FI56492C - Anordning foer att vid elektrostatisk stoftavskiljare manoevrera ett antal elektriskt drivna skakorgan foer rengoering av elektroder i stoftavskiljaren - Google Patents

Description

f- -- --M ,D, KU U LUTUSJ ULKAISU___ B (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 56492 C Patentti myönnetty 11 C2 1930 (45) Patent aeddelnt ^ ^ (51) Kv.ik.’/int.ci.1 B 03 C 3/76 i

SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng T 5 3 3O O

(22) Hakemlipilvi — Ansöknlngsdag 2^.11.75 (23) AlkupilvS—Giltlghetsdag 2k. 11.75 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 26.05*76

Patentti, ja rekisterihallitus Nihttviksipanon ja kuul.|ulkalsun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad 31*10.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet 25·11·7^ USA(US) 526990 (71) Envirotech Corporation, 3000 Sand Hill Road, Menlo Park, California 9^025, USA(US) (72) Peter C. Gelfand, Lebanon, Pennsylvania, Jerry F. Shoup, Palmyra,

Pennsylvania, Richard A. Carpenter, Lebanon, Pennsylvania, USA(US) (7*0 Leitzinger Oy (5M Laite sähköstaattisessa pölynerottajassa sähköisesti käytettyjen tä- rytt.imien joukon ohjaamiseksi puhdistettaessa elektrodeja pölynerotta-jassa - Anordning för att vid elektrostatisk stoftavskiljare manövrera ett antal elektriskt drivna skakorgan för rengöring av elektroder i stoftavskiljaren

Keksinnön kohteena on ohjauslaite tärytin- tai värähtelijälaitteiden käytön ohjaamiseksi kokooja- tai erotinlevyjen ja/tal emissio- tai pur-kauelankojen puhdistamiseksi sähköstaattisessa pölynerottajassa. Sähköstaattisia pölynerottajia käytetään suuressa määrin likaavien hiukkasten ja piseroltten erottamiseksi kaasuvlrroista. Suurissa laitteissa sähköstaattiseksi pölynerottamlseksl on vaippa, jossa pystysuoraan suunnattuja erotinelektrodilevyryhmiä on sijoitettuna siten, että puh-dletamaton kaasuvirta voi kulkea niiden ohi suhteellisen suurella nopeudella vaipan lävitse yhdensuuntaisesti levyplntojen kanssa. Erotin-levyt ovat sähköisesti maatettuja. Aktiiviset elektrodHangat tai purkaus langat riippuvat pystysuorassa erotinlevyryhmien välillä ja ladataan sähköisesti noin 45-30 000 voltin negatiivisella jännitteellä. Käytön aikana ionisoi sähköinen koronapurkaus langoista läheiset kaa-sumolekyylit, jotka kiinnittyvät pölyhiukkasiin ja vievät ne erotinle-vyille sähköstaattisen voiman vaikutuksesta.

Yleisen käytännön mukaisesti saatetaan erotinlevyt jaksoittain sysäysten tai tärytyeten alaisiksi, niin että kerääntyneet hiukkaset putoavat painovoiman vaikutuksesta vaipan pohjalle sieltä poistettaviksi. Tunnettua on myös värisyttää purkauslankoja jaksoittain mahdollisten 2 56492 hiukkasten erottamiseksi niistä. Jatkuvana pulmana tässä tekniikassa on tärytyk-sen ja väristyksen hoitaminen optimaalisella tavalla. Mikäli tärytystä tai väristystä ei suoriteta optimaalisesti, palautuvat irrotetut hiukkaset kaasuvirtaan, joka virtaa ulos pölynerottajasta. Määrätyissä tapauksissa voidaan nähdä niin kutsuttujen hiukkastuprujen satunnaisesti poistuvan pölynerottajan poistoputkesta, mikä osoittaa, että pölynerotin työskentelee epätäydellisesti.

Tästä syystä keksinnössä pyritään laitteeseen, joka ohjaa elektrodien puhdistusta automaattisesti sähköstaattisessa pölynerottajassa, jolloin tämä laite säätelee suuren tärytin- tai värähtelijälaitejoukon käyttöä elektrodien puhdistuksen aikaansaamiseksi sähköstaattisessa pölynerottajassa, ohjauslaitteen aktivoidessa erilaisen taajuuden ja voimakkuuden omaavia laitteita yhdenmukaisesti elektrodien sijainnin kanssa pölynerottajassa. Tällöin otetaan huomioon erotuksen hiukkasten erottu-misnopeudessa elektrodeille ja erottumistapa riippuen elektrodien paikasta yhdessä ainoassa suuressa pölynerottajassa, niin että tämän huomioiden elektroditärytin-laitteet keksinnön mukaan tulevat ohjattua erillisesti yhdenmukaisesti elektrodi-sijoitusten kanssa. Keksinnön seurauksena on myös mahdollista käsitellä suuren pölynerottajan jokaista aluetta yksilöllisesti.

Keksinnön tunnusmerkit selviävät päävaatimuksesta, ja sen edulliset suoritusmuodot vaiivaatimuksista.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa esimerkin muodossa oheisen piirustuksen avulla, jossa:

Kuva 1 esittää perspektiivikuvaa osittain leikattuna yhdestä sähköstaattisen pölynerottajan mallista, johon keksinnönmukaista laitetta on sovellettu.

Kuva 2 esittää ryhmäkaaviota moduleineen tai tärytinlaitejoukkoineen.

Kuva 3 esittää kytkentäkaavaa kellopulssikytkimelle keksinnönmukaisessa laitteessa.

Kuva 4 esittää ryhmäkaaviota pääjakajalle keksinnönmukaisessa litteessa.

Kuva 5 esittää diagrammia signaaleista eri paikoilla keksinnönmukaisessa laittes-sa, jolloin yhteydet signaalien välillä esitetään suhteessa aikaan.

* 3 56492

Kuva 6 esittää ryhmäkaaviota ohjausaskelmalle yhtä ainoaa riviä varten kuvassa 2 esitetyistä täryttimistä.

Kuva 7a ja kuva 7b esittävät yhdessä kytkentäkaaviota kuvan 6 mukaiselle ohjausaskelmalle.

