FI129808B - Kiinteän kappalemaisen polttoaineen poltin - Google Patents

Abstract

Keksinnön perusajatuksena on tulisijaan sijoitettava kiinteän polttoaineen polttamiseen tarkoitettu poltin 100, jossa on arina 103 ja polttimen takaosassa runkorakenne 109. Tässä runkorakenteessa on vertikaalinen osa ja katto-osa 117, joka on muotoiltu ohjaamaan takaosan runkorakenteen läheisyydessä olevaa nousevaa ilmavirtausta arinan päälle ja palotapahtuman aikana paloalueelle. Ilman saannin tehostamiseksi takaosan runkorakenteessa on ilmakanava, joka on yhteydessä arinan alapuoliseen arinan ilmatilaan.

Description

Kiinteän kappalemaisen polttoaineen poltin Keksinnön kohteena on kiinteän kappalemaisen polttoaineen poltin, jossa poltti- messa on polttimen etuosa ja polttimen takaosa, joka poltin käsittää rungon, ari- nan, polttoainealueen arinan yläpuolella, paloalueen polttoainealueen yläpuolella palotapahtuman aikana, ja joka poltin on konfiguroitu sijoitettavaksi tulisijaan, jos- sa on tulisijan aukko, tulisijan takaseinä ja tulisijan pohja tai arina.

TEKNIIKAN TASO Kiinteän kappalemaisen polttoaineen, kuten hakkeen, pellettien, pilkkeiden tai hal- kojen, polttaminen tulisijassa, kuten esimerkiksi takassa tai saunan kiukaassa on — hankalaa ja epäkäytännöllistä, koska polttoainekappaleet muodostavat kasan, jon- ka palaminen on epätäydellistä ja ne voivat helposti tukkia arinan, koska pieniko- koiset polttoainekappaleet, kuten pelletit, menevät arinan rakojen läpi tai tarttuvat sen rakoihin. Yleisesti tähän käytetään erillistä poltinta, joka sijoitetaan tulisijaan. Yksinkertaisimmillaan nämä polttimet ovat korimaisia rakenteita. Lisäksi halkojen — ja pilkkeiden, eli kiinteän puutavaran, poltto tulisijassa voi tuottaa haitallisia määriä savukaasuja, epäpuhtauksia ja pienhiukkasia, mikäli polttotapahtuma ei ole opti- maalinen. Hyödyllisyysmallijulkaisu FI 6301 esittää liikuteltavan polttolaitteen, jossa on rei'itetty paloputki. Palamisessa tarvittava ilma syötetään paloputken alapäästä. Paloputki ulottuu polttolaitteen ja sen kannen läpi. Hyödyllisyysmallijulkaisu FI 8363 esittää liikuteltavan kiinteän kappalemaisen polt- » toaineen polttimen. Tässä polttimessa on runko, arina rungon alaosassa, polttoai- N nealue arinan yläpuolella ja paloalue polttoainealueen yläpuolella sekä aukko pa- N lamiskaasuille rungon yläosassa. Runko kiertää oleellisesti polttoainealueen ja S 25 — paloalueen. Rungon sisäpuolella on ilmaputki, jonka alareuna on arinaa vasten ja S yläreuna on oleellisesti polttoainealueen ylärajalla ja joka ilmaputki on muodostettu I erottamalla rungon sisätilasta alue ilmaputkilevyllä. a io Patenttijulkaisu FI 123547 esittää liikuteltavan pellettipolttimen, jossa on runko, = arina rungon alaosassa, polttoainealue arinan yläpuolella ja paloalue polttoai- O 30 — nealueen yläpuolella sekä aukko palamiskaasuille rungon yläosassa. Runko on N avoin sen sivuilla. Arinan leveys ja pituus ovat joissain sen kuvaamissa suoritus- muodoissa säädettävissä.

Patenttijulkaisu EP 2447610 esittää kiinteän kappalemaisen polttoaineen poltti- men, jossa on runko, arina rungon alaosassa, polttoainealue arinan yläpuolella ja paloalue polttoainealueen yläpuolella sekä aukko palamiskaasuille rungon ylä- osassa. Poltin on korimainen rakenne, jossa ilmavirtoja ohjataan rungon muodoilla ja ilmakanavilla. Patenttijulkaisu DE 29504710 esittää samoin kiinteän kappale- maisen polttoaineen polttimen, jossa on runko, arina rungon alaosassa, polttoai- nealue arinan yläpuolella ja paloalue polttoainealueen yläpuolella sekä aukko pa- lamiskaasuille rungon yläosassa. Tässäkin pyritään ohjaamaan ilmavirtoja palo- alueelle ilmakanavilla ja rungon muodoilla. — Monissa tunnetuissa kiinteän polttoaineen polttimissa paloalueen palotapahtuma on hidasta ja epätäydellistä. Niissä myös muodostuu paljon savua ja palamattomia kaasuja, jotka likaavat hormia. Takkaan tai muuhun tulisijaan sijoitettavat polttimet ovat yleensä suljettuja, jolloin takan yksi toiminto, elävän tulen näkyminen asun- toon, estyy. Polttimet on yleensä valmistettu metallista ja näillä on rajallinen käyt- — töikä polttimen osien korroosion, kulumisen ja muotojen muuttumisen takia. Jos halutaan kestävämpi poltin, on käytettävä paremmin kestävää materiaalia. Esi- merkiksi polttimen runko tai muita osia voidaan valmistaa paksummasta metallile- vystä. Tämä nostaa polttimen valmistuskustannuksia sekä tekee siitä oleellisesti painavamman, joka hankaloittaa polttimen käyttöä. Polttimet ovat myös yleensä — varsin tehottomia, ja niiden käyttäminen tarkoituksiin, joissa vaaditaan hyvää kuu- mennustehoa, kuten esimerkiksi saunan kiukaan kuumentaminen, tuottaa usein epätyydyttävän tuloksen. Monissa ratkaisuissa poltin on nostettava pois tulisijasta sen huoltotoimenpiteitä varten, kuten polttimen tyhjentäminen tuhkasta ja polttoai- neen lisääminen. Ilmavirtojen hallinta palotapahtuman aikana on yleisesti hanka- N 25 laa, ja se voi johtaa epätäydelliseen palamiseen. Polttimien käyttöä hankaloittavat O yleisesti myös tulisijojen erilaiset koot ja muodot. Tunnetaan polttimia, joissa polt- + timen kokoa tulisijassa voidaan säätää, mutta näissä paloalueen ja ilmavirtojen ? optimaalisuus kärsii. Lisäksi näistä tulee helposti monimutkaisia, mikä lisää poltti- S men valmistuskustannuksia ja vikaantumistodennäköisyyksiä. Edelleen tunnettu- E 30 jen polttimien käyttö myös halkojen, pilkkeiden ja vastaavien kiinteiden puukappa- io leiden polttamiseen on hankalaa ja monissa tapauksissa jopa mahdotontakin. 5

N

YHTEENVETO Keksinnön tavoitteena on ratkaisu, jolla voidaan merkittävästi vähentää tunnettuun — tekniikkaan liittyviä haittoja ja epäkohtia. Erityisesti keksinnön kohteena on poltin,

joka on sovellettavissa muiden polttoaineiden lisäksi halkojen ja pilkkeiden ja vas- taavien polttamiseen ja etenkin niin, että palamisprosessi tehostuisi ja savukaasut vähentyisivät.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan kiinteän kappalemaisen polttoaineen polttimella, jolle on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuk- sessa.

Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä pa- tenttivaatimuksissa.

Keksinnön perusajatuksena on tulisijaan sijoitettava kiinteän polttoaineen polttami- seen tarkoitettu poltin, jossa on arina ja polttimen takaosassa runkorakenne.

Täs- — sä runkorakenteessa on vertikaalinen osa ja katto-osa, joka on muotoiltu ohjaa- maan takaosan runkorakenteen läheisyydessä olevaa nousevaa ilmavirtausta ari- nan päälle ja palotapahtuman aikana paloalueelle.

Ilman saannin tehostamiseksi takaosan runkorakenteessa on ilmakanava, joka on yhteydessä arinan alapuoli- seen arinan ilmatilaan. — Kun tekstissä viitataan ylä- tai alapuoleen tai vastaaviin suuntiin, kuvataan tilannet- ta, jossa keksinnön mukainen poltin on normaalissa toiminta-asennossaan.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa on kiinteän kappalemaisen polttoaineen poltin, jossa polttimessa on polttimen etuosa ja polttimen takaosa, joka poltin käsit- tää rungon, arinan, polttoainealueen arinan yläpuolella, paloalueen polttoainealu- een yläpuolella palotapahtuman aikana, ja joka poltin on konfiguroitu sijoitettavaksi tulisijaan, jossa on tulisijan aukko, tulisijan takaseinä ja tulisijan pohja tai arina.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan arina on konfiguroitu niin, että N arinan alapuolella on arinan ilmatila.

Rungossa on rungon takaosa, joka on konfi- O guroitu polttimen käytössä olemaan tulisijan takaseinää kohden, ja rungon taka- + 25 — osan yläosa on ainakin osaksi lähempänä polttimen etuosaa kuin rungon takaosan ? alaosa.

Tämä rungon takaosan yläosan muotoilu on ilman ohjaamiseksi palota- S pahtuman aikana polttoainealueella olevan polttoaineen yläpintaan.

Rungon taka- E osassa on ilmakanava, jossa ilmakanavassa on ilmakanavan yläaukko ja ilmaka- io navan ala-aukko, ja ilmakanavan ala-aukko on yhteydessä arinan ilmatilaan ja il- = 30 —makanavan yläaukko on konfiguroitu palotapahtuman aikana syöttämään ilmaa = rungon takaosan yläosan muotoilulle.

Nämä piirteet tehostavat oleellisesti palota- N pahtumaa ja lisäksi aikaansaadaan palotapahtuma, jossa palaminen tapahtuu oh- jatusti polttoaineen yläpinnalla.

Keksinnön mukaisen polttimen eräässä suoritusmuodossa poltin käsittää lisäksi pitkänomaisen ilmaohjaimen, jossa on ilmaohjaimen ensimmäinen pää ja ilmaoh- jaimen toinen pää, joka ilmaohjain on konfiguroitu asetettavaksi arinan päälle niin, että ilmaohjaimen ensimmäinen pää on kohti polttimen etuosaa ja ilmaohjaimen toinen pää on kohti polttimen takaosaa, ja ilmaohjaimessa on ilmaohjaimen ilmati- la, joka on avoin ilmaohjaimen alapinnalle eli arinan suuntaan, ja joka ilmaohjai- men ilmatila on konfiguroitu kuljettamaan ilmaa palotapahtuman aikana.

Ilmaohjain lisää ilmatilaa sekä lämmittää kuljettamaansa ilmaa.

Lisäksi ilmaohjain voidaan valmistaa niin, että se suojaa alapuolellaan olevaa arinaa.

Edelleen ilmaohjainta — vaihtamalla eri tyyppiseen, poltinta voidaan optimoida eri tyyppisiin palotapahtu- miin.

Keksinnön mukaisen polttimen eräässä toisessa suoritusmuodossa ilmaohjaimen ensimmäinen pää ja ilmaohjaimen toinen pää ovat avoimia ilmaohjaimen ilmati- laan.

Keksinnön mukaisen polttimen eräässä kolmannessa suoritusmuodossa — rungon takaosassa on aukko ilmakanavaan, ja mainittu aukko ja ilmaohjain ovat konfiguroituja niin, että ilmaohjaimen ilmatila on yhteydessä aukon kautta ilmaka- navaan palotapahtuman aikana.

Keksinnön mukaisen polttimen eräässä neljännessä suoritusmuodossa arinan pinnassa on aukkoja, jotka aukot ulottuvat arinan läpi arinan ilmatilaan, ja ilmaoh- jain on konfiguroitu peittämään ainakin osan aukoista niin, että mainitut aukot ovat yhteydessä ilmaohjaimen ilmatilaan.

Keksinnön mukaisen polttimen eräässä vii- dennessä suoritusmuodossa arinalla on tasainen yläpinta, ja arinan yläpinnassa on aukkoja, jotka aukot ulottuvat arinan läpi arinan ilmatilaan, ja ilmaohjain on kon- » figuroitu peittämään yläpinnan aukot niin, että ainakin osa mainituista aukoista on N 25 — yhteydessä ilmaohjaimen ilmatilaan.

Nämä suoritusmuodot ohjaavat arinan läpi N kulkevan ilmavirran ilmaohjaimen ilmatilaan, jolloin ilman kulkua paloalueelle voi- S daan kontrolloida tarkemmin.

Näin myös parannetaan tilannetta, jossa pääosa pa- S lotapahtumaan osallistuvasta ilmasta tulee paloalueelle ylhäältä- tai sivultapäin I eikä polttoaineen läpi. a io 30 — Joissain suoritusmuodoissa ilmaohjaimen pinnassa on ilmaohjaimen aukkoja, jot- = ka ilmaohjaimen aukot ulottuvat ilmaohjaimen rungon läpi ilmaohjaimen ilmatilaan.

O Nämä aukot helpottavat ilman kulkua ilmaohjaimen ilmatilan ja polttoainealueen N välillä.

