FI13408Y1 - Järjestely kuiturainakoneen perälaatikon kärkilistan aseman mittaamiseksi - Google Patents

Abstract

Järjestely kuiturainakoneen perälaatikon kärkilistan aseman mittaamiseksi, johon järjestelyyn (10) kuuluu - kärkilistaa (12) seuraamaan sovitettavissa oleva referenssipiste (14), - mittausvälineet (15) referenssipisteen (14) aseman määrittämiseksi perälaatikon (13) ulkopuolelta, tunnettu siitä, että - mittausvälineisiin (15) kuuluu kaksi anturia (19, 20) referenssipisteen (14) aseman määrittämiseksi kaksiulotteisesti, - kukin antureista (19, 20) on varustettuna kahdella kiinnityspisteellä (19.1, 19.2, 20.1, 20.2), joista - ensimmäisestä kiinnityspisteestään (19.1, 20.1) anturit (19, 20) on sovitettuina seuraamaan referenssipistettä (14), - toisesta kiinnityspisteestään (19.2, 20.2) anturit (19, 20) on sovitettuina perälaatikon (13) kiinteän runkorakenteen (49) yhteyteen siten, että toisten kiinnityspisteiden (19.2, 20.2) välinen etäisyys (D) on vakio.

Description

JÄRJESTELY KUITURAINAKONEEN PERÄLAATIKON KÄRKILISTAN ASEMAN

MITTAAMISEKSI

Keksinnön kohteena on järjestely kuiturainakoneen perälaatikon kärkilistan aseman mittaamiseksi, johon järjestelyyn kuuluu - kärkilistaa seuraamaan sovitettavissa oleva referenssi- piste, - mittausvälineet referenssipisteen aseman määrittämiseksi perälaatikon ulkopuolelta.

Kuiturainakoneen perälaatikosta massasuihkua syötetään ylähuu- len ja alahuulen välisestä aukosta viiraosalle rainanmuodos- tusta varten. Aukkoa voidaan säätää eri tavoin. Perälaatikon huuliaukolla ja huulierolla tarkoitetaan perälaatikon alahuulen kärjen ja ylähuuleen järjestetyn kärkilistan kärjen välistä pysty ja vaakasuuntaista etäisyyttä. Näillä suureilla on erit- täin suuri vaikutus paperinvalmistusprosessiin ja paperin lop- puominaisuuksiin. Huulierolla säädetään massasuihkun osumiskoh- taa viiralle ja huuliaukolla viiralle tulevan massakerroksen paksuutta. Mittauksen tulisi olla mahdollisimman tarkka, jotta koneenohjauksen virtauslaskentoihin syötettävät huuliero ja huuliaukko olisivat totuudenmukaisia ja eivätkä aiheuttaisi tä- ten ongelmia prosessin hallinnassa (mm. virtausmäärät olisivat 0 oikeita).

N 25

S Tunnettua tekniikkaa edustaa perälaatikon huuliaukon ja huu- 2 lieron mittaaminen kahdella LVDT-lineaarianturilla. Koska huu-

E lialueella pitää mitata sekä vaaka- että pystysuuntaista lii- — kettä, mittauksen toteutus lineaariantureilla on hankalaa. Jos

S 30 huulieroa tai huuliaukkoa muutetaan, niin muutosliikkeellä on

N yleensä vaikutus myös toiseen mitattavaan suureeseen eli huu- 5 liaukon muutos muuttaa myös huulieroa ja vastaavasti päinvas- toin. Lisäksi ylähuulipalkin nivelöintiratkaisu tekee pystyliikkeestä epälineaarisen (kaarevan). Tämän epälineaari- suuden kompensointiin tarvitaan yleensä erillinen, suhteellisen vaikea kompensointilaskenta koneenohjaukseen.

Lisäksi monissa tapauksissa LVDT-anturit joudutaan kannakoimaan suhteellisen kauas huulen kärjeltä. Tällöin mittaus ei huomioi ylähuulirakenteen joustoja. Tämä on yleensä myös kompensoitava laskennalla.