Kuvan 1 mukaan käsittää tyypillinen sähköstaattinen pölynerotin pää-vaipan tai kopan kattoineen llt slvuselnlneen 13 ja 14 sekä etumaisen ja takimmaisen päätyseinän 15 ja 17. Hiukkasten likaamat kaasut kulkevat suhteellisen suurella nopeudella pölynerottajän sisään suuren sl-säänmenoaukon 19 lävitse etumaisessa seinässä 15 puhdistettujen kaasujen virratessa ulos el-esitetyn aukon kautta takaseinässä 17. Pystyyn järjestettyjen erotinlevyjen 21 ryhmiä kannattavat ylhäältä kiinteästi kiskot 22 joukon yhdensuuntaisia suoria vlrtausratoja rajaamiseksi vaipan sisällä sisäänmenon ja ulostulon välillä. Kiskot 22 ovat kiinnitetyt vaipan runkoon, mitä ei ole esitetty. Emissio- tai purkauslangat 23 riippuvat erotinlevyjen välissä ja ovat ripustetut ryhmittäin sähköisesti johtavaan kannatinelementtiin 25. Raskaita kiristyspalnoja 27 on kiinnitetty lankojen 23 alapälhln, niin että ne riippuvat suoraan alaspäin, eivätkä kosketa levyjä 21. Kuten aikaisemmin on mainittu, ovat erotinlevyt sähköisesti maatettuja ja niiden potentiaali on tästä syystä nolla, kun sen sijaan purkauslangollla on korkea potentiaali.

Pölynerottajän ollessa käynnissä aikaansaa korkeajännite langoissa 23 sähköisen kentän ja erotlnlevyjä 21 vastaan suunnatun koronapurkauksen. Koronapurkauksen seurauksena ja sähköstaattisesta kentästä johtuen ionisoituvat kaasumolekyyllt, jotka sen jälkeen kiinnittyvät hienojakoiseen epäpuhtausalnekseen ja ohjautuvat maatetuille erotlnlevyllle sähköstaattisen voiman vaikutuksesta. Erotlnlevyjä on tärytettävä jaksoittain, niin että kerääntyneet hiukkaset Irtoavat, minkä jälkeen nämä painovoiman vaikutuksesta laskeutuvat alas taskuihin 29 vaipan 11 pohjalla myöhempää poiskuljetusta varten. Levyjä 21 tärytetään tärytti-mlllä 31, jotka ovat varustettuja magneettIkoloilla ja asennetut vaipan kattoon 11 ja jotka välimatkan päässä toisistaan sijaitsevilta kohdin ovat liitetyt näiden yhteyteen järjestettyihin kiskoihin 22, joihin erotinlevyt ovat kiinnitetyt. Lähemmin sanottuna ovat tärytinlait-teen magneettikolat asennetut kiinteästi kattoon 11 sydämlen voidessa liikkua vapaasti magneettisen kentän vaikutuksesta, joka aikaansaadaan sähkövirran avulla, mikä kulkee kelojen läpi, niin että osutaan kiskoi- 4 hin 22. Ripustuselementit 25» jotka kannattavat lankoja väli matkoin yhdietetyt sähköisesti johtaviin jäykkiin kiskoihin 33, jotka ulottuvat poikittain yli pölynsrottajän vaipan katon 11 alla. Kiskot 33 ovat vuorostaan kukin erikseen ripustetut sähköäjohtaviin tankoihin 37, jotka ulottuvat alaspäin keskenään erilaisilla kohdilla sylinteri-mäisten eristin»ien 39 välityksellä, jotka ovat asennetut kiinteästi kattoon 11, Tangot 37 ovat yläpäässään sidotut korkeajännitelähteeseen, jota ei ole esitetty, mutta joka konventionaalisella tavalla voi muodostua suuresta muuntaja- ja tasasuuntaajalaitteesta, joka on asennettu vaipan katolle. Purkauslankojen täryttämiseksi tai värisyttämiseksi näitä puhdistettaessa on konventionaalisia värähtelijäyksiköitä 41 asetettu osumaan kannatintänkoihin 37 niiden yläpäässä yhteenjärjestetty-jen kiskojen 33 yksittäisen täryttämisen mahdollistamiseksi ja täten lankojen 23 väristämiseksi niille kertyneltten hiukkasten erottamiseksi. Käytännössä käytetään huomattavasti suurempia määriä täryttlmlä ja värähtelijäykeiköitä kuin mitä on esitetty kuvassa 1 ja monessa tapauksessa käytetään monia satoja tärytinlaitteita yhdessä ainoassa pölyn-erottajassa.

Seuraavassa selostetaan ohjauslaitetta suuren joukon magneettlkelatä-ryttimien käytön säätelemiseksi puhdistettaessa erotuslevyjä sähköstaattisessa pölynerottajassa. Tässä yhteydessä voidaan mainita, että periaatteessa samaa laitetta voidaan käyttää värähtelijäyksiköiden käytön ohjaukseen purkauslankojen puhdistamisessa. Täysin yleisesti on jokainen ohjauslaite tarkoitettu ohjaamaan aikaväliä sysäysten välillä, joita täryttimet antavat yhteenjärjestetyssä modulissa tai joukossa määräämään jokaisen sysäyksen voimakkuutta ja varmistamaan, että vain yksi ainoa tärytin on toiminnassa määrättynä ajankohtana. Nämä tiedot yhdistetään kellopulssien avulla, joita aikaansaa yhteinen kel-lopulssikytkin.

Kuva 2 esittää useampia magneettlkelatäryttimien joukkoja A, B ja N. Tässä tapauksessa käytetään kuuttatoista joukkoa, joissa jokaisessa on kuusltolstatärytintä. Kuvassa 2 koostuu jokainen joukko kuudentoista täryttimen Ib, 2b.,..16b rivistä, jolloin tämä rivi yltää poikittain pölynerottajän ylitse suorassa kulmassa vasten kaasuvirtausta ja vaikuttaen yhteen ainoaan erotinlevyryhmään tai pölynerottajalohkoon. Tä-ryttimien järjestämisellä riveihin on se etu, että hiukkaset, joihin kaasuvlrtaus vaikuttaa tärytettäessä ylävirrassa olevaa erotuslevyryh-mää, tämän jälkeen kiinnittyvät seuraaviin alavirrassa oleviin levyihin.

