FI20226047A1

FI20226047A1 - Menetelmä sammalen torjumiseen ja vesipohjaisen liuoksen käyttö sammaleen torjumiseen

Info

Publication number: FI20226047A1
Application number: FI20226047A
Authority: FI
Inventors: Maiju Himanen
Original assignee: Upm Kymmene Corp
Priority date: 2022-11-24
Filing date: 2022-11-24
Publication date: 2024-05-25
Also published as: EP4374699A1

Abstract

Esitetään menetelmä sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa käsittäen yhden tai useamman taimen kasvatuksen kasvualustassa, jossa menetelmässä tarjotaan vesipohjainen liuos, joka sisältää 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa ainoana orgaanisena happona, ja käsitellään yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta vesipohjaisella liuoksella. Esitetään myös vesipohjaisen, etikkahappoa ainoana orgaanisena happona sisältävän liuoksen, käyttö sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa pitoisuudessa 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa.

Description

Menetelmä sammalen torjumiseen ja vesipohjaisen liuoksen käyttö sammaleen torjumiseen

Hakemuksen kohde

Esillä oleva hakemus kohdistuu menetelmään sammaleen torjumiseksi, sekä vesipohjaisen, etikkahappoa ainoana orgaanisena happona sisältävän, liuoksen käyttöön sammaleen torjumiseksi.

Taustaa

Taimia voidaan kasvattaa taimitarhoilla ja vastaavilla alueilla erilaisiin tarkoituksiin, kuten metsänviljelytarkoituksiin tai puutarhoihin. Taimet voidaan kasvattaa kylvämällä siemeniä kasvualustaan, kuten multaan, turpeeseen, — kuitumateriaaliin, hiekkaan, kivivillaan, vermikuliittin tai vastaaviin, tai näiden yhdistelmiin. Kasvualustassa on kiinteitä hiukkasia ja niiden väliin jääviä huokosia, jotka tarjoavat vesi- ja ilmatilaa. Taimia kasvatetaan tyypillisesti siemenestä kunnes saadaan laadukkaita taimia, ns. tavoitetaimia, jotka ovat valmiita siirrettäväksi ja istutettavaksi kohteeseen. Tähän voi mennä — tyypillisesti yksi tai kaksi vuotta.

Erityisesti metsätaimia kasvatetaan usein paakkutaimina, jolloin käytetään kennostoja, joissa kussakin kasvaa yksi taimi. Paakkutaimi, tai kennotaimi, on yleisnimitys metsänviljelytaimille, jotka istutetaan juuripaakun kanssa.

Paakkutaimia voidaan kasvattaa kasvatusalustoilla, jotka sisältävät useita

N paakkuja ja vastaavasti useita taimia suhteellisen pienellä alalla. Paakkujen

N tai kennojen muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan laatikoksi, arkiksi tai - kennostoksi. — Kasvatusalustalla — tarkoitetaan = pohjaa, kehikkoa tai

N tukirakennetta, jolla — taimiarkkeja — pidetään — kasvatuksen — aikana.

I 30 Kasvatustineys ja paakun tilavuus vaikuttavat olennaisesti taimien

N kasvuolosuhteisiin ja kasvuun. Erityisesti tiheyden kasvaessa kasvualustassa 3 kasvava sammal vaikeuttaa taimien kasvatusta viemällä tilaa ja haittaamalla

N taimien valon, veden ja ravinteiden saantia. Kasvatettaessa paakkutaimia

N kennostoissa sammal saa usein aikaan kennojen yhdistymisen, mikä — edelleen aikaansaa taimien juurien kasvamisen viereisiin kennoihin, jolloin paakut voivat yhdistyä, mikä edelleen hankaloittaa paakkutaimien kasvatusta, käsittelyä, irrottamista ja istuttamista.

Puutarhapuolella paakkutaimella ymmärretään usein avomaapellolla — kasvatettuja kookkaita taimia, joiden juuripaakku kääritään noston jälkeen verkkoon tai säkkikankaaseen.

Eräs — erityisen hankala sammaltyyppi on maksasammal, — kuten keuhkosammal (Marchantia polymorpha). Siitä tunnetaan Suomessa kolme — alalajia: tunturikeuhkosammal (M. polymorpha subsp. montivagans syn. M. alpestris), rantakeuhkosammal (M. polymorpha subsp. polymorpha syn. M. aquatica) ja palokeuhkosammal (M. polymorpha subsp. ruderalis). Niistä palokeuhkosammal on yleinen puutarhojen ja taimitarhojen rikkakasvi, jota kutsutaan yleisnimellä ”maksasammal”. Se menestyy taimitarhoilla ja muilla — viljelyksillä avoimien kasvupaikkojen ansiosta, koska se vaatii valoa ja avointa maanpintaa sekä etenkin kasvun alkuvaiheessa sopivaa kosteutta, mitkä vaatimukset ovat välttämättömiä myös taimikasvatukselle. Tämä edelleen vaikeuttaa sammalen torjuntaa.

Sammalta, kuten maksasammalta, on vaikea tai mahdotonta poistaa ja/tai kontrolloida mekaanisesti, esimerkiksi koneellisesti tai käsin.

Maksasammalen oireet ovat kasvualustan, kuten turpeen, päällä oleva vihreä, alta harmaa nahkamainen kasvusto, joka saattaa kasvaa taimen tyvellä myös kuoren päällä. Erityisesti maksasammalta = esiintyy —muovihuoneissa ja suotuisissa oloissa myös tiiviillä maapohjilla myös

N avomaalla. Maksasammal leviää tehokkaasti = itiöiden — välityksellä.

N Maksasammalta on pyritty torjumaan peittämällä kasvualustan pinta sopivalla - katteella, kuten tasarakeisella hiekalla, tai käyttämällä käsittelyainetta, kuten

N Mosskade&, joka muodostaa sammalen tukahduttavan kalvon. Näitä x 30 — peittäviä menetelmiä voidaan pitää mekaanisina torjuntamenetelminä.

