FI20227006A1 - Kiinteän polttoaineen tulisija, tulenohjain ja menetelmä kiinteän polttoaineen tulisijassa - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on kiinteän polttoaineen tulisija (1, 2 ,3, 4), joka käsittää tulipesän (6), jossa on seinät (7, 8, 9); savukaasukanavan (18) kaasujen johtamiseksi pois tulipesästä; ilmakanavat (11, 12 ,13) ilman johtamiseksi tulisijan palotapahtuman yhteyteen useassa eri kohdassa palotapahtumaa; ja tulenohjaimen (21) kaasujen ohjaamiseksi tulipesässä (6) ja/tai savukaasukanavassa (18). Tulenohjain (21) on ainakin osittain ontto ja tulenohjaimen tyhjä sisätila (25) on yhdistetty tulisijan ilmakanavaan (11, 12, 13) ilman johtamiseksi ilmakanavasta tulenohjaimen sisätilaan.

Description

Kiinteän polttoaineen tulisija, tulenohjain ja menetelmä kiinteän polttoaineen tulisijassa

KEKSINNÖN TEKNIIKAN ALA

Keksinnön kohteena on jäljempänä esitettyjen itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osissa esitetyn mukaiset kiinteän polttoaineen tulisija, tulenohjain ja menetelmä kiinteän polttoaineen tulisijassa.

TEKNIIKAN TASO

— Kiinteälle polttoaineelle tarkoitettujen tulisijojen, kuten kiuas, takka, takkasydän, liesi, kamiina tai leivinuuni päästöjä pyritään saamaan pienemmiksi. Tulisijojen ja niiden komponenttien kestävyyttä pyritään parantamaan. Samalla palamisen pitäisi olla tehokasta. On tunnettua, että palamisen tarkka hallinta on vaikeaa.

Ongelmia pyritään ratkaisemaan esimerkiksi muokkaamalla tulisijan ja sen tulipesän muotoa. Esimerkiksi tulipesään voidaan sijoittaa tulenohjain, jolla voidaan ohjata liekkiä, palokaasuja ja savukaasuja, suojata tulipesän rakenteita ja tehostaa palotapahtumaa lisäämällä kaasujen turbulenssia ja siten niiden sekoittumista.

Erilaiset lisärakenteet ovat yleensä herkkiä rikkoontumiselle.

On tunnettua optimoida syötettävän palamisilman määrää ja syöttökohtaa.

Palotapahtumassa tarvitaan riittävästi ilmaa. Mutta liika ilma voi myös olla haitaksi,

N lämpötila ja palamisen hyötysuhde voivat laskea.

O

N

5 25 WO 2021/165578 A1 esittää tulipesään asetettavan palamisilmakasetin, jossa on = ontot lattia ja seinät, joiden sisällä palamisilmaa johdetaan. Ontoissa seinissä on useita z reikiä ilman syöttämiseksi seinästä eri korkeuksille tulisijan tulipesää. Lattian läpi

S syötetään palamisen primääri-ilmaa ja seinien läpi syötetään sekundääri-ilmaa. =

N

N 30 KEKSINNON TARKOITUS

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on vähentää tai jopa poistaa edellä mainittuja tekniikan tasossa ilmeneviä ongelmia.

Esillä olevan keksinnön yhtenä tarkoituksena on saada aikaan ratkaisu, jolla kiinteää polttoainetta käyttävän tulisijan, kuten kiukaan, takan, takkasydämen, varaavan tulisijan, lieden, kamiinan tai leivinuunin päästöjä saadaan pienennettyä.

Esillä olevan keksinnön yhtenä tarkoituksena on saada aikaan ratkaisu, jolla palamisen hallinta kiinteän polttoaineen tulisijassa on entistä helpompaa.

Esillä olevan keksinnön yhtenä tarkoituksena on saada aikaan entisiä tehokkaammin — toimiva kiinteän polttoaineen tulisija.

Esillä olevan keksinnön yhtenä tarkoituksena on saada aikaan kiinteän polttoaineen tulisija, joka on ja jonka komponentit ovat entistä kestävämpiä.

KEKSINNON LYHYT KUVAUS

Mm. edellä mainittujen tarkoituksien toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle kiinteän polttoaineen tulisijalle, tulenohjaimelle ja menetelmälle sekä muille keksinnön kohteille on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Tässä tekstissä mainitut sovellusesimerkit ja edut koskevat soveltuvin osin niin keksinnön mukaista kiinteän polttoaineen tulisijaa, tulenohjainta ja menetelmää kuin muitakin keksinnön kohteita, vaikka sitä ei aina erikseen mainitakaan.

N

O

N Tyypillisessä keksinnön mukaisessa tulisijassa ja menetelmässä käytetään keksinnön

O 25 mukaista tulisijan tulenohjainta. Tulenohjain on ainakin osittain ontto, ja tulenohjaimen = tyhjä — sisätila on yhdistettävissä tulisijan ilmakanavaan ilman johtamiseksi z ilmakanavasta tulenohjaimen sisätilaan.

E

O

O

N Tyypillinen keksinnön mukainen kiinteän polttoaineen tulisija käsittää

N 30 — tulipesän, jossa on seinät; — savukaasukanavan kaasujen johtamiseksi pois tulipesästä;

— ilmakanavat ilman johtamiseksi tulisijan palotapahtuman yhteyteen useassa eri kohdassa palotapahtumaa; — tulenohjaimen kaasujen ohjaamiseksi tulipesässä ja/tai savukaasukanavassa.

Tulenohjain on ainakin osittain ontto, ja tulenohjaimen tyhjä sisätila on yhdistetty ilmakanavaan ilman johtamiseksi ilmakanavasta tulenohjaimen sisätilaan.

Tyypillisessä keksinnön mukaisessa menetelmässä kiinteän polttoaineen tulisijassa ohjataan kaasuja tulisijan tulipesässä ja/tai savukaasukanavassa tulenohjaimella.

Tulenohjain on ainakin osittain ontto, ja tulenohjaimen tyhjä sisätila on yhdistetty — tulisijan ilmakanavaan. Menetelmä käsittää lisäksi ainakin seuraavat vaiheet: — johdetaan ilmaa tulisijan ilmakanavasta tulenohjaimen sisätilaan, jolloin — jäähdytetään tulenohjainta ilmakanavasta johdetulla ilmalla.