5 56492

Kuvassa 2 esitettyyn kytkimeen syötetään verkkovaiht o jännitettä 240 volttisona konventionaaliseen vaiheohjausaskelmaan, joka määrää suun-takulman ja keston energialle, jota syötetään konventionaaliseen täys-aaltoslltatasasuuntaajaan. Tasavirtaa tasasuuntaajasta siirretään yhdensuuntaisten pääjohtoparien a - a', b - b* jne. välityksellä vastaaviin tärytinjoukkoihin. Joukossa on jokainen tärytin sarjakytketty niihin liitettyyn elektroniseen virrankytkimeen tai releeseen yhteenkuuluvien johtoparien välillä. Siten on esimerkiksi ensimmäinen tärytin Ib toisessa joukossa kytketty sarjaan virtakytkimen Ib kanssa johtojen b - b* kautta. Virtakytkimien paikat määräytyvät signaaleista, jolta siirretään vastaavien ohjausjohtojen CLla - CL16n kautta. Kun toinen virtakytkimistä on suljettuna, voi virta kulkea kytkimen kautta toisesta pääjohdosta toiseen virran syöttämiseksi tähän liitettyyn magneetti-kelaan. Magnetoitumisen tapahtuessa nousee sydän kelassaan korkeudelle, joka on suhteessa siihen energiaan, jota syötetään energlavällalkolna, minkä jälkeen sydän putoaa ja osuu kannatusyksikköön, niin että sysäys siirtyy siihen liitettyyn erotuslevyyn pölyn ja muitten sille kertyne itten hiukkasten erottamiseksi.

Kunkin virtakytkimen paikat kussakin joukossa määrittelee niihin yhdistetty ohjausaskel, joka saa jokaisen virtakytkimen katkaisemaan ja kytkemään peräkkäin ennalta määrätyin väliajoin. Erillinen ohjausaskel on olemassa joka joukolle, te. ensimmäinen ohjausaekelma aktivoi peräkkäin ohjausjohdot CLla - CL16a ja toinen askel aktivoi peräkkäin ohjausjoh-doissa CLlb - CL16b jne. Vaihe- tai suuntakulma tasasuuntaajan verkko-jännitteelle määräytyy myös yksittäisistä ohjausaskelmlsta tulevien signaalien avulla. Suuntakulma on ratkaiseva sille energialle, jota pääjohdot siirtävät ja täten myös tärytyksen voimakkuudelle.

Aikaisemmin mainittua kellopulssikytkintä esitetään yksityiskohdittain kuvassa 3 signaalien kanssa tämän kytkimen eri kohdissa. Esitetty kytkin on kuitenkin vain esimerkki ja muut hyvin tunnetut pulssisarjoja synnyttävät kytkimet voivat täyttää saman tehtävän. Kuvan 3 mukaan syötetään konventionaaliseen, jännitettä alentavaan muuntajaan Tl tavanomaista 120 voltin jännitettä. Muuntaja on varustettu väliulosotolla, joka on liitetty vastuksiin R3a ja R3b, jotka muodostavat jännitteen jakajan, mikä alentaa lähtevän jännitteen noin +7,5 volttiin. Diodit D3a ja D3b ovat vastirinnankytkennässä sekundäärikäämin ulostulojohtojen kanssa ja niiden tehtävänä on leikata huippuja ja laaksoja alaspäin muunnetussa jännitteessä. Tämän tyyppisellä huippujen leikkaamisella 6 56492 vältetään epänormaalin korkuisten jännitteiden siirtyminen seuraavlln komponentteihin, joskaan tämä leikkaaminen ei ole ehdottoman välttämätöntä· Valmennetut signaalit syötetään kukin omaan menollltäntäänsä konventionaalisessa operaatlsvahvlstajassa 0P3a, joka vahvistaa voimakkaasti ja joka muuttaa tulevan signaalin pääasiassa suorakaiteen muotoiseksi lähtösignaaliksi· Kun etuvahvistln on kytketty esitetyllä tavalla, maksimoidaan sen lähtösignaali + 15 volttiin ja 0 volttiin riippuen tulevista signaaleista, jotka vaihtelevat jopa voltin murto-osasta molemmin puolin suositeltavaa jännitettä 7,5 volttia. Syystä että si-sääntulevlen signaalien taso valhtelee kahta puolta suositeltua jännitettä, huolehtii vahvistin 0P3a sarjan suorakulmlopulssien synnyttämisestä, joiden etu- ja takasivut esiintyvät jokaisessa syöttöjännitteen nollapisteessä*

Joe erikoisen nopeita, loogisia puolijohdekomponentteja sisällytetään kytkimen loppuosaan, voivat valhtelunopeudet vahvistimesta 0P3a lähtevissä signaaleissa olla suhteellisen hitaita. Näiden nopeuksien lisäämiseksi voidaan käyttää konventionaalista Sehmitt-vipupiiriä ST3a, joka tässä tapauksessa muodostuu kahden aktiivisen, kääntävän vahvistajan IV3a ja IV3b yhdistelmästä, jotka muuttavat loogista tasoa ja ovat sarja kytketyt palautuskytkennällä vastuksen R3o avulla. Esitetyssä vipu-piirissä syötetään lähtöpulssit kääntäjistä IV3a ja IV3b kumpikin omaan konventionaaliseen monostabiiliin monivärähtelijään MV3a ja MV3b, jotka laukeavat pulssien etusivuilla. Monivärähtelijöiden tehtävä on lähtö-pulssien aikaansaaminen valitun ulommaisen RC-verkon R3d - C3d ja R3e -C3e mukaisesti. Molemmista monivärähtelijöistä lähtevät signaalit ovat keskenään vaihesiirrettyjä 180° verran ja niiden toistotaajuus on sama kuin verkkojännitteessä. Nämä lähtösignaalit syötetään NAND-veräjään NA3a, joka lähettää sarjan positiivisia lähtöpulsseja, jotka jokainen esiintyvät, kun yksi lähtöäignaalelsta laskee nollaan ja kestävät niin kauan kuin lähtösignaali säilyttää arvon nolla. Esitettyjen signaalien mukaisesti on näiden lähtöpulssien kesto 47 mikr©sekuntia. Edellä mainitun pulssin synnyttämisen periaatteen seurauksena esiintyvät nämä pulssit joka 8,3. millisekunti ja ovat synkronoidut nollapisteiden kanssa verkkojännitteessä ja muodostavat kellopulsseja.

