FI13460Y1

FI13460Y1 - Kiinnitysjärjestely

Info

Publication number: FI13460Y1
Application number: FIU20234077U
Authority: FI
Inventors: Juha Rämö
Original assignee: Parma Oy
Priority date: 2023-06-30
Filing date: 2023-06-30
Publication date: 2023-09-06

Abstract

Kiinnitysjärjestely (100) rappausverkon (120) kiinnittämiseksi puuelementtiin (110), joka kiinnitysjärjestely (100) käsittää: puuelementin (110), rappausverkon (120), jolla on puuelementtiä kohti oleva ensimmäinen pinta (121), joka on sovitettu asetettavaksi kohti puuelementtiä (110) ja vastakkainen toinen pinta (122), eristeen (130), joka on sovitettu asetettavaksi puuelementin (110) ja rappausverkon (120) väliin, ja kiinnitysvälineen (160), tunnettu siitä, että kiinnitysjärjestely (100) käsittää yhden tai useamman kiinnitysosan (150), joka on sovitettu asetettavaksi rappausverkon (120) toiselle pinnalle (122) ja joka kiinnitysosa (150) on sovitettu vastaanottamaan kiinnitysväline (160), joka on sovitettu ulottumaan eristeen (130) läpi puuelementtiin (110).

Description

KIINNITYSJÄRJESTELY

TEKNIIKAN ALA

[001] Esillä oleva keksintö koskee kiinnitysjärjestelyä. Erityisesti keksintö koskee kiinnitysjärjestelyä rappausverkon kiinnittämiseksi puuelementtiin.

TAUSTA

[002] Yleisesti käytetty julkisivurakenne käsittää sisäpintamuottia vasten valettavan kantavan tai ei-kantavan teräsbetonisen sisäkuoren ja lämmöneristeen. Lämmöneristeen päällä voi olla tehtaalla tehty pohja- ja täyttörappaus. Näiden päälle voidaan vielä tehdä sauma- ja pintarappaus työmaalla Rappauskerroksia varten lämmöneristeen päälle — kiinnitetään rappausverkko rappauskiinnikkeillä, eli U-haoilla, jotka ankkuroivat rappausverkon teräsbetoniin. Rappauskiinnikkeet asetetaan paikalleen ennen kuin betoni on täysin kovettunut, joten ne kiinnittyvät betoniin sen kovettuessa lopulliseen kovuuteensa.

[003] Julkisivurakenteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi on tullut ajankohtaiseksi korvata teräsbetoninen sisäkuori puuelementillä. Tässä tapauksessa perinteisesti käytetyt — rappauskiinnikkeet eivät sovellu rappausverkon kiinnittämiseksi puuelementtiin. Näin ollen on tullut tarve kehittää rappausverkon kiinnitystä.

YHTEENVETO

[004] Esillä olevan suoritusmuotojen tavoitteena on tarjota luotettava, helppo ja

S

S yksinkertainen tapa kiinnittää rappausverkko puuelementtiin.

O 20 — [005] Kiinnitysjärjestely rappausverkon kiinnittämiseksi puuelementtiin käsittää:

O

0 — puuelementin,

I a — rappausverkon, jolla on puuelementtiä kohti oleva ensimmäinen pinta, joka on

N sovitettu asetettavaksi kohti puuelementtiä ja vastakkainen toinen pinta,

O

I — eristeen, joka on sovitettu asetettavaksi puuelementin ja rappausverkon väliin, ja

N

S 25 — kiinnitysvälineen, >”

jossa kiinnitysjärjestely käsittää yhden tai useamman kiinnitysosan, joka on sovitettu asetettavaksi rappausverkon toiselle pinnalle ja joka kiinnitysosa on sovitettu vastaanottamaan kiinnitysväline, joka on sovitettu ulottumaan eristeen läpi puuelementtiin.

[006] Yllä — kuvatulla — kiinnitysjärjestelyllä — saavutetaan — merkittäviä — etuja.