Tekniikan tasona viitataan myös suomalaiseen hyödyllisyysmal- liin FI 11377 U. Sen ongelmia ovat kallis hinta ja vaikea so- vitettavuus perälaatikon rakenteisiin.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan järjestely kui- turainakoneen perälaatikon kärkilistan aseman mittaamiseksi, joka on toteutukseltaan yksinkertainen ja jolla yhdellä järjes- telyllä voidaan mitata kärkilistan asemaa siihen liittyvien eri muuttujien osalta. Keksinnön mukaisen järjestelyn tunnusomaiset piirteet on esitetty suojavaatimuksessa 1.

Järjestelyyn kuuluu kaksi anturia sovitettuna seuraamaan kär- kilistaa seuraamaan sovitettavissa oleva referenssipistettä.

Anturit on sovitettuna kulmaan toisiinsa nähden ja vielä siten, 0 että ne tai niiden kuvitellut jatkeet leikkaavat toisensa. Eri-

S 25 tyisesti, antureiden yhdet osat ovat sovitettu samaan kiinni-

S tyspisteeseen, joka aivan erityisesti on referenssipiste. Vas- 2 takkaisesta päästä anturit ovat kiinnitettyinä toisesta osas-

E taan etäisyyden päähän toisistaan, joka etäisyys on vakio. Täl- — löin antureiden muodostamalla kolmiogeometrialla voidaan mitata

S 30 huuliaukkoa eli ylähuulen (kärkilistan) ja alahuulen välistä

N rakoa ja huulieroa eli huulien välistä etäisyyttä konesuun- 5 nassa.

Keksinnön mukaisella järjestelyllä voidaan mitata luotettavasti esimerkiksi ylähuulen vaaka ja/tai pystysuuntaista liikettä eli siis huuliaukkoa ja huulieroa todellisen kärkilistan vaaka- ja pystysuuntaisen siirtymän mukaan. Tällöin erillisiä, hankalia ja ongelmia aiheuttaneita kompensaatiolaskelmia ei enää tar- vita. Mittaustapa huomioi myös ylähuulialueen joustot, jolloin erillistä kompensointia senkään osalta ei keksinnön myötä tar- vita.

Erään sovellusmuodon mukaan järjestelyyn kuuluvat anturit on sovitettu yhdestä osastaan suoraan referenssipisteen yhteyteen, joka on sovitettu seuraamaan kärkilistan kärkeä. Tällöin ei ole tarvetta esimerkiksi liikkeenvälittimille, joka tuo tarkkuutta mittaukseen. Toisin sanoen, anturivälineet on sovitettu määrit- tämään referenssipisteen aseman vapaasti eli ilman liikerajoi- tuksia kaksiulotteisesti. Keksinnön mukainen järjestely on asennettavissa erilaisiin perälaatikoihin myös jälkiasennuk- sena. Muut keksinnöllä saavutettavat lisäedut ilmenevät seli- tysosasta ja ominaiset piirteet oheisista suojavaatimuksista.

Keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esitettävään so- vellusmuotoon, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin ku- viin, joissa

N

S 25 Kuva 1 esittää erästä periaatteellista esimerkkiä perälaati-

S kon rakenteista poikkileikkauksena, jossa järjestelyä 2 voidaan soveltaa, perälaatikkoa sivulta päin tarkas-

E teltuna ja ilman keksinnön mukaista järjestelyä, — Kuva 2 esittää periaatekuvaa eräästä keksinnön mukaisesta järjestelystä perälaatikon sivulta päin tarkasteltuna : j >”

Kuva 3 esittää periaatekuvaa kuvassa 2 esitetystä järjeste- lystä konesuunnassa perälaatikkoa huuliaukon puolelta tarkasteltuna.

Kuva 1 esittää erästä periaatteellista esimerkkiä kuiturainako- neen perälaatikosta 13 rakenteittensa osalta poikkileikkauksena perälaatikkoa 13 sivulta päin tarkasteltuna. Kuvassa 1 perälaa- tikkoa 13 kuvataan ilman keksinnön mukaista järjestelyä. Perä- laatikko 13 voi olla toteutukseltaan sinällään tekniikan ta- sosta tunnetunlainen. Perälaatikkoon 13 on liitetty ainakin yksi jakotukki 26 massavirtauksen johtamiseksi perälaatikkoon 13. Jakotukki 26, jolla massasuspensiovirtaus tuodaan perälaa- tikkoon 13, voi olla tyypillisesti esimerkiksi muodoltaan put- kimainen virtaussuunnassaan kapeneva massasuspension jakotukki.