Kuvan 4 mukaisesti on edellä selostettu kellopulsslkytkln yhdistetty muiden komponenttien kanssa, jotka muodostavat nk. pääjakajan. Tämä jakaja antaa perätysten ensimmäisen pulssin ensimmäiselle modulllle tai joukolle, sen jälkeen seuraavan pulssin toiselle joukolle jne. Jokainen 7 56492 joukko valitaan peräkkäin sulkemalla pois muut· Jakaja toimii te. samalla tavoin kuin 16-asentolnen vlrrankääntäjä, syystä että se peräkkäin siirtää pulssin ensimmäiseen menojohtoon, sen jälkeen pulssin toiseen menojohtoon jne. ja hyppää toisesta johdosta toiseen aina kuudenteentoista johtoon saakka, ennen kuin se palaa ensimmäiseen asemaansa. Kuvan 4 mukaan syötetään kellopulssit peruutus- ja hldastusaskelmaan ja kulkevat peruutusaskelman läpi blnomilaskimeen neljälle kappaleelle edellytyksellä, että mitään tärytlntä ei aktivoida millään kohdin pöly nerottajassa sillä hetkellä, kun kellopulssl saavuttaa peruutusaskelman· Peruutusaskelma ottaa vastaan signaalin joka kerta, kun joku täry-tln on toiminnassa jossain joukossa, jolloin näiden signaalien syntymistä selostetaan lähemmin alempana. Peruutusaskelman voidaan katsoa työskentelevän periaatteessa kuten ELLER-veräjä usealla slsäänmenolla. jonka lähtöslgnaall yhdessä kellopulsslen kanssa syötetään OCH-veräjään. ELLER-veräjä antaa aiheen sulkusignaalille OCH-veräjässä, joka kerta, kun se vastaanottaa tyypillisen tuloslgnaalln modullsta tai joukosta ja tulee antamaan el-sulkevan lähtöäignaaIin vain. jos kalkissa sisään-menoissa on sama tilanne, ts. siinä tapauksessa, että mikään täryttl-mlstä ei ole aktivoituna. Tarpeen vaatiessa voidaan sulkuslgnaallt pidentää tavallisella tavalla pitkän aikahidastuksen aikaansaamiseksi.

Etu vain yhden täryttimen käytöstä kerrallaan on, että energialähteestä vaaditaan vähemmän energiaa samalla, kun saavutetaan se lisäetu, että mahdollisuus tuprun muodostukseen laskee minimiinsä.

Jokaisen kellopulssln seurauksena, joka kulkee peruutusaskelman läpi, hypähtää blnomllaekln yhden blnomin 1. Laskin laskee normaalin blnoml-sen sekvenssin mukaan: 0000, 0001, 0010, 0011 jne. viiteentoista pulssiin saakka, ennen kuin se jälleen alkaa OOOOssta. Neljä numerokohtaa laskimessa asettuu kukin tilanteeseen 0 tai 1, jolloin syntyy 16 erilaista binomista tilanneyhdlstelmää tai koodia. Laskimesta lähtee neljä johtoa, jotka on liitetty koodaajaan, joka antaa signaalin yhteen kuudestatoista lähtöjohdostaan riippuen laskimesta vastaanotetusta binomi-sesta koodista. Jokainen kuudestatoista mahdollisesta tilanteesta laskimessa toistetaan toisilla sanoilla kuten signaalilla yksittäiseen lähtöjohtoon koodaajasta, jolloin esimerkiksi blnomlnen koodi 0101 toistettaisiin jännitesignaalina, joka esiintyy vain viidennessä lähtöjohdossa. Koodaaja käynnistetään kellopulsslen avulla siten, että se antaa lähtösignaaleja vain niinä aikoina, jolloin se vastaanottaa kellopuls-seja, jolloin nämä lähtösignaalit kestävät vain kellopulsslen kestoajan. Ennen kuin mikään kellopulssl tulee disään tai sitten kun yksi on jo 8 66492 mennyt» ei mitään lähtösignaaleja voi esiintyä missään koodaajasta lähtevässä johdossa. Normaali käytössä siirtyy koodaaja yhdestä lähtöjoh-doata seuraavaan perätysten laskimen hypätessä eteenpäin. Uutta koodaaja ei vaihda lähtöjohtoa niinä aikoina, jolloin peruutusporras estää kellopulselen kulun. Tapauksissa, jolloin,on syntynyt jotain keskeytystä koodaajan työskentelyssä, mikä on aiheutunut peruutuksesta, aloittaa koodaaja työskentelynsä viimeisestä asemastaan. Kaikenlaisen hidastuksen puuttuessa, mikä en aiheutunut peruutusaskelmasta, samaistuu hyppä-ysnopeus joukolta joukolle kellopulsslperiodin kanssa 8,33 millisekunniksi, niin että hyppäys 16 joukon ylitse vaatii 0,133 sekunnin vähim-mäisajan. Koodaajasta lähtevät 16 johtoa ovat kytketyt kukin omaansa aikaisemmin mainittuihin eri joukkojen 16 ohjausaakelmaan. Ohjausaskel-mat määräävät itsenäisesti taajuuden täryttimien aktivoimiseksi yhteydessä olevaan joukkoon ja ohjaavat myös sysäysten voimakkuutta, jotka lähtevät yksittäisistä täryttlmlstä. Tämä taajuus johtaa vähimmäisajanjaksoon täryttimien peräkkäisaktivolnnlssa joukossa. Jos esim, joukkoon B vaikutetaan minuutin jaksolla, ei viidettä tärytintä tässä joukossa liikuteltaisi, ennen kuin vähintäin yksi minuutti on kulunut siitä, kun neljäs tärytin oli ollut toiminnassa. Jokainen ohjausaskelma voi työskennellä erilaisia ajanjaksoja, jotka käytännössä asettuvat 0,3 sekunnin ja 84,5 minuutin välille riippuen joukon sijainnista. Tavallisesti käytetään pölynerottajän sisäänmenon lähettyvillä olevia joukkoja lyhyempiä ajanjaksoja kuin joukkoja ulosmenon suunnassa. Jopa erilaisin taajuuksin tai ajanjaksoin jokaiselle joukolle työskentelevät ohjaus-askelmat yhdessä siten, että useampaa kuin yhtä tärytintä el voida aktivoida minään ajankohtana pölynerottajassa.

