FI13462Y1 - Kaapelivetäjä - Google Patents

Abstract

Kaapelivetäjä (100) kaapelin asennukseen sisältäen rungon (101), telaketjun (102) kitkapinnalla (103), voimanlähteen (104) telaketjun (102) pyörittämiseen ja ensimmäisen pyörän (105) ja toisen pyörän (106) kaapelin puristamiseen telaketjua vasten, tunnettu siitä, että kaapelivetäjä (100) sisältää lisäksi kolmiorakenteen (107) siten, että kolmiorakenteessa (107) ensimmäinen pyörä (105) sijoittuu ensimmäiselle sivulle (108) ja toinen pyörä (106) sijoittuu toiselle sivulle (109) ja ensimmäisen sivun (108) pää ja toisen sivun (109) pää on kiinnitettävissä ainakin yhden akselin (110) välityksellä runkoon (101) ja kolmiorakenteessa (107) kolmas sivu (111) sijoittuu ensimmäisen sivun (108) vastakkaisen pään (112) ja toisen sivun (109) vastakkaisen pään (113) väliin ja kolmas sivu (111) sisältää loitontajan (114) ensimmäisen pyörän (105) ja toisen pyörän (106) lähentämiseen ja loitontamiseen toisistaan, mainitun loitontamisen saadessa aikaan kaapelin puristumisen ensimmäisellä pyörällä (105) ja toisella pyörällä (106) telaketjun (102) kitkapintaa (103) vasten.

Description

Kaapelivetäjä

Tekniikan ala: keksintö Hittyy kaapelin asennukseen, erityisesti kaapelin asennukseen sisätiloissa käyttämällä tehtävään sopivaa laitetta.

Tekniikan tausta

Kaapelilia tarkoitetaan tässä yhteydessä sähkökaapelia tai tietoliikenneksapelia.

Läpimitaltaan pienet ja siksi melko kevyet kaapelit asennetaan yleensä asennusputken avulla. Raskaat kaapelit ovat läpimitaltaan suuria ja lisäksi pitkiä ja ne asennotaan ilman asennusputkea. Tiikoiiloissa raskaat kaapelit lasketaan kaivannon pohjalle ja sitten kaivanto peitetään kivi. tai maa-aineksella.

Käsillä oleva hakemus koskee suhteellisen raskaan kaapelin asentamista rakennuksen sisällä, tai ylinäätään sisätiloissa. Asenmistellille osuvat pintamateriaalit ovat kiikaomineisuuksiltaan erilaisia, mikä vaikuttaa kaapelin massen lisäksi siihen, kuinka paljon voimaa kaapelin Biknitontisessa tarviis

Kun kyseessä on sähkökaapeli, kaapelin suojakuoron sisällä on kupari- tai £5 skaniinijohtimia. Kupari johtaa srinommisesti sähköä, mutta ei kestä velämistä kovin hyvin. Myös tieteliikennekaapelin sisältämät optiset kuidut ovat hauraita. Siksi kaapelin asennuksen aikana en varotieva kaapelin tai son suojakuoren vahinsoittumista.

Kaapelivalimistaja ilmoittaa spestikaattossaan, miten suurta voimaa kaapelin asennuksessa saa enintään käyttää. Voima ilmoitetaan massayksikköinä, esimerkiksi — kilogrammoina (kg) tai paunoina (Ib). Pitkän kaapelin massa on suuri, joten pienellä laiteteholla kaapeli of ika ja saarella laitetekolla kaapeli vahingoittua.

Toisinaan kaapelin asennusreitti lähtäpisteestä päätepisteeseen on sekä piikä että mutkikas ja siinä saattaa olla nousuja jaitai laskuja. Silloin kaapelin ssentamisessa tarvitssn vinssin lisäksi muita laitteita, Keksintöön liltyvästä lailteesta käytetään nimitystä — kaapelivetäjä {cable puller/ieeder) tel kaapelityöntäjä (cable pusher), koska laite sekä vetää että työntää kaapelia. Kaapeliveläjä voidaan toteuttaa esimerkiksi sähkömoottorilla ja kahdella kitkapintaisella pyörällä. Laitetta käytetään siten, että kaapeli laitetaan pyörien väliin. Kun laitteen pyörät pyörivät vastakkaisiin kiertosuuntiin, ne liikuttavat kaapelia.

