FI20225825A1 - Valssimylly ja menetelmä valssimyllyn käyttämiseksi - Google Patents

Abstract

Valssimyllyssä on runko, ainakin yksi valssipari, joka käsittää ensimmäisen valssin (12) ja toisen valssin (14), jotka ensimmäinen ja toinen valssi ovat rinnakkain siten, että niiden välissä on rako (16). Raon leveys on säädettävissä ensimmäisen valssin ja toisen valssin välistä etäisyyttä muuttamalla ja ensimmäinen ja toinen valssi on yhdistetty toisiinsa voimansiirtomekanismilla, joka on sovitettu välittämään ensimmäisen valssin pyörimisliike toiseen valssiin halutulla välityssuhteella. Mainittu voimansiirtomekanismi käsittää vapaakytkimen (72), joka on järjestetty sallimaan toisen valssin pyöriminen välityssuhteen perusteella määräytyvää pyörimisnopeutta suuremmalla pyörimisnopeudella.

Description

Valssimylly ja menetelmä valssimyllyn käyttämiseksi

Keksinnön ala —Keksinnön kohteena on valssimylly rehuraaka-aineen murskaamista ja/tai litistä- mistä varten, jossa valssimyllyssä on runko, ainakin yksi valssipari, joka käsittää ensimmäisen valssin ja toisen valssin, jotka ensimmäinen ja toinen valssi ovat rin- nakkain siten, että niiden välissä on rako, jonka raon leveys on säädettävissä en- simmäisen valssin ja toisen valssin välistä etäisyyttä muuttamalla ja jotka ensimmäi- nen ja toinen valssi on yhdistetty toisiinsa voimansiirtomekanismilla, joka on sovi- tettu välittämään ensimmäisen valssin pyörimisliike toiseen valssiin halutulla välitys- suhteella. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä valssimyllyn käyttämiseksi.

Tekniikan taso

Tuotantoeläinten ruokkimiseen käytettävää rehua valmistetaan mm. erilaista vilja- — kasveista, maissista, soijasta, herneistä ja muista palkokasveista. Rehu valmiste- taan murskaamalla rehukasvien jyvät tai pavut ja lisäämällä syntyneen murskeen joukkoon säilöntäaine. Jyvät tai pavut voidaan murskata kuivattuina tai tuoreina.

Tuoreena murskatuista jyvistä ja pavuista valmistetun rehun ravintopitoisuus on suurempi kuin kuivista aineista valmistetun rehun. Lisäksi tällaisen rehun valmista- minen on halvempaa, koska rehun raaka-ainetta ei tarvitse kuivattaa.

Rehukasvien jyvien tai papujen murskaaminen tehdään yleensä valssimyllyllä, jossa on kaksi rinnakkaista moottorilla pyöritettävää sylinterimäistä valssia. Valssit on yhdistetty toisiinsa voimasiirtomekanismilla siten, että ensimmäisen valssin pyö- rittäminen saa toisen valssin pyörimään ensimmäisen valssin kanssa vastakkaiseen

N 25 — suuntaan. Valsseja pyörittävä moottori voi kuulua valssimyllyyn tai valssimylly voi-

N daan kytkeä akselilla ulkopuoliseen voimakoneeseen, kuten traktoriin. Rehun rae- 3 mainen raaka-aine, ts. jyvät tai pavut, johdetaan kulkemaan valssien välisen raon

Q läpi, jolloin ne murskaantuvat tai ainakin litistyvät siten, että rakeiden pintarakenne

I rikkoontuu. Toinen valsseista on tehty vaakasuunnassa liikuteltavaksi siten, että * 30 — valssien välisen raon leveyttä voidaan muuttaa kulloinkin murskattavan rehuraaka-

N aineen raekoon mukaisesti. Toisen valssin pyörimisnopeus säädetään yleensä pie- a nemmäksi kuin ensimmäisen valssin pyörimisnopeus, jolloin valssien väliseen ka-

Q peimpaan kohtaan saadaan murskausta ja/tai litistymistä parantava hiertovaikutus.

Valssien ulkopinnassa voi olla kohokuviointi, jolla edistetään raemaisen materiaalin — kulkeutumista valssien väliseen rakoon. Eräs em. periaatteella toimiva valssimylly on kuvattu julkaisussa GB 2347065 B.

Tunnetuissa valssimyllyissä valssiparin välinen voimasiirto on toteutettu kiinteällä välityksellä, jossa ensimmäistä valssia pyöritetään moottorilla halutulla ensimmäi- sellä pyörimisnopeudella ja voimansiirtomekanismi pakottaa toisen valssin pyöri- mään välityksen määräämällä toisella pyörimisnopeudella, joka on alhaisempi kuin ensimmäinen pyörimisnopeus. Voimansiirto on toteutettu yleensä hammaspyörillä tai hihnavälityksellä.