Kuten kuvasta 6 ilmenee, käsittää yksi täryttimien ohjausaskelmlsta yleisesti automaattisen ajastimen, mikä lähettää jatkuvan sarjan lähtö-pulsseja, joiden taajuus määrää peräkkäisohjauksen nopeuden tärytin-laitteissä yhteenkootussa joukossa. Pulssisarja ajastimesta on yksi kolmesta synkronolntiportaaseen tulevasta kolmesta tulosignaaliata, jonka molemmat muut tulosignaalit muodostuvat kellopulsselsta ja pää-jakajasta tulevista signaaleista. Synkronointiporras tulee lähettämään signaalin vain, jos kaikki kolme tuloslgnaalla samanaikaisesti ovat positiivisia. Synkronointiportaan lähin tehtävä on huolehtia siitä, että täryttimien aktivoinnin aloitus (ns. energiaintervalli) ajallisesti sattuu samanaikaisesti kellopulssln etureunan kanssa ja siten verkko-jännitteen jakson alkuun, jolloin tämä yhteisjärjestely mahdollistaa tarkan voimakkuuden ohjauksen tärytyksessä. Synkronointiportaasta lähtevät signaalit ohjaavat monostabiilia monivärähtelijää pitkäaikaisten 9 56492 lähtöpulssien aikaansaamiseksi, joita käytetään koodaajan käynnistykseen ja siirretään hldastinveräjän kautta peruutusaskelmaan pääjakajassa. Jokainen pulssi monostabiilista monlvärähtelijästä MV7b kuvassa 7 hyppyyttää niinikään eteenpäin laskinta neljän palan verran, joita käytetään yhdessä binomieen 16-johtokoodaajän kanssa toisiojakajan muodostamiseksi, joka työskentelee lähinnä samaan tapaan pääjakajan kanssa. Toisiojakaja on varustettu 16 lähtöjohdolla, jolloin signaalia, mikä on lähtöisin jostain näistä johdoista, käytetään kahteen tehtävään. Ensiksikin signaali määrittelee lähtösignaalin voimakkuusohjausaskel— mesta tai energlansäätlmestä, joka ohjailee tasasuuntaajan kuvassa 2 yhteyteen järjestettyä valheohjausaskelmaa, joka määrittää sen energia-määrän, jonka annetaan kulkea tasasuuntaajan läpi modulipääjohtoihin. Toisekseen käytetään lähtösignaaleja koodaajasta lähtevässä johdossa virtakytkimen sulkemiseksi, joka on yhdistetty erikoistäryttimeen modulissa tai joukossa, niin että energia voidaan syöttää täryttimen magneettIkolaan.

Käytännössä ovat yllä mainitut virtakytkimet kalkki konventionaallsestl ohjattuja piitasasuuntaajia mutta toisen tyyppisiäkin virtakytkimiä, kuten kakeoissuunnattuja tyristoreja tai releitä voitaisiin myös käyttää. Tasasuuntaajia ohjataan tavanomaisella tavalla ohjaamalla niiden ohjauselektrodeja, jolloin kuvassa 6 voimakkuuden ohjauksella merkityn ryhmän tarkoitetaan käsittävän tämän ohjauksen piirejä, joita jokaista-aktivoidaan niihin liittyvän johdon välityksellä koodaajasta käsin. Siten tulee signaali, joka esiintyy jossain 16 toisiojakajasta lähtevässä johdossa, ohjaamaan mukaankytkettyä tasasuuntaajaa sellaisella tavalla, että se kytkeytyy signaalin kestoalkana. Voimakkuusohjauksen askelmasta lähtevät johdot ovat niitä ohjausjohtoja, joita on selostettu kuvan 2 yhteydessä.

Tyypillistä ohjausaskelmaa esitetään lähemmin kuvassa 7, jossa signaalit kytkimen eri kohdissa on annettu kuvissa. Tässä kuvassa muodostuu yllä mainittu ajastin symmetrisestä monlvärähtelijästä MV7a, joka on kytketty vapaasti värähteleväksi ja synnyttää jatkuvan sarjan suorakul-miomalsla pulsseja. Monivärähtelijään on liitetty vastus R7a, potentiometri P7a ja kondensaattori C7a, joka yhdessä säädettävänä määrää lähtöpulssien leveyden ja taajuuden. Monivärähtelijän lähtöpulssit johdetaan kahteen konventionaaliseen, biinomlseen taajuus jakajaan BD7a ja BD7b, joissa kummassakin on neljä askelta ja ovat suojakytketyt jako-suhteitten 16 ja 256 aikaansaamiseksi. Taajuusjakajia käytetään mata- 10 $6492 lampien taajuuksien aikaansaamiseksi kuin mitä normaalisti voidaan saada yksin monivärähtelijäätä MV7a. Toisen jakajan lähtösignaalilla voi esim. olla jakso, joka ylittää 84 minuuttia. Riippuen siitä modullsta, jota ohjataan ja toivotusta peräkkälnohjausnopeudesta voidaan toinen tai molemmat jakajat sekoittaa kytkimeen. Jakajista lähtevät pulssit käännetään kääntäjän IV7a avulla ja siirretään sitten synkronointias-kelmaan. Synkronointlaskelma ottaa myös vastaan signaaleja yhden 16 pääjakajasta lähtevän johdon välityksellä. Ensisijaisesti sisältyy näiden signaalien muodostamiseksi jakajasta verkko, ennenkuin ne siirretään synkronointlaskelmaan, Seuraavassa tapauksessa otetaan käännetyt lähtöäignaalit jakajasta muotoiluverkkoon ja vastus R7d on olemassa nostamaan jännitteen jakajajohdossa + 15 volttiin jonkun käännetyn ja-kajasignaalin jäädessä pois· Vastuksen R7d jälkeen seuraa Schmitt-vipu-piiri ST7a parilla etuvahvlstajaa A7a ja A7b, jotka muotoilevat jakaja-pulsseja ja suorittavat takaisinkääntämistä. Nämä muotoillut signaalit siirretään sitten synkronointiaskelmaan.

Kuvassa 7 esitetty synkronointlaskelma sisältää parin sellaisella tavalla yhteenkytkettyä bistabiilia vipupiiriä FF7a ja FF7b tyyppiä J-K, että Q-ulosotto ensimmäisessä vlpupilrlssä toimii kuten J- ja palautus-sisäänmenot toisessa vlpupilrlssä, Vlpupiirlen tehtävänä on synkronoida ajastimen lähtösignaalit kellopulsslen kanssa ja jakaa pulssit. Kyseisessä tapauksessa syötetään kellopulsslt J-slsäänmenoon vlpupilrlssä FF7a, kun taas jakajan pulssit ottaa vastaan vipipiirin FF7b kellopuls-sien sisäänmeno ja monivärähtelijöitten MV7a synnyttämät pulssit otetaan vastaan palautlnsisäänmenossa vlpupilrlssä FF7a. K-slsäänmenot ovat molemmissa vipupllrelssä maatettuja (looginen 0), Q-ulosmeno vipu-piirissä FF7a ja Q-ulosmeno vipupiirissä FF7b ovat kytketyt kahteen si-säänmenoon kolmella sisäänmenolla varustetussa NAND-veräjässä NA7a. Pääjakajasta tulevat signaalit siirretään tämän veräjän kolmanteen sl-säänmenoon.