Erityisesti ahtaissa tiloissa kaapelivetäjän tulisi olla pienikokoinen ja kevyt, jotta 36 — sitä en mahdollisimman helppo Hikuttaa.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön eräs näkökulma on ratkaista edellä mainittu tekninen haaste eli kaapelivetäjän tulisi olla pienikokoinen, kevyt ja helposti Hikatettava, Tarvittaessa kaapelin asennusretiille sijoitelaan useita kaapelivetäjiä. Tällöin on mahdollista asentaa erittäin — pitkäkin kaapeli vahingoittamatta sitä asennuksen aikana.

Keksinnön eräs näkökulma on käyttää sekä teleketiua että pyöriä kaapeliveläjän toteutuksessa. Pyörien tehtävänä on puristaa asennettavaa kaapelia kitkapintaista telaketjus vasten, kun kaapelia on tarkoitus liikuttaa telaketjun avulla. Pyöriä säädetään geometristä kolmiota muistuttavalla mekanismilla, josta käytetään nimitystä ”kolmiontuksune”,

Keksinnän mukainen kaanelivetäjä sisältää runpon, telaketjun kitkapinnsila, voimanlähteen telakeijun pyörittämiseen ja ensimmäisen pyörän ja toisen pyörän kaapelin puristamiseen telaketjua vasten.

Kaapelivetäjä sisältää lisäksi kolmiorakenteen siten, että ensimmäinen pyörä sijoittuu kolmiorakenteessa ensimmäiselle sivulle ja toinen pyöriä sijoittua toiselle sivulle ja ensimmäisen sivun pää ja toisen sivun pää on kiinnitettävissä ainakin yhden — akselin välityksellä renkoon ja kolmiorskenteessa kolmas sivu sijoittuu ensimmäisen sivon vastakkaisen pään ja toisen sivun vastakkaisen pään väliin ja kolmas sivu sisältää loitontajan ensimmäisen pyörän ja toisen pyörän lähentämiseen ja loitontamiseen toisistaan, mainitun loitontamisen saadossa aikaan kaapelin puristumisen ensimmäisellä pyörällä ja toisella pyörällä — telakotjun kitkapintaa vasten.

Kavinluetielo

Keksintöä kuvalaan seuraavassa tarkemmin viitaten oheisiin kuvioihin,

KUVIO I esittää kaapelivetäjän ilman kaapelia.

KUVIO 2 esittää kaapelivetäjän kaapelin asennuksen aikänä.

KUVIO 3 esittää kolmiorakenteen erilaisia totertustapoja.

KUVIG 4 esittää pyöniryhmillä varastetun kaapelivetäjän.

KUVIO 5 esittää pikalukituksella kiinnitettävän kolmiorakenteen.

KUVIO 6 esittää pikalukituksen yksityiskohtia.

KUVIO 7 esittää vetonupilla varustetun pikalukitoksen,

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Todotans, että selitysosassa esitettävät suoritusinuodot ovat esimerkinmomaisia ja vaikka jotakin suoritusmuotoa kuvaava teksti saattaa sisältää viittauksen toiseen suoritusmuotoon, viittaus on yleensä vain eräs vaihtoehto. Eri suoritusmmistoihin liittyviä — ominamuuksia voidaan kombinoida ja muodostaa näin uusia suorihusnuuostoja.

KUVIO 1 esittää kaapelivetäjän 100 kaapelin asennukseen (kaapeli on jätetty pois kuviosta). Kaapelivetäjä 100 sisältää runeon 101, telaksipin 102 kitkapinnsila 193, voimanlähteen 104 telaketjun 102 pyörittämiseen sekä ensimmäisen pyörän 105 ja toisen pyörän 106 kaapelin puristamiseen telaketjua 102 vasten. Voimanlähde 104 on kytketty — kammasrstiaita ja akseleita sisältävän voimansiirron kautta telaketjuun 102.

Kaapelivetäjä 100 sisältää lisäksi seuraavanlaisen, kolmesta sivusta muodostuvan kolmiorakenteen 107, joka muistuttaa geometrista kelmiota,

Ensimmäinen pyörä 105 sijoittuu kolmiorakenteen 107 ensimmäiselle sivulle 108 ja toinen pyörä 106 sijoittuu toiselle sivulle 199. Bosimmäisen sivun 108 pää ja toisen — sivun 109 pää kimmittyy ainakin yhdellä akselilla 110 runkoon 101.

