FI56613C - Preparat foer tillsats i djurfoder - Google Patents

Description

1- —--. r, .... KU ULUTUSJULKAISU

W <11) UTLÄGGNI NGSSKRIFT 56613 C (45) Patentti ayönr.etty 10 03 1930 l43#v Patent seddelat (51) Kv.lk.'/Int.CI.· A 23 K 1/175 SUOMI — FINLAND (21) P«*n«lh**‘«nw*-P«t.nt.n»eiinJn« 712/lh (22) Hakamltpllvi — Amöknlnpdif 08.03-7^ (23) Alkuplivi—Giltl(h«tsdaf 08.03-7^ (41) Tullut lulklMktl — Bllvlt offentilj 17.09 · 7^

Patentti- ja rekisterihallitut N·***— |, kuul.ju.w«,n pvm. _

Patent· och reglsterstyrelsen ' ' Antttkan utUjd och utUkrIften publlctrid 3U.il. ry (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 16.03-73 - Isor-Britannia-Storbritannien(GB) 127^/73 28.02.7^ Tanska-Danmark(DK) 1087/71* (71) Animalka Mineral A/S, Lundely 1^, DK-2900 Hellerup, Tanska-Darunark(DK) (72) Viggo Berthelsen, Hellerup, Anders Marius Vognsen, Holte, Tanska-Danmark(DK) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Eläinten rehuun lisättävä valmiste - Preparat för tillsats i djurfoder Tämän keksinnön kohteena on valmiste eläinten, erikoisesti kotieläinten ravintoaineiden parantamiseksi ja täydentämiseksi samalla kun saavutetaan sellaisia etuja kuin lisääntynyt kasvunopeus, parempi rehun hyväksikäyttö, parempi eläinten kunto ja parempi eläinten tuotto.

Maataloudessa on tunnettua lisätä kivennäisainetta, esimerkiksi "ki-vennäisseoksen" tai "kivennäis- ja vitamiiniseoksen" muodossa kotieläinten rehuun. Tavanmukaiset seokset eivät kuitenkaan aina ole parhaita mahdollisia niiden makroalkuaineitten kuten kalsiumin ja magnesiumin koostumuksen suhteen, eikä niiden kivennäisspektri mikroalku-aineiden (hivenalkuaineiden) suhteen ole erikoisen laaja.

Riittävän laajan kivennäisspektrin puuttuminen eläinrehusta näyttää olevan vakava ongelma. Kirjassa "Trace Elements in Human and Animal Nutrition" (3rd Edition, E.J. Underwood, Academic Press, New York and London) mainitaan esimerkiksi, että entsyymien aktiivisuus ja 2 56613 sen vuoksi myös aineenvaihdunta sekä elintoiminta riippuvat kivennäis-alkuaineitten läsnäolosta, todetaan, että voi olla olemassa monia hivenalkuaineista riippuvia, aineenvaihduntaan vaikuttavia entsyymejä, jotka ovat vielä löytämättä.

Earl Frieden’in kirjoituksessa (Scient. Am. 1972; 227, 52-60) osoitetaan, että useammat kemialliset alkuaineet kuin aikaisemmin on otaksuttu ovat välttämättömiä elintoiminnoille, joko makro- tai mikro-määrinä. Tästä kirjoituksesta voidaan tehdä se johtopäätös, että kemiallisten alkuaineiden esiintymä vaikuttaa, tietyssä määrässä jopa ratkaisevasti, elinehtoihin. Se tosiasia, että eräitä hivenalkuai-neita tarvitaan vain erittäin pienissä määrissä, ei millään tavalla vähennä niiden suurta merkitystä.

Valitettavasti se viljeltyjen alueitten intensiivinen käyttö, joka on tapahtunut teollistuneena aikakautena, on eräänä seurauksenaan aiheuttanut sen, että kasvit ovat kuluttaneet maaperästä olennaisesti loppuun useita siinä aikaisemmin olleita alkuaineita, mistä johtuen tiettyjen alueitten mullassa esiintyy tällaisten alkuaineitten suurta vajausta. Sitäpaitsi uudenaikaisista lannoitusmenetelmistä johtuu, että viljelymailla käytetään pitemmälle jalostettuja lannoitteita. Lannoitteita valmistetaan yhä tiivis te tympään ja puhtaampaan muotoon, kos.ka siten voidaan vähentää esim. kuljetuskustannuksia. Eräänä seurauksena tästä on, että laaja kivennäisspektri, johon ei aikaisemmin paljonkaan kiinnitetty huomiota, nyt puuttuu, niin että tällaiset uudenaikaiset lannoitteet eivät tehokkaasti korvaa kasvien aiheuttamaa kivennäisaineiden poistoa. Sen vuoksi on oletettavissa, että intensiivisessä viljelyssä tuotetut ja eläinrehuksi käytettävät kasvit tai kasvinosat omaavat usein niukemman kivennäisspektrin kuin sellaiset vastaavat kasvit tai kasvinosat, jotka ovat kasvaneet alueilla, joissa kivennäiset eivät vielä ole kulutettu olennaisesti loppuun.