Esitetyn vipupiirljärjestelmän toimintatapa on parhaiten ymmärrettävissä tutustumalla kutriin 5 ja 7 sekä tapahtumaan, joka alkaa sillä, että ajastin MV7a lähettää loogisen nollan nolla-asetus-tai palautusliitti-meen vipupiirissä FF7a. Tästä seuraa, että Q-ulosmeno tässä vipupiiris-sä FF7a palautetaan nollille riippumatta muista tulevista signaaleista ja että φ-ulosotto vipupiirissä FF7b vuorostaan palautetaan ykköseen. Molemmat vipupiirit pidetään palautustliassa, kunnes ajastin lähettää loogisen ykkösen. Lähinnä seuraavan kellopulssin takareunassa, mikä 11 56492 esiintyy vipupiirin FF7a J-sisäänmenossa, sen jälkeen kun paisutInjohdon jännite on kasvanut, siirtyy Q-ulosmeno tässä vipupiirissä FF7a loogiseksi ykköseksi, niin että vipupiiriä FF7b ei pidempään pidetä palautetussa tilassa ja että siinä myös tulee olemaan ykkönen sen J-sisäänmenossa. Tällä hetkellä on kaksi veräjän NA7a tulosignaaloista loogisia ykkösiä, ts. Q-tulos ignaa li FF7a:sta ja Q-tulosignaali.FF7b: stä, mutta kolmas tulosignaali jakajan johdossa on jatkuvasti 0« Q-ulosmeno vipupiirissä FF7a säilyttää korkean jännitteensä, kunnes vipupiiri palautetaan ajastimesta MV7a tulevan pulssin avulla, jolla tunnetusti on suhteellisen alhainen taajuus· Useampia jakaj*-> tai kellopulsseja tulee ts. sisään veräjällä NA7a paljon aikaisemmin kuin mitään multa ajastinpulsseja syntyy. Seuraava esiintyvä jakajapulssi tulee ajallisesti samanaikaisesti kellopulssln kanssa, koska kellopulesit käynnistävät pääjakajan, siten että looginen ykkönen tulee esiintymään kalkissa kolmessa veräjän NA7a slsäänmenossa. Riippuen kokona lataajuustllasta tulee veräjä NA7a antamaan negatiivisen lähtösignaaIin, jolla on sama kestoaika kuin keliopulsslila. Kun vlpuohjaavassa jakajapulssissa esiintyy takareuna, tulee Q-ulosmeno vipupiirissä FF7b siirtymään nollille. Tämä tapahtuu syystä, että jakajan johto on kytketty kellopulssln si-säänmenoon tässä vipupiirissä ja koska ylimeno tapahtuu vipupiirin ulosotossa vipupiirin luonteesta johtuen vain kun tulosignaali muuttuu ykkösestä nollaksi* Sitten kun Q-ulosmeno vipupiirissä FF7b on pudottanut jännitettään, ei veräjää NA7a voida vlpuohjata riippumatta tilanteesta sen muissa kahdessa slsäänmenossa. Bdelleen tulee Q-ulosmenossa vipupiirissä FF7b olemaan matalajännite, kunnes vlpuplirit palautetaan pulssin avulla ajastimesta MV7a. Mitään yhtelstaajuutta positiivisten signaalien välillä veräjällä MA7a ei te. voi esiintyä ainakaan siihen ajankohtaan mennessä, kun seuraava ajastuspulssi on lähtenyt moniväräh-telIjästä MV7a.

Tässä voidaan mainita, että yhteinen taajuus kolmen positiivisen tulo-signaalin välillä veräjässä MA7a voi syntyä vain, jos ensin ajastin-pulssi ja sitten kellopulssi tässä järjestyksessä ovat vastaanotetut ensimmäisen vipupiirin toimesta. Synkronolntlaskelmaa ohjataan ts. samalla tavoin kuin käsltullaae laukaistaan. Sen jälkeen kun ajastuspulssi on esiva Luistellut tai palauttanut synkronolntlaskelman, vapauttaa seuraava kellopulssi viimeistään 8,33 millisekuntia myöhemmin aseen varmistimen, ts· säätää ensimmäisen vlpuplltln, minkä jälkeen seuraava tuleva jakajapulssi aikaansaa liipaisun, te. kalkki kolme tuloslgnaalla veräjällä NA7a yhtyvät. Alla olevan mukaan käytetään tätä yhteistenjuut- 12 56492 ta aikaansaamaan signaali, mikä estää pääjakajan siirtymästä seuraa-vaan modullln lyhyen hidastusjakson aikana· Hldastusajan jälkeen antaa pääjakaja signaalin järjestyksessä seuraavalle modulille ja yrittää aikaansaada sen laukeamista· Mikäli ajastin tälle modulille on esival-mistellut aseen ja kellopulssl on irrottanut varmistimen, käynnistyy tärytin myös tässä modulissa· Mutta jos moduli ei ole valmis, tulee jakaja hyppäämään järjestyksessä modulilta modulille, kunnes löytyy moduli, joka on valmis vipuohjaukseen. Mikäli esitetty synkronointi-valhe eslvalmlstellaan vastaanottamalla pulssi ajastimesta MV7a jonkin täryttlmen ollessa toiminnassa jossain toisessa modulissa, ts· pääjakajan ollessa lukittuna, varastoituu valmiussignaali itse asiassa synkro-nointlaskelmaan, kunnes pääjakaja antaa signaali* synkronointlaskelmalle. Lähtösignaaleja synkronointlaskelman veräjästä NA7a käytetään vaikuttamaan monoetahlillln monivärähtelijään MV7b, jonka lähtösignaa-11a vuorostaan käytetään vlpuohjaamaan peruutusaskelmea pääjakajassa energiasäätimen käynnistämiseksi, joka määrittelee modulin täryttlmeen syötetyn energian ja toisiojakajän aktivoimiseksi, joka määrittelee sen täryttlmen modulissa, jonka tulee vastaanottaa tänä energia· Moniväräh-telijäetä MV7b lähtevän pulssin voidaan katsoa rajoittavan alkaeukkoa tai aikajaksoa, joka tavallisesti nousee likimain 83,3 millisekuntiin ja jonka aikana viimeksi mainitut kolme ryhmää työskentelevät· Kestoltaan suhteellisen pitkä positiivinen monivärähtelijästä MV7b tuleva lähtöpulssi esiintyy vain, kun veräjä NA7a on käynnistetty, jolloin pulssit ymmärrettävästi alkavat verkkojännitteen nollapisteistä. Kuten aikaisemmin on mainittu, hidastetaan monivärähtelijästä MV7b lähteviä pulsseja jonkin verran, ennen kuin ne siirretään peruutusaskelmaan· Hidastuksen tarkoituksena on estää pääjakajasta tulevien signaalien leikkaaminen. Esitetyssä kytkimessä aikaansaadaan hidastus NAND-veräjän NA7b avulla, joka vastaanottaa pulssit veräjältä NA7a peitsi signaaleja monivärähtelijästä MV7b. Alkuosat monivärähtelijöistä tulevista positiivisista signaaleista estetään kulkemasta veräjän HA7b lävitse sinä aikana, kun veräjä NA7a antaa negatiivisia lähtöpdlsseja.

