FI130101B - Sähköasennusliitin, menetelmä sähköasennusliittimen valmistamiseksi ja sähköasennusliittimen käyttö - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on sähköasennusliitin sähköasennusta varten, joka sähköasennusliitin käsittää liitinrungon (1), jossa liitinrungossa (1) on aukot (10) ja välineet vastaavan urosliittimen vastaanottamiseksi ja sähköliitosten muodostamiseksi liitinrungon (1) ja urosliittimen kontaktiliuskan välille, jotka mainitut välineet käsittävät ainakin yhden U-muotoisen kontaktiliuskan (3) ja jousen (4) muodostaman parin, joiden mainittujen osien muodostamaan väliin urosliittimen kontaktiliuska asettuu, jolloin liitinrungossa (1) on oleellisesti poikkileikkaukseltaan nelikulmainen holkki (20) jokaisen U-muotoisen kontaktiliuskan (3) ensimmäisen pään (3.1), jousen (4) ja mainittujen osien (3.1, 4) väliin asettuvan urosliittimen kontaktiliuskan muodostaman urosliittimen ja sähköasennusliittimen välisen sähköliitoksen ympärillä. Lisäksi keksinnön kohteena on vastaava menetelmä sähköasennusliittimen valmistamiseksi ja sähköasennusliittimen käyttö.

Description

SÄHKÖASENNUSLIITIN, MENETELMÄ SÄHKÖASENNUSLIITTIMEN VALMIS-

TAMISEKSI JA SÄHKÖASENNUSLIITTIMEN KÄYTTÖ

Keksintö liittyy sähköliittimen rakenteeseen ja sen kokoonpanoon sekä valmistukseen.

Keksinnön kohteena on €patenttivaatimuksen 1 mukainen — sähköasennusliitin, patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä sähköasennusliittimen valmistamiseksi ja vaatimuksen 9 mukainen sähköasennusliittimen käyttö.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan moninapainen sähköasennusliitin, jota voidaan — käyttää myös suurilla virroilla ja korkeilla jännitteillä, esimerkiksi sähköajoneuvojen latausjärjestelmän osana. Keksinnön mukaisen sähköasennusliittimen toiminnallinen laatu turvallisuusmielessä on parantunut verrattuna tekniikan tason liittimiin.

Tunnettua tekniikkaa edustavat ainakin DE 4231244 A1, EP 3029776, ja DE102011050212, jaFI20175848.

Lähimpänä tekniikan tasona on edellä mainittu julkaisu FI 20175848, jossa esitettyyn liittimeen kyseessä oleva patenttihakemus pohjautuu. Julkaisussa esitetään sähköliitin, johon on nyt esillä olevan keksinnön mukaisesti lisätty sähköturvallisuutta parantava osa, jolloin — sähköliittimen ominaisuudet parantuvat oleellisesti.

Julkaisun FI 20175848 mukaista sähköasennusliitintä käytetään pysäköintialueiden

N sähköistämisessä siten, että liittimen avulla kytketään ensin pysäköintialueen kaapelointi

N ketjuksi siten, että liittimeen kytketään tuleva kaapeli ja seuraavaan liittimeen lähtevä

S 25 — kaapeli. Koska liittimiä asennetaan paljon yhteen asennukseen ja ketjussa voi olla useita

S liittimiä, on tärkeää, että asennustyö on mahdollisimman helppo ja nopea. Lisäksi on

E: edullista, jos eripaksuisia kaapeleita voidaan helposti liittää yksi tai useampi.

S

O Liitin on helppo koota, koska itse liitinrunkoon tarvitaan yhtä liitinkontaktia kohden kaksi

S 30 — osaa, jotka on helppo työntää paikoilleen, ja osat pysyvät sen jälkeen kitkan avulla paikoillaan. Kun liitinrunko kontakteineen on koottu, se voidaan liu'uttaa laitekotelon pohjaan kiskoja pitkin tai liitinrunko voidaan kiinnittää muulla tavalla laitekoteloon.