Keksinnön mukaisen polttimen eräässä kuudennessa suoritusmuodossa arina on — lyhyempi kuin tulisijan syvyys, eli etäisyys tulisijan takaseinästä tulisijan aukkoon,

ja arinan pituus on 25-75% tulisijan syvyydestä. Tämä muotoiltu mahdollistaa il- man kulkemisen tulisijan oman arinan kautta ja siten ilman kulkua voidaan ohjata. Keksinnön mukaisen polttimen eräässä seitsemännessä suoritusmuodossa run- gon takaosassa on vertikaalinen osa ja polttoainealueen yläpuolella oleva osa, 5 joka polttoainealueen yläpuolella oleva osa on ainakin osaksi rungon takaosan yläosa, ja vertikaalisessa osassa on joukko aukkoja, joista aukoista ainakin osa on yhteydessä ilmakanavaan. Tällä piirteellä voidaan tehostaa ilman kulkua ilmaka- navassa. Keksinnön mukaisen polttimen eräässä kahdeksannessa suoritusmuodossa run- gon takaosa on konfiguroitu niin, että kun poltin on asetettu vasten tulisijan taka- seinää niin silloin osa ilmakanavan seinämistä muodostuu tulisijan takaseinästä. Tällä piirteellä voidaan yksinkertaistaa polttimen rungon rakennetta sekä pienen- tää polttimen fyysistä kokoa. Keksinnön mukaisen polttimen eräässä yhdeksännessä suoritusmuodossa rungon — takaosassa on korkeudensäätöjärjestely, jolla rungon takaosan korkeus on sää- dettävissä. Keksinnön mukaisen polttimen eräässä kymmenennessä suoritusmuo- dossa korkeudensäätöjärjestely on konfiguroitu niin, että rungon takaosan korkeut- ta muutettaessa myös ilmakanavan korkeus muuttuu. Nämä piirteet helpottavat polttimen sijoittamista erilaisiin tulisijoihin. Lisäksi takaosan yläosan muotoilun kor- — keutta säätämällä voidaan paloalueelle tulevia ilmavirtoja muuttaa esimerkiksi polt- toaineen määrän tai sen laadun mukaiseksi. Keksinnön mukaisen polttimen eräässä yhdennessätoista suoritusmuodossa poltin N on lyhyempi kuin tulisijan syvyys, ja poltin käsittää levyjärjestelyn, joka on sijoitettu O arinan ilmatilaan, ja levyjärjestely on konfiguroitu niin, että polttimen ollessa pai- + 25 — koillaan levyjärjestely on liikutettavissa ulos arinan ilmatilasta peittämään ainakin ? osan polttimen etuosan ja tulisijan aukon välistä tulisijan pohjaa tai arinaa. Keksin- S nön mukaisen pellettipolttimen eräässä kahdennessatoista suoritusmuodossa le- E vyjärjestely on konfiguroitu niin, että levyjärjestely sallii ilman virtauksen arinan io ilmatilassa poltinta käytettäessä. Levyjärjestelyllä voidaan palotapahtuman aikana = 30 — kontrolloida sitä kuinka suuri osa tulisijan arinasta, joka ei ole polttimen alapuolel- = la, osallistuu ilman tuomiseen palotapahtumalle ja näin palamista voidaan säätää.

N Keksinnön mukaisen polttimen eräässä kolmannessatoista suoritusmuodossa ari- na koostuu ainakin kahdesta osasta, arinan ensimmäisestä osasta ja arinan toi- sesta osasta, jotka arinaosat ylettyvät polttimen etuosasta polttimen takaosaan ja arinaosat ovat liikuteltavissa toisiinsa nähden polttimen poikittaissuunnassa arinan leveyden säätämiseksi. Tämä piirre mahdollistaa polttimen koon säätämistä. Sa- moin voidaan saada aikaan arinarako, jolla voidaan hallita ilmavirran kulkua. Keksinnön mukaisen polttimen eräässä neljännessätoista suoritusmuodossa run- gon takaosa koostuu ainakin kahdesta osasta, jotka ovat liikuteltavissa toisiinsa nähden polttimen poikittaissuunnassa rungon takaosan leveyden säätämiseksi, ja mainitut osat on konfiguroitu niin, että rungon takaosan leveyttä säädettäessä myös ilmakanavan leveys muuttuu. Tämä piirre mahdollistaa polttimen koon sää- tämistä.

—Keksinnön etuna on, että sillä saadaan aikaan poltin, joka tehostaa puukappalei- den polttoa ja vähentää haitallisten palotuotteiden syntymistä tuomalla ilmaa palo- alueen päälle. Se myös mahdollistaa helpon polttoaineen päältä polttamisen. Keksinnön etuna on edelleen se, että se on helposti säädettävissä leveyssuun- nassa sekä samalla tehostetaan ilman kuljetusta paloalueelle paloprosessin aika- na. Keksintö on siten helposti mitoitettavissa eri tyyppisille tulisijoille. Keksinnössä pystytään myös optimoimaan paloalueen kokoa paloprosessin aikana.

Keksinnön etuna on, että polttimesta saadaan myös oleellisesti aikaisempia rat- kaisuja kevyempi. Lisäksi poltin voidaan saada pieneen kokoon esimerkiksi kulje- tusta tai varastointia varten. Koska polttimeen käytetyn materiaalin määrä on — aiempia ratkaisuja pienempi, valmistuksen materiaalikustannukset ovat myös pie- nempiä.

» Keksinnön etuna on myös se, että polttoaineen palaminen on oleellisesti aiempia N ratkaisuja tehokkaampaa ja puhtaampaa. Etuna on myös se, että siinä ei synny N pistemäistä paloaluetta, vaan palaminen tapahtuu laajemmalla alueella. Keksinnön S 25 — avulla voidaan myös tehdä suoritusmuotoja, joissa ilman syöttö paloalueelle muut- S tuu palotapahtuman aikana ja näin palotapahtumaa voidaan ohjata.

E Keksinnön etuna on myös, että sen mukainen poltin on siirreltävissä ja sovitetta- 10 vissa erilaisiin tulisijoihin.

NM = Keksinnön etuna on edelleen se, että palotapahtumaan tulevan ilman esilämmittys N 30 on varsin tehokasta arinan ilmatilassa ja ilmaohjaimen ilmatilassa, jolloin palota- pahtuma edelleen tehostuu aiempaan tekniikkaan verrattuna.

KUVIEN SELITYS Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää erään suoritusmuodon keksinnön mukaisesta polttimesta edes- täpäin tarkasteltuna, kuva 2 esittää kuvan 1 polttimen sivultapäin tarkasteltuna, kuva 3 esittää toisen suoritusmuodon keksinnön mukaisesta polttimesta sivul- tapäin tarkasteltuna, kuva 4 esittää kuvan 3 polttimen sivultapäin tarkasteltuna, ja kuva5 — esittää kolmannen suoritusmuodon keksinnön mukaisesta polttimesta etuviistosta tarkasteltuna.