Kuvassa 7 esitetyssä kytkimessä erotellaan ensiksi veräjästä NA7a tuleva lähtöslgnaall, niin että muodostuu ulkonäöltään naulaa muistuttava kapea negatiivinen pulssi, mikä siirretään monivärähtelijään MV7b sen käynnistämiseksi. Erottelu tapahtuu tässä tapauksessa kondensaattorilla C7b, vastuksella F7f ja diodilla D7a varustetun verkon avulla. Monivärähtelijä MV7b muodostaa ensisijaisesti ajastimen ja sisältää vastuksen R7g ja kondensaattorin C7c, joka on sivuvirtausvastuksena 13 56492 sisäiselle jännitteen jakajalle* Toieiojakaja kuvassa 7 on tarkoitettu valitsemaan ja samalla sulkemaan se virtakytkin, joka on yhteydessä erikoistäryttimeen yhteenjärjestetyssä modulissa. Kytkimeen sisältyy konventionaalinen blnomllaakln neljälle palalle ja binomi-16-johtokoo-daaja, jonka käynnistää monivärähtelljä MV7b. Laskimella on 16 erilais-ta binomista asentoa ja on varustettu neljällä lähtöjohdolla, jotka ovat kytketyt koodaajaan. Laskin hypähtää askeleen joka kerta vastaanotettuaan monovärähtelijän MV7b lähtösignaalin, jolloin jokainen 16 mahdollisesta binomlsesta tilanteesta toistuu signaalina yksittäisessä koodaajan ulostulo johdossa. Jaka jajhyppää toisesta ulostulojohdosta järjestyksessä seuraavaan. Käynnistymisestä johtuen esiintyy koodaajan lähtösignaaleja vain niinä aika-aukkoina, jolta rajoittavat monlväräh-telijästä MV7b tulevat pulssit.

Koodaajan johtojen lähtöpulsaeja kuvassa 7 käytetään kahteen tehtävään. Ensiksikin käytetään lähtösignaale ja sulkemaan yksittäisiä virtakytki-miä, joita on liitetty erikoistäryttimiin moduleissa. Siten on esim. koodaajasta lähtevä viides johto CL5 yhdistetty viidennen täryttimen virtakytkimeen modulissa ja kolmastoista johto CL13 kolmannentoista täryttimen virtakytkimeen. Joskin eri tyyppisiä virtakytkimiä on mahf-dollisuus käyttää, ovat ohjatut plltasasuuntaajät erikoisen sopivia, jota varten vaaditaan yksilöllisiä veräjänkäyttöaskelmia. Kuvassa 7 esitetään näitä askelmia yhdessä ainoassa ryhmässä, mutta käytännössä ovat nämä askelmat Itsestään selvät ja niihin kuhunkin vaikuttaa signaali, joka siirtyy niihin liitettyyn johtoon koodaajan johdoista. Koodaajasta lähteviä signaaleja kuvassa 7 käytetään myös yllä mainittuihin voimakkuuden ohjausaskelmiln tai energian säätlmlin. Jokainen koodaajan lähtöjohdoista on kytketty mukaaniiitetyn transistorin, tyypiltään pnp, kantaan, jolloin esim. viides koodaajasta lähtevä johto on kytketty transistorin Q7e kantaan ja kolmastoista kolmannentoista transistorin Q7m kantaan. Transistorit ovat järjestetyt toistuvaan riviin siten, että niiden smitterit kaikki ovat kytketyt samaan + 15 voltin jännitelähteeseen ja niiden kollektorlt kukin omaan säädettävään potentiometriin PQ7e ja PQ7m. Kalkki potentiometrit ovat liitetyt yhteen ohjauslaitteelle yhteiseen kondensaattoriin C7f. Yksi transistori rivissä ohjaa virtaa virtalähteestä, kun negatiivinen jännltepulssl ohjataan sen kantaan. Jokainen transistori työskentelee ts. kuten vlr-takytkln, jonka kääntöpulsslt antaa koodaaja. Syystä että koodaajasta lähtevät johdot aktivoidaan peräkkäin, ohjaavat transistorit rivissä vuoron perään. Virta, jota siirretään jonkin transistorin toimesta, lataa yhteisen kondensaattorin C7f, jolloin muuntojännitettä konden- 14 56492 saattorissa käytetään kuten aikaohjaussignaalia monostabillllle moni-värähtelijälle HV7cy joka muodostaa ajastimen* Lähtö puis s In kesto moni-värähtelijästä MV7o määräytyy itsestään säätyvän potentiometrin säädön mukaisesti, joka on yhdistetty johtavaan transistoriin. Nämä monivö-rähtelijän MV7o lähtöpulssit muodostavat edellä mainitut vaiheohjaus-signaalit. Monivärähtelijän MV7o käynnistyssignaalit saadaan käännetyistä ke11opulsseista, siten että jokainen monlvKrähtelljästä lähtevä signaali tulee samanaikaiseksi nollapisteen kanssa verkkojännitteessä* Kyseisessä tapauksessa erotetaan ensin kellopulsslt kapeitten negatiivisten* naulaa muistuttavien signaalien muodostamiseksi verkon avulla, jossa on kondensaattori C7h, vastus R7h ja diodi D7h. Monivärähtelijän MV7c käynnistymisen määräävät positiiviset signaalit edellä olevasta monivärähtelijästä MV7b, jolloin monivärähtelijästä MV7o voi tulla vai-heohjaueslgnaaleja vain monivärähtelijän MV7b määräämän energiajakson aikana. Syystä että potentiometri energlansäätlmessä voidaan asettaa yksitellen, voidaan jokaisen pulssin kesto säätimestä määrätä erikseen. Koska jokainen pulsslsarja energianaäätlmestä on yhdistetty erikoistä-ryttimeen modulissa, saavutetaan yksittäinen voimakkuuden säätö täry-tyksessä, joka syntyy kunkin täryttimen toimesta. Monivärähtelijästä MV7c lähtevät pulssit ohjataan siihen valheohjausaskelmaan, joka on kytketty kuvassa 2 esitettyyn tasasuuntaajaan. Ajastuspulssien kesto määrää ohjauekulman ja keston tasasuuntaajaan syötetylle energialle ja määrää siten voimakkuuden tasasuuntaajasta lähtevälle tasavirtaenergialle. Erilaisia tunnettuja valheohjausaskelmla voidaan käyttää tässä tapauksessa ja voivat muodostua msfrie tmstarinnankytketyistä ohjatuista tehotasasuuntaajista. Käytännössä säädetään valhetta noin ?0°:eeata 150° teen, niin että mahdollistetaan tehoalue nollasta maksimitehoon, Vaiheohjausaskelma vastaanottaa signaaleja tärytinlaitteen ohjausaskel-maata kalkkia moduleita varten. Slsäänmenojen suureen lukumäärään sovittamiseksi voidaan käyttää ELLER-veräjää ohjauseskelman sisäänmenois-sa, syystä että vain yksi tärytin on käynnissä pölynerottajassa jokaisena määrättynä hetkenä. Edellä selostettua laitetta voidaan jonkin verran muunnettuna käyttää myös purkaus lankojen ohjaukseen. Käytännössä esiintyy tavallisesti vain yksi ainoa joukko täryttAmiä ja tästä johtuen ovat toisiojakajät ja synkronointlaskelmat poistettu.