Liitinrunko voidaan sen jälkeen lukita paikoilleen joko erillisellä elimellä, kuten tapilla, ruuvilla tai joustavalla salvalla. Liitinrunko voi pysyä paikoillaan myös pelkän kotelon kannen pitämänä, jos kanteen on muotoiltu sopivia koloja, joihin liitinrungon vastinosat sopivat. Paikoilleen asennetun liitinrungon jännitteiset osat ovat riittävästi suojattuja.

Liitinrunko voidaan asentaa pikaliittimen koteloon esimerkiksi pysäköintipaikan lämmitystolpan päähän, pysäköintihallin seinään tai asennuskiskoon, ja myöhemmin liittimeen voidaan asentaa esimerkiksi piharasia, jossa on kellokytkimet.

Itse liitinrunko jää yleisimmin laitekotelon sisälle. Laitekotelo voi tässä tapauksessa olla — esimerkiksi pysäköintipaikan tolpan päähän kiinnittyvä kotelo, joka on avattavissa yhdeltä tai kahdelta sivultaan. Kun liitinrunkoon on asennettu kaapelin johtimet, liitinrunko pitää kiinnittää laitekoteloon. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi liu'uttamalla vaakatasossa, jolloin laitekotelo aukeaa etuseinästä, jota kautta myös kaapelin päät asennetaan. Laitekotelo voidaan myös liu'uttaa tai kiinnittää alakautta, jolloin tolppaan asennettu kotelo liu'utetaan — tolppaa pitkin alakautta. Tällöin siis kotelon yksi osa on ennen johtojen asennusta pujotettu tolppaan, ja se nostetaan asennuksen jälkeen paikoilleen.

Laitekotelossa voi olla kansi, joka on poistettavissa urosliittimen kytkemistä varten. Kansi suojaa liittimen kontaktipintoja kaikenlaiselta koskettelulta johtavilla esineillä, iskuilta, — koskettelulta ja säältä ennen urosliittimen kytkemistä. Laitekotelolla voi olla vankka metalli sivu varustettuna kytkentävälineillä esimerkiksi lämmityslaitteen tai sähköajoneuvon latauslaitteen urosliittimen vastaanottamiseksi. Tämä mahdollistaa helpon laitteiston muuttamisen pysäköintialueella.

N

N 25 — Itse kaapelit voidaan liittää siten, että kaapelin kuoritut päät työnnetään ensin eristeseinien 7 välissä olevaan tilaan, ja ruuvipuristusliitin työnnetään sen jälkeen kaapelin pään ja 7 kontaktiliuskan pään ympäri, ja ruuvi kiristetään, jolloin kaapelin tai kaapelien päät n. puristuvat kontaktiliuskaa vasten. Itse ruuvipuristusliitin muistuttaa tuppiloliitintä sillä

S erolla, että tässä ratkaisussa ruuviliitin voidaan valmistaa neliöputkesta, ja siihen asennettava a 30 — kaapeli ja kontaktiliuska ovat samansuuntaisia valmiissa liitoksessa. Lisäksi ruuvipuristusliittimessä voi olla ruuvin ja kaapelin välissä tai kaapelin ja kontaktiliuskan taustan ja puristusliittimen pohjan välissä painetta jakava ja jousena toimiva elin. Jousi on tunnetusti tarpeen ainakin silloin, kun käytetään alumiinikaapelia ulko-olosuhteissa, jolloin alumiinin kuparilejeerinkejä tai terästä suurempi lämpölaajenemiskerroin aiheuttaa kaapeliin muodonmuutoksia ja lopulta liitoksen löystymisen, ellei käytetä joustavaa elintä.

Liitin voidaan rakentaa myös käyttäen tuppiloliittimiä, jolloin kuitenkin johdotusten tilantarve voi kasvaa korkeussuunnassa, jotta eristysvaatimukset ja asennustila saadaan — riittäviksi. Luonnollisesti kaapelit voidaan liittää myös muulla tunnetulla tavalla, esimerkiksi holkkiliittimillä ja ruuveilla.

Keksinnön tarkoituksena on parantaa edellä esitetyn kaltaisen sähköasennusliittimen sähköturvallisuutta — pitämällä — sähköliitos — toiminnallisena myös — ääriolosuhteissa — sähköasennusliittimen liitinrungon tuhoutuessa.