Niukan kivennäisspektrin omaava eläinrehu ei voi toimittaa eläimille kaikkia niitä kivennäisiä ja hivenalkuaineita, jotka itse asiassa ovat välttämättömiä eläinten kehittymiseksi parhaalla mahdollisella tavalla riippumatta siitä, onko nämä alkuaineet jo todettu vai eikö niitä vielä ole todettu tärkeiksi tai edullisiksi, ja tätä puutetta ei voida täysin korvata käyttämällä tavanmukaisia kivennäisseoksia rehun yhteydessä.

56613

Eläinrehujen alkuainepitoisuutta voidaan lisätä sekoittamalla siihen lentotuhkaa, joka on laajan alkuainespektrin omaava jätetuote.

3

Maininnat "laajan alkuainespektrin omaava" ja "runsasaineisen spektrin omaava"tarkoittavat tässä selityksessä sitä, että kyseessä oleva aine sisältää suuren lukumäärän alkuaineita ja erikoisesti laajan hivenalkuainespektrin.

Lentotuhka tarkoittaa tässä selityksessä ja oheisissa patenttivaatimuksissa jätetuotetta, jota muodostuu esim. voimalaitoksissa, jotka polttoaineenaan käyttävät hienoksi jauhettua, esim. osaskoon 0-1 mm omaavaa antrasiittia. Näiden osasten palaessa jää jäljelle tuhkahiuk-" kasia, joiden koko yleensä on välillä 0-100 /um. Nämä lentotuhkan muodostavat hiukkaset kerätään sähköstaattisiin suodattimiin, joista hiukkaset tavallisesti poistetaan pumppuamalla ilman avulla ja kootaan suljettuihin tankkeihin. Hiukkaset ovat leijuvia, joten niitä voidaan pumputa kuten sementtihiukkasia ja varastoida tankkeihin tai siiloihin. Tällaisen lentotuhkan tilavuuspaino on tavallisesti n.

0,7 tonnia/m^, mutta täryttämällä tuhkaa saadaan sen tilavuuspaino nousemaan arvoon n. 1,1 tonnia /m^. Kuivaa lentotuhkaa voidaan kuljettaa suljetuissa tankeissa tai säiliöissä, esimerkiksi kuorma-autoilla tai laivoilla samoin kuin sementtiä. Tankeista, siiloista tai muista suljetuista säiliöistä lentotuhka voidaan poistaa joko pumppuamalla ilman avulla, kuten edellä on mainittu, tai hydraulisella siirrolla. Kun lentotuhka on siirretty hydraulisesti tai on muulla tavalla läpeensä kostutettu, on saadun tuotteen eli kostean lentotuhkan tilavuuspaino noin 1-1,8 tonnia/m^, tavallisesti 1,4 tonnia/m^.

Lentotuhka käsittää samoin kuin polttoaine, josta se on muodostunut, hyvin runsaan alkuainespektrin, johon sisältyy erittäin suuri lukumäärä hivenalkuaineita, kuten seuraavassa lähemmin selostetaan. Lisäksi polttoaineessa olevien alkuaineitten spektrin, joka sen vuoksi, vaikkakin muunnettuna lämpötilassa 1000°C tapahtuneessa poltossa, esiintyy myös lentotuhkassa, pitää välttämättä olla yhdenmukainen niiden kasvien alkuainespektrin kanssa, jotka satoja miljoonia vuosia sitten olennaisesti muodostivat fossiilisen polttoaineen.

Esimerkkinä tämän keksinnön periaatteiden mukaan käytettävästä lento-tuhkasta voidaan mainita lentotuhka, jota saadaan polttamalla saksalaista hiiltä, ja joka omaa seuraavat arvoalkuaineitten painosuhteet: 4

See 13

Pe 7, K 4, Na 1, Ca 2, Mg 2, Ti 1, P 0,7, Pb 0,28, S 0,12, Zn 0,09,

Mn 0,11, Ba 0,09, Sr 0,04, Cr 0,05, V 0,04, Zr 0,03, Rb 0,02, Cl 0,01. Tässä lentotuhkassa on myös läsnä Cu ja Se samaa suuruusluokkaa olevissa painosuhteissa kuin muut hivenalkuaineet.

Muista hiilityypeistä lähtöisin olevan lentotuhkan alkuainesuh-teet voivat olla jossakin määrin erilaisia kuin edellä esitetyt suhteet, mutta kaikki tällaiset tuhkat käsittävät aina laajan arvoalku-aineitten spektrin. Niinpä esimerkiksi eräästä toisesta saksalaisesta hiilinäytteestä lähtöisin oleva tuhka ja ehäästä puolalaisesta hiili-näytteestä lähtöisin oleva tuhka osoittivat omaavansa vastaavasti seuraavat alkuaineitten painosuhteet: B 1,600 600

Na 7,000 5,000

Mg 7,000 8,000 AI 50,000 40,000 K 13,000 13,500

Ca 20,000 2,500

Se 3,4 3,5

Ti 8,000 6,000

Cr 200 70

Mn 400 150

Pe 50,000 15,000

Ni 200 150

Cu 180 50

Zn 700 20

Sr 20 3

Mo 50 2

Cd - 6 0,5

Sb 12 0

Ba 30 125

Pb 120 15

Kehittyneempiä analyysimenetelmiä käytettäessä herkkyysraja alenee, ja alkuaineitten runsaus spektrissä voidaan todeta tarkemmin. Niinpä Spark Source MS, 36, tammikuu/helmikuu 1973 antaa lentotuhkasta seu-raavan tyypillisen hivenalkuaineanalyysituloksen, jossa pitoisuudet on ilmoitettu ppm-yksikköinä (painon suhteen): 5 56613