Perälaatikkoon 13 kuuluu konesuunnassa MD jakotukkia 26 seu- raava turbulenssigeneraattori 27, joka voi olla myös sinällään tekniikan tasosta tunnetunlainen. Turbulenssigeneraattoriin 27 kuuluu esitetyssä perälaatikossa 13 joukko virtausputkia 28 massavirtausta varten. Virtausputket 28 voivat muodostua vir- taussuunnassa lähempänä jakotukkia 26 olevista kuristusputkista ja niitä virtaussuunnassa seuraavista laajennusputkista. Kuris- tusputkien ja laajennusputkien väliin voi muodostua porrasmai- 0 nen laajentuma virtaussuunnassa. Laajennusputkilla muodostetaan

S 25 sinällään tunnetulla tavalla kennosto, jossa on useita vierek-

S käisiä laajennusputkia päällekkäisissä riveissä. Putkien paikka 2 eri rivien kesken voi vaihdella tunnetulla tavalla koneen poik-

E kisuunnassa.

S 30 Turbulenssigeneraattoria 27 seuraa perälaatikossa 13 sinällään

N tunnetulla tavalla huulikanava 29. Huulikanavaa 29 seuraavasta 5 huuliaukosta 30 rainattavaa massasuspensiota syötetään sinällään tunnetulla tavalla perälaatikosta 13 viiraosalle (ei esitetty), jossa muodostetaan raina.

Perälaatikon 13 kiinteä runkorakenne 49 käsittää ylä- ja ala- 5 rungot 18, 33. Ylärungon 18 ja alarungon 33 väliin muodostuu osa perälaatikon 13 toiminnallisista osista, kuten esimerkiksi turbulenssigeneraattori 27. Ylärunkoon 18 on nivelöity käänty- västi ylähuuli 17. Ylä- ja alarunko 18, 33 pysyvät paikoillaan ylähuulen 17 liikkuessa. Alarunkoon 33 on puolestaan sovitettu kiinteästi alahuuli 37. Ylähuuli 17 ja alahuuli 37 rajaavat huulikanavaa 29.

Ylärunkoon 18 kääntyvästi kiinnitetyn ja sen suhteen liikutel- tavissa olevan ylähuulen 17 ulkopuolelle huuliaukon 30 yhtey- teen on järjestetty kärkilista 12. Kärkilista 12 ulottuu koko huuliaukon 30 perälaatikon 13 poikkisuuntaiselle CD pituudelle.

Kärkilista 12 voidaan asemoida joukolla perälaatikon 13 poik- kisuunnassa CD etäisyyden päähän toisistaan järjestettyjä toi- milaitteita 34 käyttäen, joista kuvassa 1 näkyy vain yksi. Toi- milaitteeseen 34 kärkilista 12 liittyy esimerkiksi säätökaralla (kuva 3). Lisäksi toimilaitteella 34 voidaan myös muotoilla kärkilistaa 12 esimerkiksi neliöpainoprofiilin säätämiseksi.

N 25 Perälaatikon 13 ylähuulta 17 ja siten myös siihen järjestettyä

S kärkilistaa 12 voidaan liikuttaa perälaatikon 13 ylähuuleen 17 2 kohdistetulla liikkeellä. Perälaatikon 13 ylähuuli 17 voi olla

E sinällään tunnetulla tavalla nivelöitynä koneen poikkisuunnassa — perälaatikon 13 ylärunkoon 18 nivelpisteestään 36. Nivelpiste

S 30 36 sallii ylähuulen 17 kääntämisen ylärungon 18 suhteen. Kääntö

N muuttaa kärkilistan 12 ja kiinteästi alarunkoon 33 järjestetyn 5 alahuulen 37 välistä etäisyyttä ja/tai konesuuntaista MD asemaa toisiinsa nähden. Ylähuulta 17 voidaan kääntää sen ja ylärungon

18 väliin järjestetyllä toimilaitteella 48. Kuvissa 1 ja 2 esi- tetään massavirtauksen virtaussuunta ja siten myös konesuunta

MD perälaatikon 13 alapuolelle piirretyllä nuolella.

