FI20205667A1 - Putkistojen asennuselementti - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on putkistojen palosuojattu asennuselementti (100) käsittäen kuoren (200) , jonka sisällä on villarakenteet ja palosuojamassa. Rakenteeseen kuuluu villaeristeet (R17) sivuseinillä (Y1, Y2) ja päällysseinällä (Y3) ja niihin rajoittuvat palosuojamassakerrokset (R20), jonka sisäpuolella on putken ympäröivät raskasvillakerrokset (R14a, R14b).

Description

Putkistojen asennuselementti Keksinnön kohteena on putkistojen asennuselementti, lähinnä putkistojen saneerauksia varten. Tekniikan tasosta tunnetaan erityisesti saneerausten ja putkistojen uusimisten yhteydessä käytetyt putkimoduulit, jotka asennetaan vanhaa purkamatta seinäpinnoille saneerauskohteeseen. Moduulin sisällä viedään putket sekä sähkö ja/tai datakaapelit ja johdot.

Asennus on nopeaa ja aikaa säästetään remontista perinteisiin menetelmiin verrattaessa, joissa asukas on pahimmassa tapauksessa joutunut muuttamaan pois asunnostaan useiksi viikoiksi.

Vesiputket viedään omassa kuiluosastossaan ja data/tietoliikenne- tai sähkökaapelit/johdot omassa osastossaan moduulin sisällä. Palotilanteessa putkien ja kaapelien ollessa eristettyjä ulkotilasta säilyvät ne ehjinä ja käyttökelpoisina moduulin sisällä.

Käytetty lämpöeriste ja palonkatkomassa toimivat paitsi lämpöeristeenä että paloeristeenä. Kipsilevyä käytettäessä vesi- tms. putkien kiinnikkeet on ankkuroitu ohutlevystä tehdyn kotelon alustalevyyn. Niittimutteria varten ohutlevyyn on stanssattu yleensä sisäänpäin ulottuva tila tätä niittimutteria varten. Kipsilevyyn joudutaan työstämään tätä stanssattua koloa vastaava tila, mikä on varsin työlästä.

Hankaluutena moduuleja käytettäessä on tilanpuute esimerkiksi käytävätiloissa. o Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aikaisempaa käytännöllisempi ja N 25 yksinkertaisempi ratkaisu palosuojatun asennuselementin valmistamiseksi.

O I Keksinnön mukaiselle putkistojen asennuselementille on tunnusomaista, mitä s . . . . N on esitetty patenttivaatimuksissa.

I E Pienikin rakennekorkeuden pienentyminen on ratkaiseva etu. Lisäksi S eristeeseen ei tarvitse erillistä tilaa stanssausta varten. Reikä voidaan porata 2 30 eristeen ja ohutpellin läpi ja asentaa niittimutteri eristeen (raskas kiivivilla) läpi.

N

O N Saavutettaessa esimerkiksi 15 mm pienempi rakennekorkeus L1 moduulille on se suuri etu vanhoihin rakenteisiin verrattaessa.

Tässä hakemuksessa esitetäänkin putkimoduulin rakenne, jossa pienennetään moduulin rakennekorkeutta L1. Moduuli on edullisesti toteutettu niin, että palokatkomassaa kuten kipsilevyä ei käytetä elementin kiinnitysseinällä vaan se korvataan palovillalla, joka tulee suoraan ulkokuorta eli kotelorunkoa vasten ja on kiinnitetty siihen liimaamalla. Sen eristeominaisuudet ovat normaaleihin paloeristevilloihin nähden huomattavasti korkeammat. Käytetään ns. raskasta villaa, ominaispaino 140 kg/m”. Tällöin helpotetaan myös pukien kiinnitystä elementin ulkokuoreen. Putki- kiinnikkeiden kiinnitystangot voidaan viedä niittimutterin kierteisiin ilman että kipsiin jouduttaisiin tekemään reikiä tai varauksia kuten olisi asianlaita esimerkiksi kipsiä käytettäessä.

Putkien asennus asennuselementtiin siten helpottuu. Palomassaeristekerrokset, jotka voivat olla kipsilevyä, ympäröivät rakenteen sisällä putkia ja niiden villaeristeitä sekä kaapeli/sähköjohtotilaa niin että johdot/datakaapelit pysyvät hyvin eristettyinä myös palotilanteessa. Palokatkomassan ulkopuolella on palovillakerros ja ulommaisena asennuselementissä on ulkokuori kotelorunko, joka voi olla esimerkiksi metallilevyä.