Keksinnön eräissä sovellusmuodoissa menetelmä suoritetaan keksinnön mukaisessa — tulisijassa. Eräässä sovellusmuodossa menetelmä käsittää ainakin seuraavat vaiheet: — poltetaan kiinteää polttoainetta tulisijan tulipesässä, jolla on seinät; — johdetaan kaasuja pois tulipesästä savukaasukanavan kautta; — johdetaan ilmaa ilmakanavien kautta tulisijan palotapahtuman yhteyteen useassa eri kohdassa palotapahtumaa; — ohjataan kaasuja tulipesässä ja/tai savukaasukanavassa tulenohjaimella, joka on ainakin osittain ontto, ja jonka tulenohjaimen tyhjä sisätila on yhdistetty : ilmakanavaan;

N — johdetaan ilmaa ilmakanavasta tulenohjaimen sisätilaan.

N

7 25 Nyton siis huomattu, että kiinteän polttoaineen tulisijassa on edullista käyttää onttoa - tulenohjainta, jonka sisään johdetaan ilmaa tulisijan ilmakanavasta. Ilmakanavan ilma

E on palamisen aikana viileämpää kuin tulipesässä virtaavat kaasut ja siten sen avulla 2 tulenohjaimen lämpötilaa saadaan pidettyä alempana. Näin tulenohjain kestään

N paremmin ja suojelee tehokkaammin sen takana olevia tulisijan rakenteita. Samalla

N 30 kun tulenohjain jäähtyy viileästä ilmasta, tulenohjaimessa ilma lämpenee. Lämmintä ilmaa voidaan käyttää eri tarkoituksiin. Esimerkiksi, jos ilma otetaan kylmänä vuodenaikana suoraan ulkoa, voi ilmakanavasta tulla tulisijaan jopa erittäin kylmää ilmaa.

Keksinnön mukaisia tulenohjaimia voi yhdessä tulisijassa olla yksi, kaksi, kolme tai useampia, tilanteen mukaan.

Tulenohjaimella tarkoitetaan tulisijan tulipesään tai savukaasukanavaan sijoitettua kaasujen virtauksia ohjaavaa laitetta. Tulenohjaimen tarkoituksena voi olla esimerkiksi ohjata kaasuja kuten palokaasuja, savukaasuja ja liekkejä entistä laajemmalle tai pienemmälle alueelle tulipesää tai savukaasukanavia, suojella tulenohjaimen takana olevia osia, lisätä turbulenssia. Tulenohjaimen muoto ja koko valitaan aina tilanteeseen sopivasti. Esimerkiksi se voi olla levymäinen käsittäen kaksi isompaa pintaa ja mahdollisesti pinnat yhdistävän päädyn ja/tai reunat. Tulenohjain voi olla sijoitettu tulipesään sen seinien suunnasta poikkeavaksi, esimerkiksi tulipesän katon alle kääntämään kaasujen virtauksia ennen niiden osumista kattoon. Tulenohjain voi olla savukaasukanavassa tulipesän jälkeen. Esimerkiksi liedessä tulenohjain voi olla sijoitettu savukaasukanavaan juuri ennen liesitasoa ohjaamaan kuumat kaasut optimaalisesti liesitason alle.

Tulipesän seinät ja tulenohjain voidaan valmistaan kulloinkin tarkoitukseen sopivasta materiaalista. Eräässä sovelluksessa tulipesän seinät ja/tai tulenohjain ovat metallia.

Eräässä sovelluksessa tulipesän seinät ja/tai tulenohjain ovat ainakin osittain

N tulipesässä käytettäväksi sopivaa tulenkestävää massaa. Eräässä sovelluksessa

N tulipesän seinät ja tulenohjain ovat samaa materiaalia.

O 25 = Tulenohjain voi olla jälkiasennettava. Eräs keksinnön sovellus on jälkiasennussarja, z joka käsittää tulenohjaimen. Jälkiasennussarja voi käsittää lisäksi sen asentamisessa

S tarvittavia tarvikkeita, esimerkiksi kiinnitysvälineet, sovitteet ja/tai työkalut. =

N

N 30 Palokaasulla tarkoitetaan polttoaineen palamisessa syntyviä kaasuja kuten hiilimonoksidi, hiilidioksidi, erilaiset hiilivedyt, muut orgaaniset yhdisteet. Palokaasut käsittävät vielä palamatonta kaasua. Savukaasulla tarkoitetaan kaasuja, joita kuljetetaan pois tulipesästä ja tulisijasta. Savukaasuissa on palamisprosessissa syntyneitä kaasuja ja mukana voi olla myös palamatonta palokaasua ja ilmaa.

Kiinteä polttoaine voi olla esimerkiksi puuta eri muodoissaan. Keksintö soveltuu 5 — erilaisille tulisijoille, esimerkkejä ovat kiuas, takka, takkasydän, varaava tulisija, liesi, kamiina ja leivinuuni.

Keksinnön eräässä sovelluksessa ohjataan tulenohjaimelle tuotavan ilman määrää.

Eräässä sovelluksessa ilmakanavan kokoa eli sen läpi virtaavan ilman määrä ohjataan ilmakanavan sulkulaitteella. Tulenohjaimelle ilmaa tuova ilmakanava voidaan haluttaessa sulkea jopa kokonaan. Sulkulaite voi olla sinänsä tunnettu, esimerkiksi avattava ja suljettava tuhkalaatikko tai luukku tai varren tai tangon välityksellä siirrettävä tai käännettävä läppä tai pelti, jolla virtauskanavan kokoa voidaan ohjata.

Sulkulaite voi toimia esimerkiksi manuaalisesti, moottoroidusti tai automaattisesti.

Eräässä sovelluksessa tulisijaan tai sulkulaitteeseen on yhdistetty ohjauslaitteisto, joka käsittää tarvittavat anturit, kuten lämpötila-anturin, sulkulaitteen asentoa ohjaavan moottorin sekä anturien tuottamien signaalien perusteella mainittua moottoria ohjaavan logiikan, esimerkiksi tietokoneen ohjelmistoineen.

