FI50349C - Anordning foer att vid behaollare foer cellulosahaltigt fibermaterial avsila en del av materialets vaetskeinnehaoll - Google Patents

Description

rrgspTl [B] (11)KUUJ-UTUSJULKA,SU cqo/q l J ' UTLÄGG N I NGSSKRI FT 3 V J ^ H5)

^ ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* D 21 C 9/OA

SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 5^*/69 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 09.01.69 (SF) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 09«01 »69 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 20.07.69

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent-och registerstyrelsen Ansökan utlagd och utl.skriften publlcerad 3^ · 10.75 (32)(33)(31) pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 19.01.68

Ruotsi-Sverige(SW) 705/68 (71) Aktiebolaget Kamyr, Karlstad, Ruotei-Sverige(SW) " (72) Johan Christoffer Fredrik Carl Richter, Villa Longo Mai, Boulevard

Circulaire, St. Jean Cap Ferrat, Alpes Maritimes, Ranska-Frankrike(FR) (74) Leitzinger Oy (54) Laite selluloosapitoista kuituainetta varten tarkoitetussa säiliössä olevan aineen nestesisällön osan pois seulomista varten - Anordning för att vid behällare för cellulosahaltigt fibermaterial avsila en del av materialets vätskeinnehall Tämän keksinnön kohteena on laite seisovassa, lieriömäisessä säiliössä, joka on tarkoitettu selluloosapitoisen kuituaineen aksiaalista läpivirtausta varten, olevan aineen nestesisällön osan pois seulomista varten käyttämällä sarjaa säiliöön sijoitettuja onttoja seulakappa-leita, joiden seulapinnat ovat lieriömäiset ja jotka ovat samankeskei-set säiliön seinämän kanssa ja joiden seulakappaleiden ontelotilat ovat yhteydessä nesteen poistcputkiin. Tämän kaltaisia laitteita on ehdotettu esimerkiksi yhdysvaltalaisessa patenttijulkaisussa 3,348,390, jossa on esitetty, että säiliön poikkileikkauspinnalle levitetään syötettävää nestettä, joka on tarkoitettu korvaamaan kuituaineeseen siitä pois syrjäytetty ja seulomalla poistettu neste, jolloin nesteenjako on sellainen, että nesteen virtaus eri seulapinnoille tulee suunnilleen yhtä voimakkaaksi. Kuitenkin on osoittatunut vaikeaksi ohjata virtausta, varsinkin kun yhdestä ja samasta ulosvirtaussuuttimesta johdetun nes~ teen on jakauduttava virtaamaan suunnassa kahta eri seulapintaa kohti, jotka ovat suunnilleen saman matkan päässä mainitusta suuttimesta. Esillä olevan keksinnön avulla saadaan nämä haitat poistetuiksi tai pienennetyiksi sen johdosta, että ne seulapinnat, joiden säteet ovat erilaiset, ovat liitetyt erillisiin poistoputkiin. Tämän johdosta syntyy mahdollisuus tämän keksinnön toisen tunnusmerkin avulla varustaa D 21 C 7/12 2 50349 nämä poistoputket erillisillä säätölaitteilla niissä tapahtuvan virtauksen säätöä varten. Nämä säätölaitteet ovat sopivimmin yksilöllisesti säädettäviä säätöventtiilejä.

Keksintöä selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuviot 1 ja 2 esittävät kahta suorakulmaisesti toisiinsa nähden otettua pystysuoraa eli akselin suuntaista leikkausta säiliöstä, joka on varustettu tämän keksinnön mukaisella seulomislaitteella.

Kuvioissa 1 ja 2 tarkoittaa viittausnumero 10 metallilevyä tai beto- ^ nia olevaa, seisovan lieriömäisen säiliön seinämää, joka on edullisimmin tarkoitettu massan, joka sisältää selluloosapitoista ainetta vesisuspensiona, jonkinlaiseen käsittelyyn. Säiliö voi olla esimer- - kiksi haketta, olkia tai muuta hienojakoista kasvikunnasta saatua ainetta varten tarkoitettu liuennuskeitin tai myös jo keitetyn ja defibroidun selluloosamassan, jonka sakeus on enemmän tai vähemmän suuri, valkaisutorni. Säiliö voi mahdollisesti olla tarkoitettu ainoastaan massan pesua varten.