Putkitai putket voidaan asettaa palovillaeristeiden uriin. Palovillaeristeet voivat käsittää puoliympyrän muotoisen uran alapuolisessa villakerroksessa ja vastaavalla kohdalla yläpuolisessa villakerroksessa puoliympyrän muotoisen uran. Putki voidaan asettaa uraan ja pitimeensä ja tukea tangon kautta niittimutterin kierteeseen. Putken kiinnityskaaren yhteydessä voi olla mutteri, o 25 jossa tanko on kiinnitettynä ja putken kiinnityskaarta kiertämällä voi kiertyä O kiinnitystanko niittimutterin kierteessä ja voidaan saada kiertämällä oikeaan O korkeusasemaan ja hyvään kiinnitykseen. Putken kiinnityskaaret voidaan

O < ruuvata yhteen.

N I Reikä porataan eristekerroksen ja moduuli ulkokuoren levyn läpi. Niittimutteri N 30 asetetaan reikään ja alapinnassa olevan stanssauskoloon. Niittimutterin pääty O painetaan työkalulla reiän reunoja vasten.

O N Keksinnön mukaisessa rakenteessa villakerrosten liitossaumat ovat eri kohdilla vierekkäisissä villakerroksi. Tällöin ei muodostu lämpösaumoja ja rakenne pysyy hyvin eristettynä putkien asennuselementin sisältä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisien piirustuksien eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa. Kuvaluettelo Kuviossa 1 on keksinnön mukainen putkistojen asennuselementin, erityisesti pystysuuntaan asennettavan yhdistelmäelementin poikkileikkaus Kuviossa 2 on kuvion 1 asennuselementti sen puoliskot toisistaan erilleen saatettuina. Kuviossa 3 on asennuselementin alustaan kiinnitettävä puolisko kuvion 1 nuolen K1 suunnasta katsottuna. Kuviossa 4 on putkistojen asennuselementin toinen suoritusmuoto, ns. toinen yhdistelmäelementti erityisesti nousuelementti eli pystysuuntaista asennusta varten. Kuviossa 5 on kuvion 4 asennuselementti sen puoliskot toisistaan erilleen saatettuina ennen kokoonpanoa. Kuviossa 6 on esitetty alustaan kiinnitettävä pohjaosa kuvion 4 suunnasta K2 katsottuna. Kuviossa 7 on esitetty keksinnön mukaisen putkistojen asennuselementin suoritusmuoto, joka ei käsitä kaapelivientejä. N Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen palosuojattu putkistojen N asennuselementti 100 poikkileikkauksena.

O

O + 25 Se käsittää sitä ympäröivän ulkokuoren 200, joka on edullisesti ohutpeltiä. N Ulkokuori 200 muodostaa elementin kotelorungon. z

O D Kuoreen 200 sen sisältä rajoittuu villakerrokset R17 (raskasta villaa) siten, että S villakerrokset R17 sijaitsevat palomassaakerroksen kuten kipsilevyjen R20 ja kuoren 200 välissä elementin 100 sivuilla Y1, Y2 ja päällyssivulla Y3.

Palosuojamassakerros R20 kuten kipsilevy ympäröi putkitilaa 10 ja johtotilaa 20, kuitenkin niin, että leikkauksessa suorakaiteen muotoisen johtotilan 20 putkien puoleinen seinä on vapaa palosuojamassakerroksesta U10 kuten kipsikerroksesta ja rajoittuu villakerrokseen R14a ja R14b. Putkitila 10 käsittää ainakin yhden putken 11 putkipidikkeissä 12a, 12b, jotka on tuettu tangolla 13 niittipulttiin 14 sen kierteisiin. Niittipultti 14 on viety ulkokuoren 200 metallilevyn reiän läpi ja sijaitsee kuoren 200 alustalevyn 200a kolossa 15 niin, että alustalevy 200a voidaan pinnaltaan tukea elementin 100 kiinnitysseinää S vasten ja niittipultti ei kohoa aluslevyn tasosta. Villakerrokseen R14a ja alustaan on porattu reikä f tangolle 13, joka on kiinnitetty putkipidikkeeseen 12a ja on kierrettävissä pidikettal2a kiertämällä niittipultin 14 vastakierteisiin, jolloin se on kiinnitettävissä kuoreen 200 siinä olevaan niittipulttiin 14 ja kierrettävissä edelleen haluttuun korkeusasemaan. Toinen putkipidike 12b kiinnitetään toiseen pidikkeeseen 12a ruuvilla. Putki/putket asetetaan raskasvillakerrosten R14a, R14b puoliympyräuriin 16a, 16b. Villakerroksen R14b yläpuolella on suoritusmuodossa kevytvillakerros K80 eli ”vesivilla”, jonka tehtävänä on toimia lämpöeristeenä ja palosuojana ja putkien vaakatasoon kääntämisen mahdollistavana rakenneosana. K80 Raskasvillakerros R14a on kiinnitetty liimaamalla suoraan kuoreen 200 sen metallilevy-rakenteeseen. Tämän takia ei aluslevyä 200a vasten tule palosuojamassaa (kipsilevyä) vaan raskasvilla 14a. Johtotilassa 20 putkitilan 10 vieressä sijaitsevat johdot/kaapelit on kiinnitetty o 25 seinälevyjen läpi viedyin johtokiinnikkein 17 asennuselementtiin 100.