Edellä mainittu saavutetaan lisäämällä sähköasennusliittimen liitinrunkoon oleellisesti poikkileikkaukseltaan neliön muotoisia holkkeja. —Keksinnön mukaisesti liitinrunkoon on sen valuvaiheessa inserttinä asennettu oleellisesti poikkileikkaukseltaan nelikulmaisia holkkeja, jotka parantavat sähköasennusliittimen sähköturvallisuutta. Edellä mainitut holkit pitävät urosliittimien kontaktiliuskat kontaktissa naarasliittimissä ja liitokset sähköturvallisina, vaikka liitinrunko sulaisi liitosten ympäriltä. — Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on kuvattu itsenäisten patenttivaatimusten 1, 8 ja 9 tunnusmerkkiosissa, ja epäitsenäiset vaatimukset kuvaavat keksinnön € erilaisia sovellusmuotoja.

N Seuraavassa kuvataan keksintöä tarkemmin viittaamalla piirustuksiin, joissa

N 25

O

7 kuviossa 1 on esitetty tekniikan tason mukaisen sähköasennusliittimen poikkileikkaus ennen © kokoamista, i

S kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 poikkileikkauksen osat koottuna, 3 30

N kuviossa 3 on esitetty tekniikan tason mukainen ratkaisu kootusta sähköasennusliittimen rungosta ruuviliittimineen,

kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukainen poikkileikkaukseltaan neliskulmainen holkki, ja kuviossa 5 on esitetty poikkileikkauksena keksinnön mukainen yksi neliskulmainen holkki asetettuna sähköasennusliittimen liitinrunkoon inserttinä.

Kuvio 1 kuvaa tekniikan tason mukaisen sähköasennusliittimen liitinrungon 1 ja osat ennen kokoamista. Kuviossa 1 oleva ruuvipuristin 6 voi olla kuvaan piirretystä poiketen irtonainen ennen kaapelien asennusta, jolloin kaapelit on helpompi asentaa paikoilleen, ja liitin pujotetaan vasta, kun kaapelit ovat paikoillaan.

Kontaktiliuska 3 on U-muotoon taivutettu litteä levymäinen osa. Se on edullisesti taivutettu niin, että kulmat poikkeavat hieman suorasta kulmasta, jolloin osa tarttuu liitinrunkoon pienellä puristusvoimalla. Tämä on myös valmistusteknisesti helppo toteuttaa, koska 90 asteeseen taivutettu liuska yleensä palautuu hieman tylpempään kulmaan taivutuksen — jälkeen itsestään Kontaktiliuskan naarasliittimen kontaktin pää 3.1 voi olla kuvan mukaisesti viistottu urosliittimen liuskan ohjaamiseksi. Pää 3.2 liitetään kaapeliin esimerkiksi ruuvipuristusliittimellä 6. Jousi 4 puristaa urosliittimen liuskan tiukasti kiinni naarasliittimen kontaktiin 3.1. Jousi toimii myös jossain määrin virtaa kuljettavana elimenä.

Kontaktiliuska 3 sekä jousi 4 asennetaan liitinrunkoon 1 aukon 2 kautta. Huomaa, että — kuviossa 2 jousi 4 on piirretty todellisuudesta poiketen jännittymättömässä tilassa, jolloin se näyttää menevän liitinrungon sisällä Todellisuudessa luonnollisesti jousi puristuu kontaktiliuskaa vasten, eikä mene liitinrungon sisään.

N Liitinrunko 1 on sopivaa eristeainetta, joka kestää vaadittavan mekaanisen ja muun

N 25 — rasituksen. Jokaisen liitoskohdan välissä on eristemateriaalista valmistettu seinä 5, jotka 7 seinät erottavat liittimet toisistaan. Kontaktiliuskat voivat olla esimerkiksi niklattua ja 7 hopeoitua kuparia, ja jousi voi olla esimerkiksi pronssia tai terästä. Liuskojen pitää olla i riittävän mittatarkkoja ja litteitä, jotta kontaktipinta on riittävän suuri. Käytännössä riittää,

S että liuska saatetaan ainakin kontaktialueeltaan riittävän tasomaiseksi ennen liuskan a 30 — taivutusta U-muotoon, tai liuskat prässätään, hiotaan tai työstetään riittävän tasomaisiksi taivutuksen jälkeen tai ennen sitä Taivutus muuttaa hieman kontaktiliuskan poikkileikkauksen muotoa ainakin lähellä taivutuskohtaa, mutta mikäli taivutettava kulma on suhteellisen kaukana itse kontaktialueesta, siitä ei yleensä ole haittaa.