Kiinnitysjärjestely mahdollistaa rappausverkon kiinnittämisen puuelementtiin tukevasti ja luotettavasti. Kiinnitysosa pitää rappausverkon oikeassa korossa ja ottaa kiinnitysvälineen asentamisesta syntyvät kiinnitysvoimat vastaan. Kiinnitysvälineenä voidaan käyttää yleisesti saatavilla olevia puuruuveja tai -nauloja, joten kiinnittäminen on helppoa ja yksinkertaista.

PIIRUSTUSTEN LYHYT ESITTELY

[007] Seuraavassa keksinnön eräitä sovellutusmuotoja kuvataan seikkaperäisemmin viittauksin oheisiin piirustuksiin, joissa:

KUVASSA 1 on esitetty kiinnitysjärjestely,

KUVASSA 2 on esitetty kiinnitysosa,

KUVASSA 3 on esitetty kiinnitysosa, jonka sivuosuudet käsittävät aukot,

KUVASSA 4 on esitetty kiinnitysosa, jonka ensimmäinen sivuosuus ja toinen sivuosuus käsittävät ensimmäisen osuuden ja toisen osuuden, jotka ovat erotettu toisistaan kiinnitysosan pituussuunnassa,

KUVASSA 5 on esitetty vaihtoehto kuvan 4 kiinnitysosalle, ja

KUVASSA 6 on esitetty kiinnitysosa, joka käsittää kiinnitysosuuden.

N

O

N

S 20 ESIMERKINOMAISTEN SOVELLUTUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN = KUVAUS = a [008] Tässä asiayhteydessä ilmaisulla ”kiinnitysosan pituussuunta” tarkoitetaan

S kiinnitysosan pisimmän sivun mukaista suuntaa. 5

S [009] Tässä = asiayhteydessä ilmaisulla ”rappausverkon pinta” tarkoitetaan > 25 — rappausverkon laajinta pintaa.

[0010] Tässä asiayhteydessä ilmaisulla ”puuelementti” tarkoitetaan elementtiä, joka käsittää puuta. Puuelementti voi olla esimerkiksi monikerroksinen puuviilutuote, kuten viilupuulevy.

[0011] Tässä asiayhteydessd ilmaisulla ”syvennyksen syvyys? tarkoitetaan — kiinnitysosan ulkopinnan ja syvennyksen sisäpinnan välistä etäisyyttä.

[0012] Tässä asiayhteydessä ilmaisulla ”kiinnitysosan ulkopinta? tarkoitetaan kiinnitysosan pintaa, joka osoittaa poispäin rappausverkosta, kun kiinnitysosa on asetettu paikoilleen rappausverkon pinnalle.

[0013] Tässä asiayhteydessä ilmaisulla ”syvennyksen sisäpinta? tarkoitetaan —syvennyksen pintaa, joka osoittaa kohti rappausverkkoa, kun kiinnitysosa on asetettu paikoilleen rappausverkon pinnalle siten, että syvennys ulottuu kohti eristettä.

[0014] Kiinnitysjärjestely 100 rappausverkon 120 kiinnittämiseksi puuelementtiin 110, joka kiinnitysjärjestely 100 käsittää: — puuelementin 110, — rappausverkon 120, jolla on puuelementtiä kohti oleva ensimmäinen pinta 121, joka on sovitettu asetettavaksi kohti puuelementtiä 110 ja vastakkainen toinen pinta 122, — eristeen 130, joka on sovitettu asetettavaksi puuelementin 110 ja rappausverkon 120 väliin, ja — kiinnitysvälineen 160, — jossa kiinnitysjärjestely 100 käsittää yhden tai useamman kiinnitysosan 150, joka on sovitettu asetettavaksi rappausverkon 120 toiselle pinnalle 122 ja joka kiinnitysosa 150 on sovitettu vastaanottamaan kiinnitysväline 160, joka on sovitettu ulottumaan eristeen 130 läpi

S puuelementtiin 110. 8 [0015] Kiinnitysjärjestely mahdollistaa rappausverkon kiinnittämisen puuelementtiin > 25 — tukevasti ja luotettavasti. Kiinnitysosa pitää rappausverkon oikeassa korossa ja ottaa z kiinnitysvälineen asentamisesta syntyvät kiinnitysvoimat vastaan. Kiinnitysvälineenä

N voidaan käyttää yleisesti saatavilla olevia puuruuveja tai -nauloja, joten kiinnittäminen on

I helppoa ja yksinkertaista.