Joissakin valssimyllyn käyttötilanteissa valssien välistä kulkevan murskattavan re- humateriaalin aikaansaama ensimmäisen ja toisen valssin välinen kitka on niin suuri, että toinen valssi pyrkii pyörimään suuremmalla pyörimisnopeudella kuin voi- — masiirron välitys mahdollistaa. Tällaisessa tilanteessa voimansiirto alkaa jarruttaa toisen valssin pyörimisnopeutta, mikä nostaa valsseja pyörittävän moottorin tehon- tarvetta ja rasittaa voimasiirtoa.

Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin valssimylly ja menetelmä valssimyllyn käyttä- miseksi, joilla voidaan vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä ongelmia. Keksin- nön mukaiset tavoitteet saavutetaan valssimyllyllä ja menetelmällä, joille on tunnus- omaista, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräitä edul- lisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön kohteena on valssimylly rehuraaka-aineen murskaamista jaftai litistä- — mistä varten, jossa valssimyllyssä on runko, ainakin yksi valssipari, joka käsittää ensimmäisen valssin ja toisen valssin, jotka ensimmäinen ja toinen valssi ovat rin- nakkain siten, että niiden välissä on rako. Raon leveys on säädettävissä ensimmäi- sen valssin ja toisen valssin välistä etäisyyttä muuttamalla ja ensimmäinen ja toinen

N valssi on yhdistetty toisiinsa voimansiirtomekanismilla, joka on sovitettu välittämään

O 25 ensimmäisen valssin pyörimisliike toiseen valssiin halutulla välityssuhteella. Mai- o nittu voimansiirtomekanismi käsittää vapaakytkimen, joka vapaakytkin on järjestetty e sallimaan toisen valssin pyöriminen välityssuhteen perusteella määräytyvää pyöri- - misnopeutta suuremmalla pyörimisnopeudella. a a

W Keksinnön mukaisen valssimyllyn eräässä edullisessa suoritusmuodossa mainittu & 30 — vapaakytkin on lukittavissa kiinteään asentoon, jolloin toisen valssin pyörimisno-

N peus määräytyy ensimmäisen valssin pyörimisnopeuden ja välityssuhteen perus-

N teella.

Keksinnön mukaisen valssimyllyn eräs toinen edullinen suoritusmuoto käsittää mit- tausvälineet ensimmäisen valssin ja/tai toisen valssin pyörimisnopeuksien mittaa- mista vasten.

Keksinnön mukaisen valssimyllyn vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa en- simmäinen valssi on kiinnitetty runkoon liikkumattomasti ja toinen valssi on kiinni- tetty runkoon liikuteltavasti ja valssimylly käsittää lisäksi säätövälineet toisen valssin liikuttamista varten.

Keksinnön mukaisen valssimyllyn vielä eräs edullinen suoritusmuoto käsittää lisäksi syöttölaitteen rehuraaka-aineen syöttämiseksi ensimmäisen valssin ja toisen vals- — sin väliseen rakoon.

Keksinnön mukaisen valssimyllyn vielä eräs edullinen suoritusmuoto käsittää lisäksi ohjausyksikön mainittujen säätövälineiden ja syöttölaitteen toiminnan ohjaamista varten.

Keksinnön mukaisen valssimyllyn vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa mai- — nittu ohjausyksikkö on konfiguroitu säätämään ensimmäisen ja toisen valssin väli- sen raon leveyttä ja/tai säätämään syöttölaitteen toimintaa ensimmäisen valssin ja toisen valssin pyörimisnopeuksien perusteella.

Keksinnön mukaisen valssimyllyn vielä eräs edullinen suoritusmuoto käsittää voi- mansiirtoakselin ensimmäisen valssin kytkemiseksi valssimyllyyn kuulumattomaan —voimanlähteeseen, kuten traktoriin.

Keksinnön mukaisen valssimyllyn vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa mai- nittu ensimmäisen ja toisen valssin yhdistävä voimasiirtomekanismi on mekaaninen

N voimansiirtomekanismi, kuten ketju- tai hihnamekanismi ja mainittu vapaakytkin on

N sijoitettu toisen valssin päähän.

S n 25 —Keksinnön kohteena olevassa menetelmässä edellä kuvatun valssimyllyn käyttä- - miseksi valitaan toisen valssin pyörimisnopeudelle rajanopeus, joka rajanopeus on = suurempi tai yhtäsuuri kuin välityssuhteen perusteella määräytyvä pyörimisnopeus,

O syötetään ensimmäisen ja toisen valssin väliseen rakoon rehuraaka-ainetta, mita-

LO taan toisen valssin pyörimisnopeutta valssimyllyn käytön aikana, verrataan mitattua

N 30 — pyörimisnopeutta rajanopeuteen ja säädetään ensimmäisen ja toisen valssin väli-

N sen raon leveyttä, säädetään ensimmäisen ja toisen valssin väliseen rakoon syötet- tävän rehuraaka-aineen määrää ja/tai lukitaan tai vapautetaan vapaakytkin toisen valssin pyörimisnopeuden ja rajanopeuden eron perusteella.