Alkuaine Pitoisuus Alkuaine Pitoisuus

Torium *10 Hafnium 9,0

Uraani 30 Lutetium 0,50

Vismutti 0,50 Ytterbium 5,5

Lyijy 60 Tulium 3,0

Tallium 0,8 Erbium 3,*1

Elohopea <0,01 Holmium

Volframi 6,0 Dysprosium 7,0

Tantali 0,50 Terbium 2,3

Gadolinium 13 Gallium 20

Europium 3,0 Sinkki 260

Samarium 11 Kupari 200 " Neodyymi 55 Nikkeli 50

Praseodyymi 38 Koboltti 7,0

Serium 100 Rauta suuri määrä

Lantani *10 Mangaani *100

Barium 2, *100 Kromi 100

Seesium 20 Vanadiini 50

Jodi 0,20 Titaani 1,600

Telluri 0,20 Skandium 3,7

Antimoni *1,5 Kalsium suuri määrä

Tina 60 Kalium 7,000

Kadmium 0,70 Kloori *120

Hopea 0,50 Rikki suuri määrä

Molybdeeni 36 Fosfori 8,000

Niobi 60 Pii suuri määrä

Sirkonium 300 Alumiini suuri määrä

Ytrium 100 Magnesium suuri määrä

Strontium 2,000 Natrium suuri määrä

Rubidium 1*10 Fluori 150

Bromi 0,70 Boori 230

Seleeni 0,30 Beryllium 8,0

Arseeni 22 Litium *12

Germanium 2, *1

On tunnettua, että eläinten rehuun voidaan lisätä lentotuhkaa. Leri-totuhka on tällöin lisätty suoraan rehuun ja käytetyt määrät ovat vaihdelleet 0,5 ja 5 painoprosentin väli 11.ä. Edullisimmat määrät, ovat olleet noin 2 painoprosenttia kesäaikaan ja noin 1,5 painoprosenttia talviaikaan.

6 56613 Tämän keksinnön mukaan ei lentotuhkaa anneta sellaisenaan eläimille, vaan valmisteessa, joka sisältää lentotuhkan yhdistettynä helposti liukeneviin, fysiologisesti hyväksyttäviin alkalimetallien ja/tai maa-alkalimetallien suoloihin. Tällä tavalla aikaansaadaan monipuolinen, helposti syötettävä valmiste, joka ei vain sisällä laajan ki-vennäisspektrin omaavaa lentotuhkaa, vaan myös sisältäessään alkali-metalleja ja/tai maa-alkalimetalleja sekä mahdollisesti muita aineosia voi muodostaa hyödyllisen ja edullisen eläinrehun lisäaineen, niin että valmisteen voidaan katsoa olevan täydellinen makro- ja mikroalkuaineita eläinrehuun toimittava lisäaine, joka korvaa tunnetut kivennäisvalmissekoitteet tai täydentää niitä ja joka on edullisempi käyttää kuin pelkkä lentotuhka.

Keksintö tarkoittaa näin ollen eläinten rehuun lisättävää valmistetta, joka on tunnettu siitä, että se pääaineosiltaan sisältää helposti liukenevia, fysiologisesti hyväksyttäviä alkalimetalli- ja/tai maa-alkalimetallisuoloja ja noin 1-20 painoprosenttia lentotuhkaa voimaloista, joita lämmitetään kovalla jauhemaisella hiilellä, jolloin valmiste on tarkoitettu lisättäväksi rehuun sellaisin määrin, että lopullinen rehu sisältää 0,0003-0,1 painoprosenttia lentotuhkaa.

Keksinnön mukaista valmistetta sekoitetaan rehuun niin, että pienille eläimille, esim. teuraskananpojille syötettävä rehu sisältää 0,005-0,1 paino-#, sopivimmin 0,01-0,06 paino-# lehtotuhkaa. Keskikokoisille eläimille, esim. teurassioille tarkoitettuun rehuun valmistetta lisätään niin, että rehu sisältää 0,0015-0,025 paino-#, sopivimmin 0,0025-0,015 paino-# lentotuhkaa, jota rehua annetaan tyypillisesti n. 2 kg päivässä eläimelle, jonka kehonpaino on noin 50 kg. Suuria eläimiä, esim. lehmiä ja hevosia varten tarkoitettuun rehuun lisätään valmistetta niin, että rehu sisältää 0,0003-0,006 paino-#, sopivimmin 0,0006-0,004 paino-# lentotuhkaa, jota rehua annetaan tyypillisesti n. 4 kg päivässä eläimelle, jonka kehonpaino on n. 600 kg.

Keksinnön mukainen valmiste sisältää sopivimmin sekä kalsiumin, kaliumin ja magnesiumin että mahdollisesti myös natriumin suoloja. Haluttaessa voidaan lisätä muita metallisuoloja, joiden metallien läsnäoloa suuremmissa määrissä kuin lentotuhkasta saatuna pidetään edullisena, kuten esim. sinkkisuolaa, mangaanisuolaa, rautasuolaa, kupa-risuolaa, kobolttisuolaa jne. Myös vitamiineja voidaan haluttaessa lisätä.