Kuva 2 esittää periaatekuvaa keksinnön mukaisesta järjestelystä perälaatikon 13 sivulta päin tarkasteltuna ja kuva 3 järjes- telyä 10 konesuunnasta tarkasteltuna ollen perälaatikon 13 edestä eli viiraosan suunnasta päin nähtynä. Järjestely 10 on tarkoitettu kuiturainakoneen perälaatikon 13 huuliaukon 30 yh- 10 teyteen sovitetun kärkilistan 12 aseman mittaamiseksi. Asemasta voidaan mainita esimerkkeinä jo aiempana mainitut huuliaukko ja/tai huuliero mittasuureiden mittaaminen, joissa siis mita- taan kärkilistan 12, ja vielä yleisemmin ylähuulen 17, asemaa esimerkiksi alahuuleen 37 nähden.

Järjestelyyn 10 kärkilistan 12 aseman mittaamiseksi perälaati- kon 13 ulkopuolelta kuuluu perusmuodossaan kärkilistaa 12 seu- raamaan sovitettavissa oleva referenssipiste 14 ja mittausvä- lineet 15 referenssipisteen 14 ja siten myös kärkilistan 12 aseman määrittämiseksi perälaatikon 13 ulkopuolelta. Ollessaan sijoitettuna perälaatikon 13 ulkopuolelle järjestely 10 on hel- posti asennettavissa perälaatikon 13 yhteyteen myös jälkiasen- nettuna ja mittaus siten nopeasti käyttöönotettavissa.

N

& 25 Referenssipiste 14 voidaan muodostaa erään sovellusmuodon mu-

S kaan esimerkiksi tapista ja vielä erityisemmin niveltapista. 2 Tappi on helppo kohdistaa kärkilistan 12 suhteen. Referenssi-

E piste 14 voidaan asentaa sijaitsemaan perälaatikon 13 poikki- — suunnassa CD esimerkiksi kärkilistan 12 kärjen kanssa samalla

S 30 linjalla. Referenssipiste 14 kärjen suhteen kohdistettuna kär-

N kilistan 12 liike saadaan selville mahdollisimman totuudenmu- 5 kaisena. Se liikkuu kärkilistan 12 kärjen kanssa aina samalla g poikittaislinjalla. Kärkilistan 12 kärki voi olla nirkollinen, nirkoton tai myös viistetty.

Mittausvälineet 15 on sovitettavissa perälaatikon 13 kiinteän runkorakenteen 49 (kuva 3) yhteyteen perälaatikon 13 ulkopuo- lelle. Tällöin mittausvälineet 15 voivat olla sovitettuna, suo- raan tai välillisesti, perälaatikon 13 kiinteän runkorakenteen 49 yhteyteen, esimerkiksi perälaatikon 13 sivuseinään 47. Täl- löin voidaan puhua myös perälaatikon 13 rungon ja vielä erityi- semmin, liikkumattoman eli kiinteän ylärungon 18 sivuseinästä 47.

Mittausvälineisiin 15 kuuluu kaksi anturia 19, 20. Anturit 19, 20 ovat sovitettuina järjestelyyn 10 yhteistoimintaan referens- sipisteen 14 aseman määrittämiseksi kaksiulotteisesti. Siten, antureiden 19, 20 voidaan sanoa sovitettuna muodostamaan myös ainakin yhden anturiparin. Anturit 19, 20 eli niiden muodostama anturipari ja referenssipiste 14 on ainakin yhdellä puolella perälaatikkoa 13.

Kukin antureista 19, 20 on varustettuna kahdella kiinnityspis- teellä, erityisemmin ensimmäisellä kiinnityspisteellä 19.1, 20.1 ja toisella kiinnityspisteellä 19.2, 20.2.