Edullisesti kasvatetaan rehuraaka-aineen syöttönopeutta ja/tai kasvatetaan ensim- mäisen ja toisen valssin välisen raon leveyttä, jos valssimyllyn tuotantokapasiteetti halutaan maksimoida. Vaihtoehtoisesti, jos halutaan maksimoida valssimyllyllä ai- kaansaatava hiertovaikutus, lukitaan vapaakytkin, jos mitattu pyörimisnopeus ylittää rajanopeuden. Rajanopeus voi pienimmillään olla yhtäsuuri kuin välityssuhteen pe- rusteella määräytyvä pyörimisnopeus.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa ennen valssimyllyn käytön aloittamista säädetään ensimmäisen valssin ja toisen valssin välinen rako halutun levyiseksi toista valssia siirtämällä, pyöritetään toista valssia — käsin vapaakytkimen sallimaan pyörimissuuntaan ensimmäisen valssin ollessa py- sähdyksissä ja mitataan raon leveys toisen valssin pyörimisen aikana. Toisen vals- sin pyörittämisellä voidaan varmistaa, että valssiparin valssien pinnat eivät kosketa toisiaan pyörimisen aikana.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa — ennen valssimyllyn käytön aloittamista pyöritetään toista valssia käsin vapaakytki- men sallimaan pyörimissuuntaan ensimmäisen valssin ollessa pysähdyksissä ja ar- vioidaan valssien kunto toisen valssin pintaa tarkastelemalla. Valssien pinnoissa olevat viat ovat pääsääntöisesti valssien väliseen rakoon joutuneiden kovien esinei- den, kuten kivien tai naulojen aiheuttamia. Tällainen rakoon joutunut esine jättää — yleensä jäljen molempiin valsseihin. Valssiparin kunnon tarkistamiseen riittää tällöin useimmiten toisen valssin pinnan visuaalinen tarkistaminen.

Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa re- huraaka-aineena käytetään tuoretta, kuivaamatonta raemaista raaka-ainetta, kuten viljan jyviä, maissin jyviä, soijapapuja, herneitä tai muita palkokasveja.

N

—Keksinnön etuna on, että vapaakytkimen ansiosta toisen valssin pyörimisnopeus voi & vapaasti nousta välityssuhteen perusteella määräytyvää pyörimisnopeutta korke- n ammaksi, jolloin valssien välinen kitka ei rasita voimasiirtomekanismia. Voimansiir- - tomekanismi voidaan tällöin toteuttaa rakenteellisesti kevyemmin, jolloin syntyy = säästöä valmistuskustannuksissa. Myös voimansiirtomekanismin rikkoontumisriski

Q 30 — pienenee, jolloin syntyy säästöä huolto- ja korjauskustannuksissa. >

N Lisäksi keksinnön etuna on, että voimansiirtomekanismi ei jarruta ensimmäistä vals-

N sia, ts. se ei kuormita ensimmäistä valssia pyörittävää moottoria, mikä vähentää moottorin polttoainekulutusta ja valssimyllyn käyttökustannuksia.

Piirustusten lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista valssimyllyä etu- 5 yläviistosta kuvattuna,

Kuva 2a esittää kuvan 1 valssimyllyä sivulta, ensimmäisen päätysivun suunnasta kuvattuna, kuva 2b — esittää kuvan 1 valssimyllyä sivulta, toisen päätysivun suunnasta kuvat- tuna, kuva2c esittää kuvassa 1 esitetyn valssimyllyn voimasiirtomekanismia ja kuva 3 esittää esimerkinomaisesti keksinnön mukaista valssimyllyä poikkileik- kauskuvana.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvassa 1 on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen valssimylly etu- — yläviistosta kuvattuna. Valssimyllyssä on runko 10, joka käsittää neljä olennaisesti pystysuuntaista pilaria 30 ja vaakasuuntaisista palkeista rakentuvan, olennaisesti neliön muotoisen tukikehän 32. Pilarit kiinnittyvät yläpäistään tukikehän nurkkiin.

Tukikehä ja pilarit kannattelevat siiloa 34. Siilo on yläsivustaan avoin suppilomainen rakenneosa, jossa on tukikehän yläpuolinen, katkaistun pyramidin muotoinen ylä- osa 35 ja tukikehän alapuolinen, pilarien rajaaman piirin sisään sijoittuva alaosa 36.