Keksinnön eräässä sovelluksessa tulenohjaimen tyhjää sisätilaa ympäröivät tulenohjaimen seinät, joista ainakin yhdessä on ainakin yksi ilma-aukko ilman

N ohjaamiseksi tulenohjaimen sisätilasta tulipesään ja/tai savukaasukanavaan. Näin

N tulenohjainta voidaan käyttää palamisilman tuomiseen juuri haluttuun kohtaan

O 25 palotapahtumaa. Tuomalla palamisilmaa palotapahtumaan tulenohjaimen kautta = voidaan palamisilmaa esilämmittää ennen sen syöttämistä tulipesään tai z savukaasukanavaan. Näin palotapahtumaa on mahdollista edelleen tehostaa. 3 Palamisilman esilämmitys on tärkeää esimerkiksi, jos ilma otetaan kylmänä

N vuodenaikana suoraan ulkoa. Ilman syöttäminen palotapahtumaan tulenohjaimen

N 30 kautta mahdollistaa myös uuden tehokkaan tavan tuottaa turbulenssia eli aikaansaada kaasujen tehokasta sekoittumista tulipesässä ja/tai savukaasukanavassa.

Eräässä sovelluksessa tulenohjaimessa on useita ilma-aukkoja. Ilma-aukkoja voi olla esimerkiksi yli 10, yli 20, yli 50, 10-100. Keksinnön mukaiset sekundääri-ilman ilma- aukot voivat olla halkaisijaltaan esimerkiksi 3-10 mm, 5-9 mm tai 6-8 mm. Keksinnön mukaiset tertiääri-ilman ilma-aukot voivat olla halkaisijaltaan esimerkiksi 1-10 mm, 2— 6mm tai 3-4mm. Eräässä sovelluksessa ilma-aukkoja on tulenohjaimen yhdellä pinnalla, esimerkiksi ylä- tai alapinnalla tai levymäisen tulenohjaimen päädyssä.

Eräässä sovelluksessa ilma-aukkoja on usealla tulenohjaimen pinnalla. Ilma-aukkojen sijainti ja lukumäärä valitaan kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Näin voidaan optimoida palotapahtumaa eri tilanteissa. Esimerkiksi primääri- ja sekundääri-ilman sekä mahdollisen tertiääri-ilman ilmamäärät voidaan ohjata palotapahtumalle optimaaliseksi valitsemalla ilma-aukkojen sijainti ja lukumäärä sopivasti.

Eräässä sovelluksessa tulisija käsittää sekä primääri- että sekundääri-ilman ilmakanavat. Keksinnön mukainen tulenohjain voidaan tällöin kytkeä virtausyhteyteen joko primääri- ja/tai sekundääri-ilman ilmakanavan kanssa. Näin tulenohjaimella voidaan syöttää palotapahtumaan joko primääri- tai sekundääri-ilmaa tai molempia.

Eräässä sovelluksessa tulisija käsittää sekä primääri- sekundääri- ja tertiääri-ilman ilmakanavat. Keksinnön mukainen tulenohjain voidaan kytkeä virtausyhteyteen joko —primääri- sekundääri- tai tertiääri-ilman ilmakanavan tai useamman näistä kanavista kanssa. Näin tulenohjaimella voidaan syöttää palotapahtumaan primääri- sekundääri- tai tertiääri-ilmaa tai useampia niistä.

N Eräässä sovelluksessa tulenohjaimen sisätila on tertiääri-ilman ilmakanava. Eräässä

O 25 — sovelluksessa tulenohjaimen sisätila on yhdistetty tertiääri-ilman ilmakanavaan. Näin = tulenohjaimen ilma-aukoista syötetään palotapahtumaan tertiääri-ilmaa. Tertiääri- z ilmaa = syötetään palotapahtumaan hieman — primääri- — sekundääri-ilmaa 3 myöhäisemmässä vaiheessa. Näin tehostetaan palamattomien kaasujen palamista. =

N

N 30 Keksinnön eräässä sovelluksessa primääri-ilman määrää säädetään primääri-ilman sulkulaitteella. Keksinnön eräässä sovelluksessa sekundääri-ilman määrää säädetään sekundääri-ilman sulkulaitteella. Keksinnön eräässä sovelluksessa tertiääri-ilman määrää säädetään tertiääri-ilman sulkulaitteella. Sulkulaite voi olla sinänsä tunnettu, esimerkiksi avattava ja suljettava tuhkalaatikko tai luukku tai varren tai tangon välityksellä siirrettävä tai käännettävä läppä tai pelti, jolla virtauskanavan kokoa voidaan ohjata.

Keksinnön eräässä sovelluksessa primääri-ilman määrää pystytään säätämään erillisenä, täysin riippumatta mahdollisesta sekundääri- ja/tai tertiääri-ilman säädöstä.

Primääri-ilman ilmakanava voidaan haluttaessa sulkea jopa kokonaan.

Keksinnön eräässä sovelluksessa sekundääri-ilman määrää pystytään säätämään erillisenä, täysin riippumatta mahdollisesta primääri- ja/tai tertiääri-ilman säädöstä.

Sekundääri-ilman ilmakanava voidaan haluttaessa sulkea jopa kokonaan.

Keksinnön eräässä sovelluksessa tertiääri-ilman määrää pystytään säätämään — erillisenä, täysin riippumatta mahdollisesta primääri- ja/tai sekundääri-ilman säädöstä.

Tertiääri-ilman ilmakanava voidaan haluttaessa sulkea jopa kokonaan.

Eräässä sovelluksessa primääri-ilman määrää pystytään säätämään sekundääri- ja tertiääri-ilmasta riippumatta, ja sekundääri- ja tertidari-ilman yhteinen määrä säädetään yhdessä, primääri-ilman määrästä riippumatta. Eräässä sovelluksessa primääri-ilman ilmakanava on erillinen yhteisestä sekundääri- ja tertiääri-ilman ilmakanavasta. Eräässä sovelluksessa primääri-ilman määrää säädetään primääri-

N ilman sulkulaitteella ja sekundääri- ja tertiääri-ilman yhteistä määrää säädetään

N sekundääri- ja tertiääri-ilman sulkulaitteella.