Kolmiorakenteessa 107 kolmas sivu 111 sijoittuu ensimmäisen sivun 108 vastakkaisen pään 112 ja toisen sivun 109 vastakkaisen pään 113 väliin. Kolmas sivu 111 sisältää loitontajan 114, joka mahdollistaa ensimmäisen pyörän 105 ja toisen pyörät 106 lähentämisen ja loitontamisen toisistaan.

Kun ensimmäinen pyörä 105 ja toinen pyörä 106 loitontuvat toisistaan el niiden välinen etäisyys kasvaa, kaapeli puristuu ensimmäisen pyörän 105 ja toisen pyörän 106 avulla telaketjun 102 kiikapintaa 103 vasten.

Telaketju 102 koostuu toisiinsa kiinnitetyistä (suorakaiteen muotoisista) paloista ja kunkin palan ulkopinta toimii kitkapintana 103. Kitkapinta 193 on valmistettu — esimerkiksi kumista, synteettisestä kumista tai silikonista.

Eräässä suontusmuodossa ensimmäinen pyörä 105 ja sisältää uran 115 ja toinen pyörä 106 sisältää samanlaisen uran kaapelia varten.

Eräässä suorituemuodossa kaapelivetäjän 100 runko 101 on valmistettu alumiinista. Alumiini painaa n. yhden kolmasosan teräkseen verrattona, joten alumiinia

IS — käyttämällä kaapelivetäjän 100 painoa voidaan pudottaa merkittävästi. Bunko 101 sisältää esimerkiksi U-profiilikappalsita 116 ja levyn 117, jotka on kilnniteity toislinsa pulteilla ja muttereilla.

Eräässä suoritusmaodossa kaapelivetäjässä 100 käytettävä voimanlähde 104 on harjaton sähkömoottori 118, koska harjaton sähkömoottori on harjalliseen sähkömoottoriin — verraittima kestävämpi ja siinä on pienempi kitka ja suurempi teho.

Kaapelin asennuksen aikana kaapelin tulee pysyä telaketjun 102 päällä. Siksi kaapelivetäjä 100 sisältää ohjausrallat telaketjun 102 kummallakin puolella kuten ohjausrullan 119. Asennuksen aikana kaapelivetäjän 100 täytyy pysyä olennaisesti paikoillaan, mistä johtuen kaapelivetäjässä on kiinnityslenkkejä kuten kiinnityslenkki 120.

Eräässä suoritusmuodossa loitontaja 114 on vanttimauvi. Tällöin loitontaja 114 sisältää sukon 121, jonka läpi voidaan työntää tanke ja tangon kiertosuunnasta rilppusn loitontajan päät joko lähestyvät toisiaan tai loittonevat toisistaan. Eräässä toisessa suoritusmuodossa loitontaja 114 on motorisoitu ja/tai etäohjattava.

KUVIO 2 esittää kaapelivetäjän 100, kun kaapelin 200 asennusta valmistellaan.

Kaapeli 200 on sähkö- tai tietoliikenneksapeli. Kaapelin 200 pää on työnnetty telaketjun 102 ja ensimmäisen pyörän 105 väliin sekä telaketjun 102 ja toisen pyörän 106 väliin.

Sen jälkeen ensimmäistä pyörää 105 ja toista pyörää 106 on loitonnetiu toisistaan 5 — käyttämällä loitontajaa 114. Kaapeli 200 sijoittuu ensimmäisen pyörän 105 uraan 115 ja toisen pyörän 106 vastaavanlaiseen uraan ja näiden urien tehtävänä on pitää kaapeli 200 telaketjun 102 keskellä asennuksen sikana. Eräässä suoritusmuodossa kaapelivetäjässä 1600 käytettävä voimanlähde 104 toimii sähköllä. Eräässä toisessa suoritusmuodossa voimanlähde 104 toimii paineilmalla tai hydraulisesti eli nestopaineella. io Eräässä suoritusmuodossa kaapelivetäjässä 100 käytettävä voimaniähde 104 on vaihtovirralla toimiva kestomagnesttimoottort 201. Kestomagneettimoottorin 201 etuihin lukeutua pieni fyysinen koko ja paino oikosuikumoottoriin verrattuna, tai verrattuna tasaviiralla toimiviin säkkömoottorsihin, Kestomagneettimoottorissa 201 on siis painoonsa nähden paljon tehoa, Kaapelivetäjä 100 sisältää lisäksi taajuusmuuttajan 202 — kestomagneettimooitorin 201 tehon säätämiseen. Taajuusmuuttajan 202 avulla voimanlähteen 104 tehoa voidaan säätää portaattomasti. Näin ollen voimanlähteessä 104 ei tarvita vaihteistoa, joka kasvattaisi kaspelivetäjän 100 painoa.