Nn

S Sammalen kemiallinen torjunta on myös haastavaa, sillä samalla kun

A sammal tulisi saada eliminoitua, tulisi myös varmistaa taimien hyvinvointi ja

N selviytyminen. Joitain erityisiä kemiallisia sammalentorjunta-aineita on — käytetty, mutta niiden saatavuus, hinta, hyväksyntä, käytettävys ja/tai turvallisuus voi olla esteenä. Koska taimien kasvatus sisältää paljon käsityötä, on erityisesti huomioitava työntekijöiden turvallisuus, joten myrkyllisiä, syöpävaarallisia tai muuten haitallisia torjunta-aineita tulee välttää. Myös käytettävien laitteiden ja työvälineiden korroosiota tai kontaminaatiota tulee välttää. Näin ollen on tarvetta löytää uusia sammalentorjunta-aineita taimikasvatuskäyttöön. Erityisesti on tarvetta löytää edullisia, yksinkertaisia, hyväksyttäviä, turvallisia ja tehokkaita aineita.

Kuvan 1 valokuvissa on tyypillisiä maksasammalkasvustoja havupuutaimien kasvualustassa. Kuvasta 1A nähdään, kuinka maksasammal peittää — kasvualustan käytännössä kokonaan ja nousee myös taimien tyville.

Kuvassa 1B maksasammal on muodostanut korkeita kasvustoja, jotka peittävät taimet tehokkaasti. Vain yksi hento taimi läpäisee maksasammalen kuvan vasemmassa yläkulmassa.

Lyhyt yhteenveto

Esillä olevassa keksinnössä löydettiin yksinkertainen vesiliuos, jota voidaan käyttää erilaisissa kohteissa, erityisesti metsätaimien kasvatusta häiritsevien sammalien torjunnassa, ja jolla voitiin ratkaista tekniikan tason ongelmia, — erityisesti kemiallisten käsittelyaineiden ja käsittelymenetelmien alalla.

Yllättäen havaittiin, että taimet kestivät aineen sisältämän etikkahapon pitoisuuden, joka kuitenkin kykeni eliminoimaan sammalen. Muita kemiallisia aineita ja/tai mekaanisia menetelmiä ei tarvita eikä niitä välttämättä voida tai haluta käyttää.

N Esillä oleva hakemus tarjoaa menetelmän sammaleen torjumiseen taimien

N kasvatuksessa käsittäen yhden tai useamman taimen kasvatuksen - kasvualustassa, jossa menetelmässä

N -tarjotaan vesipohjainen liuos, joka sisältää 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa

I 30 — ainoana orgaanisena happona, ja

N -käsitellään yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta

S vesipohjaisella liuoksella.

N

N Esillä oleva hakemus tarjoaa myös vesipohjaisen, etikkahappoa ainoana — orgaanisena happona sisältävän, liuoksen käytön sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa pitoisuudessa 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa.

Esillä olevaa keksintö on erityisen käyttökelpoinen ja tarpeellinen siinä vaiheessa kun taimet ovat jo itäneet ja kasvavat, eli kasvualustassa on jo taimia ja/tai niiden ituja, jolloin on tärkeää, että torjunta-aine ja käytettävä menetelmä ei vahingoita olemassa olevia taimia ja/tai ituja. Joissain tunnetuissa menetelmissä käytetty kasvualustojen ja rakenteiden sterilointi ennen taimien kasvatusta ei voi tuottaa samanlaista tulosta, ja lisäksi se suoritetaan eri vaiheessa ja käyttäen taimille vahingollisia aineita, pitoisuuksia ja/tai koostumuksia.

Koska esillä oleva sammalentorjunta-aineliuos sisältää vain yhtä pääasiallista tehoainetta etikkahappoa, joka on helposti saatavilla ja edullinen, on esillä oleva liuos ja sitä soveltavat menetelmät helppoja ja edullisia toteuttaa.

Käytännössä mitä tahansa etikkahappovalmistetta tai etikkaa, kuten — väkiviinaetikkaa, voidaan soveltaa laimentamalla sopivaan pitoisuuteen.

Etikkaa on saatavilla päivittäistavarakaupoista, joten keksintö voidaan toteuttaa käytännössä lähes missä ja milloin tahansa.

Koska etikkahappo on orgaaninen happo, se hajoaa luonnossa eikä sammalentorjunta-aineliuoksesta jää haitallisia jäämiä taimiin, kasvupaikalle tai muuhun ympäristöön. Edelleen, koska muita tehoaineita, kuten muita happoja tai varsinaisia torjunta-aineita, kalvoa muodostavia aineita, suoloja tai vastaavia ei tarvita, jolloin kun niitä ei ole mukana, ei niihin liittyviä haittojakaan ole, jolloin liuos on turvallinen käyttää ja käyttö on helposti — kontrolloitavissa. Taimet, erityisesti metsätaimet, sietävät liuosta hyvin.

N Mahdolliset = riskit ja varotoimet (liittyvät 'käytännössä pelkästään

N etikkahappoon, ja ovat sen vuoksi myös suhteellisen vähäisiä. Liuos ei sisällä - kalvoa muodostavia aineita, joka voisi haitata myös taimien selviytymistä

N ja/tai joka liuos voisi olla liian viskoosia levitettäväksi tehokkaasti

I 30 — suihkuttamalla. Esillä oleva liuos on käytännössä laimea vesiliuos, jossa ei

N ole kiintoaineita, joten se soveltuu hyvin levitettäväksi suihkuttamalla 3 pienistäkin suuttimista ja erilaisilla välineillä eikä se käytännössä jätä

A kuivuessaan kiinteitä jäämiä.

O

N

— Koska käytettävän liuoksen etikkahappopitoisuus on suhteellisen matala, se ei vahingoita käytettäviä materiaaleja, laitteita ja työkaluja, kuten kasvualustoja, kasvatusalustoja, rakenteita tai liuoksen suihkuttamiseen tai muuhun toimittamiseen käytettyjä laitteita tai niiden osia, kuten putkia, suuttimia, pumppuja, venttiilejä, säiliöitä ja vastaavia. Liuos sopii hyvin automatisoitujen tai muiden koneellisten laitteiden kanssa käytettäväksi, 5 kuten kastelulaitteen, esimerkiksi kastelurampin, avulla levitettäväksi.

Myöskään käsittelyn jälkeen ei tarvita pitkää varoaikaa ennen kuin taimia tai kasvatusalustoja ja/tai muita rakenteita tai materiaaleja voidaan käsitellä, eikä laimeasta etikkahappoliuoksesta koidu pitkäaikaisia hajuhaittoja. Näin ollen sammalen Kkasittely ei aiheuta merkittäviä katkoksia muissa — työvaiheissa, eikä erityisiä turvavarusteita tarvita, erityisesti käsittelyn jälkeen.