O 25 = Eräässä sovelluksessa tulenohjain on kiinnitetty tulipesän seinän yläosaan. Eräässä z sovelluksessa tulenohjain on kiinnitetty tulipesän seinään ja seinän suhteen kulmassa g niin, että tulenohjain muodostaa ikään kuin tulipesän katon ainakin osalle tulipesän

N seinien välistä pinta-alaa. Tulenohjain voidaan järjestää vaakasuoraan tai

N 30 vaakasuoran suhteen vinoon, tarpeen mukaan. Tulipesän yläosassa lämpötila nousee helposti niin korkeaksi, että perinteiset tulenohjaimet eivät usein kestä käytössä kovin pitkään. Jäähdytetty tulenohjain kestää paremmin.

Eräässä sovelluksessa ainakin yksi tulipesän seinä on ontto ja sen sisätila on yhdistetty. ilmakanavaan niin, että ontto seinä toimii ilmakanavana. Eräässä sovelluksessa tulenohjaimen sisätila on yhdistetty tällaisen onton tulipesän seinän —sisätilaan. Tulenohjaimeen ilma tulee tällöin ontosta tulipesään seinästä. Tämä yksinkertaistaa rakennetta.

Eräässä sovelluksessa tulipesän takaseinä eli tulipesän luukusta kauimmaisena oleva seinä on ontto ja toimii tulenohjaimeen ilmaa tuovana ilmakanavana. Eräässä — sovelluksessa yksi tai useampi tulipesän sivuseinä on ontto ja toimii tulenohjaimeen ilmaa tuovana ilmakanavana. Tietyissä tilanteissa yksi tai kaksi ilmmakanavana toimivaa seinää riittää.

Eräässä sovelluksessa tulipesän onton seinän sisätila on yhdistetty sekundääri-ilman ilmakanavaan. Eräässä sovelluksessa tulipesän ainakin yhdessä ontossa seinässä on ainakin yksi ilma-aukko ilman ohjaamiseksi onton seinän sisäosasta tulipesään sekundääri-ilmana. Eräässä sovelluksessa onton seinän ilma-aukot ovat tulipesän yläosassa.

Eräässä sovelluksessa ilmakanava, kuten tulipesän ontto seinä, toimii sekundääri- ja tertiääri-ilman ilmakanavana. Sen kautta syötetään siis sekä sekundääri- että tertiääri- ilmaa. Eräässä sovelluksessa sekundääri-ilma syötetään palotapahtumaan tulipesän

N onton seinän ilma-aukoista, mutta osa onton seinän ilmasta johdetaan tulenohjaimen

N sisään ja edelleen tertiääri-ilmana ulos tulenohjaimen ilma-aukoista.

O 25 = Eräässä sovelluksessa tulisija käsittää avattavan tulipesän luukun, jonka kautta z polttoainetta syötetään tulipesään. Eräässä sovelluksessa tulipesän luukussa on g ikkuna, jonka läpi palamista ja liekin muodostumista tulipesässä on helppo seurata.

N Eräässä sovelluksessa tulipesän luukussa on yksi tai useampia ilmakanaviin ilmaa

N 30 päästäviä ilmansäätöaukkoja, joiden koko on valittavissa halutuksi. Näin säätöaukkojen kokoa säätämällä voidaan ohjata ilmakanaviin johdettavan ilman määrää.

Eräässä sovelluksessa arinalle johdettavan primääri-ilman määrää ohjataan manuaalisesti tuhkalaatikkoa avaamalla ja sulkemalla. Primääri-ilman ilmakanava kulkee tällöin tuhkalaatikon kautta. Eräässä sovelluksessa tuhkalaatikon kansi on kiinni ollessaan ainakin pääasiallisen ilmatiivis, jolloin primääri-ilman virtaus voidaan pysäyttää kokonaan tuhkalaatikko sulkemalla.

Eräässä sovelluksessa osa sekundääri- ja/tai tertiääri-ilman ilmakanavasta on järjestetty tulipesän ja/tai tuhkalaatikon alle ja/tai sivulle. Ilman kuljetus voidaan näin järjestää tilaa säästäen. Eräässä sovelluksessa tämä reitti on suorin tie tulisijan etuseinän ilmaottoaukoilta tulipesän onton sivu- tai takaseinän alareunalle ja sisäosaan.

Keksinnöllä ja sen mahdollistamilla sovelluksilla saavutetaan useita etuja verrattuna — perinteisiin tulisijoihin. Tulenohjaimen lämpötilaa voidaan nyt hallita. Tulenohjaimen käyttöikää voidaan nostaa. Tulenohjaimilla voidaan ohjata liekkiä ja niistä voidaan syöttää palotapahtumaan ilmaa hallitusti. Turbulenssia ja paloprosessin tehokkuutta voidaan parantaa. Tulipesän pohjalla voidaan käyttää normaalityyppistä arinaa, jonka kautta tulevaa ensiöilmaa voi säätää muusta ilmasta erikseen. Sekundääri- ja tertiääri- ilmaa voidaan ohjata yhdessä tai erikseen. Ilmaa saadaan ohjattua palotapahtumaan tarvittava määrä oikeaan kohtaan paloprosessia. Palokaasun lämpötila säilyy syttymiseen riittävänä sekoittuessaan happipitoiseen ilmaan tulisijan eri kohdissa.

N Hallitumpi turbulenssin muodostus edistää optimaalisen lämpötilan saavuttamista eri

N kohdissa paloprosessia. Tehokas turbulenssi aiheuttaa ilman ja palokaasun tehokkaan

O 25 sekoittumisen. Palokaasujen eteneminen prosessissa palattomana estetään = tehokkaasti. Nain aikaansaadaan mahdollisimman puhdas ja täydellinen palaminen. z Tutkimukset ovat osoittaneet, että liian korkea- tai matala palolämpötilalämpötila 3 edistää mm. noen muodostumista. Tulipesän ja ilmanohjaimen muodolla, sekä

N ilmareikien sijainnilla ja koolla aikaansaadaan oikea palotapahtuma lähes käyttäjän

N 30 toimenpiteistä riippumatta. Tarkan ilmamäärän ja virtausten ohjauksen avulla palotapahtuman ohi virtaavan hukkailman määrä saadaan minimoitua, Tarkan ilmamäärän ja virtausten ohjauksen avulla veto tulisijassa saadaan hyväksi, vaikka ilmaa syötetään suhteellisen vähän. Palotapahtumaa on helppo säätää manuaalisesti seuraamalla luukun tai ikkunan läpi palamista ja liekin muodostumista. Käyttö väärillä ilmakanavien asetuksella näkyy nopeasti liekin muodostumisessa. Käyttäjän tehtäväksi jää lähinnä sytytyksessä tarvittavan ilmamäärän sekä paloilman kokonaismäärän säätäminen. Säädön yksinkertaisuus mahdollistaa myös apulaitteen, esim. sähköisen säätölaitteen helpon asentamisen, jolloin optimaalinen puhdas palo saadaan entistä riippumattomammaksi käyttäjän toimenpiteistä.