Piirustuksessa 2 on kuvattu tekniikan tason mukainen liitinrunko koottuna. Kuvasta poiketen ruuvipuristusliitin 6 on yleensä ennen kaapelin asennusta irtonainen. Lisäksi kuvassa ruuviliitin on kuvattu ruuvi sisään kierrettynä. Luonnollisesti asennettaessa ruuvi on 5 — aukiruuvattu, jotta ruuviliitin saadaan pujotettua paikoilleen kaapelin ja kontaktiliuskan pään 3.2 ympäri. Irtonainen tai irrotettava ruuvipuristusliitin helpottaa kaapelien asennusta.

Kaapelipari esikatkaistaan ja esitaivutetaan liittimeen, jonka jälkeen kaapeliparit merkataan oikeaan kuorintapituuteen. Kaapelipari kuoritaan ja ruuvipuristusliitin 6 pujotetaan kaapelipariin ja kontaktiliuskaan 3.2. Ruuvipuristin esikiristetään lopullisen asemoinnin —- jälkeen. Kaapelipari leikataan päätyleikkurilla oikeaan mittaan mahdollisimman läheltä liitintä, jonka jälkeen ruuvipuristin kiristetään momenttiin. Näin vältetään jäykän kaapelin pujottaminen liittimeen. Työajan säästö on testien mukaan merkittävä; lisäksi on helppoa asentaa kaksi kaapelia samaan liittimeen kaapelien ketjuttamiseksi. Liitinrungon eristeseinät 5 pitävät osaltaan asennettavia kaapeleita paikoillaan asennuksen aikana. Eristeseinét — helpottavat asennusta ja luovat johtimille riittävän eristevälin. Ruuvipuristimessa 6 voi olla joustava osa, jotta esimerkiksi kaapelien ja liittimen lämpölaajenemisen tuottamat voimat pysyvät niin pieninä, ettei synny pysyviä muodonmuutoksia tai kaapelin liitoksen löystymistä. Jousi 4 ja U-muotoisen kontaktiliuskan ensimmäinen pää 3.1 muodostavat urosliittimen vastaanottavan kontaktialueen.

Kuviossa 3 on kuvattu esimerkki 5-napaisesta tekniikan tason mukaisesta liitinrungosta 1 koottuna ilman kaapeleita. Urosliittimen kontaktiliuskat työntyvät aukoista 10 kontaktiin.

Aukkojen 10 ympärillä on kotelo, joka jää urosliittimen suojakotelon sisäpuolelle liittimien

N ollessa liitettyinä toisiinsa. Aukot 10 voivat tulla esille laitekotelon kannesta siten, että

N 25 — kotelon kannessa on riittävä rako urosliittimen koteloa varten. Tässä yhteydessä termit 7 urosliitin ja naarasliitin kuvaavat enemmän sitä, että naarasliitin on kiinteä, ja sähkövirta 7 syötetään tässä kuvatusta naarasliittimestä urosliittimeen. Itse liittimien rakenteessa ei ole i selkeää eroa uros- ja naarasliittimien välillä. co 2

N 30 — Kaapelit on helpointa painaa eristelevyjen 5 väliseen tilaan sopivalla työkalulla tai jopa sormella painaen ja pujottaa ruuviliitin sen jälkeen paikoilleen kuvan mukaiseen asemaan.

Koska asennuskaapelit ovat melko jäykkiä ja paksuja, on huomattavasti helpompaa katkaista ja kuoria kaapelit oikeaan mittaan ja työntää ne sivusuunnassa paikoilleen ja vasta sen jälkeen pujottaa ruuvipuristusliitin. Tällöin siis kuvan mukaisesti kaapeli työnnetään sivusuunnassa kiinni kontaktiliuskojen päihin 3.2 ja ruuvipuristusliitin pujotetaan kaapelin ja kontaktiliuskan pään ympäri kuvan yläsuunnasta ja ruuvit kiristetään siten, että kaapelit puristuvat kontaktiliuskoihin. Näin kaapelia ei tarvitse taivuttaa jyrkästi pujottamista varten, —vaanriittää, että se työnnetään paikoilleen ja ruuviliitin pujotetaan kaapelin ympäri.