Kuvien kuvaus

Kuva” esittää maksasammalkasvustoja taimikoissa

Kuva 2 esittää taimikennon 5-prosenttisella etikkahapolla käsittelyn jälkeen

Kuva3 esittää esimerkin pitkälle levinneestä maksasammalkasvustosta avomaalla

Kuva 4 esittää taimikennoja yhden €käsittelykerran jälkeen 0,5- prosenttisella etikkahapolla

N Kuva 5 esittää taimikennoja yhden Kkasittelykerran jälkeen 0,6-

N prosenttisella etikkahapolla

N Kuva 6 esittää taimikennoja kahden käsittelykerran jälkeen 0,6-

I 30 — prosenttisella etikkahapolla a

Nn 3 Kuva 7 esittää taimikennoja kahden käsittelykerran jälkeen 0,5-

O

N prosenttisella etikkahapolla

N

Kuva8 esittää taimikennoja kahden käsittelykerran jälkeen 0,6- prosenttisella etikkahapolla

Kuva 9 esittää taimikennoja kahden käsittelykerran jälkeen 0,5- prosenttisella etikkahapolla

Kuva 10 esittää taimikennoja kahden käsittelykerran jälkeen 0,6- —prosenttisella etikkahapolla

Yksityiskohtainen kuvaus

Ellei toisin mainita, tässä esitetyt prosenttiluvut ovat painoprosentteja. — Käytetty avoin sanamuoto ”käsittää” sisältää yhtenä vaihtoehtona myös suljetun sanamuodon ”koostuu”.

Esitetään menetelmä sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa, joka kasvatus käsittää yhden tai useamman taimen kasvatuksen kasvualustassa. — Kasvatus on kontrolloitua, kuten taimitarhalla tai vastaavassa ympäristössä tapahtuvaa kasvatusta, jonka tavoitteena on edullisesti saada tavoitetaimia.

Menetelmässä voidaan tarjota saataville yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta, tai voidaan tarjota kasvualusta, johon tarjotaan yksi tai useampi taimi. Menetelmä voi siis käsittää taimien kasvatuksen siemenestä — kasvualustalla, tai taimet voivat olla jo itäneitä tai pidemmälle kasvaneita, kuten varhaisen kasvun vaiheessa, nopean kasvun vaiheessa ja/tai karaistumisvaiheessa.

Menetelmässä tarjotaan vesipohjainen liuos, joka sisältää etikkahappoa, ja — käsitellään yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta vesipohjaisella

N liuoksella. Vesipohjainen liuos voidaan tarjota halutussa konsentraatiossa tai

N se voidaan laimentaa haluttuun konsentraatioon ennen käyttöä.

N Esitetään vesipohjainen etikkahappoa ainoana orgaanisena happona

I 30 — pitoisuudessa 0,3—1,5 paino-%, kuten 0,4—1,2 paino-%, sisältävä liuos

N sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa. Liuos voi olla mikä tahansa 3 tässä kuvattu liuos, ja se voidaan tarjota tuotteena, kuten valmiiksi

N laimennettuna tai konsentraattina laimennettavaksi haluttuun

N konsentraatioon, esimerkiksi missä tahansa soveltuvassa astiassa tai — säiliössä edullisesti varustettuna ohjeilla tuotteen laimentamiseksi ja/tai käyttämiseksi, esimerkiksi tässä kuvatulla tavalla. Ohjeet voivat olla esimerkiksi kirjalliset, kuten astian, säiliön tai sen pakkauksen etiketissä ja/tai kirjallisessa liitteessä olevat ohjeet, ja/tai johonkin näihin liitetty linkki verkkosivulle. —Etikkahappo on liuoksessa edullisesti ainoa happo, ainoa orgaaninen happo, ja/tai ainoa orgaaninen yhdiste, erityisesti ainoa sellainen happo tai yhdiste, jota on läsnä oleellisissa määrin. Liuoksessa ei siis ole esimerkiksi oleellisesti epäorgaanisia happoja, eikä oleellisesti orgaanisia happoja kuten maitohappoa, muurahaishappoa, sitruunahappoa, oksaalihappoa, — virtsahappoa, omenahappoa, viinihappoa, kapryylihappoa, kapriinihappoa tai vastaavia. Jos muita happoja tai yhdisteitä on läsnä, niiden kokonaismäärä on hyvin pieni etikkahappoon verrattuna, esimerkiksi alle 10 paino-%, edullisesti alle 5 paino-%, alle 1 paino-%, tai alle 0.5 paino-% etikkahapon määrästä. Keksinnössä huomattiin, että pelkkä etikkahappo pystyi torjumaan sammalen, erityisesti maksasammalen, tehokkaasti, mutta se ei käytetyissä pitoisuuksissa ollut erityisen haitallinen taimille. Erityisesti havupuutaimet sietivät etikkahappoa hyvin. Koska muita happoja ei ole läsnä, taimien tarvitsee sietää ainoastaan etikkahappoa, mikä mahdollistaa liuoksen käytön useammille taimityypeille ja taimien paremman selviämisen. Koska muita happoja tai aineita ei tarvitse lisätä erikseen, tämä tekee esillä olevan liuoksen valmistuksesta ja käytöstä helppoa ja kontrolloitavaa.

Etikkahappo on liuoksessa edullisesti ainoa tehoaine, eli aine, jolla voi olla merkitystä sammalen torjunnassa. Käytettävässä etikkahapon lähteessä voi olla pieniä määriä muita aineita, esimerkiksi käytettäessä etikkaa, mutta

N niiden määrät ovat yleensä niin pieniä, että niillä ei voida katsoa olevan

N sammaleentorjuntavaikutusta, erityisesti käytetyissä laimennoksissa. Esillä - oleva vesipohjainen liuos voi siis sisältää pieniä määriä muita aineita

N etikkahapon lisäksi, kuten 0.1 paino-% tai alle, 0.05 paino-% tai alle, tai 0.01

I 30 —paino-% tai alle vesipohjaisen liuoksen kokonaispainosta. Edullisesti liuos ei

N sisällä tai ei sisällä oleellisesti yhtä tai useampaa seuraavista: suoloja, kuten 3 epäorgaanisia ja/tai orgaanisia = suoloja, = metalliyhdisteitä, — kuten

A rautayhdisteitä, alkoholeja, tensidejä/pinta-aktiivisia aineita, öljyä, proteiinia,

N hiilihydraatteja, kuten tärkkelystä tai muita orgaanisia polymeerejä, kuten — sellaisia, jotka voivat muodostaa kalvon, kasviuutteita ja/tai torjunta-aineita.