N

S 25 Ensimmäisestä kiinnityspisteestään 19.1, 20.1 anturit 19, 20 on

S sovitettuina seuraamaan referenssipistettä 14. Tätä varten an- 2 turit 19, 20 ovat sovitettuina ensimmäisestä kiinnityspisteis-

E tään 19.1, 20.1 suoraan kiinni referenssipisteeseen 14. Siten — anturit 19, 20 mittaavat suoraan referenssipisteen 14 liikettä,

S 30 joilla se voidaan muuntaa sähköiseen muotoon kärkilistan 12

N liikkeen tunnistamiseksi ja siten myös sen mittaamiseksi. An- 5 tureiden 19, 20 kiinnittyminen referenssipisteeseen 14 tapahtuu siten ilman esimerkiksi mitään erityisiä liikkeenvälittimiä.

Tällöin referenssipisteen 14 ja siten myös antureihin 19, 20 kohdistuva ja mittaama liike on vapaata ja tapahtuu takeltele- mattomasti.

Referenssipisteen 14 liike kärkilistan 12 kärjen kanssa eli kärkilistan 12 kärjen seuraaminen aina samalla poikittaislin- jalla voidaan järjestää tapahtumaan perälaatikon 13 ulkopuoli- sen kannakoinnin avulla, joka on järjestettynä referenssipis- teelle 14.

Toisesta kiinnityspisteestään 19.2, 20.2 anturit 19, 20 on so- vitettuina perälaatikon 13 kiinteän runkorakenteen 49 yhtey- teen. Tämä on järjestetty siten, että toisten kiinnityspistei- den 19.2, 20.2 välinen etäisyys D on vakio eli tunnettu. Näin anturit 19, 20 ovat myös sovitettuina kolmiogeometriaan. Täl- löin kolmion yhden sivun pituus on aina vakio D eli tunnettu ja kahden sivun eli antureiden 19, 20 muodostamien sivujen pituus muuttuu riippuen esimerkiksi siitä, että mitä asiaa huuliauk- koon liittyen kulloinkin säädetään.

Antureille 19, 20 on sovitettu perälaatikon 13 kiinteään run- korakenteeseen 49 ensimmäinen kannakointi 23, jolla antureiden 19, 20 toiset kiinnityspisteet 19.2, 20.2 on sovitettu tai so- 0 vitettavissa vaakasuoraan asetelmaan. Siten, antureiden 19, 20

S 25 voidaan sanoa olevan sovitettuina toisista kiinnityspisteistään

O 19.2, 20.2 yhtenevälle konesuuntaiselle MD tasolle. 2

E Esitetyssä sovellusmuodossa kannakointiin 23 kuuluu vaakapalkki — 24. Vaakapalkkiin 24 on sovitettu muodostumaan nivelöinti an-

S 30 tureiden 19, 20 toisille nivelpisteille, jotka muodostuvat nyt

N toisiin kiinnityspisteisiin 19.2, 20.2. Vaakapalkki 24 on so- 5 vitettu kiinteästi ja vaakasuorasti perälaatikon 13 kiinteään runkorakenteeseen 49. Kiinnitys voidaan hoitaa esimerkiksi pystypalkilla 21. Se kiinnittyy esimerkiksi alaosastaan perä- laatikon 13 kiinteään runkorakenteeseen 49, kuten esimerkiksi sivuseinään 47. Referenssipisteen 14 kohtisuora etäisyys vaa- kapalkista 24 voi olla esimerkiksi 50 - 600 mm.

Erään sovellusmuodon mukaan anturit 19, 20 on sovitettu toisesta kiinnityspisteestään 19.2, 20.2 perälaatikon 13 kiinteän run- korakenteen 49 yhteyteen, nyt erityisemmin kannakointiin 23 ja vielä erityisemmin, kannakoinnin 23 vaakapalkkiin 24 siten, että yksi anturi 19 on referenssipisteen 14 etupuolella ja toi- nen anturi 20 on referenssipisteen 14 takapuolella, perälaati- kon 13 konesuunnassa MD.