Itse liitinrunko voidaan kontaktiliuskojen asentamisen jälkeen työntää kiskojen 9 avulla kiinni laitekotelon runkoon.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukainen poikkileikkaukseltaan oleellisesti neliön muotoinen holkki 20. Holkkia 20 käytetään lisärakenteena esimerkiksi tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa, joka on esitetty kuvioissa 1-3. Tällaiset holkit 20 asetetaan kaikkien liittimen liitosrunkoon muodostettavien liitosten ympärille. Esimerkiksi kuvion 3 mukaiseen 5-napaiseen liitinrunkoon 1 niitä tulee 5 kappaletta. Holkin 20 muoto ei tarvitse olla — absoluuttinen suorakulmainen kappale, vaan holkin kulmat voivat olla hieman pyöristettyjä.

Kuviossa 5 näkyy kuviossa 2 esitetty sähköasennusliitimen liitinrunko 1 ja siihen keksinnön mukaisesti = inserttinä valun aikaisesti liitetty poikkileikkaukseltaan = oleellisesti nelikulmainen holkki 20. Holkki 20 on sijoitettu muodostuvan sähkökontaktin ympärille, ja sen tehtävänä on pitää sähköliitos kasassa, vaikka esimerkiksi liitinrunko 1 muuten tuhoutuisi esimerkiksi sulamalla tai mekaanisesti. Sähköliitos on muodostettu U-muotoisen kontaktiliuskan 3 ensimmäisen pään 3.1, jousen 4 ja urosliittimen kontaktiliuskan avulla (ei esitetty kuvassa). Urosliittimen kontaktiliuska työntyy kytkentää tehtäessä U-muotoisen

N kontaktiliuskan 3 ensimmäisen pään 3.1 ja jousen 4 muodostamaan väliin 30. Kun tiiviisti

N 25 — liitoksen ympärillä oleva holkki 20 pitää liitoksen kasassa parantuu laitteen 7 sähköturvallisuus oleellisesti verrattuna tekniikan tason ratkaisuihin. Holkkeja 20 7 asennetaan liitinrunkoon 1 jokaisen sähköliitoksen ympärille, jolloin koko liitinrunko 1 n. saadaan sähköturvalliseksi. Holkit 20 sijoitetaan liitinrunkoon 1 eri etäisyyksille liitinrungon

S aukoista 10 vastaamaan Jliitinrunkoon muodostettavien — sähköliitosten — paikkaa. a 30 — Sähköliitoksen paikka määritellään jousen 4 pituudella, jolloin pidemmän jousen sähköliitos kytkeytyy ensimmäisenä ja lyhyimmän jousen sähköliitos kytkeytyy viimeisenä. Samalla tavalla myös kontaktiliuskan 3 ensimmäisen pään 3.1 pituus mitoitetaan siten, että ensimmäisen pään 3.1 pituus vastaa jousen 4 pituutta ja sähköliitoksen paikkaa liittinrungossa 1. Liitinrunkohan on suunniteltu siten, että esimerkiksi kuviossa 3 esitetyn kaltaisen 5-napaisen sähköliittimen eri vaiheet kytkeytyvät ja avautuvat tietyssä sähköturvallisessa järjestyksessä liitintä kytkettäessä tai avattaessa. Tämä on toteutettu siten, että muodostuvat sähköliitokset ovat liitinrungossa 1 eri etäisyyksillä liitinrungon aukoista 10, joihin urosliittimien kontaktiliuskat työntyvät, jolloin painettaessa urosliitin kiinni naarasliittimeen saadaan automaattisesti oikea kytkeytymis- ja avautumisjärjestys. Kuvion 5 esittämässä sähköliitoksessa holkki 20 on asennettu ylimpään kohtaansa lähimmäksi aukkoa 10 ja jousi 4 on mitoiltaan pisin ulottuen lähimmäksi aukkoa 10. Tällöin sähköliitos muodostuu ensimmäisenä urosliittimen kytkeytyessä liitinrunkoon 1. Muiden liitinrungon — sähköliitosten kytkentäjärjestys valitaan muuttamalla holkin paikkaa kauemmas aukosta 10 ja muuttamalla jousen 4 pituutta vastaavasti. Kontaktiliuskan 3 ensimmäisen pään 3.1 pituus mitoitetaan siten, että ensimmäisen pään 3.1 pituus vastaa jousen 4 pituutta ja sähköliitoksen paikkaa liittinrungossa 1, jolloin kytkentäjärjestys saadaan toteutettua. — Muilta osiltaan keksinnön mukainen liitinrunko 1 vastaa kuvioissa 1-3 esitettyä tekniikan tason liitinrunkoa.