Torjunta-aineilla tarkoitetaan aineita, jotka on tarkoitettu torjumaan sammalia,

sieniä, jäkäliä, rikkakasveja tai vastaavia, ja joiden toiminta yleensä perustuu myrkyllisyyteen, kuten etyksoloituja alkoholeja, myrkyllisiä aineita kuten heksyyli-D-glukosidia, bentsyyli-C12-16-alkyylidimetyyliammoniumkloridia, natriummetasilikaatti pentahydraattia, kinoklamiinia ja/tai vastaavia aineita tai muita aineita, joita voi olla tekniikan tason torjunta-ainekoostumuksissa.

Tällaisia ainesosia sisältäviä torjunta-ainekoostumuksia voidaan käyttää esimerkiksi pihakiveysten, kattojen, sokkelien ja vastaavien käsittelemiseen, jolloin ei tarvitse huolehtia muiden kasvien selviämisestä. Taimien käsittelyyn ne eivät kuitenkaan yleensä sovellu.

Eräässä toteutusmuodossa vesipohjainen liuos ei sisällä lisättyä suolaa, metalliyhdistetä, alkoholia, pinta-aktiivista ainetta, öljyä, proteiinia, tärkkelystä tai muita orgaanisia polymeerejä, kasviuutetta, torjunta-ainetta, ja/tai muita vaikuttavia aineita. Lisätyllä tarkoitetaan sitä, että aine voi sisältää raaka- aineessa luonnostaan olevia jäämiä yhdestä tai useammasta muusta aineesta, kuten etikan kyseessä ollessa, jotka aineet voivat olla peräisin raaka-aineen valmistusprosessista ja/tai jotka muut aineet ovat muita epäpuhtauksia, esimerkiksi peräisin laimentamiseen käytettävästä vedestä, mutta joita ei ole esimerkiksi tarkoituksellisesti lisätty esillä olevan liuoksen —raaka-aineeseen ja/tai esillä olevaan vesipohjaiseen liuokseen.

Raaka-aineena esillä olevan liuoksen valmistamiseen voidaan käyttää lähes mitä tahansa etikkahappoa sisältävää liuosta tai konsentraattia, jota voidaan kutsua varastoliuokseksi, jonka etikkahappopitoisuus on edullisesti suurempi kuin — esillä olevan — vesipohjaisen liuoksen. Eräs esimerkki on

N kuluttajatuotteena tarjottava etikka, joka on etikkahapon suhteellisen laimea

N vesiliuos ja jota on saatavilla käytännössä mistä tahansa ruokakaupasta, - tukkukaupasta, tai muulta toimittajalta tai valmistajalta. Etikka soveltuu

N erityisesti pienimuotoiseen toimintaan ja/tai jos on tarve saada raaka-ainetta

I 30 — nopeasti. Etikassa voi olla alkuperästä riippuen jäämiä lähtöaineesta,

N esimerkiksi viinietikassa tai väkiviinaetikassa. Väkiviinaetikan 3 etikkahappopitoisuus on yleensä 10 paino% ja se voi sisältää hiilihydraatteja

A noin 0.5 paino% tai joissain tapauksissa etikka voi sisältää rasvaa,

N hiilihydraatteja, proteiinia ja suolaa alle 1 paino%. Kun tällainen tuote — laimennetaan esimerkiksi 10-kertaisesti, jolloin saadaan etikkahapon suhteen 1-prosenttinen liuos, jää muiden etikassa luontaisesti olevien ainesosien pitoisuus alle 0.1 painoprosentin, jolloin näillä ainesosilla ei ole käytännön merkitystä sammalentorjuntatehoon ja/tai taimien hyvinvointiin.

Eräässä esimerkissä menetelmässä —-tarjotaan etikkahapon varastoliuos, kuten etikkaliuos, -laimennetaan etikkahapon varastoliuos vedellä vesipohjaiseksi liuokseksi, joka sisältää 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa ainoana orgaanisena happona, edullisesti jolloin yhdistetään vain vesi ja etikkahapon varastoliuos, -käsitellään yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta — vesipohjaisella liuoksella.

Suurempaan ja järjestelmällisempään toimintaan, esimerkiksi suurille taimitarhoilla tai muuhun teolliseen toimintaan, raaka-aine voidaan hankkia teolliselta toimijalta tai valmistajalta, ja se voi olla laadultaan puhtaampaa — ja/tai konsentroidumpaa. Raaka-aine voi olla etikkahapon konsentroitu liuos.

Vedetöntä tai yli 80-massaprosenttista etikkahappoliuosta sanotaan jääetikaksi. Koska menetelmässä tarvittava etikkahapon pitoisuus on suhteellisen matala, raaka-aine on yleensä aina laimennettava haluttuun konsentraatioon.

Laimentamiseen voidaan käyttää mitä tahansa soveltuvaa vettä, kuten hanavettä tai muuta vettä, kuten luonnonvettä. Esimerkiksi taimien kasteluun sopiva vesi soveltuu myös laimentamiseen. Esillä oleva liuos voidaan näin ollen valmistaa konsentraatista myös paikoissa, joissa ei ole saatavilla puhdasta vesijohtovettä, esimerkiksi syrjäisillä seuduilla. Tämä lisää

N menetelmän ja aineen soveltuvuutta erilaisiin kohteisiin ja menetelmiin.

N Edullisesti yhdistetään pelkästään etikkahapon raaka-aine ja vesi.

N Havaittiin, että tietty etikkahapon pitoisuus vesiliuoksessa yksin kykeni

I 30 — eliminoimaan sammalen, mutta ei taimia. Käytettäessä vahvempia

N etikkahapon pitoisuuksia myös taimet kärsivät ja lopulta kuolivat. Liian laimea 3 etikkahapon pitoisuus taas ei kyennyt eliminoimaan sammalta. Jotta haluttu

N tulos saavutettiin, oli etikkahapon määrä vesipohjaisessa liuoksessa

N edullisesti alueella 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa vesipohjaisen liuoksen — vesipohjaisen liuoksen kokonaispainosta.