Eräässä suoritusmuodossa kolmiorakenteen 107 ensimmäinen sivu 108 ja toinen sivu 109 ovat kaksiosaisia. Basimmäinen sivu 108 sisältää ensimosäisen vainen 203 ja — toisen varren 204 ja vastaavalla tavalla toinen sivu 109 sisältää kaksi vartta. Ensimmäinen varsi 203 ja toinen varsi 204 on kiinnitetty päistään ainakin yhdellä akselilla 110 runkoon 101. Kädellä kierrettävä kappale 205 peittää akselin pään. Ensimmäinen varsi 203 ja toinen varsi 204 on lisäksi kiinnitetty vastakkaisista päistään toisiinsa litosakselilla 206.

Lottontajan 114 päähän on muodostettu reikä, jonka läpi liitosakseli 206 kulkee. Loitonlaja 114 on kimmiistiy vastaavalla tavalla kolmiorakenteen 107 toisesn sivuun 109,

Asennettavat kaapelit saattavat olla läpimitaltaan erikokoisia, mistä johtuen kolmiorakenne 107 sisältää kiinnitysreikiä ensimmäiselle pyörälle 105 ja toiselle nyärälle 106 eri korkeuksilla, Tässä esimerkissä kiinnitysretkiä on neljällä eri korkeudella.

Ensimmäinen pyörä 105 on kiinnitelty ensimmäisen varren 203 sisältämän kilnnitysrelän — kautta pultilla 207 kolmiorakenteeseen 107, Toisessa varressa 204 on vastaavanlainen reikä ensimmäisen pyörän 105 kiinnittämiseen pultiila kolmiorakentesseen 197.

&

KUVIO 3 esittää ensimmäisessä näkymässä 300 ja toisessa näkymässä 310 vaihtoehtoisia toteutustapoja kolmiorakenteelle 107.

Ensimmäinen näkymä 300 esittää kolmiorakenteen 107 sivulta tarkasteltuna ja osan telaketjusta 102. Kaapelivetäjän 100 runkoon 101 on hitsattu kannike 301 ja rungon 101 vastakkaisella puolella on toinen, vastaavanlainen kannike, jonka keskellä on reikä akselia varten.

Ensimmäisessä näkymässä 300 ensimmäisen sivan 108 pää ja toisen sivun 109 pää on kiinnitetty ainakin yhdellä akselilla 110 kannikkeen 301 ja toisen kannikkeen kautta runkoon 101. Tässä toteutustavassa kalmiorakenteen 107 kiinnittämisessä käytetään vain — yhtä akselia eli akselia 302. Akselin 302 pää on näkyvissä, koska edellisessä kuviossa esitetty käsin kierrätiövä kappale on irrotettu akselista 302.

Toinen näkymä 310 esittää toisenlaisen kolmiorakenteen 107 sivulta tarkasteltuna ja osan telaketiusta 102. Kolmiorakenteen 107 kiinnittämisessä ronkoon 101 käytetään ainakin yhtä akselia 110 sisältäen tässä suoritusimuodossa ensimmäisen akselin 311 ja — toisen akselin 312, jotka ovet esimerkiksi pultteja. Ensimmäinen akseli 311 kiinnittää kolmiorakenteen 107 ensimmäisen sivun 108 ensimmäisen kannikkeen 313 kautta kaapelivetäjän 100 runkoon 101 ja toinen skseli 312 kiinnittää toisen sivun 109 toisen kannikkeen 314 kautta runkoon 1901. Kiinnityksessä käytetään esimerkiksi muttereita.

Myös toisessa näkymässä 310 loitontaja 114 toimii samalla tavalla kuin edellä. 206 — Tarkemmin sanoen, kon loitontajsa 114 pidennetään käyttäjän toimesta, ensimmäinen pyörä 105 ja toinen pyörä 106 lähestyvät telaketjua 162.