7 56613

Keksinnön mukaisissa valmisteissa on kalsiumia noin 20-100, sopivasti noin 30-70 ja sopivimmin noin 60 g valmistekiloa kohti. Magnesiumia on sopivasti noin 3-20, sopivimmin noin 5-10 g valmistekiloa kohti. Kaliumia on noin 50-200, sopivasti noin 70-150 ja sopivimmin noin 110-125 g valmistekiloa kohti. Kun natriumia on läsnä, voi sitä olla esim. I-30 g valmistekiloa kohti, mutta usein katsotaan edeulliseksi pitää natriumpitoisuus pienenä, esim. arvossa n. 1-5 g valmistekiloa kohti, tai natrium voidaan kokonaan jättää pois valmisteen pääasiallisista aineosista.

Keksinnön mukaisessa valmisteessa on alkali- ja/tai maa-alkalimetal-lien suolojen oltava fysiologisesti hyväksyttäviä, helposti dissosi-^ oituvia tai liukenevia sekä sopivimmin olennaisesti neutraaleja.

Glukonaatti-, sitraatti-, laktaatti-, glyserofosfaatti-, tartraatti-ja vetyfosfaattianionit ovat esimerkkejä anioneista, jotka yllämainittujen metallien kanssa muodostavat suoloja, jotka soveltuvat keksinnön mukaisten valmisteiden aineosiksi. Arvellaan olevan edullista, että kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin sekä natriumin, jos sitä on läsnä, suolat ovat suoloja, jotka dissosioituvat helposti vapauttaen nopeasti kyseessä olevia metalli-ioneja, ja dinatriummonovetyfosfaat-ti, kalsiumglukonaati, kalsiumlaktaatti, kalsiumsitraatti, magnesium-fosfaatti, magnesiumsulfaatti ja magnesiumkarbonaatti ovat kaikki esimerkkejä helposti dissosioituvista suoloista, jotka samalla ovat fysiologisesti hyväksyttäviä, joten nämä suolat soveltuvat hyvin keksinnön mukaiseen käyttöön.

Keksinnön mukainen valmiste sisältää lentotuhkaa noin 1-20 paino-#, sopivasti 5-12 paino-# ja sopivimmin 7-10 paino-#, esimerkiksi 8 paino-#, laskettuna kuivana lentotuhkana seoksen kokonaispainosta.

Keksinnön mukainen valmiste on sopivasti jauheen muodossa, jossa muodossa sitä voidaan helposti käsitellä ja antaa eläimille tai sekoittaa muihin rehuaineksiin tahi niiden lisäaineisiin. Keksinnön mukaista valmistetta voidaan kuitenkin valmistaa myös rakeistetussa muodossa käyttämällä tavanmukaisia rakeistusväliaineita, kuten esim. vehnätärkkelystä.

Keksinnön mukainen valmiste sekoitetaan kuitenkin sopivimmin tavalliseen rehuannokseen menetellen samoin kuin sekoitettaessa siihen tavanmukaista valmissekoitetta. Normaaliin rehuun lisättävän keksinnön mu- 8 56613 kaisen valmisteen määrä riippuu rehumäärästä, jonka eläin syö päivässä ja eläimen painosta.

Eläimelle suoraan annetun tai rehuun tahi valmissekoitteeseen lisätyn valmisteen pitäisi sopivimmin sisältää lentotuhkaa niin paljon, että eläin saa lehtotuhkaa yllämainitut määrät kehon painonsa kiloa kohti päivässä, ts. että 8 paino-# lentotuhkaa sisältävän keksinnön mukaisen valmisteen ollessa kyseessä suositeltavat annokset pienille eläimille, esim. siipikarjalle kuten kananpojille ovat noin 1-300, sopivasti 60-200 ja sopivimmin 125-175 mg valmistetta päivässä kehon painon kiloa kohti. Keskikokoisille eläimille, esim. sioille ovat suositeltavat annokset 1-150, sopivasti n. 10-100 ja sopivimmin n. 20-80 mg valmistetta päivässä kehon painon kiloa kohti. Suurille eläimille, esim. lehmille ja hevosille ovat suositeltavat määrät noin 1-100, sopivasti 2-50 ja sopivimmin n. 5-20 mg valmistetta päivässä kehonpainon kiloa kohti. On selvää, että jos valmisteen lentotuhkapitoi-suus poikkeaa arvosta 8 #, päivittäin annettavaa valmistemäärää muutetaan vastaavasti.

Kun lentotuhkaa sisältävää valmistetta annetaan rehun lisäaineena, sitä sekoitetaan esim. 0,1-1, sopivimmin 0,2-0,5 paino-# pienille eläimille, esim. teuraskananpojille syötettävään rehuun. Keskikokoisille eläimille, esim. teurassioille syötettävään rehuun lisätään valmistetta 0,025-0,25, sopivimmin 0,05-0,13 paino-#, jollaista rehua annetaan n. 50 kg painavalle eläimelle tyypillisesti n. 2 kg päivässä. Suurille eläimille, esim. lehmille ja hevosille syötettävään rehuun lisätään valmistetta sopivasti noin 0,006-0,06, sopivimmin 0,013-0,03 paino-#, jollaista rehua annetaan n. 600 kg painavalle eläimelle n.