Massaa syötetään pumpulla jatkuvasti säiliön piirustuksissa esittämättömään alapäähän ja se hajoitetaan sinne (käyttämällä esimerkiksi ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 171,624 selostettua levitintä) säiliön koko poikkipinnalle siten, että massa, kuten nuolilla 11 on selvennetty kuviossa 1, liikkuu akselin suuntaisesti ylöspäin säiliön kautta yleisesti kaikkialla samalla nopeudella. Säiliön lieriömäinen seinämä 10 päättyy yläosastaan kouruun 15, johon liittyy poistoputki 17, jota myöten säiliössä hitaasti ylöspäin liikkuvaa massapilaria johdetaan jatkuvasti pois säiliön yläosassa olevalla uloe^syöttölaitteel-la, jonka muodostavat kaapimet 19, jotka ovat kiinnitetyt varsiin 21, jotka ovat suunnatut säteensuuntaisesti ulospäin moottorin 22 pyörittämästä, säiliön seinämän kanssa samankeskeisestä akselista 23.

Laitteessa olevan siivilöintilaitteen eli seulalaitteen muodostavat keskenään ja säiliön seinämän kanssa samankeskeiset seulakappaleet 25, 27, joilla kummallakin on sisempi ja ulompi seulapinta, joka on rei-jitetty tai raoilla varustettu lieriömäinen vaippalevy 20, 30 ja vastaavasti 31, 32, joiden väliin jää ontelotila. Seulakappaleet, jotka ovat samalla tasolla ja joiden ulottuvuus aksiaalisesti on sama, ovat keskenään kiinteästi liitetyt toisiinsa ja niitä kannattaa neljä i«a-massa tasossa olevaa, vaakasuoraa, säteensuuntaisesti ja kohtisuoraan 3 50349 toisiansa vastaan sijoitettua kannatinvartta 33, 35, 37, 39, joiden poikkileikkaukset ovat edullisimmin muodoltaan virtaviivaiset. Nämä varret ulottuvat seinämän 10 lävitse ja kummankin uloin pää on kiinnitetty hydrauliseen siirtolaitteeseen 41. Seulakappalesarja on jossain määrin säiliön akselin suuntaisesti liikkuva, jotta se voisi seurata hitaasti nousevaa massaa tietyn matkan ylöspäin, ja siirtolaitteilla 41 voidaan seulakappaleita siirtää jaksottain ja suhteellisen nopeasti jälleen alaspäin, jolloin niiden seulapinnat ja massa liikkuvat toisiinsa nähden.

Keksinnön mukaan on seulakappaleen 35 ontelotila jaettu yhtenäisellä lieriömäisellä seinämällä 43, siten että muodostuu kaksi toisistaan .. erillistä samankeskeistä ontelotilaa 45, 47, joista toinen, 45, on takana ja kerää suodoksen, joka kulkee halkaisijaltaan suuremman, ulospäin kuperan seulalevyn 29 lävitse, kun taas toinen ontelotila 47 sijaitsee takana ja kerää sen suodoksen, joka kulkee sisäänpäin suunnatun, koveran seulalevyn 30 lävitse, jonka halkaisija on pienempi. Ontelotila 45 on kanavan 49, joka on kannatinvarressa 37, ja taipuisan putkiliitoksen välillä yhteydessä säiliön 10 ulkopuolelle sijoitettuun kiinteään poistoputkeen 51. Tähän on sijoitettu säätölaite, jonka muodostaa venttiili, jota voidaan säätää siten, että se päästää lävitseen tietyn ja halutun nestemäärän aikayksikössä, jolloin säätö tapahtuu joko käsin tai automaattisesti putkeen 51 sijoitetun virtausmittarin 55 avulla. Aukot 47 ovat samaan tapaan kannatinvarressa 37 olevan kanavan 57 välityksellä yhteydessä toiseen poistoputkeen 59, jossa on säätöventtiili 61.