N

O

S [0016] KUVASSA 1 on esitetty kiinnitysjärjestely 100. Kiinnitysjärjestely 100 — käsittää puuelementin 110, rappausverkon 120 ja eristeen 130 puuelementin 110 ja rappausverkon 120 välissä Rappausverkolla 120 puuelementtiä 110 kohti oleva ensimmäinen pinta 121 ja vastakkainen toinen pinta 122. Kiinnitysosa 150 on asetettu rappausverkon 120 toiselle pinnalle 122. Kiinnitysväline 160 ulottuu kiinnitysosasta 150 eristeen läpi 130 puuelementtiin 110.

[0017] Kiinnitysosa 150 voi olla pitkänomainen, pyöreä tai soikea levymäinen kappale. Näin ollen kiinnitysosasta on mahdollista valmistaa riittävän ohut, että se ei erotu rappauksen alta.

[0018] KUVASSA 2 on esitetty kiinnitysosa 150. Tässä esimerkissä kiinnitysosa 150 on pitkänomainen levymäinen kappale. Kiinnitysosan 150 pituus on suurempi kuin sen — leveys Kiinnitysosa 150 on asetettu rappausverkon 120 pinnalle.

[0019] Kiinnitysosa 150 voi käsittää syvennyksen 153, joka ulottuu kohti eristettä 130, kun kiinnitysjärjestely 100 on kasattu. Näin ollen kiinnitysvälineen, kuten ruuvin tai naulan, kanta on mahdollista asettaa syvennykseen. Tällöin kanta jää kiinnitysosan pinnan tasolle tai hieman kiinnitysosan pintaa alemmalle tasolle. Näin ollen kanta ei erotu —rappauksen alta. Samalla kiinnitysosan päät eivät paina rappausverkkoa eristeen sisään vaan asettavat sen oikeaan korkoon Siten myös rappausverkon korko voidaan asettaa kiinnitysosan mitoituksella halutuksi.

[0020] Syvennys 153 voi olla muodostettu kiinnitysosan 150 keskelle. Kun kiinnitysosa 150 on pitkänomainen levymäinen kappale, syvennys 153 voi olla yhtä etäällä — kiinnitysosan 150 molemmista päistä sen pituussuunnassa. Kun kiinnitysosa 150 on pyöreä levymäinen kappale, syvennys 153 voi olla muodostettu kappaleen keskelle. & [0021] Syvennyksen 153 syvyys voi olla 3-8 mm, edullisesti 3-4 mm. Näin ollen

N kiinnitysvälineen, kuten ruuvin tai naulan, kanta on mahdollista asettaa syvennykseen

S riittävän syvälle. >

I 25 [0022] Syvennys 153 voi käsittää kiinnitysreiän 154 kiinnitysvälineen 160

S vastaanottamiseksi. Näin ollen kiinnitysväline on helposti asetettavissa syvennyksen läpi, 5 eikä asennus vaadi reiän poraamista kiinnitysosaan jälkikäteen.

O

S [0023] KUVASSA 2 on lisäksi esitetty syvennys 153, joka käsittää kiinnitysreiän 154. > Tässä esimerkissä syvennys 153 ulottuu rappausverkon 120 silmän läpi kohti eristettä.

Kiinnitysreikä 154 on nelikulmainen, mutta vaihtoehtoisesti se voi olla pyöreä tai mikä tahansa muun soveltuvan muodon muotoinen.

[0024] Kiinnitysosa 150 voi olla pitkänomainen levymäinen kappale, joka käsittää ensimmäisen sivuosuuden 151 ja toisen sivuosuuden 152, jotka on yhdistetty syvennykseen 5 153. Näin ollen ensimmäinen sivuosuus ja toinen sivuosuus ankkuroivat kiinnitysosan rappausverkon pinnalle. Tällöin syvennys asettuu oikealle etäisyydelle rappausverkosta.

Lisäksi sivuosuudet jakavat kiinnityksestä aiheutuvia voimia rappausverkon pinnalle. Näin ollen kiinnityksestä tulee luotettava.