Vesipohjainen liuos voi sisältää 0,4-1,2 paino-% etikkahappoa. Testeissä havaittiin, että hyvä sammalentorjuntateho taimia vahingoittamatta saatiin aikaan jo etikkahapon konsentraatiolla 0,4-0,7 paino-%, erityisesti havupuutaimia käsiteltäessä, mutta joissain tapauksissa voidaan käyttää —korkeampaakin konsentraatiota, erityisesti jos taimet sen kestävät, kuten 0,4—1,0 paino-%, tai 0,4-0,8 paino%. Pitoisuus voi olla esimerkiksi noin 0,5 paino-%, noin 0,6% paino-%, noin 0,7 paino-%, noin 0,8 paino-%, noin 0,9 paino-% tai noin 1 paino-%, tai mikä tahansa väli kahden mainitun lukuarvon välillä.

Erityisesti esillä oleva menetelmä voi olla menetelmä sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa, joka kasvatus käsittää yhden tai useamman taimen kasvatuksen kasvualustassa, jossa on sammalongelma, kuten jossa on havaittu sammalen kasvua tai merkkejä sellaisen riskistä. Menetelmä voi — käsittää sammalongelman havaitsemisen, esimerkiksi sammalen itämisen ja/tai kasvun havaitsemisen, ja käsittelyn suorittamisen tai päätöksen suorittaa käsittely, jos sammalongelma havaitaan. Sammalongelma voi myös käsittää tunnetun riskin sammalen kasvamiseen kasvualustassa, esimerkiksi aiempien vastaavien kasvatusten kokemuksen perusteella, jolloin ei ole — välttämätöntä havaita varsinaista sammalen itämistä ja/tai kasvua.

Sammal voi olla maksasammal, joka yleensä on haastavin sammaltyyppi ja erityisesti läsnä metsätaimien kasvatuksessa ja useiden muidenkin taimien kasvatuksessa, = erityisesti "kasvihuoneissa ja käytettäessä € erillisiä — kasvatusalustoja, esimerkiksi kun kasvatetaan paakkutaimia eli kun

N kasvualusta käsittää kennoston. Paakkutaimia kasvatettaessa yksi tai

N useampi taimi kasvualustassa voi käsittää yhden tai useamman - kasvatuskennon. Edullisesti kasvualusta käsittää kennoston. Kennostossa on a, kaksi tai useampia taimia, edullisesti kukin omassa kennossaan, kuten kaksi

I 30 tai useampia kasvatuskennoja, jolloin ongelmana on kennojen yhdistyminen

N sammalen vaikutuksesta ja on erityisesti tarpeen torjua sammalen kasvu

S kennoissa ja niiden välillä.

N

N Taimi voi olla metsätaimi, kuten havupuumetsätaimi, esimerkiksi kuusen — ja/tai männyn taimi. Metsätaimien kasvatus kestää yleensä niin kauan, että sammalongelma ehtii syntyä ja vaatii toimenpiteitä. Lisäksi metsätaimia kasvatetaan yleensä olosuhteissa, joissa sammalen torjunta on haastavaa, kuten paakkutaimina tiheästi kennoistoissa. Havupuutaimien havaittiin olevan suhteellisen herkkiä etikkahapolle, joten kovin korkeita etikkahapon konsentraatioita ei voitu käyttää kaikille havupuutaimille, erityisesti havupuumetsätaimille, kuten yli 1.5-painoprosenttista liuosta, tai yli 1,2- painoprosenttista liuosta, tai edes yli 1,0-painoprosenttista liuosta. Koska käyttökelpoinen etikkahapon konsentraatioalue on suhteellisen suppea ja lisäksi se voi olla spesifinen taimityypille, sen löytäminen oli yllättävää.

Kokeita tehtiin erityisesti kuusen taimien kasvatuksessa, mutta menetelmän ja liuoksen havaittiin sopivan myös muille taimille, erityisesti metsätaimille ja/tai havupuutaimille, kuten männyn taimille, joita kasvatetaan vastaavissa olosuhteissa ja vastaavilla menetelmillä.

Yleisesti ottaen taimitarhalla kasvatettavat taimet voivat olla alttiita sammalelle, ja näissä tapauksissa vaaditaan erityistä huolta sammalen torjunnassa, sillä taimitarhoilla kasvatetaan erittäin suuria määriä taimia.

Sammalongelma taimitarhalla voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin, sillä sammalen itiöt voivat kontaminoida pahimmillaan kaikki kasvualustat.

Eräässä toteutusmuodossa yhden tai useamman taimen käsittävä — kasvualusta on taimitarhalla. Esillä oleva liuos sopii hyvin käytettäväksi taimitarhoilla, sillä se on helppo levittää käytettäviin kasvualustoihin tai kasvatusalustoihin, — esimerkiksi — käyttäen hyväksi olemassa olevia kastelulaitteita tai muita suihkutukseen soveltuvia laitteita tai välineitä. Näitä käytetään yleisesti kasvihuoneissa ja/tai avomaalla taimien kasteluun, joten — esillä olevan liuoksen levittäminen voidaan suorittaa tarvittaessa samalla

N tavalla. Yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta voi olla

N kasvihuoneessa ja/tai se voi olla avomaalla.

N Käsittely voidaan suorittaa sen jälkeen, kun sammalta on havaittu, eli kun

I 30 sammalongelma on läsnä, ja/tai = käsittely — voidaan =: suorittaa

N ennaltaehkäisevästi, jolloin sammalta ei ole vielä havaittu tai on havaittu 3 ensimmäisiä merkkejä sammalesta, mutta varsinainen sammalongelma ei

A vielä ole akuutti

N

— Eräässä toteutusmuodossa yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta — käsitellään — suihkuttamalla = esillä olevalla vesipohjaisella liuoksella. Suihkutus tai suihkuttaminen, jota voidaan kutsua myös ruiskuttamiseksi tai sumuttamiseksi, voi käsittää minkä tahansa menetelmän, jossa liuos saatetaan paineenalaisena ulos suuttimesta tai vastaavasta.

Suihkutus voidaan suorittaa kastelulaitteen, kuten kastelurampin, avulla.