4 kg päivässä.

Sen edellä mainitun edun lisäksi, että keksinnön mukainen valmiste voi aikaansaada täydellisemmän kivennäislisäyksen kuin pelkkä lento-tuhka, on keksinnön mukaisen valmisteen etuna se, että valmisteen yhteydessä lentotuhkaa voidaan antaa eläimille täsmällisemmin ja enemmän säännösteltynä, koska lentotuhka seoksessa esiintyy laimennettuna valmisteen muiden aineosien seassa. Kun lentotuhkaa annetaan sellaisenaan eläimille, on varottava liika-annostusta (lentotuhkan sisältämien epäorgaanisten suolojen ja oksidien liian suurten määrien aiheuttamien mahdollisten epäedullisten vaikutusten välttämiseksi), ja liian pientä annostusta (käytön edullisen vaikutuksen menettämisen 56613 9 välttämiseksi), ja on tietysti edullista annostella lentotuhkaa niin tarkasti ja toistettavasti kuin mahdollista. Tarkkaa ja toistettavaa haluttujen lentotuhkamäärien annostelua koskevat ongelmat vähenevät käytettäessä keksinnön mukaista valmistetta. Tämä etu annostelun suhteen saavutetaan tietysti myös, kun lentotuhkaa tämän keksinnön erään sovellutusmuodon mukaisesti laimennetaan millä tahansa muulla fysiologisesti hyväksyttävällä kantoaineella tai laimennusaineella tahi kantoaineiden tai laimennusaineiden seoksella, mutta edellä mainitun keksinnön mukaisen valmisteen, joka pääaineosinaan sisältää alkali ja/tai maa-alkalimetallisuoloja, katsotaan tarjoavan erikoisia etuja, joihin edellä on viitattu.

Keksinnön mukainen valmiste voidaan tehdä sekoittamalla lentotuhkaa ja alkali- ja/tai maa-alkalimetallisuoloja minkä tahansa muiden pienempien lisäainemäärien kanssa, ja rakeistamalla seos haluttaessa. Lentotuhka viedään valmisteeseen sopivimmin kuivassa muodossa, ja kaikki tässä selityksessä ilmoitetut lentotuhkan painomäärät perustuvat sen kuivaan muotoon.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavien esimerkkien avulla:

Esimerkki 1

Tyypillinen keksinnön mukainen valmiste sisältää seuraavat alkuaineet. Noin 75 % valmisteen kokonaispainosta on orgaanisia metalli-suoloja, lopun ollessa epäorgaanisia suoloja (esim. sulfaatteja, silikaatteja ja oksideja): 10 56613

Alkuaine Määrä (grammaa valmis- Alkuaine Määrä (grammaa val-tekiloa kohti) mistekiloa kohti)

Li 0,00 84 Co 0,12

Be 0,0016 Ni 0,01 B 0,046 Cu 0,19 C 220 Zn 0,55 F 0,03 Ga 0,004

Na 4 Ge 0,0005

Mg 6,6 As 0,0044 AI 8 Se 0,00006

Si 2 Br 0,00014 P 1,6 Rb 0,028 S 1,2 Sr 0,4

Cl 0,08 Y 0,02 K 102 Zr 0,012

Ca 50 Nb 0,012

Se 0,0007 Mo 0,0072

Ti 0,32 Ag 0,0001 V 0,01 Cd 0,0001

Cr 0,022 Sn 0,012

Mn 0,6 Sb 0,0009

Fe 3,8 Te 0,00004 I 0,00004 Tb 0,0007

Cs 0,004 Tm 0,0006

Ba 0,48 Yb 0,001

La 0,008 Lu 0,0001

Ce 0,02 Hf 0,002

Pr 0,007 Ta 0,0001

Nd 0,01 W 0,0012

Eu 0,0006 Pb 0,012

Gd 0,0026 Th 0,008 U 0,006

Esimerkki 2

Keksinnön mukainen valmiste tehdään seuraavalla tavalla:

Noin 30 g dinatriummonovetyfosfaattidihydraattia, n. 360 g kalsium-glukonaattimonohydraattia, n. 195 g kaliumsitraattimonohydraattia, n. 15 g magnesiumvetyfosfaattitrihydraattia ja n. 115 g puolalaisesta hiilestä lähtöisin olevaa kuivaa lentotuhkaa sekoitetaan keske- '56613 11 nään, ja seos jauhetaan homogeeniseksi jauheeksi.

Haluttaessa jauhe rakeistetaan, esim. etanoli/polyvinyylipyrrolido-nia käyttäen, ja granulaatti kuivataan leijukerroslaitteessa (fluid-bed-apparatur).

Esimerkki 3

Keksinnön mukainen valmiste tehdään seuraavalla tavalla:

Noin 360 g kalsiumglukonaattimonohydraattia, n. 430 g kaliumgluko-naattia, n. 40 g magnesiumvetyfosfaattitrihydraattia ja n. 70 g saksalaisesta hiilestä lähtöisin olevaa lentotuhkaa sekoitetaan kes-" kenään, ja seos jauhetaan homogeeniseksi jauheeksi.