[0025] Ensimmäinen sivuosuus 151 ja toinen sivuosuus 152 voivat ulottua — vastakkaisiin suuntiin syvennyksestä 153 kiinnitysosan 150 pituussuunnassa. Näin ollen sivuosuudet jakavat kiinnityksestä aiheutuvia voimia rappausverkon pinnalla eri suuntiin.

Tämä myös varmistaa kiinnitysosan luotettavan ankkuroinnin rappausverkon pinnalle.

[0026] KUVASSA 2 on lisäksi esitetty ensimmäinen sivuosuus 151 ja toinen sivuosuus 152, jotka ulottuvat vastakkaisiin suuntiin syvennyksestä 153 kiinnitysosan 150 — pituussuunnassa. Tässä esimerkissä sivuosuudet 151, 152 ovat nelikulmaisia, mutta voivat olla myös minkä tahansa muun soveltuvan muodon muotoisia. Lisäksi tässä esimerkissä sivuosuudet 151, 152 ovat pidempiä kuin rappausverkon 120 silmän halkaisija. Näin ollen kiinnitysosa asettuu tukevasti rappausverkon pinnalle, kun rappausverkon langat tukevat sivuosuuksia. — [0027] Ensimmäinen sivuosuus 151 ja/tai toinen sivuosuus 152 voivat käsittää ainakin yhden aukon 155. Aukko 155 voi olla muodostettu sivuosuuden 151, 152 keskelle, reunaan tai muuhun soveltuvaan kohtaan. Aukon ansiosta kiinnitysosan valmistamiseen tarvitaan & vähemmän materiaalia. Lisäksi aukon tai aukkojen avulla voidaan varmistaa se, että 5 rappausverkon pinnalle ei muodostu liian laajoja yhtenäisiä pintoja, jolloin kiinnitysosa = 25 — saattaisi kuultaa rappauksen läpi. Lisäksi aukko tai aukot parantavat rappauksen : kiinnipysyvyyttä kiinnitysosan kohdalla. a

N [0028] KUVASSA 3 on esitetty kiinnitysosa 150, jonka molemmat sivuosuudet 151,

I 152 käsittävät aukot 155. Tässä esimerkissä kiinnitysosa 150 on pitkänomainen levymäinen

S kappale. Kiinnitysosan 150 pituus on suurempi kuin sen leveys. Kiinnitysosa 150 käsittää > 30 — syvennyksen 153. Syvennys 153 on muodostettu kiinnitysosan 150 keskelle. Syvennys 153 käsittää kiinnitysreiän 154 kiinnitysvälineen vastaanottamiseksi. Kiinnitysreikä 154 on nelikulmainen, mutta vaihtoehtoisesti se voi olla pyöreä tai minkä tahansa muun soveltuvan muodon muotoinen. Ensimmäinen sivuosuus 151 ja toinen sivuosuus 152 on yhdistetty syvennykseen 153. Ensimmäinen sivuosuus 151 ja toinen sivuosuus 152 ulottuvat vastakkaisiin suuntiin syvennyksestä 153 kiinnitysosan 150 pituussuunnassa. Sivuosien 151, 152 aukot 155 ovat neliskulmaisia, mutta vaihtoehtoisesti ne voivat olla pyöreitä tai minkä tahansa muun soveltuvan muodon muotoisia. Tässä esimerkissä aukko 155 on muodostettu molempiin sivuosiin 151, 152, mutta se voisi olla muodostettu vain toiseen sivuosaan.

Vaihtoehtoisesti sivuosassa tai sivuosissa 151, 152 voi olla useita aukkoja 155. Aukot 155 voivat olla erimuotoisia ja erikokoisia.

