöön samalla tavalla kuin selitettiin edellä mainitussa Palmer-patentissa n:o 2 919 002 eli vaihtuvasti määräämään se määrätty merkki, joka on valittu painettavaksi valintakäynnistimien kautta. Kanavia A-7 - A-15 käytetään muodostamaan kirjoituskoneen eri toimintaliikkeitä tiettyjen käynnistimien avulla, kuten on esitetty taulukossa.

Jotakin kanavista B-1 - B-18 käytetään säätämään ensimmäistä käynnistäjää nopeuden ohjaamiseksi. Jotakin kanavista C-1 - C-6 käytetään säätämään toista nopeuskäynnistintä. Nämä kaksi nopeussäätökäynnistintä joita käytetään valitsemaan haluttu nopeus, voivat olla tyypiltään sellaisia, joita on lähemmin esitetty ja selitetty sivulla 1032 IBM Technical Disclosure Bulletinin joulukuun 1969 numerossa (Voi. 12, n:o 7)· Taaksepäin tapahtuvan siirron aikana nämä käynnistimet valitsevat ei-painotoiminnan tavalla, jota on selitetty 18 S6944 US-patentissa n:o 3 382 963 (Cralle, Jr. et ai), jotta estettäisiin painanta-pää 10 painamasta. Merkin taaksepäin tapahtuvan siirron aikana nopeuskäynnis-timet käynnistetään kanavilla B-1 ja C-1.

Kuten edellä mainittiin, syöttösäpit 18-20 täytyy olla kytketty ohjaus-kiskoon 26 ja pitosäpit 15“17 on oltava irti pidätyskiskosta 23 silloin, kun painantapäätä 10 on siirrettävä telaan 1^ verrattuna painantapään 10 sijoittamiseksi oikeaan asentoon. Pitosäpit 15~17 palautetaan pidätyskiskoon 23 kiinni ja syöttösäpit 18-20 poistetaan ohjauskiskosta 26, joka sijoittaa painantapään 10 asentoonsa painantapään 10 suoritettua painantansa ja ennen toimintajakson päättymistä. Pitosäppien 15—17 liikkeitä pidätyskiskoon 23 verrattuna ja syöt-tösäppien 18-20 liikettä pidätyskiskoon 23 verrattuna ohjataan vaihe epäkesko 1UO (katso kuvio 1B), joka on asennettu hoikille 139 sille pyöriväksi. Holkki 139, joka on kiinnitetty vaunuun 11 sen kanssa liikkuvaksi, on kiinnitetty painoakselilla 12 sen kanssa pyöriväksi ollen kuitenkin samalla liikkuva aksiaalisesti painoakseliin 12 verrattuna vaunun 11 kanssa. Painoakselia 12 käyttää rengaskytkin kiinakin kirjoituskoneen toimintajakson aikana tavalla, jota on selitetty ja kuvattu US-patentissa n:o 2 919 002.

Vaihe epäkesko 1U0 toimii yhdessä seuraajalla *\k2 olevan rullan 11*1 kanssa seuraajan 1U2 ollessa niveltyvästi asennettu vaunulle 11 ja yhdistetty kimmoisasti esijännitettyyn vaiheniveleen 1U3. Jousi 1UU, joka on kytketty kannattimeen 22, jännittää jatkuvasti vaiheniveltä 1U3 taaksepäin taivuttavassa suunnassa.

Kun vaihenivel 1U3 liikkuu eteenpäin vaihe-epäkeskon 1H0 pyöriessä vasta-päivään ja epäkeskon kääntäessä seuraajaa 1U2 myötäpäivään, paikallaan pitävä nokka 1 i+5 (katso kuviot 2-h) vaihenivelen 1U3 varrella 1U6 vedetään irti syöttö-säpeistä 18-20. Nokka 1 i+5 siirtyy syöttösäppien 18— 19 ja 20 loviin 1^7, 1U8 ja 1^9· Säppejä 18-19 ja 20 jännitetään tarttumaan nokkaan 1^5 jousilla 150-151 ja 152. Jouset 150-152 on kiinnitetty niitä vastaaviin syöttösäppeihin 18-20 ja kannattimeen 22.

Vaihelenkki 1^3 liikkuu siten eteenpäin (alaspäin katsottuna kuvioissa 2-h ja nuolensuunnassa), syöttösäpit 18-20 kääntyvät tangon 21 ympäri jousien 150-152 ansiosta seuratakseen nokkaa 1 i+5> kun vaihelenkki 1^3 liikkuu eteenpäin, kunnes yksi kolmesta syöttösäpistä 18-20 joutuu kahden viereisen hampaan 153 hammasohjauskiskossa 26 välille.

Kuten on esitetty kuviossa 3, syöttösäpillä 18 on kaksi hammasta 15^* täydellisesti kahden ohjauskiskon 26 viereisen hampaan 153 välissä. Syöttösäpillä 19 on sen kaksi hammasta 155 sijoittuneet puolihammasta syvälle hampaan 153 sisälle, kun taas syöttösäpillä 20 on sen hampaat 156 nojaamassa säätökiekon 126 19 56944 yhden hampaan 153 yläpintaa.