Siilon alaosa on myös katkaistun kartion muotoinen ja sen alaspäin osittava kärki

N yhdistyy syöttölaitteeseen 40. Rungon alaosassa, pilarien rajaaman kuvitteellisen

N piirin sisäpuolella on murskausyksikkö, jotka on sijoitettu avattavan kotelon 38 si- <Q sään. Syöttölaite syöttää siilossa olevaa murskattavaa ja/tai litistettävä rehuraaka-

N 25 — ainetta syöttökanavia 42 pitkin kotelon sisällä olevan murskausyksikön kahdelle

E valssiparille jäljempänä kuvatulla tavalla. Valssiparien käyttövoima tuotetaan valssi-

W myllyn ulkopuolisella voimakoneella, kuten traktorilla. Ulkopuoliseen voimakonee- 60 seen liittämistä varten valssimyllyssä on voimasiirtoakseli 18, jonka pää ulottuu ko-

N telon ensimmäisen päätysivun ulkopuolelle.

N

— Kuvassa 2a on esitetty kuvan 1 valssimylly sivulta, ensimmäisen päätysivun suun- nasta kuvattuna. Kuvasta on poistettu kotelon ensimmäistä päätyseinää peittävä osuus kotelon sisäosan rakenteen tuomiseksi paremmin esille. Kuvassa esitetyssä valssimyllyssä on kaksi ensimmäisen valssin 12 ja toisen valssin 14 muodostamaa valssiparia. Kuvassa näkyy kahden ensimmäisen valssin 12 ja kahden toisen vals- sin 14 akseleiden ensimmäiset päät ja päitä ympäröivät laakeripesät. Ensimmäiset valssit ovat rinnakkain murskausyksikön keskellä lähellä toisiaan ja ne on laakeroitu — liikkumattomilla ensimmäisillä laakeripesillä 44 murskausyksikön runkoon. Kuvassa 2a vasemmanpuoleisen ensimmäisen valssin 12 akselin ensimmäinen pää ulottuu kotelon päätyseinä ulkopuolelle ja sen ulkopinnassa on akselin pituussuuntaisilla uria, ns. spooreja. Tämä akseli toimii vetoakselina 18, joka kytketään väliakselilla ensimmäistä valssia pyörittävään voimakoneeseen, edullisesti traktoriin. Ensim- — mäisten akselien ensimmäisten päiden ympärillä on hammaspyörät 46, joiden ham- mastukset lomittuvat toistensa kanssa. Hammaspyörien ansiosta molempien vals- siparien ensimmäiset valssit alkavat pyöriä vastakkaisiin suuntiin, kun vetoakselia 18 pyöritetään voimakoneella. Kuvassa esitetty vetoakseli voi olla myös ensimmäi- sen valssin molemmissa päissä, mikä mahdollistaa kahden peräkkäin sijoitetun — valssimyllyn vetoakseleiden yhdistämisen toisiinsa yhdysakselilla, jolloin toisiinsa yhdistettyjä valssimyllyjä voidaan käyttää samanaikaisesti yhdellä voimakoneella.

Kuvassa näkyvien toisten valssien 14 akseleiden päitä ympäröivät toiset laakeripe- sät 48 ovat epäkeskolaakeripesiä, jotka on kiinnitetty liikuteltavasti murskausyksi- kön runkoon. Epäkeskolaakerien liikuttamista varten valssimyllyssä on säätöväli- neet, jotka käsittävät toisen laakeripesän alapuolella olevan säätöakselin 50, jota voidaan pyörittää sopivalla säätötyökalulla. Säätöakselin päiden välisellä osuudella on luisti 52, johon on sijoitettu toisen laakeripesän kehän ulkopinnassa oleva kään- tövipu 54. Kun säätöakselia pyöritetään säätötyökalulla, luisti liikkuu säätöakselin pituussuunnassa ja luistin hahloon sovitettu kääntövipu kiertää toista laakeripesää.

Toisen laakeripesän epäkeskoisuuden vuoksi sen kiertäminen saa toisen valssin 14

N ensimmäisen pään liikkumaan ensimmäiseen valssiin nähden. Samanlainen toisen

O valssiin laakeripesän kääntömekanismi on myös toisen valssin toisessa päässä ja o nämä kääntömekanismit on liitetty toisiinsa ketjuvälityksellä 56, jonka ansiota tois- = ten valssien kummassakin päässä olevat toiset laakeripesät kiertyvät aina synkro- - 30 — noidusti. =

W Toisen laakeripesän 48 yhteydessä on lisäksi säätövälineisiin kuuluva säätösylinteri & 58, jonka sylinteriosa on kiinnitetty murskausyksin runkoon ja sylinteristä ulos työn-

N tyvän männän varsi on liitetty toisen laakeripesän tukirakenteisin. Säätösylinterin

N avulla toista laakeripesää ja sen mukana toista valssia työnnetään ensimmäistä — valssia kohti. Säätösylinterissä vallitseva hydraulinesteen paine pitää ensimmäisen ja toisen valssin vakioetäisyydellä toisistaan valssimyllyn käytön aikana.