KUVIEN YKSITYISKOHTAINEN SELITYS Seuraavassa selityksessä olevat suoritusmuodot ovat vain esimerkinomaisia, ja alan ammattilainen voi toteuttaa keksinnön perusajatuksen myös jollain muulla » kuin selityksessä kuvatulla tavalla. Vaikka selityksessä voidaan viitata erääseen N suoritusmuotoon tai suoritusmuotoihin useissa paikoissa, niin tämä ei merkitse N 20 — sitä, että viittaus kohdistuisi vain yhteen kuvattuun suoritusmuotoon tai että kuvattu S piirre olisi käyttökelpoinen vain yhdessä kuvatussa suoritusmuodossa. Kahden tai S useamman suoritusmuodon yksittäiset piirteet voidaan yhdistää ja näin aikaan- I saada uusia keksinnön suoritusmuotoja. a 10 Keksinnön kuvauksen yhteydessä mainitut suunnat ja eri osien asemat toisiinsa = 25 — nähden pätevät polttimen ollessa toiminta-asennossaan sijoitettuna tulisijan tuli- O pesään. Eräässä tällaisessa tulisijassa on tulipesä polttoaineen polttamiseksi. Tu- N lipesässä on kolme tulisijan seinämää: ensimmäinen sivuseinämä, toinen sivusei- nämä ja takaseinämä. Tulipesän neljäs seinämä on ainakin osaksi avoin tai siinä on avattava luukkujärjestely, tai vastaava, polttoaineen syöttämiseksi tulipesään. Palamisessa syntyvät kaasut johdetaan oleellisesti ylöspäin. Leveys on ensimmäi-

sen ja toisen sivuseinämän välinen suunta. Syvyys on suunta luukkujärjestelystä takaseinämää kohden. Paikallaan olevan polttimen etuosa on luukkujärjestelyä kohden ja takaosa takaseinämää kohden. Etusuunta on suunta, josta poltinta on tarkoitettu käytettävän. Mainitut suunnat ovat esimerkkejä, joita käytetään kuvatta- essa keksintöä ja sen toimintaa. Keksintöä on mahdollista käyttää myös muunlai- sissa tulisijoissa kuin edellä kuvatun esimerkin tulisija. Tällainen voi olla esimerkik- si tulisija, jossa tulipesässä ei ole takaseinämää tai sillä on vain yksi seinämä. Kuvassa 1 on esitetty eräs suoritusmuoto kiinteän kappalemaisen polttoaineen polttimesta 100 tarkasteltuna edestäpäin yläviistosta. Polttimessa on polttimen — etuosa 101 ja polttimen takaosa 102. Nämä suunnat on valittu niin, että tulisijaan asetettua poltinta käytetään, esimerkiksi sen täyttämisen aikana, yleisesti poltti- men etuosan suunnasta. Polttimen pituus on polttimen etuosasta polttimen taka- osaan, ja polttimen leveys on pituusakseliin nähden poikittainen ulottuvuus. Poltin käsittää rungon ja arinan 103. Runko on tulenkestävää materiaalia, kuten metallia — tai keramiikkaa. Sillä voi olla myös lämmönvarausominaisuuksia. Rungossa on rungon takaosa 109, joka koostuu levymäistä rakenteista ja on polttimen taka- osassa. Tässä esimerkissä runko on vain rungon takaosa, mutta on suoritusmuo- toja, joissa runko voi olla laajempikin rakenne, joka voi olla esimerkiksi tukemassa arinaa.

— Arina 103 on polttimen alaosassa. Arina voi olla ristikko tai vastaava rakennelma, jossa on aukkoja. Edullisesti aukot ovat sen kokoisia, että polttoainekappaleet ei- vät putoa sen läpi. Tässä esimerkissä arinan takaosa (takareuna) on polttimen takaosa 102 ja arinan etuosa (etureuna) on polttimen etuosa 101. Arina on oleelli- » sesti vaakatasossa. Tässä suoritusmuodossa arina koostuu ainakin kahdesta N 25 osasta, arinan ensimmäisestä osasta 103a ja arinan toisesta osasta 103b. Nämä N arinaosat ylettyvät polttimen etuosasta polttimen takaosaan. Joissain suoritus- S muodoissa arinaosat ovat liikuteltavissa toisiinsa nähden polttimen poikittaissuun- S nassa arinan leveyden säätämiseksi. Tällöin arinan osien välissä on arinarako, I jonka leveys riippuu siitä kuinka paljon arinan osia on liikutettu toisiinsa nähden, eli n 30 — kuinka kauas ne on siirretty toisistaan. Polttimen 100 ollessa käytössä arinaraon O päälle voidaan sijoittaa pitkänomainen ilmaohjain. On huomattava, että ilmaohjain- 5 ta voidaan käyttää polttimessa, vaikka arina olisikin yksiosainen. Joissain suori- 2 tusmuodossa arinan päällä on aukkoja ainakin pääosin vain alueella, jota mainittu ilmaohjain peittää.

Polttimen 100 pohjaosassa arinan 103 alapuolella on arinan ilmatila. Arinan ilmati- laa rajoittaa ainakin osaksi rungon takaosa 109. Ilmatila, ja samalla poltin, on avoin pohjastaan.

Poltin sijoitetaan tulisijan oman arinan päälle, jolloin sieltä pää- see ilmaa arinan ilmatilaan.

Ilman kulkua ja määrää voidaan säätää tulisijan omilla säätömekanismeilla.

Joissain suoritusmuodoissa arinan ilmatilan rajoittavissa run- gon tai arinan seinämissä voi olla yksi tai useampi ilma-aukko.

Jos avoimen poh- jan kautta ei ilmatilaan pääse tarpeeksi ilmaa, tätä ilma-aukkoa voidaan käyttää ilman päästämiseksi ilmatilaan.

Ilma-aukon kokoa ja ilmatilaan pääsevän ilman määrää ja samalla palotapahtumaa voidaan säädellä.

Tätä säätelyä voidaan tehdä esimerkiksi luukkujärjestelyllä, jolloin olennaisesti rungon seinämän suuntaisesti liikkuvaa luukkua säätämällä ilma-aukon koko muuttuu.

Ilma-aukon koon säätämi- seen on myös muita sinänsä tunnettuja järjestelyitä.

Ilma-aukko on edullisesti polt- timen etupuolella, jotta polttimen käyttäjä pääsee helposti säätämään ilma-aukkoa.

Polttimessa 100 arinan 103 päällä on polttoainealue.

Polttoainealueella on poltto- ainepinnan yläraja, joka määrittää polttoainealueen maksimitäytön.

Tämä voi riip- pua käytetystä polttoaineesta.