Jokin kolmesta syöttösäpistä 18-20 voi olla hampaineen 151+-156 kahden ohjauskiskon 26 hampaan 153 välissä tai se voi ottaa vastaan yhden ohjauskiskon 26 hampaan 153· Kumpi tapaus on kysymyksessä, se riippuu ohjauskiskon 26 paikasta sillä hetkellä, kun syöttösäpit 18—20 liikkuvat ohjauskiskon 26 lähelle vaihelenkin 1U3 eteenpäin menevästä liikkeestä johtuen. Syöttösäpin 18 hampaiden 15^ joutuminen ohjauskiskon 26 hampaiden 153 välille, kuten on esitetty kuviossa 3, on ainoastaan yksi kuudesta mahdollisesta erilaisesta järjestelystä.

Sen jälkeen kun vaihelenkki 1^3 on saavuttanut kuvion 3 mukaisen asentonsa, jatkaa vaihelenkki 11+3 eteenpäin menevää liikettä vastapäivään tapahtuvasta vaihe-epäkeskon 11+0 pyörimisestä johtuen, joka saa aikaan vaihelenkillä 1U3 olevan siiven 157 osumisen kulmavivun 179 pintaan 158 kääntäen kulmavipua 159 vastapäivään tangon 21 ympäri. Kun näin tapahtuu, lukitusvipu 16Ο kääntyy , myötäpäivään tapin 161 ympäri, joka työntyy alaspäin olakkeesta 22 ja kulkee lukitusvivussa 160 olevan raon 163 läpi.

Lukitusvivun 160 myötäpäivään tapahtuva kääntyminen johtuu lukitus-vivulla 160 olevan tapin 161+ ja kulmavivulla 159 olevan pitkänomaisen raon 165 yhteisvaikutuksesta. Lukitusvipu 160 kääntyy myötäpäivään vasten jousen 166 voimaa joka jatkuvasti jännittää lukitusvipua 160 vastapäivään, koska sen toinen pää on kiinnitetty lukitusvivun 160 korvaan 166' ja toinen pää on kiinnitetty olakkeeseen 22 niin, että pinta 167, joka osuu kaltevaan pintaan 167' kussakin syöttösäpissä 18-20, ohjaa säppejä 19 ja 20, joilla ei ole niiden hampaita 155 ja 156 täysin sisällä ohjauskiskon 26 hampaissa 153. Sen jälkeen kun lukitus-vivun 160 pinta 167 on siirtänyt hampaita 155 ja 156 syöttösäpeissä 19 ja 20 ohjauskiskon 26 hampaiden 153 välille siten, että syöttösäppien 19 ja 20 pinnat 167' osuvat yhteen, lukitusvivun 160 pinta 168 tarttuu kunkin syöttösäpin 18-20 pintaan 168f pitäen niitä ohjauskiskossa 26 kiinni. Täten saadaan syntymään varma kytkentä ohjauskiskon 26 ja syöttösäppien 18-20 välille lukitusvivun 160 pinnasta 166 johtuen, joka osuu kunkin syöttösäpin 18-20 pintaan 168'.

On selvää, että lukitusvivun 160 pinta 167 toimii yhdessä kunkin syöttö-säpin 18-20 kanssa ja ohjaa kaksi säpeistä 18-20, jotka eivät ole täysin työntyneet ohjauskiskon 26 kahden viereisen hampaan 153 välille, tähän asentoon. Siten ne kaksi syöttösäppiä säpeistä 18-20, jotka eivät ole täysin työntyneet ohjauskiskon 26 kahden hampaan 153 välille ovat riippuvaisia ohjauskiskon 26 asennosta, kuten on edellä mainittu.

Kun vaihelenkki 1^3 jatkaa liikkumista eteenpäin johtuen seuraajan ‘\k2 myötäpäivään tapahtuvasta kääntymisestä, kulmavivun 159 jatkunut vastapäivään tapahtunut kääntyminen vaihelenkin 1^3 eteenpäin menevän liikeen ansiosta saa aikaan sen varren 169 (katso kuvio 1B) osumisen kunkin säpin 15-17 ulkonevaan 20 56944 osaan 170, aiheuttaen tämän kääntymisen tangon 21 ympäri ja vasten jousen 171 voimaa, joka vaikuttaa kuhunkin pitosäppiin 15-17·

Kullakin jousista 171 on toinen pää kiinnitetty olakkeeseen 22, kun taas sen toinen pää on kiinnitetty yhteen pitosäpeistä 15“17· Tämä vetää pitosäppejä 117 irti pidätyskiskosta 23. Kun tämä tapahtuu, ohjauskisko 26 voi liikkua käyttöelimen 31 ohjaimena, kuten on edellä mainittu.

Sen jälkeen kun ohjauskiskon 26 liike on tapahtunut asentoon, jossa painantapää 10 on siten uudessa painoasennossa, pitosäpit 15-17 täytyy jälleen kytkeä pidätyskiskoon 23, jotta painantapää 10 pidettäisiin tässä uudessa asennossa ja syöttösäpit 18-20 irtikytkeä ohjauskiskosta 26, Seuraaja lk2 on siten käännetty vastapäivään jousen 1Uh ansiosta tällä hetkellä, joka puolestaan johtuu vaihe-epäkeskon ll+0 muodosta painanta-akselin 12 pyörintä jakson tällä kohdalla. Tämä saa aikaan jousen 1^1+ voiman, joka vetää vaihelenkkiä 1 h3 taaksepäin (ylöspäin katso kuviot 2-k).