Yksi keksinnön sovellus käsittää uuden kiinteän polttoaineen tulisijan palamisilmojen — virtausten hallintatavan. Tämä hallintapa on keksinnöllinen myös itsessään ja sovellettuna myös muissa kuin tässä hakemuksessa mainituissa kiinteän polttoaineen tulisijoissa ja ilman keksinnön mukaista tulenohjainta. Hallintatavan mukaan tulisijaan on järjestetty säädettävät ilmanottoaukot, joista otetaan tulisijan tarvitsemaa palamisilmaa, eli primääri-ilmaa ja sekundääri-ilmaa ja mahdollisesti myös tertiääri- ilmaa. Eräässä sovelluksessa säädettävät ilmanottoaukot voidaan haluttaessa sulkea kokonaan. Eräässä sovelluksessa kaikki tulisijan tarvitsema palamisilma otetaan mainittujen — säädettävien — ilmanottoaukkojen kautta. Eräässä sovelluksessa säädettävät ilmanottoaukot on järjestetty avattavaan ja tiiviisti suljettavaan tulisijan luukkuun. Eräässä sovelluksessa mainittu luukku toimii myös tulisijan tulipesän luukkuna. Eräässä sovelluksessa luukussa on ikkuna, jonka kautta palamista tulipesässä voidaan tarkkailla. Ilmanottoaukkojen ja mahdollisen luukun takana tulisijan sisällä on ilmatila, josta otetaan tulisijan tarvitsemaa palamisilmaa,

N mahdollisesti kaikki tulisijan tarvitsema palamisilma. Ilmatilasta lähtee primääri-ilman

N sekä sekundääri-ilman ja mahdollisesti myös tertiääri-ilman ilmakanava. Säädettävien

O 25 ilmanottoaukkojen kokoa säätämällä ohjataan siis yhtä aikaa primääri- ja sekundääri- = ilman mutta myös mahdollisen tertiääri-ilman virtauksia tulisijan ilmakanavissa. z Primääri-ilman ilmakanavan kokoa ilmatilan ja tulipesän välissä voidaan säätää, 3 esimerkiksi avaamalla ja sulkemalla ilmatilasta arinan alle johtavaa tuhkalaatikkoa.

N Näin primääri-ilman virtausta voidaan ohjata erillään sekundääri- ja mahdollisen — tertiääri-ilman virtauksesta. Tämä keksintö mahdollistaa uuden entistä tehokkaamman ja yksinkertaisen tavan ohjata tulisijan erilaisia palamisilmoja.

KUVIOIDEN LYHYT KUVAUS

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen kaaviomaiseen piirustukseen, jossa

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen lieden sivulta leikattuna,

Kuvio2 esittää kuvion 1 lieden tulipesän luukkua edestä kuvattuna,

Kuvio 3 esittää kuvion 1 lieden edestä leikattuna,

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen kiukaan sivulta leikattuna,

Kuvio 5 esittää kuvion 4 kiukaan edestä leikattuna,

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen takan tai takkasydämen sivulta leikattuna,

Kuvio? esittää kuvion 6 takan tai takkasydämen edestä leikattuna,

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen varaavan tulisijan sivulta leikattuna,

Kuvio 9 esittää kuvion 8 tulisijan tuhkaluukkua edestä kuvattuna,

Kuvio 10 — esittää kuvion 8 tulisijan edestä leikattuna,

KUVIOIDEN ESIMERKKIEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Joistakin toisiaan vastaavista osista käytetään eri kuvioissa ja suoritusmuodoissa selkeyden vuoksi samoja viitenumeroita.

Kuvioissa käytetään nuolia kuvaamaan kaaviomaisesti erilaisia tulisijoissa virtaavia kaasuvirtauksia. Ympyräksi piirretyt nuolet kuvaavat virtauksien turbulenssia.

Kuviot 1—3 esittävät keksinnön mukaisen lieden 1. Kuviot 4 ja 5 esittävät keksinnön

N mukaisen kiukaan 2. Kuviot 6 ja 7 esittävät keksinnön mukaisen takan tai

N takkasydämen 3. Kuviot 8—10 esittävät keksinnön mukaisen varaavan tulisijan 4. Liesi

O 25 1, kiuas 2, takka tai takkasydän 3 ja varaava tulisija 4 ovat tarkoitetut kiinteän = polttoaineen, kuten polttopuiden 5 polttamiseen. Kukin tulisija 1-4 on rakenteeltaan ja z toiminnaltaan omanlaisensa, mutta myös yhteneväisyyksiä on runsaasti. Kukin tulisija

S 1—4 käsittää tulipesän 6, jossa on sivuseinät 7 ja 8, takaseinä 9 sekä etuseinä.

N Tulipesän pääasiallisena etuseinänä toimii kuvien esimerkeissä avattava luukku 10.

N 30 Kuvioiden 1-4 tulisijoissa on primääri-ilman ilmakanava 11, sekundääri-ilman ilmakanava 12 ja tertiääri-ilmMan ilmakanava 13, joiden kautta tuodaan ilmaa palotapahtuman eri kohtiin. Kuvioiden esimerkeissä primääri-ilma tuodaan palotapahtumaan arinan 14 kautta, sekundääri-ilma sekundääri-ilman ilma-aukkojen 15 kautta ja tertiääri-ilma tertiääri-ilman ilma-aukkojen 16 kautta. Tulipesän yläosasta 17 lähtee savukaasukanava 18, jonka kautta kaasut johdetaan ulos tulipesästä.

Kukin tulisija 1-4 käsittää tulenohjaimen 21 kaasujen ohjaamiseksi tulipesässä ja/tai savukaasukanavassa. Tulenohjaimella on seinät 22, 23, 24 ja niiden välissä tyhjä sisätila 25, jossa ilma voi virrata. Esimerkeissä sisätila 25 on yhdistetty tertiääri-ilman ilmakanavaan 13. Ainakin yhdessä tulenohjaimen seinässä 22, 23, 24 on tertiääri- ilman ilma-aukkoja 16 ilman ohjaamiseksi tulenohjaimen sisätilasta tulipesään 6 tai savukaasukanavaan 18.