[0029] Ensimmäinen sivuosuus 151 ja/tai toinen sivuosuus 152 voivat käsittää ensimmäisen osuuden 151a, 152a ja toisen osuuden 151b, 152b, jotka on erotettu toisistaan kiinnitysosan 150 pituussuunnassa. Näin ollen ainakin toinen sivuosuus 151, 152 voi olla haarukkamainen. Ensimmäisen osuuden 151a, 152a ja toisen osuuden 151b, 152b väliin muodostuu siis avoin osuus. Sivuosuus 151, 152 voi olla avoin kiinnitysosan 150 — pituussuuntaisesta päästä. Tällaisen muotoilun ansiosta kiinnitysosan valmistamiseen tarvitaan vähemmän materiaalia. Lisäksi avoimen osuuden avulla voidaan varmistaa se, että rappausverkon pinnalle ei muodostu liian laajoja yhtenäisiä pintoja, jolloin kiinnitysosa saattaisi kuultaa rappauksen läpi. Lisäksi avoin osuus parantavat rappauksen kiinnipysyvyyttä kiinnitysosan kohdalla. — [0030] KUVASSA 4 on esitetty kiinnitysosa 150, jonka ensimmäinen sivuosuus 151 ja toinen sivuosuus 152 käsittävät ensimmäisen osuuden 151a, 152a ja toisen osuuden 151b, 1520, jotka ovat erotettu toisistaan kiinnitysosan 150 pituussuunnassa. Kiinnitysosa 150 on pitkänomainen levymäinen kappale. Kiinnitysosan 150 pituus on suurempi kuin sen leveys.

S Kiinnitysosa 150 käsittää syvennyksen 153. Syvennys 153 on muodostettu kiinnitysosan 150 © 25 — keskelle. Syvennys 153 käsittää kiinnitysreiän 154 kiinnitysvälineen vastaanottamiseksi.

S Tässä esimerkissä kiinnitysreikä 154 on nelikulmainen, mutta vaihtoehtoisesti se voi olla

I pyöreä tai minkä tahansa muun soveltuvan muodon muotoinen. Ensimmäinen sivuosuus 151

N ja toinen sivuosuus 152 on yhdistetty syvennykseen 153. Ensimmäinen sivuosuus 151 ja

S toinen sivuosuus 152 ulottuvat vastakkaisiin suuntiin syvennyksestä 153 kiinnitysosan 150

N 30 — pituussuunnassa. Ensimmäisen osuuden 151a, 152a ja toisen osuuden 151b, 152b välissä on

S rako. Näin ollen sivuosuudet 151, 152 ovat haarukkamaisia. Tässä esimerkissä sekä ensimmäinen sivuosuus 151 että toinen sivuosuus 152 käsittävät kaksi mainittua osuutta

151a, 152a, 151b, 152b, mutta vaihtoehtoisesti vain toinen sivuosuus voi käsittää kaksi mainittua osuutta. Näin ollen toinen sivuosuus voi olla yhtenäinen tai siinä voi olla yksi tai useampi aukko 155.

[0031] KUVASSA 5 on esitetty vaihtoehto KUVAN 4 kiinnitysosalle 150. Tässä — esimerkissä kiinnitysosa 150 on lankamainen. Kiinnitysosan 150 pituus on suurempi kuin sen leveys. Kiinnitysosa 150 käsittää syvennyksen 153. Syvennys 153 on muodostettu kiinnitysosan 150 keskelle. Syvennys 153 käsittää kiinnitysreiän 154 kiinnitysvälineen vastaanottamiseksi. Kiinnitysreikä 154 on nelikulmainen, mutta vaihtoehtoisesti se voi olla pyöreä tai minkä tahansa muun soveltuvan muodon muotoinen. Ensimmäinen sivuosuus ja — toinen sivuosuus on yhdistetty syvennykseen 153. Ensimmäinen sivuosuus ja toinen sivuosuus = ulottuvat — vastakkaisiin — suuntiin —syvennyksestä — kiinnitysosan 150 pituussuunnassa. Ensimmäinen sivuosuus ja toinen sivuosuus käsittävät ensimmäisen osuuden 151a, 152a ja toisen osuuden 151b, 152b, jotka on erotettu toisistaan kiinnitysosan 150 pituussuunnassa.

[0032] Kiinnitysväline 160 voi olla sovitettu asetettavaksi ylöspäin 20-40 asteen kulmaan, edullisesti 30 asteen kulmaan, puuelementin 110 muodostaman tason suhteen.