N N Sisäpuolisen raskasvillan (14a, 14b) ominaispaino on 140 kg/m2, yleisesti 130 — S 180 kg/m, edullisesti 130 — 160 kh/m?. Ulommainen raskasvilla on painoltaan S tyypillisesti 170 kg/m?. Kevytvillan (K80) ominaispaino on 60 -100 kg/m?, I edullisesti 70 — 90 kg/m?. 5 30 Kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 asennuselementti 100 kokoamisvaiheessa.

O S Kuoripelti 200 käsittää 90 asteen taivutukset 18 ja reunuksen 19. Jakotasot T1 ja S T2 elementtipuoliskojen 100a ja 100b välillä tulevat sijaitsemaan eri korkeusasemissa kuin villapuoliskojen R14a ja R14b välinen jakotaso T3. Tällöin ei muodostu haitallisia lämpösiltoja, joista lämpö ja kuumuus pystyisi tunkeutumaan putkiston asennuselementin 100 sisälle tai karkaamaan asennuselementin 100 sisältä. Rakenne toimii siten lämpökatkorakenteena. Kuviossa 3 on esitetty asennuselementti 100 kuvion 1 nuolen K1 suunnasta katsottuna. Asennuselementti 100 on siten pitkä ja pitkänomainen rakenne 5 putkistoja uudistettaessa ja talosaneerauksissa. Se kiinnitetään kuoresta 200 sen kiinnityspinnasta 200a rakennuksen seinään S. Kuviossa 4 on esitetty asennusmoduuli 100, joka tarkoin vastaa kuvioiden 1-3 moduulia, mutta kuvioiden 1-3 mukaista lisävillakerrosta K80 ei ole. Kuvioiden 4-6 suoritusmuoto soveltuu erityisesti tapauksiin, joissa putkia ei tarvitse moduulin päädyssä kääntää vaakatasoon pystysuorasta viennistä. Elementin 100 rakennekorkeus L1 muodostuu pieneksi, mikä on edullista esimerkiksi ahtaissa käytävätiloissa. L1 on alueella 140 -160 mm, edullisesti noin 150 mm. Kuviossa 5 on esitetty kuvion 4 asennuselementtipuoliskot 100a ja 100b toisistaan erillään ennen kokoonpanoa. Kuvassa 6 näkyy asennuselementti 100 ilman päällysosaa, kuvion 4 nuolen K2 suunnasta katsottuna. Kuviossa 7 on keksinnön mukainen putkistojen asennuselementti 100, joka ei käsitä kaapelivientejä tai vastaavia. Kuviossa 7 putkistojen asennuselementti 100 käsittää metallisen ulkokuoren 200 ympäröiden rakennetta. Seinää vasten tulee kuori 200a ja siihen on liimaamalla kiinnitetty villa R14a edullisesti raskasvilla. Raskasvilla muodostuu puoliskoista R14a, R14b, jossa ovat putkiurat 16a,16b jakopinnan T3 molemmilla puolilla putkille. Villakerrosta R14a, R14b ympäröi kolmelta sivulta S 25 Yl, Y2, Y3 paloturvamassakerrokset U10 edullisesti kipsi ja niiden ja kuoren 200 N välissä on villakerrokset R17. Keksinnön mukaisesti villakerros R14a on S raskasvillakerros ja se on kiinnitetty liimalla koteloon 200 sen kiinnityspintaan a 200a, josta elementti 100 kiinnitetään seinään S. Elementin rakennekorkeus L1 I on edullisesti alueella 140 -180 mm. Kiinnitettäessä villa R14a suoraan kuoreen N 30 200 käyttämättä kyseisellä kohtaa palosuojamassaa säästetään elementin 100 O rakennekorkeudesta. Elementti 100 mataloituu tekniikan tasoon nähden. Tämä S on edullista ahtaissa asennuksissa. Lisaksi valmistustekniikka yksinkertaistuu.q