Kukin tulisija 1-4 käsittää ainakin yhden onton tulipesän seinän 7, 8, 9. Onttojen seinien sisäosat 26 on yhdistetty sekundääri-ilman ilmakanavaan 12. Näin myös ontto seinä 7, 8, 9 toimii sekundääri-ilman ilmakanavana 12. Onttojen seinien 7, 8, 9 — yläosissa, tyypillisesti polttopuiden 5 yläpuolella, on sekundääri-ilman ilma-aukkoja 15 ilman ohjaamiseksi onton seinän sisäosasta 26 tulipesään 6 sekundääri-ilmana.

Esimerkeissä tulenohjaimen 21 sisätila 25 on yhdistetty tulipesän onton seinän sisätilaan 26. Tertiääri-ilma tulenohjaimeen 21 otetaan siis sekundääri-ilman ilmakanavasta 12. Voidaan siis sanoa, että esimerkeissä onton seinän sisätila 26 toimii sekä sekundääri- että tertiääri-ilman ilmakanavana 12 ja 13.

N Kuvioiden 1-3 liedessä 1 on tulipesän luukku 10. Sen yläreunassa on ikkuna 32, jonka

N läpi voi tarkkailla palamisprosessia tulipesässä 6. Luukun 10 alareunassa on

O 25 — säädettävät ilmanottoaukot 33. Ilmanottoaukkojen takana on ilmatila 40, josta tulisijan = tarvitsemaa palamisilmaa otetaan. Ilmatilasta lähtevät niin primääri-, sekundääri- kuin z tertiääri-ilmankin ilmakanavat 11 ja 12. Aukkojen 33 kokoa säätämällä ohjataan siis 3 yhtä aikaa sekä primääri-, sekundääri- että tertiääri-ilman virtauksia ilmakanaviin 11 ja

N 12. Primääri-ilman ilmakanavan 11 kokoa eli arinalle 14 johdettavan primääri-ilman

N 30 määrää ohjataan lisäksi manuaalisesti tuhkalaatikkoa 34 avaamalla ja sulkemalla.

Lieden 1 onttojen seinien /, 8 ja 9 sisäosat 26 on yhdistetty sekundääri-ilman ilmakanavaan 12. Näin myös ontot sivuseinät 7 ja 8 ja takaseinä 9 toimivat sekundääri- ilman ilmakanavana 12. Seinien yläosassa on sekundääri-ilman ilma-aukkoja 15 ilman ohjaamiseksi onton seinän sisäosasta 26 tulipesään 6 sekundääri-ilmana. Osa sekundääri-ilman ilmakanavasta 12 on järjestetty tulipesän 6 ja tuhkalaatikon 34 alle ja osa tulipesän sivuille.

Lieden 1 tulenohjain 21 on yhdistetty tulipesän onton sivuseinän 7 yläreunaan. Ilma tulenohjaimeen 21 tulee tulipesän ontosta sivuseinästä 7. Sekundääri-ilman ilmakanava 12 toimii siis myös tertiääri-ilman ilmakanavana 13. Tulenohjaimen vaakasuorassa yläseinässä 24 on tertiääri-ilman ilma-aukkoja 16 ilman ohjaamiseksi tulenohjaimen sisäosasta 25 tulipesään 6 tertiääri-ilmana. Tulenohjain 21 on järjestetty savukaasukanavaan 18 juuri ennen liesitasoa 31. Näin tulenohjain 21 ohjaa tulipesästä 6 virtaavat kuumat kaasut optimaalisesti liesitason 31 alle ja tulenohjaimesta — syötettävä tertiääri-ilma varmistaa kaasujen turbulenssin liesitason alla ja siten palamisprosessin optimaalisuuden.

Kuvioiden 4 ja 5 kiukaassa 2 on kuvion 2 tulipesän luukkua vastaava luukku 10. Sen yläreunassa on ikkuna 32, jonka läpi voi tarkkailla palamisprosessia tulipesässä 6.

Luukun 10 alareunassa on säädettävät ilmaottoaukot 33. Ilmanottoaukkojen takana on ilmatila 40, josta tulisijan tarvitsemaa palamisilmaa otetaan. Ilmatilasta 40 lähtevät niin primääri-, sekundääri- kuin tertiääri-ilmankin ilmakanavat 11 ja 12. Aukkojen 33 kokoa

N säätämällä ohjataan siten yhtä aikaa sekä primääri- sekundääri- että tertiääri-ilman

N virtauksia ilmakanaviin 11 ja 12. Primääri-ilman ilmakanavan 11 kokoa eli arinalle 14

O 25 johdettavan primääri-ilman määrää ohjataan lisäksi manuaalisesti tuhkalaatikkoa 34 = avaamalla ja sulkemalla.

E

3 Kiukaan 2 onttojen seinien 7, 8 ja 9 sisäosat 26 on yhdistetty sekundääri-ilman

N ilmakanavaan 12. Näin myös ontot sivuseinät 7 ja 8 ja takaseinä 9 toimivat sekundääri-

N 30 ilman ilmakanavana 12. Seinien yläosassa on sekundääri-ilman ilma-aukkoja 15 ilman ohjaamiseksi onton seinän sisäosasta 26 tulipesään 6 sekundääri-ilmana. Osa sekundääri-ilman ilmakanavasta 12 on järjestetty tulipesän 6 ja tuhkalaatikon 34 alle ja osa tulipesän sivuille.

Kiukaan 2 tulenohjain 21 on järjestetty tulipesän yläosaan 17 suoraan arinan 14 ja sen päällä poltettavien polttopuiden 5 yläpuolelle. Levymäinen tulenohjain 21 on kiinnitetty tulipesän pystysuoran onton takaseinän 9 yläreunaan suurin piirtein vaakatasoon. Ilma tulenohjaimeen 21 tulee tulipesän ontosta takaseinästä 9. Levymäinen tulenohjain 21 muodostaa ikään kuin pääasiallisen vaakasuoran katon tulipesän yläosassa 17.