KUVIO 4 esittää kolmiorakenteen 107 osalta sellaisen kaapelivetäjän 100, joka on varustettu pyöräryhmillä. Tämän kaapelivetäjän 100 suoritusmuodon tarkoituksena on painaa kaapelia useammalla kuin kahdella pyörällä vasten teleketjua 102, jolloin telekstiu 1042 sas pitävämmän otteen kaapelista.

Kaapelivetäjä 100 sisältää ensimmäisen akselin 401 ensimmäisen pyörärylmäi 402 kiinnittämiseen kannattimestaan 403 kolmiorakenteen 107 ensimmäiseen sivuun 108.

Kaapelivetäjä 100 sisältää lisäksi toisen akselin 404 toisen pyöräryhmän 405 kiinnittämiseen kannattimestaan 406 kolmiorakenteen 107 toiseen sivuun 109.

Kolmiorakenteen 107 sisältämissä pyörärvhmissä ensimmäinen pyörä 105 ja ainakin yksi muu pyörä 407 sisältyvät ensimmäissen pyöräryhmään 402 ja toinen pyörä 106 ja ainakin yksi muu pyörä sisältyvät toiseen pyöräryhmään 405.

Eräässä suoritusmuodossa ensimmäinen pyörä 103 ja toinen pyörä 106 ovat

S — araitomis, koska ne kuoipikin sisältävät kitkapinnan 408. Eräässä suoritusmuodossa kaikki ensimmäiseen pyöräryhmään 402 sisältyvät pyörät ja kaikki toiseen pyöräryhmään 405 sisältyvät pyörät ovat kitkapintaisia.

KUVIO 5 esittää sivulia tarkasteltuna pikalukituksella 500 kiinnitettävän kolmiorakontsen 107 kaapelivetäjän 100 yläpuololiä, kon lakitusta olo vielä suoristin. — Lukitustanko 501 toimii kaapelivetäjässä 100 ainakin yhtenä akselina 110 kolmiorakenteen 107 kainnittämiseksi runkoon 161.

Runko 101 sisälää ainakin yhden läpiviennin lukitustangolle 501. Kuvion 5 esittämässä saorimusmuodossa läpivientejä on kaksi kpl, yksi Whkitustssson 501 vinpäriliä ja toinen rungon 101 vastakkaisella puoiella. Kolmiorakenteen 107 ensimmäisen sivun 108 — päähän on muodostettu lukituksessa josvvittava hssnikkaosa 502.

Kuvion 5 esittämässä suoritusmuodossa haarukkaosa 502 on erillinen kappale, joka Bifssamsella liitetty ensimmäiseen sivuun 108. Ensimmäinen sivu 108, kaarukkaosa 502 ja toinen sivu 109 on kiinnitetty toisiinsa esimerkiksi pulttimuatteriliitoksella 503.

Eräässä toisessa suorittusmuodossa haamikkaosa 502 sisältyy jo valmistusvaiheessa — ensimmäisesn sivuun 103.

KUVIO 6 esittää pikalukituksen yksityiskohtia kolmessa näkymässä.

Ensimmäisessä näkymässä 600 runkoa 101 ja telaketjua 102 tarkastellaan lintuperspektiivistä. Lokitustanko 501 ulottua rungon 101 läpi, jolen sen pää 601 ja toinen pää 602 ovat näkyvissä. Päähän 601 on muodostettu ohennus 603. Ohennuksen 603 — kohdalla lukitustangon 501 läpimitta on pienempi kuin muualla lukitustangossa 501.

Toinen pää 602 sisältää vastaavanlaisen ohenmiksen.

Toinen näkymä 610 esittää sivulta tarkasteltuna lukitustangon 501 ja haarukkaosan 502. Haarokkaosa 502 sisältää leikkauksen 611, joka laajenee ympyrän muotoiseksi läpivienniksi 612. Ohennuksen kohdalla lukitustangon 501 läpimittaa on — merkitty katkoviivoille. Tämä läpimitta on vähemmän kuin leikkauksen 611 leveys.