Vaihelenkin 1 h-3 alussa tapahtuva taaksepäin liike johtaa kulmavivun 159 kääntymiseen myötäpäivään tangon 21 ympäri, joka johtuu pitosäppien 15—17 jousien 171 aiheuttamasta voimasta. Pitosäppien 15-17 osat 170 ovat nojaamassa kulma-vivun 159 varteen 169·

Kulmavivun 159 varteen 169 vaikuttava voima jousien 171 ansiosta on riittävä kääntämään kulmavipua 159 myötäpäivään tangon 21 ympäri aiheuttaakseen lukitusvivun 16Ο vastapäivään tapahtuvan kääntymisen. Tämä vetää irti lukitus-vivun 160 pinnan 168 lukitusliitännästä syöttösäppeihin 18-20 poistamalla pinta 168 kimmoisasti jännitetystä kosketuksesta syöttösäppien 18-20 pintoihin 166'.

Kun vaihelenkki 1U3 jatkaa siten liikkumistaan taaksepäin, varrella 11*6 oleva nokka 1U5 liikkuu syöttösäpeissä 18-20 oleviin koloihin '\kj-'\k9 palauttaen syöttösäpit 18-20 kuvion 2 mukaiseen asentoon, missä ne ovat irti ohjaus-kiskosta 26. Tämä järjestely varmistaa siten sen, että pitosäpit 15~17 ovat jälleen kytkeytyneenä pidätyskiskoon 23 ennen kuin syöttösäpit 18-20 irtoavat ohjauskiskosta 26. Tämä takaa vuorostaan sen, että painantapää 10 pidetään sen uudessa asennossa.

Kuten on edellä mainittu, syöttösäpit 18-20 on niveltyvästi asennettu tangolle 21. Ne voidaan kuitenkin myös asentaa liikkuvasti sille, jolloin kussakin syöttösäpissä 18-20 on pitkänomainen rako 172, jonka läpi tanko 21 kulkee.

Tämä on välttämätön, jotta säppien olisi mahdollista liikkua toinen toisiinsa nähden kuvioiden 3 ja U mukaisiin asentoihin.

Tarkastellaan nyt merkin painamistoimintaa painantapään 10 ollessa pai-nantakohdassa, jolloin jakson lähtö alkaa siitä, kun näppäintä painetaan alas, kuten on esitetty kuviossa 7· Tästä on seurauksena se, että jotkut ohjaimet 21 93~99> 109 ja 110 logiikkalaitteessa 92 siirtyvät niiden lepoasennoista. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että jotkut kanavista A-1 - A-15» B-1 - B-18, C-1 -C-6, D-1 - D-1T» E-1 - E-7 ja F-1 - F—17 muodostavat virtaustiet paineen alaisen kaasun pulsseille.

Kuten on esitetty kuviossa 7» ohjaimet suorittavat niiden liikkeen siirtyneisiin asentoihin kohdassa 173· Kun tämä tapahtuu, pumpun 90 paine alkaa nousta johtuen siitä, että epäkesko 132 on pyörinyt valinta-akselin 108 vaikutuksesta. Heti sen jälkeen, kun pumpun 90 paine alkaa kasvaa, jonkin käynnistimen 76-86 ja 85 liike aiheuttaa siihen liittyvän asetusvivun 60-63 liikkeen.

Saman aikaisesti kun paineilmakäyttöosat 76, 80 ja 95 alkavat laajeta, jaksokytkinkäynnistin, joka säätää painanta-akselin 12 kytkintä, alkaa myöskin liikkua. Siten jonkin käyttöosan 76-80 ja 85 liikkeen tultua suoritetuksi, painanta-akseli 12 alkaa pyöriä, kuten on esitetty viitenumerolla kuviossa 7» koska jaksokytkinkäynnistin lopettaa liikkeensä silloin, kun käyttöosat 76-80 ja 85 lopettavat niiden omat liikkeet. Täten kanava A-J logiikkalaitteessa 92 syntyy kunkin merkkivalinnan aikana, koska ohjain 99 liikkuu lepo-asennosta valittaessa painantapään 10 painamaa merkkiä.

Kun painoakseli 12 alkaa pyöriä, painoakselilla 12 oleva epäkesko 51 saa aikaan käyttöelimen 31 liikkumisen eteenpäin etukäteen määrätyn etäisyyden. Tätä käyttöelimen 31 eteenpäin menevää liikettä on esitetty viitenumerolla 175 kuviossa 7· Epäkeskolla 51 on lepoasento niin että käyttöelin 31 lopettaa alkuperäisen eteenpäin menevän liikkeen kohdassa 176 kuviossa 7· Tämä käyttöelimen 31 eteenpäin menevä alkuliike saa aikaan sen, että sulkuelin 59 lopettaa sen myötäpäivään tapahtuvan kääntymisensä ja pidätyselin 38 lopettaa sen myötäpäivään tapahtuvan kääntymisen.

Sulkuelimen 59 massa on paljon pienempi kuin pidätyselimen 38 massa, niin että sulkuelin 59 suorittaa loppuun myötäpäivään tapahtuvan kääntymisensä paljon helpommin, kuin pidätyselin 38 lopettaa kääntymisensä. Sulkuelin 59 suorittaa siten loppuun liikkeensä, niin että se pitää kiinni jostakin asetusvivusta 60-63 sillä hetkellä, kun pumpusta 90 tuleva paine alkaa pienentyä, kuten on esitetty kohdassa 177 kuviossa J. Tämä järjestely varmistaa sen, että jokainen asetusvipu 60-63, joka on toiminut, pysyy sen toiminta-asennossa, kunnes paino-akseli 12 on suorittanut loppuun pyörimisensä.