Kasteluramppi voi olla kiinteästi asennettuna kasvihuoneeseen, tai se voidaan järjestää siirrettäväksi kohteeseen. Kastelurampissa voi olla kiskoon tai vastaavaan ripustukseen järjestetty yksi tai useampi suuttimia käsittävä toimilaitteella liikutettava osa, joka on järjestetty liikkumaan taimien yli veden ja/tai vesiliuoksen suihkuttamiseksi taimien päälle. Muita suihkutukseen — soveltuvia kastelujärjestelyjä voidaan myös käyttää, esimerkiksi traktoriin tai vastaavaan liitettyä kastelujärjestelmää ja/tai muita suutinlaitteistoja, mutta myös käsikäyttöisiä välineitä, kuten kannettavia säiliöitä, siirrettäviä säiliöitä ja vastaavia, joissa voi olla paineistettava säiliö suihkutettavalle liuokselle ja yksi tai useampi suuttimia liuoksen ohjaamiseksi kohteeseen. Pienessä — mittakaavassa voidaan käyttää käsikäyttöisiä suihkutuspulloja. Koska esillä oleva liuos on suhteellisen vaaratonta, ei käsikäyttöisten välineiden käytölle ole merkittäviä rajoituksia, toisin kuin varsinaisten torjunta-ainekoostumusten kanssa, esimerkiksi kinoklamiinin, joita yleensä saa levittää vain kasteluramppia käyttämällä kasvihuoneissa tai laahaavilla suutinlaitteistoilla avomaalla.

Kohteen, eli taimien ja/tai niiden kasvualustan ja/tai kasvatusalustan, käsittely suihkuttamalla tai ruiskuttamalla voidaan suorittaa siinä laajuudessa, että saadaan haluttu määrä liuosta kohteeseen. Yleensä ei ole tarpeen kastella koko kasvualustaa, kuten turvetta, vaan riittää, että pinnalla oleva sammal

N kastuu, jolloin saadaan aikaan kertavaikutteinen käsittely, joka tappaa

N sammalen tai suurimman osan siitä. Vesipohjaista liuosta voidaan käyttää - esimerkiksi määränä 2000-6000 litraa hehtaarille yhtä käsittelykertaa kohti.

N Testeissä havaittiin, että 3000-5000 litraa hehtaarille oli sopiva useimpiin x 30 tarkoituksiin.

NN

3 Tarvittaessa käsittely voidaan toistaa sopivan ajanjakson jälkeen, joka voi

N olla yksi tai useampia päiviä, yksi tai useampia viikkoja, tai yksi tai useampia

N kuukausia. Kokeissa havaittiin, että joissain tapauksissa kuukausi on liian — pitkä ajanjakso, joten useimmissa tapauksissa käsittely voidaan toistaa 1-3 viikon välein, esimerkiksi 2-3 viikon välein. Käsittely voidaan suorittaa kasvukauden eri aikoina ja erilaisia käsittelyintervalleja ja/tai liuoksen määriä ja/tai etikkahapon konsentraatioita voidaan soveltaa eri aikoina. Kasvukausi voi viitata taimien kasvukauteen, mikä voi kuitenkin olla oleellisesti sama tai päällekkäinen sammalen kasvukauden kanssa. Esimerkiksi sammal ja/tai taimet voivat olla tiettyyn aikaan herkempiä liuokselle kuin toisena aikana, kuten kasvukauden alussa, keskellä tai lopussa, mikä voidaan ottaa huomioon käsittelyä suunniteltaessa. Sammalongelma voi olla pahempi kasvukauden edetessä. Näihin voivat vaikuttaa seikat, kuten kasvun käynnistyminen, joka voi alkaa joko juuriston tai verson kasvulla riippuen ilman ja kasvualustan lämpötilasta, ja/tai kasvukauden pituus ja sen ominaisuudet, sekä kasvukauden päättyminen ja sen jälkeiset olosuhteet.

Esimerkiksi Suomen oloissa, jolloin kasvualustan lämpötila on keväällä alhainen, kuten alle 5°C, verson kasvu voi alkaa ensin auringon lämmittäessä niitä, ja juuristo seuraa kun kasvualustan lämpötila nousee yli 8°C. Juuristo — kasvaa eniten kesä-elokuussa, jolloin valoa, lämpöä ja kosteutta on riittävästi. Loppukesällä pitenevä yö pysäyttää verson pituuskasvun, mutta juurten ja läpimitan kasvu jatkuu kunnes valo ja lämpötila vähenee edelleen.

Sammalen läsnäolo voi vaikuttaa näihin seikkoihin, ja taimet voivat olla eri ajankohtina enemmän alttiita sammalen vaikutuksille tai vastaavasti voivat — kestää niitä paremmin tai huonommin eri ajankohtina. Erityisesti taimitarhalla suoritettava taimien kontrolloitu kasvatus voidaan jakaa vaiheisiin, kuten itämisvaihe, varhaisen kasvun vaihe, nopean kasvun vaihe, ja karaistumisvaihe.

Eräässä esimerkissä menetelmä käsittää yhden tai useamman taimen

N käsittävän kasvualustan käsittelemisen, eli käsittelykerran, vesipohjaisella

N liuoksella kaksi tai useampia kertoja, edullisesti kasvukauden aikana. - Mainitut kaksi tai useampi käsittelykerta voidaan suorittaa saman tai eri

N ajanjakson välein, kuten jonkin tässä esitetyn ajanjakson välein. Kokeissa

I 30 — havaittiin, että jo kaksi käsittelykertaa kahden viikon välein riitti useimmissa

N tapauksissa eliminoimaan maksasammalen tehokkaasti. Tarvittaessa

S voidaan suorittaa kolmas tai useampi käsittely.

N

N Kokeissa havaittiin, että parhaat vaikutukset sammaliin saatiin käsittelyllä — kasvukauden alussa ja/tai keskellä. Kasvukauden lopussa, tai syksyllä, vaikutus ei ollut enää niin voimakas, mikä voi johtua siitä, että sammal on jo kylmien ilmojen vuoksi siirtynyt jollain tavalla lepotilaan ja valmistautuu talveen. Tähän voi vaikuttaa sekin, viljelläänkö taimia kasvihuoneissa vai avomaalla, jolloin kasvihuoneviljelyssä kasvukausi on yleensä pidempi.

Taimien suhteen vaikuttaisi siltä, että sammalen torjunta liuoksella kannattaa — suorittaa — erityisesti — taimien — varhaisen kasvun vaiheessa jaltai karaistumisvaiheessa, mahdollisesti myös itämisvaiheessa. Käsittelyä voidaan suorittaa tai jatkaa myös taimien karaistumisvaiheessa, erityisesti jos kasvualustassa on käsittelyyn reagoivaa sammalta. — Esitetään vesipohjaisen, etikkahappoa ainoana orgaanisena happona sisältävän liuoksen, käyttö sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa, edullisesti liuoksen pitoisuudessa 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa. Käyttö voi olla minkä tahansa tässä esitetyn menetelmän mukainen. Liuos voidaan tarjota käyttöön konsentroituna/konsentraattina tai halutussa etikkahapon — lopullisessa pitoisuudessa.