[0033] KUVASSA 1 on esitetty, että kiinnitysväline 160 ulottuu ylöspäin kulmassa a puuelementin muodostaman tason suhteen. Kulma a voi olla 20—40 astetta, edullisesti noin 30 astetta. — [0034] Kiinnitysosa 150 voi käsittää kiinnitysosuuden 156, joka on sovitettu ulottumaan eristeeseen 130. Kiinnitysosuuden ansiosta kiinnityspistettä voidaan siirtää lähemmäksi puuelementtiä. Näin ollen voidaan saavuttaa vielä luotettavampi rappausverkon

S kiinnitys, koska kiinnitysosa pysyy paremmin paikoillaan.

S [0035] Kiinnitysosuus 156 voi käsittää kiinnitysreiän 154 kiinnitysvälineen 160 > 25 — vastaanottamiseksi. Näin ollen kiinnitysväline on helposti asetettavissa syvennyksen läpi,

E eikä asennus vaadi reiän poraamista kiinnitysosaan jälkikäteen.

S [0036] KUVASSA 6 on esitetty kiinnitysosa 150, joka käsittää kiinnitysosuuden 156. 5 Tässä esimerkissä kiinnitysosa 150 on lankamainen pitkänomainen kappale.

S Vaihtoehtoisesti kiinnitysosa 150 voi olla pitkänomainen levymäinen kappale. Kiinnitysosa 150 on sovitettu asetettavaksi rappausverkon pinnalle 120. Kiinnitysosa 150 ja kiinnitysosuus 156 voivat olla yhtä yhtenäistä kappaletta tai kiinnitysosuus 156 voi olla liitetty kiinnitysosaan 150. Kiinnitysosuus 156 voi olla sovitettu ulottumaan eristeeseen.

Kiinnitysosuus 156 voi olla sovitettu ulottumaan eristeen rappausverkon puoleiselle pinnalle, kun kiinnitysjärjestely on kasattu. Kiinnitysosuus 156 voi ulottua esimerkiksi 20- 40asteen kulmassa, edullisesti noin 30 asteen kulmassa, puuelementin muodostaman tason suhteen kohti eristettä, kun kiinnitysosa 150 on asetettu rappausverkon pinnalle. Kulma voi olla edullisesti ylöspäin puuelementin muodostaman tason suhteen. Kiinnitysosuus 156 käsittää kiinnitysreiän 154 kiinnitysvälineen vastaanottamiseksi. Kiinnitysosuuden 156 ollessa lankamainen, kiinnitysreikä 154 voi olla muodostettu kiinnitysosuuteen 156 — taivuttamalla kiinnitysosuuden 156 pää ympyrämäiseksi, kuten tässä KUVAN 6 mukaisessa esimerkissä on esitetty. Vaihtoehtoisesti kiinnitysosuuden 156 päähän voi olla muodostettu reikä esimerkiksi poraamalla.

[0037] Puuelementti 110 voi olla monikerroksinen puuviilutuote, kuten viilupuulevy.

[0038] Kiinnitysosa 150 voi olla valmistettu muovista tai metallista kuten — ruostumattomasta teräksestä. Kiinnitysosan 150 ollessa levymäinen kappale, se voi olla leikattu metallilevystä ja muokattu haluttuun muotoon muodostamalla siihen syvennys 153.

[0039] Rappausverkko 120 voi olla metallinen verkko, jossa on lukuisia silmiä.

Rappausverkko 120 voi olla esimerkiksi kuumasinkitty teräsverkko.

[0040] Eriste 130 voi olla lämmöneriste, esimerkiksi mineraalivilla, puukuituvilla, — polyuretaani tai näistä muodostettu eristelevy.

[0041] Kiinnitysväline 160 voi olla ruuvi, naula tai vastaava kiinnittämiseen soveltuva ™ väline. 2

O [0042] Rakennuselementti voi käsittää jonkin edellisen suojavaatimuksen mukaisen = kiinnitysjärjestelyn 100. Näin ollen rakennuselementti voi käsittää puuelementin 110,

I 25 — rappausverkon 120 ja eristeen puuelementin 110 ja rappausverkon 120 välissä. a Rappausverkko 120 voi olla kiinnitetty puuelementtiin 110 yhden tai useamman