Sen jälkeen, kun pidätyselin 38 on suorittanut loppuun liikkeensä asettaakseen halut un vastepinnan 39 ohjauskiskolla 26 olevan nokan 1+0 yhteyteen ja sinä jäljelle jäävänä aikana, kun käyttöelin 31 pysyy sen ensimmäisessä eteenpäin menevässä asennossa, valittu-merkki painetaan. Eri valintaohjaimet, joita säädetään kanavilla A-1 - A-6, valitaan asentoon, jossa valittu merkki painetaan.

22 56944

Syöttösäpit 18-20 liikkuvat ohjauskiskoon 26 kiinni käyttöelimen 31 levon aikana. Tätä syöttösäppien 18-20 tartunnan loppuun viemistä ohjauskiskoon 26 on esitetty kohdassa 178. Syöttösäppien 18-20 liikettä, kuten on aikaisemmin selitetty, säädetään vaiheyhdisteen tai -lenkin 1^3 liikkeellä, joka menee eteenpäin kulkevassa suunnassa, vaihe-epäkeskon 1U0 avulla, joka myöskin seuraa painoakselin 12 pyörimistä. Sen jälkeen kun syöttösäpit 18-20 ovat tarttuneet ohjauskiskoon 26, pitosäpit 15“1T vedetään irti pidätyskiskosta 23 kulmavivun 159 varrella 169. Pitosäppien 15—1T kääntyvän liikkeen suorittamista kulma-vivulla 159 on esitetty kohdassa 179, joka on hieman ennen sitä aikaa, jolloin käyttöelin 31 on jälleen liikkumassa eteenpäin epäkeskon 51 ansiosta.

On selvää, että pitosäpit 15“17 pidetään irti pidätyskiskosta 23 ennen kuin pitosäpit 15—1T suorittavat loppuun kääntyvän liikkeensä, kuten on esitetty kohdassa 179» niin että mitään vaunun 11 yhteyttä pidätyskiskoon 23 ei esiinny silloin, kun käyttöelin 31 alkaa eteenpäin menevän liikkeensä. Tämä käyttö-elimen 31 eteenpäin kulkeva liike saa aikaan käyttöelimen 31 loven 30 tulemisen kulmavivun 33 nokan 32 viereen ohjauskiskon 26 liikuttamiseksi eteenpäin, kunnes yksi vastepinnoista 39 tarttuu ohjauskiskolla 26 olevaan nokkaan U0. Kuvion 7 mukainen ajoituskaavio osoittaa ohjauskiskon 26 liikkuneen yhdeksän yksikköä.

Käyttöelin 31 etenee eteenpäin menevässä suunnassa epäkeskon 51 ansiosta kunnes epäkeskon 51 toinen lepoasento saavutetaan, jota on esitetty viitenumerolla 180 kuviossa 7· Kun tämä tapahtuuu, käyttöelimen 31 eteenpäin menevä liike pysähtyy.

Vaihe-epäkesko 1H0 saavuttaa sen jälkeen asentonsa, jossa vaiheyhdiste 1^3 liikkuu taaksepäin jousen 1UU vaikutuksesta sallien pitosäppien 15—1T palata pidätyskiskoon 23 kiinni. Kun tämä säppien 15—17 liike pidätyskiskon 23 yhteyteen on tullut suoritetuksi, jota on esitetty viitenumerolla 181 kuviossa 7, syöttösäpit 18-20 vedetään irti ohjauskiskosta 26.

Kun ohjauskisko ei ole enää kiinni syöttösäpeissä 18-20, jota on esitetty viitenumerolla 182 kuviossa 7, tasausjousi 35 palauttaa ohjauskiskon 26 sen lepoasentoon koska käyttöelin 31 on alkanut taaksepäin menevän liikkeensä kohdassa 183 kuviossa 7 johtuen jousesta 3*+’, joka liikuttaa käyttöelintä 31 takasuunnassa. Heti kun käyttöelin 31 alkaa liikkua taaksepäin, ohjauskisko 26 alkaa seurata tätä liikettä, koska kulmavivulla 33 oleva nokka 32 ei enää ole jännitetty käyttöelimellä 31. Ohjauskisko 26 alkaa siten liikkua kohti sen • lepoasentoa kohdassa 18U kuviossa 7; tämä tapahtuu hieman sen jälkeen kun syöttö-säpit 18-20 ovat suorittaneet loppuun liikkeen, jota on esitetty viitenumerolla 182.

Ohjauskiskon 26 liike osoittaa vaimenemista tasausjousen 35 ansiosta lähellä ohjauskiskon 26 liikkeen loppua. Kun tämä vaimeneminen lakkaa ohjaus- 23 56S44 kisko 26 on sijoittunut lepoasentoonsa.