Säätösylinterin kuvassa esittämättömässä hydrauliikkalinjassa on ns. paineakku, joka ottaa vastaan paineiskuja ja mahdollistaa ensimmäisen ja toisen valssin välisen raon leveyden tilapäisen kasvamisen.

Säätövälineisiin kuuluu lisäksi ensimmäisen ja toisen laakeripesän välissä oleva ku- — vassa esittämätön kiilapala ja mahdollisesti vielä välysliuska, jolla säädetään laake- ripesien välinen vähimmäisetäisyys, joka määrittää ensimmäisen ja toisen valssin välisen raon leveyden. Kuvassa 2a esitetty ensimmäisten ja toisten valssien päiden kiinnittyminen on sinänsä tunnettua tekniikkaa, jota ei selosteta tässä yhteydessä tarkemmin. — Kuvassa 2b on esitetty kuvan 1 valssimylly sivulta, toisen päätysivun suunnasta ku- vattuna. Kuva 2b esittää siten keksinnön mukaista valssimyllyä vastakkaisesta päästä kuin kuva 2a. Kuvasta on poistettu kotelon toista päätyseinää peittävä osuus kotelon sisäosan rakenteen tuomiseksi paremmin esille. Kuvassa näkyy kahden ensimmäisen valssin 12 ja kahden toisen valssin 14 akseleiden toiset päät ja päitä — ympäröivät laakeripesat. Valssien akseleiden toiset päät on tuettu murskausyksi- kön runkoon samalla tavalla kuin niiden ensimmäiset päät. Ensimmäisten valssien toisten päiden ympärillä ei kuitenkaan ole hammaspyöriä, joten vetoakselilla varus- tetun ensimmäisen valssin pyörimisliike välittyy toisen valssiparin ensimmäiseen valssiin vain valssien ensimmäisten päiden kautta. Sensijaan valssien toisessa — päässä on voimasiirtomekanismi, jonka avulla kummankin valssiparin ensimmäisen valssin 12 pyörimisliike välitetään saman valssiparin toiselle valssille 14.

Voimansiirtomekanismi käsittää ensimmäisen ohjainpyörän 60, toisen ohjainpyörän 62 ja kiristinpyörän 64 sekä hihnan 66, joka kiertää mainittujen ohjainpyörien, kiris- tinpyörän ja ensimmäisen valssin akselin päässä olevan ensimmäisen hihnapyörän

N 25 — ja toisen valssin akselin päässä olevan toisen hihnapyörän ympäri kuvassa 2b esi-

N tetyllä tavalla. Edullisesti hihna on kiilahihna ja hihnapyörissä on ura, johon kiila- 2 hihna on sovitettu. Kiristinpyörän tukirakenne, joka avulla kiristinpyörä kiinnittyy lii- e kuteltavasti murskausyksikköön, käsittää jousielimen, joka vetää jousivoimalla kiris-

I tyspyörää poispain toisesta ohjainpyörästä. Jousielin ja liikuteltavan kiristyspyörän = 30 — ansiosta voimasiirtomekanismin hihna pysyy aina sopivalla kireydellä, vaikka se

N käytön aikana venyisi.

LO

N Kuva 2c esittää kuvassa 2b esitetty valssimyllyn voimasiirtomekanismia periaateku-

N vana. Ensimmäisen valssin 12 akselin pään ympärillä on ensimmäinen hihnapyörä 68 ja toisen valssin 14 akselin pään ympärillä on toinen hihnapyörä 70. Hihna 66 — kiertää ensimmäisen ja toisen hihnapyörän, ensimmäisen ja toisen ohjainpyörän 60,

62 ja kiristinpyörän 64 ympäri kuvassa esitetyllä tavalla, jolloin vetoakselilla pyöri- tettävän ensimmäisen valssin 12 pyörimisliike välittyy toiseen valssiin 14 siten, että ensimmäinen ja toinen valssi pyörivät vastakkaisiin suuntiin. Kuvassa 2c esitettyjen valssien pyörintäsuunta valitaan siten, että ensimmäinen valssi 12 pyörii vastapäi- — vään ja toinen valssi 14 pyörii myötäpäivään. Näin valssien pyörimisliike ”vetää” valssien väliin syötettävää rehuraaka-ainetta valssien välisen raon 16 läpi.

Ensimmäisen ja toisen hihnapyörän ulkohalkaisijoiden suhde määrittää voimasiirto- mekanismin välityssuhteen. Keksinnön mukaisessa valssimyllyssä ensimmäisen hihnapyörän halkaisija on pienempi kuin toisen hihnapyörän ulkohalkaisija, joten toi- — sen valssin pyörimisnopeus on pienempi kuin ensimmäisen valssin pyörimisnopeus.