Tulenohjain 21 levittää kaasuja kohti tulipesän etuseinää 10 ja sivuseiniä 7 ja 8 ennen kuin kaasut virtaavat tulenohjaimen 21 ja seinien 7, 8 ja 10 välistä savukaasukanavaan 18. Tulenohjaimen vaakasuoraan alaseinään 22 ja pystysuoraan päätyseinään 23 on muodostettu tertiääri-ilman ilma-aukkoja 16 ilman ohjaamiseksi tulenohjaimen sisäosasta 25 tulipesään 6 tertiääri-ilmana. Näin tulenohjain 21 ohjaa tulipesästä 6 virtaavia kuumia kaasuja, varmistaa kaasujen sekoittumisen tertiääri-ilmaan ja siten palamisprosessin optimaalisuuden.

Kuvioiden 6 ja 7 takassa tai takkasydämessä 3 on tulipesän luukku 10. Sen yläreunassa on ikkuna, jonka läpi voi tarkkailla palamisprosessia tulipesässä 6.

Primääri-ilman ilmakanavan 11 kokoa eli arinalle 14 johdettavan primääri-ilman määrää ohjataan manuaalisesti luukun 10 alapuolella olevaa tuhkalaatikkoa 34 avaamalla ja sulkemalla. Tuhkalaatikon 34 alapuolella on ilmaottoaukko, josta ohjataan ilmaa sekundääri-ilman ilmakanavaan 12 ja siitä edelleen tertiääri-ilman

N ilmakanavaan 13. Ilmakanavan 12 kokoa ja siten sekundääri- ja tertiääri-ilman

N virtausta ohjataan ohjaamalla tulisijan alla olevaa sulkulaitetta 35.

O 25 = Takan tai takkasydämen 3 onton takaseinän 9 sisäosa 26 on yhdistetty sekundääri- z ilman ilmakanavaan 12. Näin myös ontto takaseinä 9 toimii sekundääri-ilman 3 ilmakanavana 12. Seinän 9 yläosassa on sekundääri-ilman ilma-aukkoja 15 ilman

N ohjaamiseksi onton seinän sisäosasta 26 tulipesään 6 sekundääri-ilmana. Osa

N 30 sekundääri-ilman ilmakanavasta 12 on järjestetty tulipesän 6 ja tuhkalaatikon 34 alle.

Takan tai takkasydämen 3 tulenohjain 21 on järjestetty tulipesän yläosaan 17 suoraan arinan 14 ja sen päällä poltettavien polttopuiden 5 yläpuolelle. Levymäinen tulenohjain 21 on kiinnitetty tulipesän onton takaseinän 9 yläreunaan. Ilma tulenohjaimeen 21 tulee tulipesän ontosta takaseinästä 9. Tulenohjain 21 on kiinnitetty pystysuoran takaseinän 9 suhteen kulmaan eli viistosti niin, että sen etureuna 27 on jonkin verran takareunaa 28 korkeammalla. Tulenohjaimen sivut 29 ovat kiinni tulipesän sivuseinissä 7 ja 8.

Tulenohjain 21 muodostaa ikään kuin kohti tulipesän etuseinää 10 nousevan katon tulipesän yläosassa 17. Tulenohjain 21 levittää kaasuja kohti etuseinää 10 ennen kuin kaasut virtaavat tulenohjaimen 21 ja etuseinän 10 välistä savukaasukanavaan 18.

Tulenohjaimen alaseinään 22 ja päätyseinään 23 on muodostettu tertiääri-ilman ilma- aukkoja 16 ilman ohjaamiseksi tulenohjaimen sisäosasta 25 tulipesään 6 tertiääri- ilmana. Näin tulenohjain 21 ohjaa tulipesästä 6 virtaavia kuumia kaasuja, varmistaa kaasujen sekoittumisen tertiääri-ilmaan ja siten palamisprosessin optimaalisuuden.

Kuvioiden 8-10 varaavassa tulisijassa 4 on tulipesän luukku 10. Sen yläreunassa on ikkuna, jonka läpi voi tarkkailla palamisprosessia tulipesässä 6. Luukun 10 alapuolella on avattava tuhkaluukku 36, jossa on säädettävät ilmanottoaukot 33.

Ilmanottoaukkojen takana on ilmatila 40, josta tulisijan tarvitsemaa palamisilmaa otetaan. Ilmatilasta lähtevät niin primääri-, sekundääri- kuin tertiääri-ilmankin ilmakanavat 11 ja 12. Aukkojen 33 kokoa säätämällä ohjataan yhtä aikaa sekä primääri-, sekundääri- että tertiääri-ilman virtauksia ilmakanaviin 11 ja 12. Arinalle 14 johdettavan — primääri-ilman — määrää voidaan lisäksi ohjata manuaalisesti

N tuhkalaatikkoa 34 avaamalla ja sulkemalla.

O

N

5 25 Tulisijan 4 onton takaseinän 9 sisäosa 26 on yhdistetty sekundääri-ilman = ilmakanavaan 12. Näin myös ontto takaseinä 9 toimii sekundääri-ilman ilmakanavana z 12. Seinän 9 yläosassa on sekundääri-ilman ilma-aukkoja 15 ilman ohjaamiseksi onton

S seinän sisäosasta 26 tulipesään 6 sekundääri-ilmana. Osa sekundääri-ilman

N ilmakanavasta 12 on järjestetty tulipesän 6 ja tuhkalaatikon 34 alle. & 30

Tulisijan 4 tulenohjain 21 on järjestetty tulipesän yläosaan 17 suoraan arinan 14 ja sen päällä poltettavien polttopuiden 5 yläpuolelle. Levymäinen tulenohjain 21 on kiinnitetty tulipesän onton takaseinän 9 yläreunaan. Ilma tulenohjaimeen 21 tulee tulipesän ontosta takaseinästä 9. Tulenohjain 21 on kiinnitetty pystysuoran takaseinän 9 suhteen kulmaan eli viistosti niin, että sen etureuna 27 on jonkin verran takareunaa 28 korkeammalla. Tulenohjaimen sivut 29 ovat tiiviisti kiinni tulipesän sivuseinissä 7 ja 8.

Tulenohjain 21 muodostaa ikään kuin kohti tulipesän etuseinää 10 nousevan katon tulipesän yläosassa 17. Tulenohjain 21 levittää kaasuja kohti etuseinää 10 ennen kuin kaasut virtaavat tulenohjaimen 21 ja etuseinän 10 välistä savukaasukanavaan 18.