Sinä aikana, jolloin käyttöelin 31 liikkuu takasuunnassa, painoakseli 12 lopettaa pyörimisensä. Tätä on osoitettu viitenumerolla 185 kuviossa 7*

Kun käyttöelin 31 liikkuu taaksepäin, sulkuelin 59 ja pidätyselin 38 palaavat niiden lepoasentoon johtuen käyttöelimen 31 kulmaosasta 55» joka osuu ulokkeeseen 56 ja sulkuelimen 59 nokkaan 59a. Kuten on esitetty kuviossa 7, sulkuelin 59 ja pysäytin 58 suorittavat loppuun liikkeensä samanaikaisesti, kun käyttöelin 31 tekee tämän. Toiminnassa olevat asetusvivut 60-63 eivät kuitenkaan suorita loppuun liikettään ennen kuin hieman sen jälkeen, jolloin sulkuelin 59 on suorittanut liikkeensä loppuun. Tämä johtuu siitä, että toimin- s nassa olevia asetusvipuja ei voi irroittaa lepoasentoon palaamiseksi, ennen kuin sulkuelin 59 on suorittanut lähes loppuun paluunsa lepoasentoon.

Kun takavälitoiminta tapahtuu, paineilmakäyttöosa 1+2 saa paineen alaisen ilman pulssin pumpusta 90 logiikkalaitteen 92 kautta putken tai johdon 1+3 välityksellä. Tällöin käyttöosa k2 toimii samalla tavalla ja samaan aikaan kuin paineilmakäyttöosat 76, 80 ja 85, kuten on osoitettu ajoituskaaviossa kuviossa 7, jolloin merkki valitaan tai jolloin merkin taaksepäin tapahtuva siirto eli takaväli syntyy.

On selvää että putki tai johto 1+3 yhdistää joko kanavan A-1U tai A-15 takavälitoiminnan aikana ulostuloputkistoon 120'. Kun ainoastaan yksi taka-väliliikeyksikkö on saatava aikaan ohjauskiskoon 26, kanava A-ll* saatetaan toimimaan painamalla takavälinäppäintä kirjoituskoneessa. Kun merkin takaväli on sellainen, että se on yhtä suuri kuin painetun määrätyn merkin leveysyksiköt, silloin määrättyä merkkiavainta painetaan ja samoin myös koodiavainta 111. Koodi-näppäimen 111 toimiminen saa aikaan sen, että kanava A-15 yhdistyy putkeen tai johtoon 1+3 pumpun 90 kanssa. Samalla kertaa pidätyselin 38 siirretään paikoilleen painetun merkkinäppäimen mukaisesti. Tämä saa aikaan automaattisen taaksepäin tapahtuvan siirron, jonka suuruus on yhtä suuri kuin aikaisemmin painetun merkin leveysyksiköt.

Painantapään 10 palauttamiseksi vasemmalle paperipuolelle toisen kirjoi-tusrivin aloittamiseksi on tarpeellista irroittaa pitosäpit 15-17 kiinteän pidä-tyskiskon 23 yhteydestä ilman, että syöttösäpit 18-20 liikkuisivat tarttumaan ohjauskiskoon 26. Pitosäpit 15“17 vedetään irti kiinteästä kiskosta 23 kääntämällä paluuvipua 190 vastapäivään (katso kuvio 1B) tangon 21 ympäri. Paluuvivun 190 vastapäivään tapahtuva kääntyminen syntyy syöttämällä painekaasupulssi putken tai johdon 191 kautta paljekäynnistimeen 192, joka on asennettu olak-keelle 22 ja koskettaa paluuvipua 190. Putki tai johto 191 on yhdistetty lo-giikkalaitteeseen 92 ja se saa painekaasupulssin silloin kun kanava A-13 on voimassa.

sk 56944

Kun paluuvipu 190 kääntyy vastapäivään, paluuvivulla 190 oleva varsi 193 osuu kaikkiin pitosäppeihin 15-17 kääntäen niitä vastapäivään tangon 21 ympäri ja vasten näiden jousia 171. Painantapää 10 ei siten ole enää kytkeytyneenä kiinteään pidätyskiskoon 23· Tämä pitosäppien 15-17 liike ei vaikuta syöttö-säppeihin 18-20, jotka pysyvät irti ohjauskiskosta 26.

Koska painekaasu paljekäynnistimeen 192 on lyhyt pulssi, on välttämätöntä pitää pitosäppejä 15-17 irti pidätyskiskosta 23 sen jälkeen, kun palje-käynnistin 192 ei enää saa painekaasua. Kun paluuvipu 190 kääntyy vastapäivään tangon 21 ympäri paluuvipukielellä oleva varsi 19*+, joka on niveltyvästi asennettu olakkeen 22 alempaan horisontaaliseen osasin 196, liikkuu siten paluuvivun 190 olakkeeseen 197 silloin, kun paluuvipu 190 kääntyy vastapäivään käynnistimestä 192 johtuen. Tämä kielellä 195 olevan varren 19*+ liike on peräisin jousesta 198, jonka toinen pää on kiinnitetty olakkeen 22 osaan 196 ja kielen 195 varteen 19*+ ja on jatkuvasti jännittämässä kieltä 195 myötäpäivään.