Polttoainealuetta rajaavat alhaalta arina ja takaa — rungon takaosa 109. Polttimessa poltettava polttoaine sijoitetaan polttoainealueel- le.

Edullisesti polttoaine sijoitetaan polttoainealueelle niin, että se ei ylitä polttoai- nepinnan ylärajaa.

Polttoainealueella olevan polttoaineen yläpinta ei välttämättä ole polttoainepinnan ylärajalla, vaan se riippuu siitä, kuinka paljon polttoainetta polttimeen on laitettu.

Myöskään polttoainepinnan tai polttoainepinnan ylärajan ei — tarvitse olla horisontaalinen taso, vaan sen korkeus voi olla erilainen polttoai- nealueen eri kohdissa.

Polttoainealueen poikkileikkaus on edullisesti sellainen, että siihen ei muodostu kohtia, jotka saattaisivat haitata polttoaineen liikkeitä tai palamista. » Polttimen 100 sisällä polttoainealueen yläpuolella on paloalue.

Tällä alueella ovat N 25 — liekit, palokaasut, savu sekä muut polttoaineen polttamisessa syntyvät tapahtumat N ja komponentit.

Paloaluetta rajoittaa polttimessa rungon takaosa 109 sekä poltto- S ainealue.

Rungon takaosan yläosa on osaksi kääntynyt paloalueen päälle tai sitä S kohti eli rungon takaosan yläosa on ainakin osaksi lähempänä polttimen etuosaa I kuin rungon takaosan alaosa.

Tätä paloalueen päälle kääntynyttä osaa rungon n 30 — takaosasta kutsutaan paloalueen katto-osaksi 117. Tämä on muotoiltu siten, että O paloalueen kaasut kulkevat haluttuja reittejä.

Paloalueella olevien kaasujen viipy- 5 mista paloalueella voidaan joissain suoritusmuodoissa ohjata polttimen takaosas- 2 sa 109 olevilla muotoiluilla.

Rungon takaosan yläosa on muotoiltu siten, että run- koa ja tarkemmin sanottuna rungon takaosaa seuraava kaasuvirtaus lähestyes- — sään paloalueen päälle kääntyneen osan reunaa ohjautuu alaspäin kohti polttoai- nealuetta.

Paloalueella voi olla lisää ohjaimia kaasuvirtojen ohjaamiseksi.

Paloalu-

eella tapahtuva palamistapahtuma lämmittää suoraan tulisijan seinämiä tehostaen palamistapahtuman läm mitysvaikutusta. Rungon takaosa 109 on tässä esimerkissä tornimainen rakenne, jossa on rungon alapää ja rungon yläpää, ja joka on kiinnittety alapäästään arinan 103 reunaan polttimen takaosaan 102. Rungon takaosan alapää on kapeampi kuin arinan le- veys. Rungon takaosassa on vertikaalinen osa ja polttoainealueen yläpuolella ole- va osa, joka polttoainealueen yläpuolella oleva osa on ainakin osaksi rungon taka- osan yläosa. Tämä polttoainealueen yläpuolella oleva osa on muotoiltu niin, että vertikaalista osaa seuraava ilmavirtaus kääntyy kohti polttoainealuetta ja ohjautuu — paloalueelle, jos polttoainealueella oleva polttoaine on sytytetty. Polttoainealueen yläpuolella oleva osa eli katto-osa 117 on tässä suoritusmuodossa leveämpi kuin vertikaalinen osa. Katto-osan leveys valitaan niin, että paloalue saa riittävästi il- maa palotapahtuman aikana. Rungon takaosassa on ilmakanava, joka on rungon takaosan suuntainen. Ilmakanavassa on ilmakanavan yläaukko ja ilmakanavan — ala-aukko (ei kuvassa). Ilmakanavan ala-aukko on yhteydessä arinan 103 ilmati- laan. Yhteys voi olla suora tai esimerkiksi arinassa olevien aukkojen kautta. Ilma- kanavan yläaukko syöttää ilmaa katto-osalle ilman kääntämiseksi paloalueelle. Ilmakanava mahdollistaa riittävän ilman paloalueelle, koska polttoaine ei pääse tukkimaan ilman kulkua. Lisäksi ilmakanavan yläaukosta tuleva ilma on jo läm- mennyt arinan ilmatilassa ja ilmakanavassa. Eräässä suoritusmuodossa ilmaka- navan yläaukko on vertikaalisessa osassa polttoainealueen yläpuolelle kääntyvän osan alapuolella. Joissain suoritusmuodoissa rungon takaosassa on korkeuden- säätöjärjestely, jolla rungon takaosan korkeus on säädettävissä. Eräissä suoritus- muodoissa korkeudensäätöjärjestely on toteutettu niin, että rungon takaosan kor- N 25 —keutta muutettaessa myös ilmakanavan korkeus muuttuu. Eräissä suoritusmuo- O doissa katto-osa on irrotettava.

S Kuvassa 2 on kuvan 1 poltin 100 tarkasteltuna sivultapäin. Polttimessa on poltti- S men etuosa 101 ja polttimen takaosa 102. Poltin käsittää rungon ja arinan 103. I Arinan alapuolella on arinan ilmatila 215. Runko käsittää rungon takaosan 109. n 30 Rungon takaosassa on rungon alapää ja rungon yläpää. Rungon takaosassa on O vertikaalinen osa 216 ja katto-osa 117. Rungon takaosan sisällä on ilmakanava 5 214. Ilmakanavalla on ilmakanavan ala-aukko 218 ja ilmakanavan yläaukko 219 2 sekä ilmakanavan seinämät. Ilmakanavassa ilma kulkeutuu polttimen käytön aika- na alhaalta ylös. Tässä suoritusmuodossa ilmakanava on muodostettu rungon ta- — kaosaan niin, että osan ilmakanavan seinämistä muodostaa rungon takaosan osat ja osan ilmakanavan seinämistä muodostaa tulisijan seinämä. Ilmakanava on siis osaksi avoin ja osa ilmakanavan seinämästä muodostuu, kun poltin työnnetään tulisijan seinää vasten. Tämä rakenne säästää materiaalia ja tekee polttimesta kevyemmän. Luonnollisestikin on suoritusmuotoja, joissa ilmakanavan seinämät ovat kokonaan rungon takaosan osien muodostamia. Kuvassa 3 on esitettynä toinen suoritusmuoto keksinnön mukaisesta polttimesta 300 sivultapäin tarkasteltuna. Polttimessa on polttimen etuosa 301 ja polttimen takaosa 302. Poltin käsittää rungon ja arinan 303. Arinan alapuolella on arinan ilmatila 315. Runko käsittää rungon takaosan 309. Rungon takaosassa on rungon alapää ja rungon yläpää. Rungon takaosassa on vertikaalinen osa 316 ja katto- osa 317. Rungon takaosan sisällä on ilmakanava 314. Ilmakanavalla on ilmakana- van ala-aukko ja ilmakanavan yläaukko 319 sekä ilmakanavan seinämät. Arinan ilmatilaan on sijoitettu levyjärjestely 318. Arinan päälle on sijoitettu ilmaohjain 305. Arina, ja samalla koko poltin, on lyhyempi kuin tulisija, johon poltin on tarkoitettu sijoitettavaksi. Tulisijan oma arina 321 on siis osaksi näkyvillä. Eräissä suoritus- —muodoissa arinan pituus on 25-75% tulisijan syvyydestä eli etäisyydestä tulisijan takaseinästä tulisijan aukkoon.