Tulenohjaimen alaseinään 22 ja pystysuoraan päätyseinään 23 on muodostettu tertiääri-ilman ilma-aukkoja 16 ilman ohjaamiseksi tulenohjaimen sisäosasta 25 tulipesään 6 tertiääri-ilmana. Näin tulenohjain 21 ohjaa tulipesästä 6 virtaavia kuumia kaasuja, varmistaa kaasujen sekoittumisen tertiääri-ilmaan ja siten palamisprosessin optimaalisuuden.

Käännettävä pelti 37 voidaan avata ja sulkea kahvasta 38. Jos pelti 37 on avoinna, savukaasut kulkevat palotilan yläosasta suoraan ylöspäin savukaasukanavaan 18. Jos pelti 37 on kiinni, savukaasut kulkevat palotilan yläosasta pidempää mutkittelevaa reittiä 39 savukaasukanavaan 18, samalla lämmittäen tehokkaammin varaavan tulipesän rakenteita.

Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa esitettyihin esimerkkeihin, vaan suojapiirin määräävät itsenäiset patenttivaatimukset. Epäitsenäiset vaatimukset esittävät muutamia keksinnön edullisia sovelluksia.

N

N

O

N

S

Nn

I

Ao o ©

O

O

N

N

QA

O

N

Claims (17)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Kiinteän polttoaineen tulisija (1, 2 ,3, 4), joka käsittää — tulipesän (6), jossa on seinät (7, 8, 9); — savukaasukanavan (18) kaasujen johtamiseksi pois tulipesästä; — ilmakanavat (11, 12 ,13) ilman johtamiseksi tulisijan palotapahtuman yhteyteen useassa eri kohdassa palotapahtumaa; — tulenohjaimen (21) kaasujen ohjaamiseksi tulipesässä (6) ja/tai savukaasukanavassa (18); — tunnettu siitä, että tulenohjain (21) on ainakin osittain ontto, ja että tulenohjaimen tyhjä sisätila (25) on yhdistetty tulisijan ilmakanavaan (11, 12, 13) ilman johtamiseksi ilmakanavasta tulenohjaimen sisätilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tulisija, tunnettu siitä, että tulenohjaimen (21) — sisätilaa (25) ympäröivät tulenohjaimen seinät (22, 23, 24), joista ainakin yhdessä on ainakin yksi ilma-aukko (14, 15, 16) ilman ohjaamiseksi tulenohjaimen sisätilasta tulipesään ja/tai savukaasukanavaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tulisija, tunnettu siitä, että se käsittää —primääri-, sekundääri- ja tertiääri-ilman ilmakanavat (11, 12, 13).

,

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tulisija, tunnettu siitä, että tulenohjaimen N sisätila (25) on tertiääri-ilman ilmakanava (13) tai on yhdistetty siihen. S S 25 5 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tulisija, tunnettu siitä, että = tulenohjain (21) on kiinnitetty tulipesän seinän (7, 8, 9) yläosaan.

S

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tulisija, tunnettu siitä, että N tulenohjain (21) on kiinnitetty tulipesän seinään (7, 8, 9) ja seinän suhteen kulmassa N 30 niin, että tulenohjain (21) muodostaa tulipesän katon.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tulisija, tunnettu siitä, että ainakin yksi tulipesän seinä(7, 8 9) on ontto ja sen sisätila(26) on yhdistetty ilmakanavaan (12, 13) niin, että ontto seinä toimii ilmakanavana.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tulisija, tunnettu siitä, että tulenohjaimen sisätila (25) on yhdistetty tulipesän onton seinän sisätilaan (26).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen tulisija, tunnettu siitä, että tulipesän onton seinän sisätila (26) on yhdistetty sekundääri-ilman ilmakanavaan (12).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7-9 mukainen tulisija, tunnettu siitä, että tulipesän ainakin yhdessä ontossa seinässä (7, 8, 9) on ainakin yksi sekundääri-ilman ilma-aukko (15) ilman ohjaamiseksi onton seinän sisäosasta (26) tulipesään (6) sekundääri-ilmana.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tulisija, tunnettu siitä, että sama ilmakanava (12) toimii sekundääri- ja tertiääri-ilman ilmakanavana.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tulisija, tunnettu siitä, että se on — kiuas (2), takka (3), takkasydän (3), varaava tulisija (4), liesi (1), kamiina tai leivinuuni.

13. Tulisijan tulenohjain, tunnettu siitä, että tulenohjain (21) on ainakin osittain ontto, N ja että tulenohjaimen tyhjä sisätila (25) on yhdistettävissä tulisijan imakanavaan (11, N 12, 13) ilman johtamiseksi ilmakanavasta tulenohjaimen sisätilaan. O 25 =

14. Jälkiasennussarja, joka käsittää patenttivaatimuksen 13 mukaisen tulisijan E tulenohjaimen (21). = N

15. Menetelmä kiinteän polttoaineen tulisijassa (1, 2, 3, 4), joka menetelmä käsittää ainakin seuraavan vaiheen: — ohjataan kaasuja tulisijan tulipesässä (6) ja/tai savukaasukanavassa (18) tulenohjaimella (21);

tunnettu siitä, että tulenohjain (21) on ainakin osittain ontto, ja että tulenohjaimen tyhjä sisätila (25) on yhdistetty tulisijan ilmakanavaan (11, 12, 13), jolloin menetelmässä lisäksi: — johdetaan ilmaa ilmakanavasta (11, 12, 13) tulenohjaimen sisätilaan (25), jolloin — jäähdytetään tulenohjainta (21) ilhakanavasta (11, 12, 13) johdetulla ilmalla.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu = siitä, että tulenohjaimen (21) sisätilaa (25) ympäröivät tulenohjaimen seinät (22, 23, 24), joista ainakin yhdessä on ainakin yksi ilma-aukko (14, 15, 16), jolloin menetelmässä lisäksi: — ohjataan ilmaa tulenohjaimen = sisätilasta (25) (tulipesään (6) — ja/tai savukaasukanavaan (18).

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä suoritetaan jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-12 mukaisessa — tulisijassa (1, 2, 3, 4). 9 QA O N O Nn I a E O O N N QA O N