Samanaikaisesti kun käynnistin 192 saa painekaasun, käynnistin (ei-esitetty), joka on tarkoitettu vaunun palauttamiseksi, aktivoidaan saman aikaisesti samalla tavalla kanavan A—11 ollessa voimassa. Tämä herättää vaunun palautusjousen kytkimen siten, että painantapää 10 palaa toisen kirjoitusrivin alkuun. Eräs sopiva esimerkki vaunun palautusjousesta ja sen kytkimestä on mekanismi, jota on selitetty ja kuvattu sivuilla 52-55 julkaisussa Instruction Manual For Part no. 2*+1-5032-2 of International Business Machines Corporation, Armonk., New York, julkaistu tammikuussa 1966. On selvää, että paperi etenee samanaikaisesti tavalla, jota on selitetty ja kuvattu edellä mainitussa Palmer-patentissa. Tabulaattorisäppi 199» joka myöskin on niveltyvästi asennettu ohjauskiskolle 26, on suunniteltu sellaiseksi, että se voi liikkua taka-, väli- tai vaunun palautussuunnassa verrattuna kiinteään kiskoon 23 kulkemalla kiskon 23 hampaissa, mutta sen liike ei ole mahdollinen eteenpäin menevässä suunnassa. Kun vaunun palautusjousikäynnistin ei ole toiminnassa, tabulaattori-säppi 199» jota on jatkuvasti jännitetty kohti pidätyskiskoa 23 jousella 200, jonka toinen pää on kiinnitetty olakkeeseen 22 ja toinen pää on kiinnitetty tabulaattorisäppiin 199» estää painantapäätä 10 liikkumasta eteenpäin menevässä suunnassa. Tämä pitää painantapään 10 kirjoituskoneen vasemmassa reunassa toisen rivin aloittamista varten.

Pitosäpit 15“17 pysyvät irti kiinteästä pidätyskisKosta 23 paluuvivun 190 varren 193 vaikutuksesta siten, että paluuvipu 190 on estetty liikkumasta kielen 195 varrella 19*+, kunnes seuraava painoakselin 12 pyörimisjakso alkaa. Seuraavan pyörimisjakson aikana kulmavipu 159 pyörii vastapäivään, kuten on edellä mainittu, jolloin painoakselin 12 pyörimisjakson ensimmäisen osan aikana paluuvipukieli 195 kääntyy vastapäivään vasten jousta 198 horisontaalisesti sijoitetun kulma- 56944 25 vivun 159 varren 169 alemman siiven 201 vaikutuksesta, joka on kiinni paluu-kielen 195 pystyssä olevassa varressa 202. Tämä irroittaa kielen 195 varren 19^ olakkeesta 197 ja sijoittaa sen asentoon, jota on esitetty kuviossa 1B siten, että paluuvipu 190 kääntyy myötäpäivään tangon 21 ympäri jousen 203 vaikutuksesta, jolloin jousen toinen pää on kiinnitetty paluuvipuun 190 ja toinen pää on kiinnitetty vaunukannattimeen 22. Tämä poistaa paluuvivun 190 varren 193 pitosäppien 15-17 yhteydessä, jolloin niitä pidetään nyt irti pidätyskiskosta 23 kulmavivun 159 varrella 169, kunnes vaihelenkin 1U3 taaksepäin tapahtuva liike alkaa.

Kun paluuvipukielen 195 varsi 19^ on jälleen sijoittunut kulmavivussa 190 olevaan loveen 20U, on se silloin jännitetty vasten paluuvivun 190 olaketta 205. Sen jälkeen kun varsi 169 alkaa ohjata pitosäppejä 15“17» pitosäppien 15“17 jäljellä oleva liike tapahtuu samalla tavalla kuin aikaisemmin selitettiin painovaiheen yhteydessä.

„ Kun tabulaattoritoimintaa halutaan, paljekäynnistin 192 aktivoidaan kään tämään paluuvipua 190 vastapäivään. Samanaikaisesti painekaasupulssi syötetään letkun tai putken 206 kautta, joka on yhdistetty pumppuun 90 logiikkalaitteen 92 välityksellä, paljekäynnistimeen 207, joka on asennettu olakkeelle 22 ja koskettaa tabulaattorivipua 208. Pulssi syötetään käynnistimeen 207 silloin, kun kanava A-12 on voimassa.

Käynnistimen 207 käynnistäminen kääntää tabulaattorivipua 208 vastapäivään tangon 21 ympäri. Tabulaattorivarrella 208 oleva alaspäin suuntautuva varsi 209 (katso kuv. 5) osuu tabulaattorisäppiin 199 aiheuttaen tabulaattorisäpin 199 kääntymisen myöskin vastapäivään. Tabulaattorivivussa 208 on pitkänomainen rako 210, jonka läpi tanko 21 työntyy niin, että tabulaattorivivun 208 aksiaalinen liike on mahdollinen tankoon 21 verrattuna ja lisäksi on mahdollinen tabulaattori-vivun 208 kääntyvä liike tangon 21 ympäri.

Tabulaattorivivun 208 kääntyminen ja paluuvivun .190 kääntyminen ei johda minkään säpin irtoamiseen kiinteästä kiskosta 23 koska pitosäpit 15-17 ovat irti pidätyskiskosta 23 paluuvivun 190 ansiosta ja tabulaattorisäppi 199 on irti tabulaattorivivun 208 ansiosta. Painantapää 10 ei ole siten kytketty pidätyskiskoon 23 eikä ohjauskiskoon 26 ja se voi vapaasti liikkua eteenpäin menevässä suunnassa pääjousen (ei-esitetty) vaikutuksesta, joka vaikuttaa vaunuun 11 tavalla, jota on lähemmin selitetty edellä mainitussa Palmer-patentissa no. 2 919 002.