Esimerkki 4

Keksinnön mukainen valmiste tehdään seuraavalla tavalla:

Noin 360 g kalsiumglukonaattimonohydraattia, n. 430 g kaliumgluko-naattia, n. 31 g magnesiumsulfaattihydraattia (kieseriittiä) ja n.

71 g saksalaisesta hiilestä lähtöisin olevaa lentotuhkaa sekoitetaan keskenään, ja seos jauhetaan homogeeniseksi jauheeksi.

Esimerkki 5

Keksinnön mukainen valmiste tehdään seuraavalla tavalla:

Noin 170 g kalsiumglyserofosfaattia, n. 455 g kaliumglyserofosfaattia, n. 40 g magnesiumvetyfosfaattitrihydraattia ja n. 57 g saksalaisesta hiilestä lähtöisin olevaa lentotuhkaa sekoitetaan keskenään, ja seos jauhetaan homogeeniseksi jauheeksi.

Esimerkki 6 A.

1 kiloon teuraskananpojille tarkoitettua rehua, joka käsittää 2,0 % lihaluujauhoa 30.0 % soijajauhoa 63.0 % maissia 1,8 % dikalsiumfosfaattia 0,8 % liitua (rehulaatua) 0,4 % kivennäisseosta, joka sisältää: 56613 12

87,50 % NaCl 5,25 % MgO

3,20 % CuSOjj

2,00 % ZnO

1,75 % FeSOjj 0,30 % CoSO^ 1.0 % metioniinivalmistesekoitetta, joka sisältää 10 % metioniinia vehnäjauhossa, ja 1.0 % vitamiinivalmissekoitetta, lisätään il,5 g esimerkin 3 mukaista valmistetta joko sekoittamalla rehuun sen tehdasmaisen valmistuksen aikana tai sekoittamalla rehuun maatilalla. Saatua seosta sekoitetaan perusteellisesti. Rehua voidaan antaa kananpojalle (paino 1 kg) esim. 35 g päivässä.

B.

Eräässä toisessa valmistusmenetelmässä edelläolevan kivennäisseoksen natriumkloridipitoisuus pienennetään 78,5 %:in ja tilalle lisätään il,5 g esimerkin 3 mukaista valmistetta. Sen jälkeen kivennäisseos sekoitetaan muiden aineosien kanssa.

C.

Eräässä toisessa sovellutusmuodossa korvataan edellä kohdassa 1 esitetty kivennäisseos esimerkin 3 mukaisella valmisteella. Kullekin teuraskananpojalle (paino n. 1 kg) annetaan 150 mg esimerkin 3 mukaista valmistetta päivässä.

D.

Menetellään muuten samoin kuin edellä kohdissa A, B ja C, paitsi että esimerkin 3 mukaisen valmisteen sijasta käytetään esimerkin 4 mukaista valmistetta.

E.

Menetellään muuten samoin kuin edellä kohdissa A, B ja C, paitsi että esimerkin 3 mukaisen valmisteen sijasta käytetään esimerkin 5 mukaista valmistetta.

Esimerkki 7 A.

Lypsylehmille (kehonpaino noin 600 kg) tarkoitettuun rehuun, joka käsittää 56613 13 2.0 % puuvillansiemenkakkuja 9.0 % rouhittuja puuvillansiemeniä 6.0 % rouhittuja rapsinsiemeniä 5.0 % auringonkukkakakkuja 3.0 % soijajauhoa 33.5 % ohraa 30.0 % kauraa 3.5 % eläinrasvaa 3.0 % melassia 1.0 % dikalsiumfosfaattia 0,5 % natriumkloridia 0,5 % vitamiinia sekoitettuna soijajauhoon, lisätään 0,15 % esimerkin 3 mukaista valmistetta. Kullekin lehmälle annetaan tätä rehua noin 4 kg päivässä yhdessä karkearehun ja viher-rehun kanssa.

B.

Esimerkin 3 mukaista valmistetta annetaan lehmille, päivittäisen määrän ollessa 6 g lehmää kohti, joko sellaisenaan tai yhdessä tavanmukaisten rehuaineiden kanssa.

C.

Menetellään muuten samoin kuin kohdissa A ja B, paitsi että käytetään esimerkin 4 mukaista valmistetta.

D.

Menetelllään muuten samoin kuin kohdissa A ja B, paitsi että käyte-tään esimerkin 5 mukaista valmistetta.

Esimerkki 8 A.

Kullekin noin 50 kg painavalle sialle voidaan antaa n. 2 kg rehuseosta, joka käsittää 16.0 % soijajauhoa 2.0 % lihaluujauhoa 67,7 % ohraa 12.5 % kauraa 1.6 % kivennäisseosta, joka sisältää: 14 56613 45.00 % dikalsiumfosfaattia 25.00 % liitua (rehulaatua) 26,25 % NaCl 1,05 % FeSO^ 0,90 % ZnO 0,60 % MnO 1,125 % CuSO^ 0,06 % CoSO^

0,015 % KI

0,20 % vitamiineja vehnäjauhossa, sisältäen lisäksi 0,1 % esimerkin 3 mukaista valmistetta, joten kukin sika tulee saamaan n. 2,0 g valmistetta päivässä.