Seulakappaleessa on myös lieriömäinen jakoseinämä 63, joka jakaa sen sisäosan kahteen erilliseen onteloillaan 60, 62, jotka ovat kannatinvarressa 33, olevien kanavien välityksellä yhteydessä kumpikin ulkopuolella sijaitsevaan kiinteään poistoputkeen 65 ja vastaavasti 67, jotka ovat varustetut kumpikin säätöventtiilillä 69 ja vastaavasti 71.

Kun massa nousee ylöspäin ohi seulapintojen 29, 30, 31, 32, tunkeutuu osa sen nestesisällöstä seulakappaleiden ontelotilaan ja pois poisto-putkia 51, 59, 65, 67 myöten, joissa mahdollisesti voi vallita myös tyhjiö virtauksen edistämistä varten. Säätämällä venttiilejä 53, 61, 69, 71 voidaan säätää sekä näiden putkien kautta pois johdettavaa kokonais vesimäärää että myöskin sen jakautumista eri putkiin. Tulee siis mahdolliseksi käyttää seulalaitetta siten, että massa tulee suunnilleen 50349 yhdenmukaisesti käsitellyksi koko säiliön poikkipinnan alalla ja että - mikäli on esimerkiksi kysymyksessä massan väkevöinti - saada aikaan oleellisesti sama konsistenssi massapilarin sekä keskiosissa että reunaosissa. Jakautuma tulee luonnollisesti paremmaksi sikäli kuin seulakappaleiden lukumäärää lisätään. Piirustuksessa on selvyyden vuoksi esitetty ainoastaan kaksi seulakappaletta, mutta usein on edullista käyttää suurempaa määrää, esimerkiksi ti, 5 tai useampaa samankeskistä seulakappaletta. Ontelotilojen lukumäärä tulee tällöin niin suureksi, että voi olla edullista liittää ne ryhmittäin yhteisiin poistoputkiin. Koska on osoittautunut, että massasta poistuvalla nesteellä, joka on kahden seulakappaleen välisessä välitilassa, on taipumus vähemmän helposti virrata sisemmän, koveran seulapinnan lähellä kuin ulomman, kuperan seulapinnan lähellä, voi olla edullista liittää yhteisesti eri seulakappaleiden kuperat seulapinnat keskenään yhteiseen polttoputkeen ja liittää myös koverat seulapinnat keskenään toiseen poistoputkeen, jonka säätömahdollisuus on siihen nähden itsenäinen. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa edellä mainittua tendenssiä vastaan ja saada aikaan yhtä suuri seulomisvaikutus molempiin suuntiin.

Keksintöä voidaan soveltaa myös siihen tapaukseen, että seulakappaleet ovat jaetut korkeussuunnassa oleviin vyöhykkeisiin, ja piirustukset esittävät juuri tätä mahdollisuutta. Seulakappaleet 25, 27 ovat täten jaetut vaakasuorilla väliseinillä 73, 75 sisäpuolisesti siten, että muodostuu ylempi ryhmä ontelotiloja, jotka ovat täysin erillään edellä mainituista ontelotiloista ja niiden poistoputkista. Nämä ylemmät ontelotilat, joita voidaan käyttää massan seulomiseen toisesta neste-jakeesta, jonka kemikaalipitoisuus on tavallisesti pienempi, ovat liitetyt erilliseen poistoputkijärjestelmään, joka on periaatteessa valmistettu samalla tavalla kuin mitä edellä on selostettu seulakappaleiden molempien ontelotilojen kohdalla. Ylemmät ontelotilat ovat täten jaetut säteen suuntaisesti siten, että lieriömäiset seinämät 43, 63 ulottuvat ohi vaakasuorien jakoseinien 73, 75 aina seulakappaleiden ylimpien rajasärmien kohdalle. Seulakappaleiden 25 ylemmät, reunimmaiset ontelotilat 77 ovat seulakappaleen ulkopinnalle rakennetun ohi-virtauskanavan 79 välityksellä, joka on suljettu alempaan onteloillaan 45 nähden, yhteydessä kannatinvarressa 59 olevaan kanavaan 81, josta seulomalla poistettu neste kulkee jälleen reunimmaiseen poistoputkeen 83, jok* on varustettu säätöventtiilillä 85. Sisempi ylempi ontelotila 87 on samaan tapaan yhteydessä poistoputkeen 89, joka on varustettu säätöventtiilillä 91. Toisen seulakappaleen 27 molemmat ylemmät onte- 50349 lotilat ovat ohivirtauskanavien ja kannatinvarressa 35 olevien kanavien välityksellä yhteydessä kumpikin kahteen muuhun poistoputkeen 93, 95, jotka ovat varustetut säätöventtiileillä 97, 99. Myös ylemmät ontelot ilat voidaan liittää ryhmittäin yhteisiin poistoputkiin, jotka ovat varustetut toisistaan riippumattomilla säätölaitteilla.