Pyörimisnopeuksien eron suuruus voidaan valita. Hihnapyörien halkaisijat voidaan valita siten, että toisen valssin pyörimisnopeus on 5-50 %, edullisesti 20 %, edulli- simmin 10 % pienempi kuin ensimmäisen valssin pyörimisnopeus.

Ensimmäinen hihnapyörä on kiinnitetty akseliin kiinteästi siten, että se pyörii aina — samalla pyörimisnopeudella ensimmäisen valssin kanssa. Toisen valssin akselin ja hihnapyörän välissä on vapaakytkin 72, joka sallii hihnapyörän pyörimisen vapaasti akselin ympäri ensimmäisen valssin pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseen suun- taan, mutta estää toisen hihnapyörän pyörimisen akselin ympäri ensimmäisen vals- sin pyörimissuuntaan. Valssimyllyä käytettäessä toinen valssi pyörii siis aina vas- —takkaiseen suuntaan kuin ensimmäisen valssi ja toisen valssin pyörimisnopeus on vähintään voimansiirtomekanismin välityssuhteen mukaan määräytyvän pyörimis- nopeuden suuruinen. Joissakin käyttötilanteissa ensimmäisen ja toisen valssin vä- liin syötettävä murskattava tai litistettävä rehuraaka-aine muodostaa niin suuren kit- kan valssien välille, että ensimmäisen valssin pyörimisliike välittyy kitkan avulla toi- — selle valssille tehokkaammin kuin voimasiirtomekanismilla. Tällöin toisen valssin

N pyörimisnopeus voi kasvaa välityssuhteen mukaan määräytyvää pyörimisnopeutta a suuremmaksi.

S e Vapaakytkin voidaan tarvittaessa lukita asentoon, jossa se estää hihnapyörän pyö-

I rimisen vapaasti kumpaankin pyörimissuuntaan. Vapaakytkimen lukitusta voidaan = 30 — käyttää silloin, kun valssimyllyllä halutaan maksimoida erilaisilla pyörimisnopeuksilla

N aikaansaatava hiertovaikutus.

LO

N Kuvassa 3 on esitetty kuvien 1 ja 2a—2c esittämä valssimylly poikkileikkauskuvana.

N Kuvissa näkyvien ensimmäisten ja toisten valssien 12, 14 ulkopinta on muodoltaan sylinterimäinen. Valssien ei kuitenkaan ole pakko olla muodoltaan sylinterimäisiä, vaan keksintöä voidaan käyttää myös ns. kiekkovalssimyllyissä, joissa valssit rakentuvat akselille rinnakkain sovitetuista kiekoista, joiden paksuus pienenee vals- sin akselilta kiekon reunaa kohti siirryttäessä. Tällaisissa kiekkovalssimyllyissä vals- sien välinen rako muodostuu limittäin asettuvien kiekkojen ulkopintojen väliin. Siilon alaosassa 36 on syöttölaite 40, joka käsittää kaksi rinnakkaista, siilon alaosaan avautuvaa lokeroa 75, jotka on erotettu toistaan yhteisellä väliseinällä 77. Kumman- kin lokeron sisällä on kuvissa esittämättömällä moottorilla pyöritettävä siipiratas 76.

Siipirattaiden pyörintänopeuksia säädetään ohjausyksiköllä 22, joilla ohjataan siipi- rattaita pyörittävien moottoreiden toimintaa. Ensimmäisen lokeron pohjasta erkanee ensimmäinen syöttökanava 42, jonka pää avautuu ensimmäisen valssiparin yläpuo- — lelle ja toisen lokeron pohjasta erkanee toinen syöttökanava 42, jonka pää avautuu toisen valssiparin yläpuolelle. Syöttökanavan päiden jatkeena on ohjainlevyjä 78, jotka ohjaavat syöttökanavia pitkin tulevan rehuraaka-aineen tarkasti valssiparin valssien väliseen rakoon 16. Syöttölaitteen rakenne ja toiminta on sinänsä tunnettua tekniikkaa, jota ei selosteta tässä yhteydessä tarkemmin. — Ensimmäisen ja toisen valssien alapuolella on poistokammio 80, johon valssiparien rakojen läpi kulkenut murskattu tai litistetty rehuraaka-aine putoaa. Poistokammi- ossa on kaksi paria kaapimia 82, joilla irrotetaan ensimmäisen ja toisen valssin pin- taan kiinnitarttunut rehuraaka-aine. Rehuraaka-aine poistuu poistokammiosta sen seinämässä olevan aukon kautta (aukkoa ei ole esitetty kuvissa). —Keksinnön mukaista valssimyllyä käytetään raemaisen rehuraaka-aineen murskaa- miseen tai litistämiseen. Laite soveltuu erityisesti tuoreen rehuraaka-aineen litistä- miseen, mutta sillä voidaan murskata myös kuivaa rehuraaka-ainetta. Rehuraaka- aine voi olla esimerkiksi viljaa, maissia, soijaa, herneitä tai muita palkokasveja.