B.

Esimerkin 3 mukaista valmistetta lisätään kivennäisseokseen ennen varsinaisen rehun valmistusta, niin että kivennäisseos sisältää: 6,15 % esimerkin 3 mukaista valmistetta 20.00 % dikalsiumfosfaattia 25.00 % liitua (rehulaatua) 45,10 % NaCl 1,05 % FeSO^

0,90 % ZnO

0,60 % MnO

1,125 % CuS0|j 0,06 % CoSOjj 0,015 % KI.

Valmiste sekoitetaan perusteellisesti seoksen muiden kivennäiskompo-nenttien kanssa, ja saatua seosta lisätään rehuun joko tehdasmaisen valmistuksen yhteydessä tai maatilalla, lisäyksen ollessa 1,6 % rehun painosta.

C.

Eräässä toisessa sovellutusmuodossa esimerkin 3 mukaista kivennäis-valmistetta sekoitetaan suoraan syötettävään rehuun määrässä 2,0 g päivässä eläintä kohti (kehonpaino n. 50 kg).

On selvää, että porsaille on annettava vähemmän lentotuhkaa sisältä- 15 S6613 vää valmistetta, esim. kehonpainon 25 kg omaaville porsaille 1,0 g esimerkin 3 mukaista valmistetta päivässä.

D.

Menetellään muuten samoin kuin kohdissa A, B ja C, paitsi että käytetään esimerkin 4 mukaista valmistetta.

E.

Menetellään muuten samoin kuin kohdissa A, B ja C, paitsi että käyte-- tään esimerkin 5 mukaista valmistetta.

Esimerkki 9

Minkeille annetaan päivittäin esimerkin 3 mukaista valmistetta 125 mg.

Lentotuhkaa sisältäviä valmisteita voidaan antaa kotieläimille, kuten naudoille, lypsylehmille, hevosille, lampaille, vuohille, sioille ja porsaille sekä siipikarjalle, lemmikkieläimille, erikoisesti koirille ja kissoille, hevosille, esim. kilpa-ajohevosille, turkiseläimille, kaloille sekä eläintarhojen eläimille. Lentotuh-kan antamisen eläimille keksinnön mukaisen valmisteen muodossa, katsotaan aikaansaavan sellaisia etuja kuin: lypsylehmien maidontuoton lisääntyminen, maidon ja siitä valmistettujen tuotteiden laadun paraneminen, kaikkien eläinten, erikoisesti siipikarjan ja sikojen kasvunopeuden lisääntyminen, kilpa-ajohevosten kestävyyden, nopeuden ja hyppykyvyn paraneminen, turkiseläinten, erikoisesti minkkien turkin kiillon, tiiviyden ja lujuuden lisääntyminen, teuraseläinten lihan laadun ja maun paraneminen, sekä yleisesti eläinten kunnon ja tuottokyvyn paraneminen.

Rehuun lisätyn keksinnön mukaisen valmisteen edullisen vaikutuksen kuvaamiseksi on suoritettu kananpoikien kasvunopeutta ja lehmien maidontuottoa koskevia kokeita.

A.

Kananpoj at 4800 päivän vanhaa kananpoikaa jaettiin kahteen ryhmään, joista kumpikin käsitti 2400 eläintä. Koeryhmälle annettiin päivittäin 150 mg esimerkin 2 mukaista valmistetta vastaavaa valmistetta kehonpainon kiloa kohti.

16 56613

Koe-eläimiä samoin kuin kontrolliryhmää syötettiin vapaasti tavanmukaisella kananrehulla. Eläinten painon kehittyminen ilmenee seu-raavasta taulukosta. Eläimet punnittiin 1, 2 ja 3 viikon vanhoina.

Kontrolliryhmä Koeryhmä

Ei lisäystä Rehuun lisätty 150 mg valmis tetta, joka sisältää 16 % len-totuhkaa kehonpainon kiloa ja päivää kohti

Keskimääräinen paino, grammaa Keskimääräinen paino, grammaa 1. viikko 117,5 125 2. viikko 185 215 3. viikko 225 325 B.

Lypsylehmät

Koe lehmillä suoritettiin sen seikan toteamiseksi, missä määrin lypsylehmien maidontuottoa voitiin säilyttää rehun proteiinipitoisuutta vähennettäessä. Koe suoritettiin 10 lehmällä, joista 3 vasikoi kokeen aikana, kun taas muut lehmät olivat tiineinä. Lehmille annettiin 3,5 kg väkirehua normaalin 7,0 kg:n suuruisen väkirehumäärän sijasta, muuten tavanmukaisen syötön yhteydessä. Kokeen aikana, jolloin lehmille syötettiin vain puolet normaalista väkirehumäärästä, kullekin lehmälle annettiin 6 g päivässä esimerkin 2 mukaista valmistetta vastaavaa valmistetta. Todettiin, että lypsylehmien maidontuottokyky säilyi huolimatta väkirehuannoksen puolittamisesta.

Lisäksi suoritettiin seuraavat vertailevat kokeet.

C.