Nesteen, joka seulotaan massasta pois seulakappaleiden avulla, kokonaan tai osittain korvaamiseksi on olemassa laite korvausneiteen johtamiseksi ja sen levittämiseksi massaan. Tämä laite on jaettu kahteen erilliseen järjestelmään, joista voidaan kahta erilaista nestettä levittää säiliön eri tasoille. Toiseen järjestelmään kuuluu kiinteästi sijoitettu syöttöputki 101, joka on varustettu säätöventtiilillä 103, ~ akseliin 23 kiinnitetty säiliö 105, jakoputket 107, 108, 109 sekä pystysuorat suihkuputket 111, 113, 115, jotka ovat varustetut vastaavasti ulosvirtaussuuttimilla 117, 119,ja 121. Säädettävillä kansilla 123 jaetaan se nestemäärä, joka johdetaan säiliöön 105, oikeaissa suhteissa kolmeen sen ympärille sijoitettuun kammioon 125 ja siitä mainittuun kolmeen ulosvirtaussuuttimeen. Toiseen järjestelmään kuuluu kiinteä syöttöputki 127, joka on varustettu säätöventtiilillä 129, ulompi, kaavinlaitteen kanssa pyörivä säiliö 131, kolme jakokammiota 133, niihin liitetyt jakoputket 135, 137, 139 sekä pystysuorat suihku-tusputket eli levitysputket 141, 143, 145, joissa on ulosvirtaussuutti-met 147, 149, 151. Ulosvirtaussuuttimet ovat pystysuorassa suunnassa pitkänomaisia siten, että kun akselia 23 kierretään ympäri, tulee kukin ulosvirtaussuutin levittämään nestettä lieriömäiselle pinnalle. Suuttimet 117, 119, 121 ovat pystysuorassa suunnassa yhtä suuret ja sijaitsevat samalla korkeudella ja tämä pitää paikkansa myös ryhmään 147, 149, 151 kuuluvien suuttimien kesken. Nesteen levitysjärjestelmään kuuluva suihkutusputki 111 liikkuu rataa myöden, jolla on sama säde kuin toiseen nesteenlevitysjärjestelmään kuuluvalla levitysputkella 141, mutta ensimmäisen ulosvirtaussuutin 117 on akselin suunnassa siirtynyt suhteessa viimeksi mainitun suihkutusputken suuttimeen 147. Sitä nestettä, jota johdetaan putkea 101 myöten, levitetään siis koko lieriöpinnalle, jonka säde on sama kuin niiden sylinteripintojen, joille nestettä levitetään putkesta 127, jolloin sen sijaintipaikka on kuitenkin korkeussuunnassa toinen. Sama pitää paikkansa myös sisempien ulosvirtaussuuttimien 119, 149 suhteen ja myös lähellä säiliön keskellä liikkuvien uloevirtaussuuttimien 121, 151 suhteen. Esitetty nesteen-levityslaite levittää kokonaisuudessaan täten kahta erilaista nestettä eri korkeusvyöhykkeille ja kummallakin vyöhykkeellä jakautuu neste β 50349 6 .

M

Ulosvirtaussuuttimiin, jotka liikkuvat sekä seulakappaleiden 25, 27 välissä että näiden molemmilla puolilla. Ulosvirtaussuuttimet sijaitsevat lisäksi sillä tasoalueella, jolla myös seulakappaleet sijaitsevat, mistä on se seuraus, että nesteen virtaus massaan tulee poikittaiseksi suhteessa massan virtaussuuntaan, nimittäin oleellisesti vaakasuoraan suuntaan ja säteen suuntaan. Ulosvirtaussuuttimien eri tasot voivat vastata suunnilleen seulakappaleiden eri tasoja seinämien 73, 75 yläpuolella ja alapuolella, mutta tietty akselin suuntainen siirtyminen on usein edullinen.