Lisäksi anturit 19, 20 on sovitettu referenssipisteen 14 puo- leisesta ensimmäisestä kiinnityspisteestään 19.1, 20.1 kulmaan & toisiinsa nähden. Kulma o on alle 90 astetta. Tämä voidaan määrätä esimerkiksi kannakointiin 23 kuuluvaan vaakapalkkiin 24 antureille 19, 20 sovitettujen kiinnityspisteiden välisellä etäisyydellä D.

Anturit 19, 20 ovat järjestelyssä 10 nyt myös siten, että pit- känomaisina ne tai niiden kuvitellut jatkeet leikkaavat toi- sensa. Nyt tämä tapahtuu antureiden 19, 20 ensimmäisistä kiin- 0 nityspisteistä 19.1, 20.1, jossa ne ovat kiinni yhteisessä pis-

S 25 teessä, referenssipisteessä 14.

S

2 Anturit 19, 20 on sovitettuna kiinnityspisteistään 19.1, 19.2,

E 20.1, 20.2 nivelöidysti eli liikkeensallivasti järjestelyyn 10. — Nivelöinti tapahtuu referenssipisteeseen 14 ja kannakoinnin 23

S 30 vaakapalkkiin 24. Antureiden nivelöity kiinnitys sallii refe-

S renssipisteen 14 ja siten myös ylähuulen 17 kiertymisen. >”

Edelleen, järjestelyyn 10 kuuluu myös välineet 16 referenssi- pisteen 14 ulkopuoliseksi kannakoimiseksi perälaatikon 13 ylä- huulen 17 yhteyteen, jossa myös kärkilista 12 on toimilaitteilla 34 karan 35 kautta liikuteltavasti kiinni huuliaukon 30 yhtey- dessä. Välineisiin 16 referenssipisteen 14 kannakoimiseksi kuu- luu sovellusmuodon mukaisessa tapauksessa varsi 31 ja sille järjestetty ripustus 32. Ripustuksella 32 varsi 31 on sovitet- tavissa perälaatikon 13 liikuteltavaksi sovitetun ylähuulen 17 yhteyteen kiinni. Kuvissa 2 ja 3 ripustus 32 on selvyyden vuoksi esitettynä poikkiviivoitettuina. Ylähuulen 17 sijasta voidaan puhua myös ylähuulen 17 rungosta.

Referenssipiste 14 on sovitettu esitetyssä sovellusmuodossa varren 31 yhden pään yhteyteen ollen nyt varren 31 ensimmäinen pää, jossa ovat myös anturien 19, 20 kiinnityspisteet, joihin ne tulevat nivelöidysti kiinni ensimmäisestä kiinnityspistees- tään 19.1, 20.1. Siten referenssipiste 14 tuodaan ylähuulesta 17 ja vielä erityisemmin, kärkilistan 12 kärjestä perälaatikon 13 ulkopuolelle, sen sivulle. Varren 31 vastakkaisessa päässä ollen nyt varren 31 toinen pää on puolestaan kiinnittyminen ripustukseen 32 kuuluvaan pystytukeen 32.1. Kiinnittyminen voi tapahtua varressa 31 olevan pitkänomaisen soikioreiän kautta kahdella kiinnittimellä. Näin varren 31 toisessa päässä oleva 0 referenssipiste 14 saadaan aina sekä pysty- että vaakasuunnassa

S 25 helposti kohdistettua samalle linjalle kärkilistan 12 kärjen

S kanssa sitä perälaatikkoon 13 asennettaessa. 3

E Edelleen ripustukseen 32 kuuluu pystytuen 32.1 päähän sovitettu — poikittaisrakenne 32.2, johon on tuettu puolestaan konesuuntai-

S 30 nen MD kiinnitinpalkki 32.3. Kiinnitinpalkki 32.3 seuraa täl-

N löin perälaatikon 13 ylähuulen 17 liikettä, kun esimerkiksi 5 huulieroa muutetaan.