Keksinnön mukainen menetelmä sähköliittimen valmistamiseksi pitää sisällään seuraavat vaiheet: - — valmistellaan valumuotti sähköliittimen liitinrunkoa 1 varten, - asetetaan valumuottiin oleellisesti nelikulmaiset holkit 20, joiden määrä vastaa liitinrungon 1 sähköliitosten määrää, - — määritetään holkkien 20 etäisyys muodostettavan liitinrungon 1 aukoista 10 siten,

N että holkit 20 ympäröivät välit 30 muodostavat U-muotoisten kontaktiliuskojen 3

N 25 ensimmäisien päiden 3.1 ja jousien 4 muodostamat parit osien 3 ja 4 ollessa 7 asennettuina liitinrunkoon 1, 7 - — suoritetaan valu, i - asennetaan liitinrunkoon U-muotoiset kontaktiliuskat 3 ja erimittaiset jouset 4, joiden

S kontaktiliuskojen 3 ensimmäisten päiden 3.1 pituus vastaa erimittaisien jousien 4 a 30 pituutta ja välineet kaapelien kytkemiseksi liitinrunkoon 1,

N - muodostetaan U-muotoisten kontaktiliuskojen 3 ensimmäisillä päillä 3.1 ja jousilla 4 väli 30, joka vastaanottaa urosliittimen kontaktiliuskan.

Keksinnön kohteena on lisäksi keksinnön mukaisen sähköliittimen käyttö sähköajoneuvojen latureiden tai lohkolämmitinpistorasioiden asentamiseen.

Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö rajoitu yksinomaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voi vaihdella jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten puitteissa.

Niinpä esimerkiksi jotkin menetelmävaiheet voivat olla eri järjestyksessä kuin on edellä esitetty ja lisäksi joitain menetelmävaiheita voi puuttua ja joitain sellaisiakin menetelmävaiheita, joita ei ole esitetty voi olla mukana. Lisäksi jotkin menetelmävaiheet voivat sisältää enemmän tai vähemmän toimintoja kuin edellä on esitetty.

N

N

O

N o <Q

LO

O

I a a 0

MN

O

LO

N

N

O

N

Claims (9)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Sähköasennusliitin sähköasennusta varten, joka sähköasennusliitin käsittää liitinrungon (1), jossa liitinrungossa (1) on aukot (10) ja välineet vastaavan urosliittimen vastaanottamiseksi ja sähköliitosten muodostamiseksi liitinrungon (1) ja urosliittimen kontaktiliuskan välille, jotka mainitut välineet käsittävät ainakin yhden U-muotoisen kontaktiliuskan (3) ja jousen (4) muodostaman parin, joiden mainittujen osien muodostamaan väliin (30) urosliittimen kontaktiliuska asettuu, tunnettu siitä, että liitinrungossa (1) on oleellisesti poikkileikkaukseltaan nelikulmainen holkki (20), joka holkki (20) ulottuu ainakin jokaisen U-muotoisen kontaktiliuskan (3) ensimmäisen pään