Ilmaohjain 305 on arinan 303 päällä. Jos arina koostuu useammasta osasta niin, että osien välillä on arinarako, ilmaohjain voidaan sijoittaa mainitun arinaraon pääl- le. Ilmaohjain estää palamattoman polttoaineen putoamisen arinan osien väliin, jos — arinan osia on liikutettu erilleen toisistaan. Lisäksi ilmaohjain on ilman johtamiseksi ja lämmittämiseksi palotapahtuman aikana. Ilmaohjain on pitkänomainen kappale, jossa on ilmaohjaimen ensimmäinen pää 306 ja ilmaohjaimen toinen pää 307. II- maohjaimen ensimmäinen pää tulee poltinta käytettäessä polttimen etuosaa 301 » kohden ja ilmaohjaimen toinen pää polttimen takaosaa 302 kohden. Tässä esi- N 25 — merkissä ilmaohjain on poikkileikkaukseltaan kolmiomainen, eli se muodostaa har- N jamaisen taitteen ja sen ympärillä olevat viettävät sivut eli ilmaohjainta voidaan S kutsua harjakappaleeksi. Nämä estävät kappalemaisen polttoaineen tai palotuot- S teiden jäämisen ilmaohjaimen päälle polttoainepinnan laskiessa. Ilmaohjaimen I alasivu, eli se sivu, joka tulee polttimen käytössä arinaa vasten, on vastakkaisella n 30 — puolen ilmaohjainta kuin taite. Ilmaohjaimen alasivun leveys on joissain suoritus- O muodoissa leveämpi kuin arinaraon maksimileveys. Tässä suoritusmuodossa il- 5 maohjain on irrotettavissa eli sitä ei ole kiinnitetty polttimen runkoon tai arinaan. 2 Joissain suoritusmuodoissa ilmaohjain on osittain kiinnitetty polttimen runkoon tai arinan joihinkin osiin. Ilmaohjaimessa on ilmaohjaimen ilmatila, joka on avoin ilma- — ohjaimen alapinnalle, eli ilmaohjain on ontto, ja ilmaohjaimen ilmatila on konfiguroi- tu kuljettamaan ilmaa palotapahtuman aikana. Ilmaohjaimen ilmatila saa ilmaa arinan läpi ja arinaraosta tai ilmaohjaimen päistä.

Ilmaohjain on järjestetty olemaan polttoaineen peitossa, kun palotapahtuma aloitetaan.

Palotapahtuman aikana polt- toaine voi liikkua, ja ilmaohjaimen muodon takia, taite sen yläosassa, ilmaohjain ei estä polttoaineen liikkeitä, vaan ohjaa polttoainetta tai palotuotteita ilmaohjaimen molemmille puolille.

Koska ilmaohjaimen ilmatila on lähempänä paloaluetta kuin arinan ilmatila 315, ilma lämpenee ilmaohjaimen ilmatilassa tehokkaammin, jolloin paloalueelle tuleva ilma ei jäähdytä palotapahtumaa.

Tällöin paloprosessista on saatu tunnettua tekniikkaa tehokkaampi.

On suoritusmuotoja, joissa ilmaohjain on lähes tasomainen levy tai jopa tasolevy.

Näissä suoritusmuodoissa ilmaohjaimella on ensimmäinen pää ja toinen pää ja ilmaohjaimen ilmatila.

Joissain suoritusmuo- doissa ilmaohjain voi olla poikkileikkaukseltaan kaareva, eli ilmaohjaimen ilmatila muodostetaan taivuttamalla pitkänomaista levyä sen pituusakselin suunnassa.

Ilmaohjain 305 voidaan sijoittaa kiinni rungon takaosaa 309 vasten, eli ilmaohjai- men toinen pää 307 tulee vertikaalista osaa 316 vasten.

Joissain suoritusmuo- doissa ilmaohjaimen päät ovat avoimia eli niistä on yhteys ilmaohjaimen ilmatilaan.

Joissain suoritusmuodoissa rungon takaosassa on aukko tai aukkoja ilmakana- vaan 314 siinä kohdassa, johon ilmaohjaimen toinen pää asetetetaan.

Tällöin il- makanavaan virtaa ilmaa ilmaohjaimen ilmatilasta.

Koska ilmaohjain on lähellä paloaluetta tai ainakin lähempänä paloaluetta kuin arina, ilmaohjain ja samalla il- —maohjaimen ilmatilassa oleva ilma lämpenee palotapahtuman aikana.

Koska ilma- ohjaimen ilmatilassa oleva lämminnyt ilma on järjestetty ohjattavaksi paloalueelle, palotapahtuma tehostuu.

On huomattava, että eräissä polttimen 300 suoritusmuodoissa ilmaohjain 305 ja- » kaa polttotapahtuman joissain vaiheissa polttoainealueella olevan polttoaineen N 25 — kahdelle alueelle ilmaohjaimen molemmille puolille.

Tässä vaiheessa polttoaine on N jo vähentynyt niin paljon, että se ei vaikuta palotapahtuman kokonaisuuteen enää S merkittävästi.

Lisäksi kuumentunut ilmaohjain pitää vähentyneen polttoaineen S lämpimänä ja näin auttaa palotapahtumaa pysymään käynnissä palotapahtuman I loppuvaiheissa.

Keksinnön mukainen ratkaisu näin tehostaa palotapahtumaa ver- n 30 — rattuna tunnettuun tekniikkaan. 0 = Arinan 303 ilmatilassa oleva levyjärjestely 318 on liikuteltavissa polttimen 300 O suuntaisesti ainakin osaksi arinan ilmatilasta ulos ja takaisin.

Levyjärjestelyssä on N jokin otinjärjestely, johon voidaan tarttua esimerkiksi hiilihangolla tai vastaavalla levyjärjestelyn liikuttamiseksi palotapahtuman aikana.

Kun levyjärjestely on arinan — ilmatilassa ainakin mainittu otin on näkyvillä.