Selostettu nesteenlevityslaite tekee mahdolliseksi oikean nesteen jakautuman säteen suuntaan siten, että syötetyt nestemäärät vastaavat niitä massan vastaavia osatilavuuksia, jotka kulkevat ulosvirtaus-suuttimien välissä tai kohdalla. Tällä ei kuitenkaan voida varmistaa sitä, että se nestemäärä, joka ruiskutetaan massaan esimerkiksi suut-timesta 119, jakautuisi oikealla tavalla kaikkiin suuntiin. On nimittäin osoittautunut, että jos ontelotilat 47, 62 kytketään keskenään rinnakkain, tulee pienempi nestemäärä tunkeutumaan suhteellisesti pienemmän seulapinnan 32 kautta onteloillaan 62 kuin suhteellisesti suuremman seulapinnan 30 kautta onteloillaan 47. Keksinnön mukaan voidaan kuitenkin venttiileillä 61 ja 69 säätää näitä nestemääriä oikeassa suhteessa ja saada tällä aikaan se, että ulosvirtausuuttimes-ta 119 tulevan nesteen virtaus jakautuu oikealla tavalla molempiin säteen suuntaan vastakkaisiin suuntiin, ja täten tunkee edellä olevaa nestemäärää samassa määrin pois siitä massasta, joka kulkee ulosvirtaussuuttimen ja koveran seulapinnan 30 välissä, sekä pois siitä massasta, joka kulkee mainitun radan ja koveran seulapinnan 32 välissä.

Claims (5)

1. 7 Patenttivaatimukset 50349
2. 1. Laite seisovassa lieriömäisessä säiliössä, joka on tarkoitettu selluloosapitoisen kuituaineen akselin suuntaista läpivirtausta varten, tapahtuvaa aineen nestesisällön osan erottamista varten sarjalla säiliöön sijoitettuja onttoja seulakappaleita, joilla on vastakkaiset sylinterimäiset seulapinnat samankeskeisesti säiliön seinämien kanssa ja joiden ontelot ovat yhteydessä nesteenpoistoputkiin, tunnettu siitä, että yhdessä tai useammassa ontossa seulakappalees-sa (25, 27) on sylinterimäinen keskiseinämä (*43), ja että tämän kes- " kiseinämän kummallakin puolella olevat ontelotilat ovat liitetyt erillisiin poistoputkiin. - 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että poistoputket (51, 59), jotka on liitetty yhteen ja samaan seulakappa-leeseen mutta eri puolille keskiseinämää (43), ovat varustetut venttiileillä (53, 61) seulakappaleen molempien seulapintojen läpi poistettujen nestemäärien erillistä säätöä varten.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ontelotila (47) seulakappaleessa (25) olevan koveran seula-pinnan (30) takana on liitetty toiseen poistoputkeen (59) kuin se (65), joka on liitetty viereisen seulakappaleen (27) kuperan seula-pinnan (32) takana olevaan ontelotilaan (62).
4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaikki tai useimmat koverat seulapinnat (30, 31) ovat yhdensuuntaisesti liitetyt yhteiseen poistoputkeen, ja että kaikki tai useimmat kuperat seulapinnat (29, 32) ovat liitetyt toiseen yhteiseen poisto-putkeen, jolla on erillinen säätömahdollisuus.
5. 5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, jossa seulakappaleet ovat jaetut korkeusvyöhykkeisiin (45, 47; 77, 87), joilla on erilliset poistoputket, tunnettu siitä, että seula-kappaleen (25) kussakin korkeusvyöhykkeessä on lieriömäinen keskiseinämä (43) ja laitteet (53, 61, 85, 91) tämän keskiseinämän kummallakin puolella olevista ontelotiloista (45, 47, 77 ja 87) tapahtuvan poisvirtauksen yksilöllistä säätöä varten.