(3.1), jousen (4) ja mainittujen osien (3.1, 4) väliin (30) asettuvan urosliittimen kontaktiliuskan muodostaman — urosliittimen ja sähköasennusliittimen — välisen sähköliitoksen ympärille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen —sähköasennusliitin, — tunnettu — siitä, — että sähköasennusliittimen ja urosliittimen välisiä sähköliitoksia on liitinrungossa (1) useampia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sähköasennusliitin, tunnettu siitä, että sähköliitokset sähköasennusliittimen ja urosliittimen välille mainitut liittimet yhdistettäessä on muodostettu tietyssä järjestyksessä sijoittamalla sähköliitokset eri etäisyyksille sähköasennusliittimen liitinrungon (1) aukoista (10) eri pituisilla jousilla (4) ja niitä vastaavilla kontaktiliuskan (3) ensimmäisen pään (3.1) pituuksilla.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen sähköasennusliitin, tunnettu siitä, että liitinrungon (1) holkit (20) ovat jousien (4) ja U-muotoisten kontaktiliuskojen (3) N ensimmäisten päiden (3.1) eri pituuksia vastaavasti eri etäisyyksillä liitinrungon (1) N 25 aukoista (10).

7 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähköasennusliitin, tunnettu siitä, että © U-muotoisen kontaktiliuskan (3) toinen pää (3.2) työntyy esille liitinrungosta (1) i kaapeliliitosvälinettä (6) varten, joka kaapeliliitosväline (6) on sovitettu asennettavaksi S kontaktiliuskan (3) toisen pään (3.2) ja kontaktiliuskaan (3) kiinni painetun ainakin a 30 yhden kuoritun kaapelin pään liittämiseksi pujottamalla kaapeliliitosväline (6) U- N muotoisen kontaktiliuskan (3) toiseen päähän (3.2) yläpuolelta ja puristamaan kaapeli kiinni kontaktiliuskan (3) toiseen päähän (3.2).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2-5 mukainen sähköasennusliitin, tunnettu siitä, että liitinrungossa (1) on useita U-muotoisia kontaktiliuskoja (3) rinnakkain omissa aukoissaan (2), ja kunkin U-muotoisen kontaktiliuskan (3) toisen pään (3.2) sivuilla on eristemateriaaliseinä (5), joka eristää vierekkäiset sähköliitokset toisistaan ja joiden eristemateriaaliseinien (5) väliin voidaan painaa kuoritut kaapelin päät kiinnitettäviksi U-muotoisen kontaktiliuskan (3) toiseen päähän (3.2) eristemateriaaliseinien (5) ohjaamana ennen kaapeliliitosvälineen (6) asennusta kaapelin pään ja U-muotoisen kontaktiliuskan (3) toisen pään (3.2) ympärille.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen sähköasennusliitin, tunnettu siitä, että kaapeliliitosväline (6) on neliöprofiilimuotoinen ruuvipuristusväline.

8. Menetelmä sähköasennusliittimen valmistamiseksi, jolloin menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - — valmistellaan valumuotti sähköliittimen liitinrunkoa (1) varten, - — suoritetaan valu, - asennetaan liitinrunkoon U-muotoiset kontaktiliuskat (3) ja erimittaiset jouset (4), joiden kontaktiliuskojen (3) ensimmäisten päiden (3.1) pituus vastaa erimittaisien jousien (4) pituutta ja välineet kaapelien kytkemiseksi liitinrunkoon (1), ja - muodostetaan U-muotoisten kontaktiliuskojen (3) ensimmäisillä päillä (3.1) ja jousilla (4) väli (30), joka vastaanottaa urosliittimen kontaktiliuskan, tunnettu siitä, että ennen valua - asetetaan valumuottiin oleellisesti nelikulmaiset holkit (20), joiden määrä vastaa liitinrungon (1) sähköliitosten määrää, ja - — määritetään holkkien (20) etäisyys muodostettavan liitinrungon (1) aukoista (10) N siten, että niiden sijainti vastaa tulevien sähköliitosten sijaintia siten, että holkit (20) N 25 ympäröivät välit (30) muodostavat U-muotoisten kontaktiliuskojen (3) ensimmäisien 7 päiden (3.1) ja jousien (4) muodostamat parit osien (3, 4) ollessa asennettuina 7 liitinrunkoon (1).

n.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukaisen —sähköasennusliittimen — käyttö S sähköajoneuvojen latureiden tai lohkolämmitinpistorasioiden asentamiseen. a 30 N