Ennen rehuraaka-aineen murskaamisen/litistämisen aloittamista säädetään ensim-

N 25 —mäisen valssin ja toisen valssin välinen rako, ns. valssivälys, halutun levyiseksi siir-

N tämällä toista valssia säätövälineillä. Valssivälyksen sopiva leveys voidaan tarkistaa 2 ja tarvittaessa mitata pyörittämällä toista valssia käsin vapaakytkimen sallimaan e pyörimissuuntaan ensimmäisen valssin ollessa pysähdyksissä. Samalla voidaan sil-

I mämääräisesti arvioida valssien kunto toisen valssin pintaa tarkastelemalla. a

O 30 — Valssimyllyä käytettäessä valitaan toisen valssin pyörimisnopeudelle rajanopeus,

LO joka on suurempi tai yhtäsuuri kuin välityssuhteen perusteella määräytyvä pyörimis-

N nopeus ja syötetään ensimmäisen ja toisen valssin väliseen rakoon rehuraaka-ai-

N netta syöttölaitetta käyttämällä. Toisen valssin pyörimisnopeutta valssimyllyn käy- tön aikana mitataan mittausvälineillä 84 ja mitattua pyörimisnopeutta verrataan ra- —janopeuteen. Jos toisen valssin pyörimisnopeus kasvaa välityssuhteen mukaan valittua rajanopeutta suuremmaksi, on se merkki siitä, että valssinparin välissä vai- kuttaa suuria kitkavoimia. Toisen valssin pyörimisnopeuden kasvu tarkoittaa, että valssien välinen hiertovaikutus pienenee. Toisen valssin pyörimisnopeuteen voi- daan vaikuttaa joko säätämällä ensimmäisen ja toisen valssin välisen raon leveyttä, tai säätämällä ensimmäisen ja toisen valssin väliseen rakoon syötettävän rehu- raaka-aineen määrää. Jos halutaan ylläpitää haluttu pyörintänopeuksien ero, voi- daan vähentää rehuraaka-aineen syöttönopeutta. Jos halutaan maksimoida tuotan- tokapasiteetti, voidaan kasvattaa ensimmäisen ja toisen valssin välisen raon le- veyttä. Maksimaalisen hiertovaikutuksen aikaansaamiseksi voidaan tarvittaessa lu- — kita vapaakytkin.

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen valssimyllyn ja menetelmän edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksin- nöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten asettamissa ra- joissa.

N

N

O

N o <Q

O

N

I a a

LO

N

00

LO

N

N

O

N

Viitenumeroluettelo: 62 —toinen ohjainpyörä runko 64 — kiristinpyörä 12 ensimmäinen valssi 66 hihna 14 — toinen valssi 68 ensimmäinen hihnapyörä 16 rako 70 — toinen hihnapyörä 18 —voimansiirtoakseli 72 — vapaakytkin 22 ohjausyksikkö 75 lokero — pilari 76 — siipiratas 32 —tukikehä 77 — väliseinä 34 — siilo 78 —ohjainlevy — yläosa 80 poistokammio 36 alaosa 82 kaavin 38 kotelo 84 — mittausvälineet — syöttölaite 42 — syöttökanava 44 ensimmäinen laakeripesä 46 hammaspyörä 48 toinen laakeripesä

N 50 — säätöakseli

N

O

N 52 — luisti o <Q an n 54 —kääntövipu

N

I 56 — ketjuvälitys 10 58 — säätösylinteri 00 a 60 ensimmäinen ohjainpyörä

O

N

Claims (15)

Patenttivaatimukset

1. Valssimylly rehuraaka-aineen murskaamista ja/tai litistämistä varten, jossa valssimyllyssä on runko (10), ainakin yksi valssipari, joka käsittää ensimmäisen valssin (12) ja toisen valssin (14), jotka ensimmäinen ja toinen valssi ovat rinnakkain — siten, että niiden välissä on rako (16), jonka raon (16) leveys on säädettävissä en- simmäisen valssin (12) ja toisen valssin (14) välistä etäisyyttä muuttamalla ja jotka ensimmäinen ja toinen valssi (12, 14) on yhdistetty toisiinsa voimansiirtomekanis- milla, joka on sovitettu välittämään ensimmäisen valssin (12) pyörimisliike toiseen valssiin (14) halutulla välityssuhteella, tunnettu siitä, että mainittu voimansiirtome- — kanismi käsittää vapaakytkimen (72), joka vapaakytkin (72) on järjestetty sallimaan toisen valssin (14) pyöriminen välityssuhteen perusteella määräytyvää pyörimisno- peutta suuremmalla pyörimisnopeudella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että mainittu va- paakytkin (72) on lukittavissa kiinteään asentoon, jolloin toisen valssin (14) pyöri- —misnopeus määräytyy ensimmäisen valssin (12) pyörimisnopeuden ja välityssuh- teen perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai2 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että se käsit- tää mittausvälineet (84) ensimmäisen valssin (12) ja/tai toisen valssin (14) pyörimis- nopeuksien mittaamista vasten.