Levyjärjestely sekä arina ovat konfi- guroitu niin, että levyjärjestely ei arinan ilmatilassa ollessaan estä ilman kulkua arinan ilmatilassa. Tämä on toteutettu ainakin niin, että arinan alapinnan ja levyjär- jestelyn yläpinnan välissä on tilaa ilman kulkemiselle. Lisäksi joissain suoritus- muodoissa levyjärjestelyssä on aukko tai aukkoja, jotka mahdollistavat ilman kul- kemisen tulisijan arinan 321 kautta mainittujen levyjärjestelyn aukkojen kautta ari- nan ilmatilaan. On huomattava, että levyjärjestelyn ei tarvitse olla arinan ilmatilan mittainen. Tässä esimerkissä levyjärjestelyn pituus on noin puolet arinan pituudes- ta. On edelleen huomattava, että levyjärjestelyssä voi olla osia, jotka ovat arinan ilmatilan ulkopuolella. Esimerkiksi levyjärjestelyssä voi olla sivulevyjä, jotka tekevät levyjärjestelystä leveämmän kuin arinan leveys.

— Kuvassa 3 levyjärjestely 318 on lähes kokonaisuudessaan arinan ilmatilassa 315 arinan 303 alapuolella. Otinjärjestely on arinan ilmatilan ulkopuolella. Polttimen etuosan 301 ja tulisijan luukkujärjestelyn välissä on tulisijan arinaa 321 näkyvillä ja palotapahtuman aikana ilmaa pääsee tulisijan arinan läpi. Tämä kasvattaa palo- alueen saaman ilman määrää. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi polttimen polttoai- — neen sytyttämisen sekä palotapahtuman alkuvaiheiden aikana.

Kuvassa 4 on kuvan 3 mukainen poltin 300. Kuvassa levyjärjestely 318 on siirretty osittain ulos arinan ilmatilasta 315 ja nyt levyjärjestely peittää ainakin osan poltti- men etuosan 301 ja tulisijan luukkujärjestelyn välissä olevasta tulisijan arinasta

321. Nyt ilman pääseminen tulisijan arinan läpi vähenee, ja pääosa paloalueelle — tulevasta ilmasta tulee ilmakanavan 314 kautta. Näin paloalue on pääosin poltto- ainekappaleiden muodostaman massan yläpinnalla. Tämä tarkoittaa, että polttoai- neesta sen kuumetessa irtoavat palokaasut nousevat paloalueelle ja palavat palo- prosessissa. Tämä vähentää oleellisesti ulkoilmaan vapautuvia haitallisia yhdistei- » tä ja hiukkasia. Lisäksi se tehostaa palotapahtumasta saatavaa lämpöä. Levyjär- N 25 —jestelyä liikuttamalla palotapahtumaa voidaan helposti ja nopeasti kontrolloida. N Tämä on helpompaa sekä turvallisempaa kuin hormin peltien käyttö. On huomat- S tava, että sama prosessi tapahtuu myös polttimen suoritusmuodoissa, joissa ei ole S levyjärjestelyä. Levyjärjestelyn avulla paloprosessia voidaan ohjata paloprosessin I aikana.

E io 30 — Kuvassa 5 on esitettynä kolmas suoritusmuoto keksinnön mukaisesta polttimesta = 500 etuviistosta tarkasteltuna. Polttimessa on polttimen etuosa 501 ja polttimen O takaosa 502. Poltin käsittää rungon ja arinan 503. Arinan alapuolella on arinan N ilmatila 515. Runko käsittää rungon takaosan 509. Rungon takaosassa on rungon alapää ja rungon yläpää. Rungon takaosassa on vertikaalinen osa 516 ja katto- osa 517. Rungon takaosassa on ilmakanava 514. Ilmakanavalla on ilmakanavan ala-aukko ja ilmakanavan yläaukko 519 sekä ilmakanavan seinämät. Arinan päälle on sijoitettu ilmaohjain 505. Arinassa on kaksi osaa, arinan ensimmäinen osa 503a ja arinan toinen osa 503b. Nämä arinaosat ylettyvät polttimen etuosasta polttimen takaosaan. Arinaosat ovat liikuteltavissa toisiinsa nähden polttimen poikittaissuun- nassa arinan leveyden säätämiseksi. Arinan osien välissä on arinarako 520. Rungon takaosa 509 on tässä suoritusmuodossa levymäinen rakenne, joka kuvan 5 mukaisessa tapauksessa ulottuu arinan ensimmäisen osan 503a ulkoreunan yli ja arinan toisen osan 503b ulkoreunan yli, kun arinan osat ovat niin, että niiden välissä on kuvan 5 mukaisen suoritusmuodon arinarako 520. On huomattava, että koska arinaosat liikuteltavissa toisiinsa nähden eli arinan leveys on säädettävissä, rungon takaosa voi olla myös arinaa leveämpi tai kapeampi. Levymäinen rakenne on taivutettu yläosastaan kohti polttimen etuosaa 501 niin, että muodostuu nouse- vaa ilmavirtaa ohjaava katto-osa 517. Ilmavirta ohjautuu arinan 503 päälle. Rungon takaosassa 509 on ilmakanava 514, joka on muodostettu kiinnittämällä taivutettu metallilevy sivuistaan rungon takaosan levymäiseen rakenteeseen, jol- — loin mainittu metallilevy ja rungon takaosan levymäinen rakenne muodostavat vä- liinsä putkimaisen tilan, joka on konfiguroitu kuljettamaan ilmaa palotapahtuman aikana. Ilmakanavan ala-aukko on avoin arinan ilmatilaan 515. Ilmakanava on konfiguroitu niin, että iimakanavan yläaukko 519 on katto-osan 517 alapuolella. Joissain suoritusmuodoissa takaosan levymäinen rakenne koostuu useammasta — osasta ja nämä osat ovat liikuteltavissa niin, että rungon takaosan leveys on sää- dettävissä. Joissain suoritusmuodoissa myös ilmakanava muodostuu useammasta osasta ja ne ovat konfiguroitu niin, että imakanavan leveys säätyy samalla kun rungon takaosan leveyttä säädetään. Näin polttimen 500 dimensioita pystytään » muuttamaan esimerkiksi tulisijan tai poltettavan polttoaineen määrän mukaan.

N O 25 —Ilmaohjain 505 on arinaraon 520 yläpuolella ja peittää sen. Joissain suoritusmuo- 3 doissa ilmaohjain ja ilmakanava 514 on yksi yhtenäinen L-kirjaimen muotoinen N kappale. Kappale suojaa arinaa sekä lämmittää palotapahtuman aikana siinä kul- r kevaa ilmaa. Kuvan mukaisessa suoritusmuodossa ilmaohjain ja ilmakanava ovat E yhtä leveitä, mutta on suoritusmuotoja, joissa ne eivät ole. Ilmaohjain laajentaa 10 30 — arinan ilmatilaa 515 sekä estää polttoaineen sekä tuhkan putoamisen arinarakoon. = Ilmaohjain on myös konfiguroitu niin, että ilmakanavaan menevä ilma lämpenee. O Eräissä suoritusmuodoissa ilmakanavan 514 muodostavassa levyssä on ilma- N aukkoja. Ilmaohjaimet suojaavat tulisijan arinaa ja ne ovat vaihdettavissa tarvitta- essa, esimerkiksi kulumisen takia, tai jos polttimen ilmavirtoja ja samalla palota- — pahtumaa halutaan muuttaa.