Kolmas näkymä 620 esitiää sivulta tarkasteltuna haarakkaasan 502 ja lukitustangon 501 sen jälkeen, kun haarukkaosa 502 on viety leikkauksen 611 kautta kohti tukitustankoa 501. Tällöin lukitustanko 501 sijoittuu haarukkaosan 502 sisälle, tärksenmin sanoen, ympyrän muotoiseen läpivientiin 612. Tämän jälkeen haarukkaosa 502 on inkiitävissa lukitustankoon 501 Bikutamalla lukitustankoa 501 siten, että sen ohennas siirtyy haarukkaosan 502 ulkopuolelle. Bräässä suoritusmuodossa kaapelivetäjän runkoon on kiinnitetty (hitsaamalla) stoppari 621, joka estää haarukkaosan 302 painumisen Han alas eli sieppari 621 varmistaa lukitustangon 501 liikkuvuuden.

KUVIO 7 esittää vetonupilla 701 ja stopparilla 621 varustetun pikalukituksen j0 — kaapelivetäjään 100. Eräässä suoritusmuodossa lukitustangon päähän on muodostettu kierteet ja vetonuppi 701 sisältää kierteille vastakierteet vetonupin 701 kiinnittämiseksi lukitustangon päähän. Vetonupista 701 vetämällä (tai työntämällä) kitustangon oheonus siirtyy haarukkaosan 502 ulkopuolelle. Näin kolmiorakenne 107 lukkiutuu haarukkaosasta 502 lukitustankoon ja rungon 101 vastakkaisella puolella vastaavaniaisesta haarukkaosasta — jukitustanson vastakkaiseen päähän.

Kolmiorakenne 107 on irrotettavissa rungosta 101 vetonupista 701 vetämällä (tai työntämällä) siten, että lukitustangon ohennus siirtyy hasrakkaosan 502 sisälle.

Keksintö määrtetään oheisten suojavaatimusten puitteissa.

Claims (7)

Suojavaatimukset

1. Kaapelivetäjä (190) kaapelin asemukseen sisältäen rungon (181), telaketjun (102) kitkapinnalla (103), s voimanlähteen (104) telaketjun (192) pyörittämiseen ja ensimmäisen pyörän (105) ja toisen pyörän (106) kaapelin puristamiseen telaketjua vasten, tunnettu siitä, että kaapelivetäjä (100) sisältää lisäksi kolmiorakenteen (107) siten, että kolmiorakenteessa (107) ensimmäinen pyörä (105) sijoittuu ensimmäiselle sivulle (108) ja toinen pyörä (106) sijoittuu toiselle sivulle (109) ja ensimmäisen sivun (108) pää ja toisen sivun (109) pää on kiinnitettävissä ainakin yhden akselin (110) välityksellä runkoon (101) ja kolmiorakenteessa (107) kolmas sivu (111) sijoittuu ensimmäisen sivun (108) — vastakkaisen pään (112) ja toisen sivun (109) vastakkaisen pään (113) väliin ja kolmas sivu (111) sisältää loitontajan (114) ensimmäisen pyörän (105) ja toisen pyörän (106) lähentämiseen ja loitontamiseen toisistaan, mainitun loitontamisen saadessa aikaan kaapelin puristamisen ensimmäisellä pyörällä (105) ja toisella pyörällä (106) telaketjun (1023 kitkapintaa (103) vasten.

2. Suojavaatimuksen | mukainen kaapelivetäjä, tunnettu siitä, että kaapelivetäjään sisältyvä runko (101) on valmistettu alumiinista.

3. Suojavaatimuksen I mukainen kaapelivetäjä, tunnettu siitä, että kaapeliveläjään sisältyvä voimanlähde (104) on kestomagneettimoattori (201).

4. Suojavaatimuksen 3 mukainen kaapelivetäjä, tunnettu siitä, että — kaäpelivetäjä sisäliää taajuusemmttajan (202) kestomagneettimoottorin (201) tehon säätämiseen.