Erään sovellusmuodon mukaan anturit 19, 20 ovat etäisyysantu- reita, erityisemmin lineaariantureita, kuten esimerkiksi LVDT- antureita. Tällöin anturit 19, 20 ovat pitkänomaisia. Lisäksi keksinnön mukainen ratkaisu ei edellytä, että antureille 19, 20 tulisi järjestää erityisisiä liikeratoja. Tällöin ylähuulen 17 ja kärkilistan 12 liike välittyy antureille 19, 20 kaikissa tilanteissa ilman jumiintumisen mahdollisuutta.

Järjestelyyn 10 kuuluu myös tiedonsiirtoyhteys 11 sovitettuna antureiden 19, 20 ja niille järjestetyn mittauselektroniikan 22 väliin. Mittauselektroniikka 22 käsittäen esimerkiksi anturi- vahvistimet, näytön, kompensointilaskennan ja antureiden kalik- roinnin on sovitettuna lähettämään antureiden 19, 20 suoritta- maan mittaukseen perustuvan mittaustuloksen koneenohjausauto- matiikalle 25. Huuliaukon ja huulieron mittausarvot voidaan siirtää järjestelystä 10 koneohjausjärjestelmään 25 esimerkiksi milliampeeriviestinä.

Kun huulta liikutettaessa antureiden 19, 20 pituus on aina tun- nettu ja sen lisäksi, antureiden 19, 20 kannakointi on sovitettu siten, että referenssipisteeseen 14 nähden vastakkaisten antu- riosien kiinnityspisteiden 19.2, 20.2 välinen mitta D on aina tunnettu, antureiden 19, 20 ensimmäisten kiinnityspisteiden n 19.1, 20.1 paikan eli siten myös referenssipisteen 14 muutos on

S 25 laskettavissa trigonometriaan perustuvilla kaavoilla vaaka- ja

S pystysuuntaisiksi muutoksiksi eli huuliaukon ja huulieron muu- 2 toksiksi. Yleisemmin voidaan puhua kolmiolaskennasta. Tässä

E laskennossa käytettävät kaavat voivat olla esimerkiksi seuraa- — vat:

S 30

O

N x pos = ((BRACKET WIDTH”2) - (B Stroke”2) + (A Stroke”2)) / 5 (2*BRACKET WIDTH);

ja y pos = sart ((A Stroke 72) - (x pos”2));

Kaavoissa A Stroke ja B Stroke ovat anturin 19 ja 20 sen het- kiset pituudet ja Bracket Width on puolestaan antureiden 19, 20 välinen tunnettu etäisyys D vaakapalkissa 24. Antureiden 19, 20 pituudet voivat olla esimerkiksi 300 - 700 mm ja antureiden 19, 20 kiinnityspisteiden 19.2, 20.2 välinen vakioetäisyys D voi olla esimerkiksi 400 —- 500 mm. Merkintä sqrt jälkimmäisessä kaavassa tarkoittaa puolestaan tunnetusti neliöjuurta.

Keksinnön mukaisessa järjestelyssä 10 ylähuulen 17 ja kärkilis- tan 12 liike siirtyy mittausvälineille 15 eli antureille 19, 20 suoraan. Keksinnön myötä esimerkiksi ylähuulen 17 kiertymällä ei ole virhettä aiheuttavaa vaikutusta.

Keksinnöllä saavutetaan lukuisia eri etuja. Keksinnöllä saadaan lisättyä huuliaukon ja huulieron mittauksen tarkkuutta ja pääs- tään eroon hankalista sekä ongelmia aiheuttaneista kompensaa- tiolaskennoista. Lisäksi ratkaisu huomioi myös ylähuulialueen joustoja, jolloin erillistä kompensointia tuonkaan osalta ei välttämättä tarvita. Keksinnön mukainen toteutus helpottaa esi- n merkiksi suunnittelua, asennusta ja käyttöönottoa. Suurin osa

S 25 komponenteista pystytään vakioimaan ja projektikohtaisen suun-

S nittelun osuus jää keksinnössä vähäiseksi. Lisäksi rakenne on 2 kustannuksiltaan edullinen ja asennettavissa helposti olemassa

E olevaan perälaatikkoon.