Edellä on kuvattu eräitä keksinnön mukaisia edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu juuri kuvattuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa lukuisilla tavoilla patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

N N O

N < <Q

NM O

I = i 0 ~

O O N

Claims (11)

Patenttivaatimukset

1. — Kiinteän kappalemaisen polttoaineen poltin (100; 300; 500), jossa polttimes- sa on polttimen etuosa (101; 301; 501) ja polttimen takaosa (102; 302; 502), joka poltin käsittää rungon, polttimen arinan (103; 303; 503), polttoainealueen arinan — yläpuolella, paloalueen polttoainealueen yläpuolella palotapahtuman aikana, ja joka poltin on konfiguroitu sijoitettavaksi tulisijaan, jossa on tulisijan aukko, tulisijan takaseinä ja tulisijan pohja tai tulisijan arina (321), ja polttimen arina on konfiguroi- tu niin, että polttimen arinan alapuolella on arinan ilmatila (215; 315; 515), ja run- gossa on rungon takaosa (109; 309; 509), joka on konfiguroitu polttimen käytössä — olemaan tulisijan takaseinää kohden, ja rungon takaosan yläosa on ainakin osaksi lähempänä polttimen etuosaa (101; 301; 501) kuin rungon takaosan alaosa, ja tämä rungon takaosan yläosan muotoilu on ilman ohjaamiseksi palotapahtuman aikana polttoainealueella olevan polttoaineen yläpintaan, ja rungon takaosassa on ilmakanava (214; 314; 514), jossa ilmakanavassa on ilmakanavan yläaukko (219; 319; 519) ja imakanavan ala-aukko (218), ja iimakanavan ala-aukko on yhteydes- sä arinan ilmatilaan ja ilhakanavan yläaukko on konfiguroitu palotapahtuman ai- kana syöttämään ilmaa rungon takaosan yläosan muotoilulle, tunnettu siitä, että poltin käsittää lisäksi pitkänomaisen ilmaohjaimen (305; 505), jossa on ilmaohjai- men ensimmäinen pää (306) ja ilmaohjaimen toinen pää (307), joka ilmaohjain on — konfiguroitu asetettavaksi polttimen arinan päälle niin, että ilmaohjaimen ensim- mäinen pää on kohti polttimen etuosaa ja ilmaohjaimen toinen pää on kohti poltti- men takaosaa, ja ilmaohjaimessa on ilmaohjaimen ilmatila, joka on avoin ilmaoh- jaimen alapinnalle eli polttimen arinan suuntaan, ja joka ilmaohjaimen ilmatila on konfiguroitu kuljettamaan ilmaa palotapahtuman aikana. N 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu siitä, että < ilmaohjaimen ensimmäinen pää (306) ja ilmaohjaimen toinen pää (307) ovat avoi- 3 mia ilmaohjaimen ilmatilaan. N

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu siitä, että I rungon takaosassa (109; 309; 509) on aukko ilmakanavaan (214; 314; 514), ja n 30 — mainittu aukko ja ilmaohjain (305; 505) ovat konfiguroituja niin, että ilmaohjaimen O ilmatila on yhteydessä aukon kautta ilmakanavaan palotapahtuman aikana. >

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu N siitä, että polttimen arinan (103; 303; 503) pinnassa on aukkoja, jotka aukot ulottu- vat arinan läpi arinan ilmatilaan (215; 315; 515), ja ilmaohjain (305; 505) on konfi- — guroitu peittämään ainakin osan aukoista niin, että mainitut ilmaohjaimen peittämät aukot ovat yhteydessä ilmaohjaimen ilmatilaan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu siitä, että polttimen arina (103; 303; 503) on lyhyempi kuin tulisijan syvyys, eli etäi- syys tulisijan takaseinästä tulisijan aukkoon, ja polttimen arinan pituus on 25-75% tulisijan syvyydestä.

6 Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu siitä, että rungon takaosassa (109; 309; 509) on vertikaalinen osa (216; 316; 516) ja polttoainealueen yläpuolella oleva osa (117; 317; 517), joka polttoainealueen yläpuolella oleva osa on ainakin osaksi rungon takaosan yläosa, ja vertikaalisessa osassa on joukko aukkoja, joista aukoista ainakin osa on yhteydessä ilmakana- — vaan (214; 314; 514).

7. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu siitä, että ilmakanava on osaksi avoin ja konfiguroitu niin, että kun poltin on asetet- tu vasten tulisijan takaseinää niin silloin osa ilmakanavan (214; 314; 514) seinä- mistä muodostuu tulisijan takaseinästä.

8 Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu siitä, että rungon takaosassa (109; 309; 509) on korkeudensäätöjärjestely, jolla rungon takaosan korkeus on säädettävissä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu siitä, että poltin on lyhyempi kuin tulisijan syvyys, ja poltin käsittää levyjärjestelyn (318), joka on sijoitettu arinan ilmatilaan (215; 315; 515), ja levyjärjestely on konfi- guroitu niin, että polttimen ollessa paikoillaan levyjärjestely on liikutettavissa ulos arinan ilmatilasta peittämään ainakin osan polttimen etuosan (101; 301; 501) ja tulisijan aukon välistä tulisijan pohjaa tai tulisijan arinaa.

N

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu O 25 — siitä, että polttimen arina (103; 303; 503) koostuu ainakin kahdesta osasta, arinan + ensimmäisestä osasta (103a; 503a) ja arinan toisesta osasta (103b; 503b), jotka ? arinaosat ylettyvät polttimen etuosasta (101; 301; 501) polttimen takaosaan (102; S 302; 502) ja arinaosat ovat liikuteltavissa toisiinsa nähden polttimen poikittais- E suunnassa arinan leveyden säätämiseksi. io 30

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen poltin (100; 300; 500), tunnettu = siitä, että rungon takaosa (109; 309; 509) ja ilmakanava koostuvat ainakin kahdes- O ta osasta, ja jotka rungon takaosan osat ovat liikuteltavissa toisiinsa nähden polt- N timen poikittaissuunnassa rungon takaosan leveyden säätämiseksi, ja mainitut rungon takaosan osat on konfiguroitu niin, että rungon takaosan leveyttä säädet- — täessä myös ilmakanavan (214; 314; 514) leveys muuttuu.