Kun tabulaattorivipu 208 kääntyy vastapäivään tangon 21 ympäri, johtuen paljekäynnistimen 207 toiminnasta, tabulaattorikielellä 212 oleva varsi 211 (katso kuv. 1B), joka on niveltyvästi asennettu olakkeelle 22, jännitetään jousella 213, jonka päät on kiinnitetty tabulaattorikieleen 212 ja olakkeeseen 22, tarttumaan tabulaattorivivulla 208 olevaan ulkonemaan 21^ (katso kuv. 5)· Tämä pitää tabulaattorivipua 208 asennossa, jossa se pitää tabulaattorisäppiä 26 S&S44 199 irti kiinteästä kiskosta 23. Kun painekaasupulssi loppuu tulemasta palje-käynnistimeen 207» tabulaattorisäppi 199 on edelleen irti kiinteästä kiskosta 23· Vaunun 11 liike jatkuu siten edelleen eteenpäin menevässä suunnassa, kunnes tabulaattoripysäytin 215» joka on tabulaattorikiskolla 216, joka vuorostaan on kiinnitetty kirjoituskoneen kehykseen, osuu tabulaattoritunnistimeen 217·

Kun tabulaattorivipu 208 on kääntynyt vastapäivään, tabulaattoritunnistin 217 liikkuu asentoon, jossa se osuu tabulaattoripysäyttimeen 215.

Tabulaattoritunnistin 217 on kääntyvästi asennettu tabulaattorivivulle 208 ulkonemaruuvin 218 ansiosta ja se on jännitetty vastapäivään jousen 219 alaisena, niin että tabulaattoritunnistimen 217 varsi 220 osuu tabulaattori-vivun 208 pintaan muodostaen näiden välille kiinteän liitännän, jolloin tabu-laattoripysäyttimen 215 osuminen tunnistintabulaattorin 217 on kahden kiinteän elementin yhteen osumista. Jousi 219 sallii tabulaattoritunnistimen 217 myötä-päiväisen liikkeen ruuvin 218 ympäri, niin että tabulaattoritunnistin 217 ratsastaa tabulaattoripysäyttimien 215 yli aina, kun liike tapahtuu takavälisuun-nassa, tabulaattorivivun 208 kääntyessä asentoon, jossa tabulaattoritunnistin 217 voi osua tabulaattoripysäyttimiin 215·

Kun tabulaattoritunnistin 217 osuu seuraavaan aktivoituun tabulaattoripysäyttimeen 215 sen jälkeen, kun tabulaattorivipu 208 on kääntynyt vastapäivään, tabulaattoritunnistimen 217 tarttuminen tabulaattoripysäyttimeen 215 saa aikaan tabulaattorivivun 208 liikkeen taka- tai takavälisuunnassa. Rako 210 sallii tämän aksiaalisen liikkeen tapahtuvan tankoon 21 nähden.

Tämä aksiaalinen liike taaksepäin kulkevassa suunnassa tabulaattori-vivun 208 vaikutuksesta estää tabulaattorivivun 208 ulkoneman 21^ osumasta tabu-laattorikielen 212 varteen 211. Kun tämä tapahtuu, jousen 213 voima jännittää tabulaattorikieltä 212 myötäpäivään, kunnes nokka 221 (katso kuv. 1B) kielellä 212 osuu vaunukannattimen 22 siipeen 222. Tämä rajoittaa tabulaattorikielen 212 myötäpäiväistä liikettä jousen 212 vaikutuksesta, jolloin varmistutaan siitä, että tabulaattorikielen 212 varsi 211 on sijoittunut siten, että se toimii yhdessä tabulaattorivivun 208 kanssa silloin, kun se palaa normaaliin asentoon. Kun tabulaattorikielen 212 varsi 211 ei enää osu tabulaattorivivun 208 ulokkeeseen 21U ja se kääntyy myötäpäivään jousen 213 vaikutuksesta, jousi 223 (katso kuv. 5) kääntää tabulaattorivipua 208 myötäpäivään tangon 21 ympäri vetääkseen varren, 209 irti tabulaattorisäpistä 199· Tämä sallii jousen 200 kääntää tabu-laattorisäppiä 199 myötäpäivään tangon 21 ympäri palauttaen tabulaattorisäpin 199 kiinteään kiskoon 23 kiinni ja pysäyttäen vaunun 11 liikkeeen eteenpäin menevässä suunnassa.

Vaikka tätä keksintöä on selitetty ja kuvattu painantapään 10 yhteydessä, joka on liikkuva ja telan lU yhteydessä, joka on kiinteä, on selvää, että tämä 27 &Ö944 keksintö voidaan helposti soveltaa kirjoituskoneeseen, jolla on liikkuva tela ja joka liikkuu kiinteään painanta-asemaan verrattuna, jolloin varsityyppisiä painimia ohjataan selektiivisesti. Tässä kirjoituskonetyypissä ohjauskisko 2( olisi kytkettävä liikkuvaan telaan. Vaikka tätä keksintöä on edelleen selitetty kirjoituskoneeseen liittyneenä, on selvää, että sitä voidaan soveltaa mihin painantalaitteeseen tahansa, jossa halutaan ohjata painantakohdan ja paperin, jolle merkki on painettava, välistä liikettä.