S 30 Myös mittauksen kalibrointi on helppoa. Liikkeitä ei tarvitse

N ajaa äärilaitoihin, vaan riittää, että yksi tarkka piste anne- 5 taan kalibrointiohjelmistolle. Tämä säästää kalibrointiaikaa ja helpottaa esimerkiksi rikkinäisen anturin 19, 20 vaihtoa.

Mittaus voidaan kalibroida helposti mittaamalla esimerkiksi to- delliset huuliaukon ja huulieron lukemat huuliaukosta ja nämä voidaan syöttää suoraan kalibrointiohjelmaan. Kalibrointiin voidaan tehdä myös mitta-apulaite, joka työnnetään huuliauk- koon. Kun huuli ajetaan mitta-apulaitteen osoittamaan pistee- seen esimerkiksi 10 huuliaukko, 10 huuliero, tällöin kyseiset lukemat voidaan syöttää suoraan kalibrointiohjelmaan ilman eri- tyisiä mittauksia. Kustannuksiltaan järjestely 10 on suhteel- lisen edullinen ja kompakti ratkaisu.

Keksinnön mukainen järjestely 10 on sovellettavissa paperi-, kartonki- ja pehmopaperikoneella sekä sellunkuivauskoneella, yleisesti kuiturainakoneilla. Järjestely sopii kaikille perä- laatikoille, mutta erityisesti juuri tasoviiraperälaatikoille.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä ole- vaa keksintöä. Keksintöä ei siten ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan alan ammattimiehelle tu- levat olemaan ilmeisiä monet erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten suojavaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

O

N

O

N

O

<Q oO

N

I jami a 0

O

<t

O

N

O

N

D

Claims (5)

SUOJAVAATIMUKSET

1. Järjestely kuiturainakoneen perälaatikon kärkilistan aseman mittaamiseksi, johon järjestelyyn (10) kuuluu - kärkilistaa (12) seuraamaan sovitettavissa oleva refe- renssipiste (14), —- mittausvälineet (15) referenssipisteen (14) aseman mää- rittämiseksi perälaatikon (13) ulkopuolelta, tunnettu siitä, että - mittausvälineisiin (15) kuuluu kaksi anturia (19, 20) referenssipisteen (14) aseman määrittämiseksi kaksiulot- teisesti, - kukin antureista (19, 20) on varustettuna kahdella kiin- nityspisteellä (19.1, 19.2, 20.1, 20.2), joista —- ensimmäisestä kiinnityspisteestään (19.1, 20.1) an- turit (19, 20) on sovitettuina seuraamaan referenssi- pistettä (14), - toisesta kiinnityspisteestään (19.2, 20.2) anturit (19, 20) on sovitettuina perälaatikon (13) kiinteän runkorakenteen (49) yhteyteen siten, että toisten kiinnityspisteiden (19.2, 20.2) välinen etäisyys (D) on vakio.

0

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että S 25 antureille (19, 20) on sovitettu perälaatikon (13) kiinteään S runkorakenteeseen (49) kannakointi (23), jolla antureiden (19, 2 20) toiset kiinnityspisteet (19.2, 20.2) on sovitettu vaakasuo- E raan asetelmaan. S 30

3. Suojavaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, N että anturit (19, 20) on sovitettu ensimmäisistä kiinnityspis- 5 teistään (19.1, 20.1) suoraan kiinni referenssipisteeseen (14).

4. Jonkin suojavaatimuksen 1 - 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että anturit (19, 20) on sovitettu referenssipisteen (14) puoleisesta ensimmäisestä kiinnityspisteestään (19.1, 20.1) kulmaan (Ax) toisiinsa nähden, joka kulma (a) on alle 90 astetta.

5. Jonkin suojavaatimuksen 1 - 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että anturit (19, 20) on sovitettu toisesta kiinnitys- pisteestään (19.2, 20.2) perälaatikon (13) kiinteän runkoraken- teen (49) yhteyteen siten, että yksi anturi (19) on referens- sipisteen (14) etupuolella ja toinen anturi (20) on referens- sipisteen (14) takapuolella, perälaatikon (13) konesuunnassa (MD) . O N O N LO <Q LO oO I jami a 0 O <t O N O N D