4 Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että en- simmäinen valssi (12) on kiinnitetty runkoon (10) liikkumattomasti ja toinen valssi (14) on kiinnitetty runkoon (10) liikuteltavasti ja valssimylly käsittää lisäksi säätövä- lineet toisen valssin (14) liikuttamista varten.

N

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että se N 25 — käsittää lisäksi syöttölaitteen (40) rehuraaka-aineen syöttämiseksi ensimmäisen = valssin (12) ja toisen valssin (14) väliseen rakoon (16).

2

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että se käsittää = lisäksi ohjausyksikön (22) mainittujen säätövälineiden ja syöttölaitteen (40) toimin- N nan ohjaamista varten. LO N 30

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että mainittu oh- N jausyksikkö (22) on konfiguroitu säätämään ensimmäisen ja toisen valssin (12, 14) välisen raon leveyttä ja/tai säätämään syöttölaitteen (40) toimintaa ensimmäisen valssin (12) ja toisen valssin (14) pyörimisnopeuksien perusteella.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että se käsittää voimansiirtoakselin (18) ensimmäisen valssin (12) kytkemiseksi valssimyl- lyyn kuulumattomaan voimakoneeseen, kuten traktoriin.

9. — Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen valssimylly, tunnettu siitä, että mai- — nittu ensimmäisen ja toisen valssin (12, 14) yhdistävä voimasiirtomekanismi on me- kaaninen voimansiirtomekanismi, kuten ketju- tai hihnamekanismi ja mainittu va- paakytkin (72) on sijoitettu toisen valssin (14) päähän.

10. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukaisen valssimyllyn käyttä- miseksi, tunnettu siitä, että —— valitaan toisen valssin (14) pyörimisnopeudelle rajanopeus, joka rajanopeus on suurempi tai yhtäsuuri kuin välityssuhteen perusteella määräytyvä pyörimisnopeus, — syötetään ensimmäisen ja toisen valssin (12, 14) väliseen rakoon (16) rehuraaka- ainetta, — mitataan toisen valssin (14) pyörimisnopeutta valssimyllyn käytön aikana, —— verrataan mitattua pyörimisnopeutta rajanopeuteen ja — säädetään ensimmäisen ja toisen valssin (12, 14) välisen raon leveyttä, sääde- tään ensimmäisen ja toisen valssin (12, 14) väliseen rakoon (16) syötettävän rehu- raaka-aineen määrää ja/tai lukitaan tai vapautetaan vapaakytkin (72) toisen valssin (14) pyörimisnopeuden ja rajanopeuden eron perusteella.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvate- taan rehuraaka-aineen syöttönopeutta ja/tai kasvatetaan ensimmäisen ja toisen N valssin (12, 14) välisen raon (16) leveyttä valssimyllyn tuotantokapasiteetin maksi- a moimiseksi. o <Q Q

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lukitaan va- I 25 —paakytkin (72), jos mitattu pyörimisnopeus ylittää rajanopeuden, maksimaalisen = hiertovaikutuksen aikaansaamiseksi. LO N LO

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että S ennen valssimyllyn käytön aloittamista N — säädetään ensimmäisen valssin (12) ja toisen valssin (14) välinen rako (16) halu- tun levyiseksi toista valssia (14) siirtämällä,

— pyöritetään toista valssia (14) käsin vapaakytkimen (72) sallimaan pyörimissuun- taan ensimmäisen valssin (12) ollessa pysähdyksissä ja — mitataan raon (16) leveys toisen valssin (14) pyörimisen aikana.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen valssimyllyn käytön aloittamista — pyöritetään toista valssia käsin vapaakytkimen sallimaan pyörimissuuntaan en- simmäisen valssin ollessa pysähdyksissä ja — arvioidaan valssien kunto toisen valssin (14) pintaa tarkastelemalla.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että —rehuraaka-aineena käytetään tuoretta, kuivaamatonta raemaista raaka-ainetta, ku- ten viljan jyviä, maissin jyviä, soijapapuja, herneitä tai muita palkokasveja. N N O N o <Q O N I a a LO N 00 LO N N O N