Nuorille teurassioille annettiin toisaalta normaalirehua, "ekstraa", joka sisälsi tavanomaisia sioille annettavia mineraaleja ja 190 ppm kuparia, ja toisaalta samanlaista normaalirehua, johon 100 kg kohti oli lisätty 175 g keksinnön mukaista valmistetta, josta käytetään nimitystä "animalka". Tulokset ilmenevät seuraavasta taulukosta: / 56613 17

Normaalirehu "ekstra"+ Normaalirehu+ mineraaleja + 190 ppm 175 κ "Animal-kuparia kaa"/100 kg

Porsaiden lukumäärä 20 10

Paino alussa, kg 26,4 28,7

Kuolleita koejakson aikana 0 0

Toimituspaino, kg 110,8 109,5

Kasvuaika,päiviä 115 108

Kokonaiskasvu, kg 84,4 80,8

Kasvu g/eläin/päivä 737 748

Kg rehua/kg kasvua 2,83 2,82

Paino 58. päivänä 62,6 67,5

Kg rehua/kg kasvua 58. päivänä 2,60 2,60

On huomionarvoista, että saatiin yhtä hyvät tulokset lisäämällä 175 g "Animalkaa" 100 g rehua kohti kuin käyttämällä normaalisti paljon suurempia mineraalimääriä ja lisäämällä kuparia.

D.

Suoritettiin myös kokeita antamalla "Animalkaa" teuraskananpojille, jolloin kananpojille annettiin normaalirehua, jossa oli maissia, normaalirehua, jossa oli milojyviä, ja normaalirehua, johon oli lisätty "Animalkaa" 750 g/tonni rehua. Ne eläimet, joille annettiin "Animalkaa", eivät saaneet kananpoikien rehuun tavanomaisesti lisättyjä mineraaleja. Eläimet pidettiin häkeissä, joista jokaisessa oli noin 315, ja kutakin rehutyyppiä annettiin kahteen häkkiin. Tulokset ilmenevät seuraavasta taulukosta: 18 56613

Normaalirehu Normaalirehu "Animalka"-(+ maissi) (+ milojyv.) rehu (norm.)

Rehun sisältö:

Ca-pitoisuus 1,09 1,09 0,44 P-pitoisuus 0,72 0,72 0,54

Kal/kg . 3150 3150 3150

Raakaproteiinipitoisuus 21,7 21,7 21,8

Kananpoikien lukumäärä häkkiin pantaessa 631 626 630

Kananpoikien lukumäärä kokeen alussa 627 617 625

Kuolleita kokeen aikana 7 13 7

Toimitettu lukumäärä 620 604 618

Kuolleisuus-# koejaksona 1,12 2,11 1,12

Kuolleisuus-# koko jaksona 1,74 3,51 1,90

Paino per kananpoika, g (kokeen alussa) 259 264 262

Paino per kananpoika, g (toimitettaessa) 1436 1390 1463

Rehun kulutus per kg kasvua:

Koejaksona 1,94 2,07 1,97

Koko jaksona 1,82 1,92 1,85

Kasvu g/päivä/kananpoika 41,9 40,0 42,8

Koko jakso: 4l päivää

Koejakso: 28 päivää

Claims (3)

19 Se 613

1. Preparat för tillsats i djurfoder, kännetecknat av att det som huvudbeständsdelar innehäller lättlösliga, fysiolo-giskt tolerabla salter av alkali- och/eller jordalkalimetaller och ca 1-20 viktprocent flygaska frän kraftverk, som eldas med härda koi i pulveriserad form, varvid preparatet är avsett att tillsättas i fodret i sadan mängd, att det slutliga fodret innehäller 0,0003-0,1 viktprocent flygaska.

1. Eläinten rehuun lisättävä valmiste, tunnettu siitä, että se pääaineosina sisältää helposti liukenevia, fysiologisesti hyväksyttäviä alkalimetalli- ja/tai maa-alkalimetallisuoloja ja noin 1-20 painoprosenttia lentotuhkaa voimaloista, joita lämmitetään kovalla jauhemaisella hiilellä, jolloin valmiste on tarkoitettu lisättäväksi rehuun sellaisin määrin, että lopullinen rehu sisältää 0,0003~0,1 painoprosenttia lentotuhkaa.

2. Preparat enligt patentkravet 1, kännet e c knat av, att mängden flygaska är 5-12 viktprocent räknat pä preparatets totalvikt.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valmiste, tunnettu siitä, että lentotuhkan määrä on 5~12 painoprosenttia valmisteen kokonaispainosta.

3- Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valmiste, tunnettu siitä, että se sisältää kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin ja mahdollisesti, natriumin suoloja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen valmiste, tunnettu siitä, että se sisältää kalsiumia, jonka määrä on 20-100, edullisesti noin 30-70 g/kg valmistetta, magnesiumia, jonka määrä on noin 3-20, edullisesti 5-10 g/kg valmistetta, kaliumia, jonka määrä on 50-200, edullisesti noin 70-150 ja etenkin noin 110-125 g/kg valmistetta ja, mahdollisesti, natriumia, jonka määrä on noin 1-30, edullisesti noin 1-5 g/kg valmistetta.

3. Preparat enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat av att det innehäller salter av kalcium, magnesium och kalium och, eventuellt, natrium.