3 TUSAN ARR Ne rauutainen EsanoliusiSst tu nye fia Stå ra e KITE SHELITRIKEO A JUNKIIGOST HIPC VOIR, TRAD LITE SIH], STS oats INSERT x TERE KAIPEÄUVTTÄJÄ nana ensimmäisen skselän (401) snaimmäisen ovirivehmdn (9021 kää ttätystesen ASKTAITIAISS SA ENSO SULI KÄISTTATIASSKAL JOY TOT YRITTÄÄ IAS KONNAT SSSon A KANA ÄNDE NENÄ i EASY E 2 2 a kA. . N an timastaan SAY en borden asters [STY encisassiäismesn olu VERY I KIRRVRMÄVEVESTÄRN {3} koinnoraxeniosn LIT ONSUMINSAISOST SIVIRIT Å JUS 3 ja . x E s inisen akselin FAGAN Sadeen syöiisiäsyukmän [ADS kimmnittiäisussen kannatti + så KAAN : < Xa SE S aan i s x IR ITE TIGA SENATE aE 3 loisen akselin {404} (Ison pyöräryimän (805) Kunumtiäniseen kannallimestaan CAREY Podani fn KAAT E s so : LARRY kalmiaraiesssen FTETY miesen sövana (003 ja svärämhmissä (SVD KOIKIÄIKKKKVINSSÄ 11073 PYIISESDN SEVERE GTUO) 18 PYÖLITYPDEMISSÄ misirmiisen mehei [1881 is ainakin vesi muu ude (SYTY eiekituvt KUSUÄISST PyÖTÄ (1) ja STEIN YKSI MUT Pyörä (AU) sivääyvät KYS TÖITÄ ISOSTI UV reer aR ey KÄYTÄ & LNSTTIMAISOTSTT PYHTÄTPÄIÄVSIN ISÄLLÄ JA nin M KA SESTA x at 2 x e kinen svar OEY im ainatin yksi MUN JÄÄ eie älyät eur matt SCT rh ns IOIED PYSTÄ (UD j& RSINANIN Y KSI MUN Yta SIKKMÄYTÄT IOINSON PYOTRIVNHTRSäN + < J KS Se 4:n SAIT ie OSUSN € tuman LF SEAWAY | mubtksinen Esanoliusituä FP TV ; ber RES 3 O, SUOJA VAATINTINSEn I RMUNAINen Kaääapoäivälätä, LUnKet Tar mitä, otta x O > s x Te SYYS N SA EKS su x s o WARREN sae irda nakki of false SOON deveos VAAPEÄVSÄÄÄ SSKÄÄNKÄ PIKKÄIKÄUÄSSET EOS), JOSSA "ne Ne SAN Ytan I a < < Kema a ka a . abana been TET sisältävä ut tuskaisen DSS nimi inatt NN 5nd a ODSNNUKSEN {HULSE SISÄAVÄ OUKIMISIANSKSS L201; jol minskiä ylienä akseima LM Rahvunvralevatses © LT käsnistämieekui oysianan OT JARU KOINUOT axenieen JAU i} Mmmitsömssty TROON JUU i x is L ESAN issa KLS So Kn . JN veneen £ÄSVSN mäsää Tenis aivusiv otaeisans Pärsiaistamaaä YIN STL: cides ESA; id ruoko JETT SIS SARANIS VIGO TAP VITT jukuustansois OS - ATA KYT 1 4 E eairaimvalantasn STN omsimumväiss o TORN SRK i NET TONER sia § TEV) omar AKON SINT S aaa An sa a tei tan MKOHMNOTAKSINOST (SUT CRSITITAISSN SIVUN OTUS PÄÄään on muaodasteltua Le vos ede en ss FÄSTA In BARN NA vek > < Kaarakkaosa 5880) ja lukitastantko SENT) an cha tefisaises ohennukesen (HEY § a ti kaarukkassa (502) ja lukttustanko (801) on skotetiavissä ohennuksen (0033 kohdalla KA EAA od > ; x A SAAMA Ret RNY NY OM wren Tu a Rataa s a 4 n sa NAATUKXKRIOREN IN YSA Sale 14 Baarni ans CUT HIVItsvassa KKTSTat tenn ls tisnt Ve arukkaosan (S02) sisälle ja kaarokkaosa on Iukittavissa lukatustankoon likuttanalla HÄSKTVII Ku SNES san jukevmsnielies JÄNTTMNÄS AST ÄRNKRUSS HIRO DUONG, “3 Sa otavaatimuks Sv fu FSAI AT kaaneliastäit + MAT 20 : svantivnaieas siksinen kaanelivotäiä ta none ffa otis en

«

7. SUOJSVIRINNUKSEN O MUNIINON KASPOUVYSTTA, TN RA «1 vy SING, SH ltitaetamsaoan [SI säätkän fant eii Vind TEENY tt i SISTA REG [TSS J ORSA LAVI ma hire ited enteral aheoasualsen N ukuiusiangson (351) pääään {HUT} on Kiitttiieity voiosnunoi (31) ononnussoen (0033 luvatta rna: kavudksanesan FSV alla ka En likatiamiseksi kasrukkaosan (502) ukopuotelle.