Claims (10)

15 S6492 Patentti vaatimukset

1. Laite sähköstaattisessa pölynerottajassa sähköisesti käytettyjen täryttimien joukon ohjaamiseksi elektrodien puhdistamista varten pölynerottajassa, jotka tärytin-elimet ovat järjestetyt kukin omaansa joukossa ryhmiä, jotka ulottuvat suorassa kulmassa kaasunvirtaussuuntaa vasten pölynerottajan lävitse ja joihin kuhunkin on järjestetty sähköisesti ohjattu ja normaalisti auki oleva virtakytkin täryttimiin suuntautuvan virransyötön ohjaamiseksi, tunnettu pääjakajasta, jossa on joukko ulostulojohtoja, jotka ovat yhdistetyt kukin omaan joukkoonsa, mikä jakaja on järjestetty antamaan peräkkäin sähköisen signaalin jokaisen ulostulojohdon kautta ja sulkemaan pois muut ulostulojohdot ennalta määrätyllä ensimmäisellä nopeudella, ja joukosta ohjausaskelmia, jotka ovat liitetyt kukin joukkoonsa ja joista jokainen sisältää toisaalta ajastimen jatkuvan sarjan signaaleja tuottamiseksi säädettävällä taajuudella tai toisella nopeudella, joka on hitaampi kuin ensimmäinen nopeus, ja toisaalta synkronointilaitteen vastaanottamaan signaalit yhdestä jakajan ulosmenojohdoista, joka johto on yhdistetty samaan joukkoon, ja myös vastaanottamaan sarjan signaaleja tämän joukon ajastimesta, jolloin synkronoi nti laite vain antaa lähtösignaalin, jos se vastaanottaa signaalin ajastimesta, mitä seuraa signaali jakajastapa toisaalta toi-siojakajan, joka on järjestetty vastaanottamaan lähtösignaaleja synkronointi laitteesta ja on varustettu joukolla lähtöjohtoja, jotka kukin ovat yhdistetyt omaan virta-kytkimeensä ja järjestetyt syöttämään jokaisen lähtöjohtonsa välityksellä järjestyksessä peräkkäin sähköisen lähtösignaalin sulkemalla samalla muut lähtöjohdot, jolloin jokainen sellainen ulossyöttö tapahtuu vastaanotettaessa lähtösignaali synkronointi-laitteesta toisiojakajasta lähtevien signaalien ollessa järjestettyjä sulkemaan vir-takytkimet, niin että kytketty tärytin aktivoituu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu peruutusaskelmasta, joka on liitetty synkronointi laitteeseen eri ohjausaskelmissa ja pääjakajaan ja on järjes-„ tetty lyhytaikaisesti keskeyttämään tämän jakajan toiminta, kun lähtösignaali vas taanotetaan joltain synkronointi laitteelta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu voimakkuuden ohjaus-askelmista, jotka on yhdistetty kukin omaan täryttimeensä sen tärytysenerg iän yksilölliseksi ohjaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin ajastimen lähtösignaalien taajuus on yksilöllisesti säädettävissä.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että täryttimet kussakin joukossa on järjestetty riviin ja kytketty rinnan pääjohtoparin väliin ja 56492 että energialähde virran syöttämiseksi sisältyy jokaiseen pääjohtoon. 16

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu kellopulssigeneraattoris-ta jatkuvan pulssisarjan synnyttämiseksi, jotka pulssit ovat jaksoittaisia suhteessa pääjohtoihin syötetyn virran nollapisteisiin, jolloin generaattori on kytketty jokaiseen synkronointi laitteeseen siten, että täten aikaansaadut lähtösignaalit lähtevät samanaikaisesti kellopulssien kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n n e t t u siitä, että generaattori on järjestetty sellaisella tavalla, että sen synnyttämien pulssien etureunat ajan suhteen yhtyvät mainitun virran nollapisteisiin, ja jokainen synkronointilaite sillä tavalla, että täten synnytettyjen lähtösignaalien synty tapahtuu samanaikaisesti pulssien etureunojen kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu digitaalisesta laskimesta kellopulssien laskemiseksi ja vastaanottamiseksi ja pääjakajan toiminnan ohjaamiseksi aikajärjestyksessä laskentatilanteensa mukaisesti.

9. Patenttivaatimusten 5-8 mukainen laite, tunnettu vaiheohjausaskelmasta virran suuntakulman ohjaamiseksi energialähteestä ohjaussignaalin keston mukaisesti ja yksilöllisesti säädettävien signaalinpidennysaskelmien ohjaamiseksi, jotka askelmat on yhdistetty kukin omaan joukkoonsa ja synnyttävät näitä ohjaussignaaleja ja jotka kukin erikseen ovat kytketyt toisiojakajan ulostulojohtoihin yhteenjärjestet-tyä joukkoa varten ja synnyttävät ohjaussignaaleja kestoltaan erilaisina riippuen siitä lähtöjohdosta, johonka yhteenliitetty toisiojakaja on syöttänyt signaalin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen signaali npidennysaskelma sisältää ryhmän kääntökytkintransistoreita, jotka kukin erikseen aktivoidaan riippuen signaalista, joka vastaanotetaan erikoisen lähtöjohdon välityksellä yhteenliitetystä toisiojakajasta ja jotka ovat sarjaankytketyt erikseen omaan säädettävään vastukseensa ja kukin yhteen kondensaattoriin, niin että kondensaattorin varaus, kun jokin transistoreista johtaa, määräytyy vastuksen säädöstä, minkä ohella jokainen pidennysaskelma sisältää yhden sillä tavoin kytketyn monosta-biilin moni värähtelijän, että siitä lähtevien pulssien kesto määräytyy yhteenliitetyn kondensaattorin varauksesta. 56492