Käyttö tai menetelmä voi käsittää liuoksen raaka-aineen, esimerkiksi konsentraatin, tarjoamisen, hankkimisen ja/tai toimittamisen käyttöpaikalle, ja sen laimentamisen tarvittavaan konsentraatioon. Konsentraatin — etikkahappopitoisuus voi olla esimerkiksi 5-100 paino%, kuten 5-80 paino%, esimerkiksi 10-80 paino% tai 10-50 paino%.

Esimerkit — Kuusen taimia kasvatettiin vuonna 2022 kennotaimina turpeessa taimitarhalla

N kasvihuoneessa ja avomaalla, ja käsiteltiin erilaisilla etikan laimennoksia eri

N aikoja, ja havainnot esitetään seuraavassa. Laimennokset tehtiin - laimentamalla kaupallista 10-prosenttista väkiviinaetikkaa vesijohtovedellä.

N Taimia sisältävät eri kasvualustat on merkitty kirjain- ja numerokoodeilla x 30 —(MH=muovihuone, R=ramppi eli avomaa).

NN

S 27.7.

A MH16 ja R7 levitetty yhteen kennoon 100 % etikkaa ja yhteen kennoon 50/50 % etikka-vesi-seosta (5-prosenttinen etikkahappo). Seuraavana päivänä — havaittiin, että sekä maksasammaleet että taimet kuolivat (Kuva 2, keskellä alareunassa oleva alue)

29.7.

MH16 levitetty yksi kenno 1 % etikkaa (4 ml / 400 ml, 0,1-prosenttinen etikkahappo): 1.8. ei näkyviä tuloksia

R17 jo runsas maksasammalkasvusto. Levitetty yhteensä viiteen kennoon 1 %, 5 %, 10%, 15 % ja 20 % seokset. 1.8. havaitut tulokset seuraavasti: - 1 % (0,1-prosenttinen etikkahappo): ei näkyviä muutoksia -5 % (0,5-prosenttinen etikkahappo): maksasammaleet ruskettuneet, kuusissa ei havaittavia muutoksia - 10 % (1,0-prosenttinen etikkahappo): maksasammaleet ruskettuneet voimakkaasti, ja joissakin kuusissa alimmat neulaset ruskettuneet; lähinnä ne kohdat, missä neulaset ovat hautautuneet sammaleeseen - 15% (1,5-prosenttinen etikkahappo): maksasammaleet ruskettuneet, myös osassa kuusista näkyviä selviä vaurioita ja osa kuolleita - 20 % (2,0-prosenttinen etikkahappo): maksasammaleet ruskettuneet ja kuusista suurin osa kuolleita 1.8.

R9Y matalahko mattomainen maksasammalkasvusto. Levitetty taimien osalta selvästi harvempaan kohtaan 1 seos/kenno seuraavat laimennosseokset: 2 %,3%,4%,5%ja6%.

Myös MH14 havaittavissa jo orastavaa maksasammalkasvustoa. Levitetty 2 %3%,4%ja5%.

N

N 2.8. - MH14 — kaikilla — seoksilla — havaittu — muutoksia, maksasammaleet

N harmaantuneet, taimet hyvinvoivan näköisiä.

I 30

N R9 maksasammaleen osalta parhaat tulokset 4 %, 5 % ja 6 % seoksilla, 2 % 3 ja 3 % kennot vähän vaisumpia, kuitenkin havaittavissa maksasammaleen

A ruskettumista niissäkin. Taimet kaikki hyvinvoivia, ei havaittavissa neulasten

N ruskettumista. 3.8

Koetta jatketaan 5 % (0,5-prosenttinen etikkahappo) seoksella; etsitään sopivaa määrää. Traktoriruisku vetää 900 |, jolloin kennokohtainen seosmäärä olisi 80 ml. Testataan tätä sekä R9, että MH14. Aamupäivällä levitetty 5 % seos (0,5-prosenttinen etikkahappo) 0,8 dl yhteen kennoon sekä

R9 että MH14.

Tulokset havaittavissa jo iltapäivällä. Taimet hyvinvoivia, sammaleet harmaantuneet. 0,8 dl vaikuttaa sopivalta määrältä; riittää useampaan suihkutuskierrokseen kuin vain yksi kerros/alue. 4.8.

MH14: levitetty 1 alusta 1,44 14,7 % (seosta 0,47-prosenttinen etikkahappo).

R9: levitetty 1 alusta 144 | 5 % seosta (0,5-prosenttinen etikkahappo). — Tuulinen sää ja maksasammal jo hyvin kerroksellista. 5.8.

MH14: seos tehonnut hyvin, maksasammal harmaana. Joku kohta, johon ainetta ei ole levityksen aikana mennyt.

R9: maksasammaleessa joitain ruskettumia, mutta huonohko tulos. Levitetty vielä 5 % seos (0,5-prosenttinen etikkahappo) R9 päätypuoliskolle harvahkolle alustalle. Seuraava ajatus on testata pari alustariviä R17 rampilla levitettynä.

N 11.8.

N MH14: levitetty Mosskade, joten etikkakennoja ei voi enää seurata.

N R9: aiemmin levitetyllä alueella havaittavaa ruskettumista

I 30 —maksasammaleessa, kuitenkin todennäköisesti etikka ei ole levittynyt heikon

N sumun ja tuulen vaikutuksesta joka kohtaan. R9 päätypuoliskolla 3 havaittavissa osittain selvähköä ruskettumista, mutta tälläkin alustalla

N varmasti paikkoja, joihin etikkaseos ei ole ottanut. Reppuruiskussa todella

N heikko suihku, ja siihen yhdistettynä tuuli, jolloin tulos heikkenee 11.8.

MH12 levitetty yhteen kennoon vaille 05 dl 5 % laimennosta (0,5- prosenttinen etikkahappo). Tällä tähdätty 0,445 dl, mikä olisi yhdenmukainen määrä Mosskaden levityksessä käytettävän hehtaarikohtaisen kokonaismäärän kanssa, eli 2500 I Tämä helpottaisi työtä, jos — hehtaarikohtainen kokonaismäärä olisi samaa luokkaa, sillä ramppien nopeudet ym. on säädetty kyseiselle määrälle. 29.8.