S kiinnitysosan 150 avulla, jonka kiinnitysosan 150 läpi kiinnitysväline 160 ulottuu eristeen 5 130 läpi puuelementtiin 110. 5

VIITENUMEROLUETTELO kiinnitysjärjestely rappausverkko

S

N

O

N

O

<Q

O

I a a

MN

O

<t

O

N

O

N

D

Claims

SUOJA VAATIMUKSET

1. Kiinnitysjärjestely (100) rappausverkon (120) kiinnittämiseksi puuelementtiin (110), joka kiinnitysjärjestely (100) käsittää: — puuelementin (110), — rappausverkon (120), jolla on puuelementtiä kohti oleva ensimmäinen pinta (121), joka on sovitettu asetettavaksi kohti puuelementtiä (110) ja vastakkainen toinen pinta (122), — eristeen (130), joka on sovitettu asetettavaksi puuelementin (110) ja rappausverkon (120) väliin, ja — kiinnitysvälineen (160), tunnettu siitä, että kiinnitysjärjestely (100) käsittää yhden tai useamman kiinnitysosan (150), joka on sovitettu asetettavaksi rappausverkon (120) toiselle pinnalle (122) ja joka kiinnitysosa (150) on sovitettu vastaanottamaan kiinnitysväline (160), joka on sovitettu ulottumaan eristeen (130) läpi puuelementtiin (110).

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa kiinnitysosa (150) on pitkänomainen, pyöreä tai soikea levymäinen kappale.

3. Jonkin edellisen suojavaatimuksen mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa kiinnitysosa (150) käsittää syvennyksen (153), joka ulottuu kohti eristettä (130), kun kiinnitysjärjestely (100) on kasattu.

4. Suojavaatimuksen 3 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa syvennyksen (153) 2 syvyys on 3-8 mm, edullisesti 3-4 mm. O N 25

3 5. Suojavaatimuksen 3 tai 4 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa syvennys (153) & käsittää kiinnitysreiän (154) kiinnitysvälineen (160) vastaanottamiseksi. i

N 6. Jonkin edellisen suojavaatimuksen 2-5 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa I 30 kiinnitysosa (150) on pitkänomainen levymäinen kappale, joka käsittää ensimmäisen S sivuosuuden (151) ja toisen sivuosuuden (152), jotka on yhdistetty syvennykseen > (153).

7. Suojavaatimuksen 6 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa ensimmäinen sivuosuus (151) ja toinen sivuosuus (152) ulottuvat vastakkaisiin suuntiin syvennyksestä (153) kiinnitysosan (150) pituussuunnassa.

8. Suojavaatimuksen 6 tai 7 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa ensimmäinen sivuosuus (151) ja/tai toinen sivuosuus (152) käsittää ainakin yhden aukon (155).

9. Jonkin edellisen suojavaatimuksen 6-8 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa ensimmäinen sivuosuus (151) ja/tai toinen sivuosuus (152) käsittävät ensimmäisen osuuden (151a, 152a) ja toisen osuuden (151b, 152b), jotka on erotettu toisistaan kiinnitysosan (150) pituussuunnassa.

10. Jonkin edellisen suojavaatimuksen mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa kiinnitysosa (150) käsittää kiinnitysosuuden (156), joka on sovitettu ulottumaan eristeeseen (130).

11. Suojavaatimuksen 10 mukainen kiinnitysjärjestely (100), jossa kiinnitysosuus (156) käsittää kiinnitysreiän (154) kiinnitysvälineen (160) vastaanottamiseksi.

12. Jonkin edellisen suojavaatimuksen mukainen kiinnitysjarjestely (100), jossa kiinnitysväline (160) on sovitettu asetettavaksi ylöspäin 20-40 asteen kulmaan, edullisesti 30 asteen kulmaan, puuelementin (110) muodostaman tason suhteen.

13. Jonkin edellisen suojavaatimuksen mukainen kiinnitysjarjestely (100), jossa puuelementti (110) on monikerroksinen puuviilutuote, kuten viilupuulevy. S S 25

14. Rakennuselementti, tunnettu siitä, että rakennuselementti käsittää jonkin edellisen © suojavaatimuksen mukaisen kiinnitysjérjestelyn (100). o O I a a K K O <t O N O N >”