Tämän keksinnön etuna on se, että sillä on mahdollista käyttää yksiele-menttistä painantapäätä, jolla on suhteellinen väli. Toinen tämän keksinnön etu on siinä, että se sallii vakioiskun sisäänmenon kirjaimen syötön ohjaamiseksi säädettävin pienin lisäyksin kummassakin suunnassa. Tämän keksinnön lisäetuna on myöskin se, että säätöelintä voidaan liikuttaa molemmissa suunnissa, jolloin eliminoidaan yksisuuntaisen esijännityksen käyttäminen säätöelimellä „ esijännityksen ollessa vastakkainen positiiviselle ohjaukselle, joka liikuttaa säätöelintä ainoastaan yhdessä suunnassa. Tämän keksinnön eräänä etuna on edelleen se, että sillä eliminoidaan tarve, johtoruuvista, joka liikuttaa yksi-elementtisen painantapään käsittävää vaunua. Edelleen eräänä etuna on keksinnössä se, että siinä käytetään oleellisesti samanlaista struktuuria suhteellisen välin aikaansaamiseksi sekä eteenpäin menevässä että taaksepäin menevässä suunnassa.

Vaikka keksintö on esitetty ja selitetty viittaamalla sen parhaana pidettyyn sovellutukseen, on selvää, että erilaisia muutoksia voidaan tehdä muotoon ja yksityiskohtiin, mitkä tulevat ammattimiehelle itsestään mieleen ilman, että poiketaan keksinnön hengestä ja puitteista.

Claims (8)

56944 28

1. Laite, jolla asteittain syötetään eteenpäin tai taaksepäin painantalaitteen vaunua tai vastaavaa ja joka käsittää kaksi koneen runkoon laakeroitua, keskenään yhdensuuntaista kiskoa, joista toinen on kiinteä pidätyskisko ja toinen pituussuunnassa edestakaisin siirrettävä ohjauskisko, joka jokaista syöttöaskelta varten saa määrätyn siirtymän, jolloin pidätyskisko toimii yhdessä vaunuun asennettujen pitosäppien kanssa ja ohjauskisko toimii yhdessä vaunuun asennettujen syöttösäppien kanssa, tunnettu - molemmin puolin useilla porrasmaisesti sovitetuilla vastepinnoil-la (39, 49) varustetusta, ohjauskiskon (26) raossa (48) ja kohtisuoraan tämän liikkeen suuntaa vastaan siirrettävästä pidätyselimestä (38), jonka siirto tapahtuu painantaa varten tarkoitettujen merkkien leveyksien määräämissä askelissa, - ohjauskiskon (26) pituussuunnassa tapahtuvaa siirtoa varten valinnaisesti eteenpäin tai taaksepäin kulkevassa suunnassa valinnaisesti kahden toiminta-asennon välillä siirrettävästä käyttöelimestä (31), jolla on muuttumaton, ohjauskiskon siirrosta riippumaton iskun pituus ja joka molempia siirtosuuntia varten sovitettujen kulmavipujen (33, 36) sekä tasausjousen (35) välityksellä vaikuttaa ohjauskiskoon (26), sekä - syklisesti kytkettävästä nivelmekanismista (140-143), joka askel-syöttöliikkeen aikana vaikuttaa pitosäppeihin (15-17) ja syöttösäp-peihin (18-20) vaunun vaiheittaiseksi, samanaikaisesti kytkemiseksi vuorotellen pidätyskiskoon (23) tai ohjauskiskoon (26).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttöelin (31) toiminta-asennostaan riippuen toimii yhdessä jommankumman kulmavivun (33, 36) kanssa, jotka on kääntyvästi sovitettu ja yhdistetty toisiinsa tasausjousella (35), jolloin kulmavivut (33, 36) ohjauskiskoon (26) kiinnitettyjen tappien (37, 46) kanssa yhdessä toimien tasausjousen (35) avulla yhteensovitettujen kääntö-liikkeidensä avulla saavat aikaan ohjauskiskon (26) siirron.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauskiskoon (26) kiinnitetyt tapit (37, 46) sijaitsevat ohjauskiskon (26) liikkeen suuntaa vastaan kohtisuoralla viivalla, joka kulkee kulmavipujen (33, 36) kääntökeskiön (34) kautta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttöelin (31) on varustettu kulmaosalla (55), joka toimii yhdessä pidätyselimessä (38) olevan ulokkeen (56) kanssa ja käyttö-elimen (31) liikkeiden aikana saa aikaan pidätyselimen (38) siirron. 56944 29

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite »tunnettu siitä, että palautussyöttövipu (41) toimiessaan siirtää käyttöelintä (31) jousen (3*4 * > voimaa vastaan käyttöelimen (31) asennon muuttamista varten ohjauskiskon (26) palautussyöttösuunnassa tapahtuvan siirron aikaansaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 ja 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että useat valinnaisesti käytettävät asetusvivut (60-64) merkkien leveyksien määrääminä yhdistelminä toimivat vasteena, joka rajoittaa käyttöelimen (31) aikaansaamaa pidätyselimen (38) siirtoa merkkien leveyksien määräämiin askeliin.

7. Patenttivaatimusten 1 ja 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmaosan (55) käyttämä sulkuelin (59) saa aikaan asetus-vipujen (60-64) asetusasennon lukituksen painantajakson loppuun asti.

- 8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että merkkien leveyksistä ja syöttösuunnasta riippuen valinnaisesti käynnistettävien elinten (41, 60-64) asetus tapahtuu paineilmakäyttöosien (42, 76, 80, 85) avulla. 30 56944