R9 tarkistettu, jossa maksasammaltilanne jo paha, kasvustot todella mittavat (Kuva 3). Tästä voidaan vetää johtopäätös, että käsittely kerran kuukaudessa ei ole riittävä. Toki maksasammalkasvusto R9 oli jo mittava, joten säännöllinen käsittely tulisi aloittaa jo aiemmin, kuin mikä R9 tilanne oli 1.8. levityspäivänä. 31.8.

MH15 päätyyn levitetty etikkaseoksia: 3000 I, 4000 | ja 5000 I prosenteilla 4 %, 5 % ja 6 %. Yksi seos / yksi alusta, puolet alustasta verrokkia ja puolet levitystä. Ajatuksena oli testata levitystä kerran viikkoon ja toiseen huoneeseen joka toinen viikko. Levitys puolikkaalle alustalle ja puolet — alustasta toimii verrokkina 5.9.

Alueet on tarkistettu ja hyvät tulokset seuraavilla alustoilla: 5000 1 5 % ja 6 %.

Käsittely on toiminut erittäin tehokkaasti ja tulos näkyy selvästi. Myös

N 25 — alustoilla 4000 | 5 % ja 6 % havaittavissa muutoksia sekä alustalla 3000 | 6

O %. Näille alustoille jatketaan levitystä. = 5000 | 5 % yhden levityskerran jälkeen puolikkaalle alustalle ja puolet

S alustasta toimii verrokkina (kuva 4) Maksasammalkasvusto on kuollut

I käsitellyillä alueilla, mutta taimet ovat hengissä. + 30 s 5000 | 6 % yhden levityskerran jälkeen (kuva 5). Myös näissä kokeissa

A maksasammalkasvusto on kuollut käsitellyillä alueilla. mutta taimet ovat

Q hengissa. 6.9.

Levitetty MH19 päätyyn vastaavalla koeasettelulla kuin MH15 päädyssä.

Tänne levitetty kuitenkin Mosskade 12.9. ja etikkakokeiden seuranta ei ole enää niin relevanttia. 14.9.

Levitetty 4000 | ja 5000 | vahvuuksilla 5 % ja 6 % sekä 3000 I vahvuudella 6 %. Tässä kyse nyt siis kerran kahteen viikkoon levityksestä. Päätettiin, ettei

MH19 päätyyn jatketa koetta Mosskaden levityksen takia. Voimassa enää —koealustat MH15 päässä, jonne levitys kerran kahdessa viikossa, ja tätä jatketaan edelleen 26.9.

Erinomainen vaikutus saatiin laimennoksilla 5 % ja 6 % määrällä 5000 I.

Myös 4000 litralla samoilla laimennoksilla ja 3000 | 6 % aikaansai hyvää jälkeä. 3000 | 6 % (0,6-prosenttinen etikkahappo) kahden käsittelykerran jälkeen (kuva 6) 400015 % (0,5-prosenttinen etikkahappo) kahden käsittelykerran jälkeen (kuva 7) 4000 | 6 % (0,6-prosenttinen etikkahappo) kahden käsittelykerran jälkeen (kuva 8) 5000 I 5 % (0,5-prosenttinen etikkahappo) kahden käsittelykerran jälkeen (kuva?)

N 5000 | 6 % (0,6-prosenttinen etikkahappo) kahden käsittelykerran jälkeen

N (kuva 10)

N 26.9. kuvatuissa ensimmäinen käsittely 31.8. ja kaksi käsittelyä on toteutettu x 30 — kahden viikon välein

Nn

S 28.9.

A Koetta on jatkettu MH15 päädyssä, levitetty jälleen 3000 | 6 %, 4000 1 5 % ja

N 6 % sekä 5000 15 % ja 6 % laimennokset. Käsittelykertoja oli kolme.

Viimeisinä havaintoina kasvukauden lopulla huomattiin, että kasvukauden lopulla lokakuussa suoritetut käsittelyt eivät enää merkittävästi tuhonneet maksasammalta.

N

O

N

+

N

I a a

Nn +

O

N

O

N

Claims

Patenttivaatimukset:

1. Menetelmä sammaleen torjumiseen taimien kasvatuksessa käsittäen yhden tai useamman taimen kasvatuksen kasvualustassa, jossa menetelmässä -tarjotaan vesipohjainen liuos, joka sisältää 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa ainoana orgaanisena happona, ja -käsitellään yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta vesipohjaisella liuoksella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa vesipohjainen liuos sisältää 0,4—1,2 paino-% etikkahappoa ainoana orgaanisena happona, kuten 0,4—1,0 paino-% tai 0,4—-0,8 paino-%.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa sammal on maksasammal.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa kasvualusta käsittää kennoston.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa taimet ovat metsätaimia, kuten havupuumetsätaimia, esimerkiksi kuusen ja/tai männyn taimia.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa N yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta on taimitarhalla. N

-

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa N yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta on kasvihuoneessa. Ek 30

N

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa 3 yhden tai useamman taimen käsittävä kasvualusta käsitellään suihkuttamalla 3 vesipohjaisella liuoksella.

N

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, jossa suihkutus suoritetaan kastelulaitteen, kuten kastelurampin, avulla.

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa vesipohjainen liuos on saatu etikasta.

11. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa vesipohjainen liuos ei sisällä lisättyä suolaa, metalliyhdistettä, alkoholia, pinta-aktiivista ainetta, öljyä, proteiinia, hiilihydraatteja, kuten tärkkelystä tai muita orgaanisia polymeerejä, kasviuutetta, torjunta-ainetta ja/tai muita vaikuttavia aineita.

12. — Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa vesipohjaista liuosta käytetään määränä 2000-6000 litraa hehtaarille, kuten 3000-5000 litraa hehtaarille, käsittelykertaa kohti.

13. Vesipohjaisen, etikkahappoa ainoana orgaanisena happona sisältävän liuoksen, — käyttö sammaleen torjumiseen taimien — kasvatuksessa pitoisuudessa 0,3—1,5 paino-% etikkahappoa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen käyttö jossa sammal on maksasammal ja/tai taimet ovat metsätaimia, kuten havupuumetsätaimia.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen käyttö — jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukaisella menetelmällä. N N O N + N I a a Nn = O O N N O N