O N Putkistojen asennuselementti 100 käsittää siten palo-ja lämpöeristetyn putkitilan 10 ei kaapelikanavaa 20 tässä suoritusmuodossa.

Claims (11)

Patenttivaatimukset

1. Putkistojen palosuojattu asennuselementti (100) käsittäen kuoren (200) kuten metallilevyn, jonka sisällä on villarakenteet ja palosuojamassa, tunnettu siitä, että siinä on villaeristeet (R17) sivuseinillä (Y1, Y2) ja päällysseinällä (Y3) ja niihin rajoittuvat palosuojamassakerrokset (R20) ja että palosuojamassakerroksen (R20) kuten kipsilevyn sisäpuolella on putken ympäröivät raskasvillakerrokset (R14a, R14b).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkistojen asennuselementti (100) tunnettu siitä, että palosuojattu putkistojen asennuselementti (100) käsittää kuoren (200) ja sen sisäpuolella villaeristeet (R17) sivuseinillä (Y1, Y2) ja päällysseinällä (Y3) ja että mainittujen villaeristeiden (R17) sisäpuolella rajaten putkitilaa (10) ja johtotilaa (20) on palonsuojamassakerrokset (R20) kaikkialla muualla kuin asennustasoon rajoittuvassa pinnassa ja johtotilan (20) putkitilaan (10) rajoittuvassa pinnassa, jolloin raskasvilla (R14a) on asetettu putkitilassa (10) suoraan kotelon (200) kiinnityspintaa (200a) vasten ja että putkitila (10) käsittää villaeristepuoliskot (R14a ja R14b), jonka uraan/uriin (16a, 16b) putki/putket on asetettu ja kiinnitetty putkikiinnikkeiden (16a, 16b) avulla asennuselementin (100) kuoreen (200). o

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen asennuselementti (100), tunnettu N 25 siitä, että raskasvillakerros (R14a) asennuselementin (100) putkitilassa > (10) on kiinnitetty liimalla kuoreen (200).

O <

N

I = S

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen asennuselementti 2 30 (100), tunnettu siitä, että putkikiinnikkeiden (16a,16b) kiinnitystangolle O (13) on tehty reikä (f) villaan (R14a) ja vastaavasti on porattu reikä koteloon (200) niittipulttia (14) varten, johon putkien kiinnitystanko (13) kiinnitetään.

5. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen putkistojen asennuselementti (100), tunnettu siitä, että asennuselementin (100) korkeus (L1) on alueella 140 - 170 mm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkistojen asennuselementti (100), tunnettu siitä, että asennuselementin (100) sisällä putkitilassa (10) käytetään villapuoliskojen (R14a, R14b) päällä kevyttä villakerrosta (K80) joka muodostaa rakennemitoituksesta sellaisen, että putki/putket voidaan kääntää vaakatasoon pystytasosta asennuselementin (100) päädyssä.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen putkistojen asennuselementti (100), tunnettu siitä, että sisäpuolisen raskasvillan (14a, 14b) ominaispaino on 120 — 160 kg/m”, edullisesti 130 — 150 kg/m”.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen putkistojen asennuselementti (100), tunnettu siitä, että kevytvillan (K80) ominaispaino on 60 -100 kg/m, edullisesti 70 — 90 kg/m?3.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen putkistojen asennuselementti (100), tunnettu siitä, että asennuselementti (100) käsittää kuoreen sidotut putkikiinnikkeet (13) yhden tai useamman putken sitomiseksi. ES 25 N

10.Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen putkistojen S asennuselementti (100), tunnettu siitä, että asennuselementin (100) a kiinnityssivun (Y4) vastainen villakerros (R14a) rajoittuu kuoreen (200).

E N 30

11.Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen putkistojen O asennuselementti (100), tunnettu siitä, että raskasvillakerrokset (R14a, S R14b) käsittävät urat (16a, 16b) putkille.

N