FI129602B - Puunkorjuukoneen syöttölaitteisto - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on puunkorjuukoneen syöttölaitteisto, johon kuuluu • runkoon (1) nivelöidyt vastakkaiset varret (2) toimilaitteineen (6) poikittaisen puristuksen aikaansaamiseksi, • varsiin (2) asennetut kaksi vastakkaista syöttörullaa (4, 4.1) ainoina syöttörullina puun syöttämiseksi kidan läpi, ja • syöttörullia (4) käyttävät hydraulimoottorit (10, 11) ja ainakin kaksi niitä käyttävää paineväliainelinjaa (L1, L2).

Description

PUUNKORJUUKONEEN SYÖTTÖLAITTEISTO Keksinnön kohteena on puunkorjuukoneen syöttölaitteisto, johon kuuluu = runkoon nivelöidyt vastakkaiset varret toimilaitteineen poikittaisen puristuksen aikaansaamiseksi, = varsiin asennetut kaksi vastakkaista syöttörullaa ainoina syöttörullina puun syöttämiseksi kidan läpi, ja — syöttörullia käyttävät hydraulimoottorit ja ainakin kaksi niitä käyttävää paineväliainelinjaa. Hakkuukoneissa oksien karsinta tapahtuu vetämällä puun runko runkoa myötäilevien karsintaterien läpi. Jatkuvasyötteisissä laitteissa käytetään joko telaketjuja tai useista rullista muodostuvaa syöttölaitetta. Tyypillinen vetovoiman tarve on 10 kN - 30 kN. Aivan suurimmat laitteet voivat kehittää n. 50 KN vetovoiman. Kun vielä tiedämme sopivan karsintanopeuden olevan ~4-6 m/s, tehon tarve voi teoriassa olla 180 KW. Suurimmilla laitteilla nopeus on pienempi, mutta silti 200 KW:n teho on yleinen. Kun syöttörullan ja puun välinen kitkakerroin vaihtelee het- o 20 kittäin, on suurien tehojen käyttö ilman rullien vetovoiman tarkan > jakamisen takaamista mahdotonta. Rullan hetkellinen luisto x aiheuttaa puun laatua heikentävää ”kuopimista”. Edelleen N hydraulimoottori voi rikkoutua saadessaan ylikierroksia.

I = Tästä syystä pyritään varmistamaan rullien samanaikainen ja O 25 samansuuntainen pyöriminen. Voidaan käyttää jokaiselle rullalle io omaa ohjausventtiiliä, tai rullat kytketään toisiinsa hyd- > raulisesti. Yleisin tapa onkin käyttää kahta varsinaista syöttörullaa, ja sitten lisänä ylimääräinen syöttörulla. Tässä rullassa on yhdistetty mekaanisesti kaksi hydraulimoottoria.

Varsinainen syöttörulla ja toinen ylimääräisen rullan hydraulimoottori on kytketty sarjaan.

Nyt ylimääräinen rulla toimii varsinaisten syöttörullien liikkeiden synkronisointielimenä.

Ongelma näissä on varsinaisten syöttörullien ja ylimääräisen rullan kosketus puuhun.

Isoilla puilla varsinaiset syöttörullat vetävät puut, ylimääräisen rullan toimiessa vain synkronisoivana.

Pienillä puilla ylimääräinen rulla ottaa vastaan varsinaisten rullien puristusvoiman.

Mutta rakenne toimii kohtuullisesti.

Voidaan käyttää kapeita rullia ja kaupallisia hydraulimoottoreita löytyy paremmin.

Kuvassa 1 on esitetty nykyisin yleisin syöttölaitteen rakenne.

Kuva esittää rakenteen hyvin yksinkertaisena.

Kuvasta puuttuu runkorakenne ja samaan kuvaan on piirretty hydraulikaavio.

Rulla 32 on yhteinen moottoreille 30 ja 30.1. Rullan [halkaisija] on n. 200 - 300 mm.

Puu 5 on siis syöttörullien 32, 33 ja 33.1 välissä.

Nivelpisteiden 34 ja 34.1 varassa rullat 33 ja 33.1 kääntyvät puun halkaisijan mukaan.

Tarkastellaan tilannetta, kun esim. lumen tai jään takia vain o syöttörulla 33 ottaa vastaan vetovoimaa, mutta sen momentti ei > yksin riitä siirtämään puuta 5. 3 N Ohjausventtiili 35 on nyt asennossa ”suoraan”. Paineöljy ei pääse 7 nyt moottorin 31 läpi, jolloin moottori 30 ei saa öljyä.

Kuitenkin i 25 sama paine vaikuttaa moottorille 31.1 ja kun esim. puun pinnalla & olevan jään takia rullat 33.1 ja 32 pyörähtävät ”tyhjää”. Tämä on 3 mahdollista, kun moottorien 31 ja 30 väliin syntyy imusta johtuen N tyhjiö.

Tilanne on harvinainen, mutta tästä syystä voidaankin varsinainen eteenpäin syöttöliike tehdä ohjausventtiilin 35 ns.

”ristiin”-asennolla. Molempia tapoja käytetään, mutta aina toinen suunta on huonompi. Tunnetaan myös kahden syöttörullaparin tai ryhmän sisältäviä puunkorjuukoneita. Suomalaisessa patentissa FI 901119 (Sampo Hydraulics) käytetään monikapasiteettimoottoreita pyörittämään kahta rullaa, joissa kumpaakin rullaa pyörittävän monikapasi- teettimoottorin toinen tilavuus on kytketty sarjaan erillisen hydraulimoottorin kanssa. Toinen monikapasiteettista hydrauli- moottoria käyttävä ratkaisu tunnetaan hakemusjulkaisusta US 2005/0098231A1 (Alftan). Julkaisusta EP 294418941 (Waratah) tunnetaan nelirullainen puunkorjuukone, jossa rullien hyd- raulimoottoreita voidaan kytkeä monipuolisesti rinnakkain ja sarjaan. Kolmirullainen, neljällä hydraulimoottorilla varustettu puunkorjuukone tunnetaan hakemusjulkaisusta WO 99/41972 (Pino- mäki). Tunnettua on, että leveällä syöttörullalla syöttölaitteen rakentaminen puun syötön kannalta on edullista. Leveän rullan ansiosta rullan liikerata saa olla pääosin sivusuunnassa. Kapean rullan liikerata vaatii myös pystysuuntaisen liikeradan. Leveässä puussa pieni puu kulkee yläreunalla, suuri puu alareunalla. Edelleen mutkaiset puut liikkuvat paremmin kahden vastakkaisen rullan antaessa ylös- ja alasuunnassa liikkumavaraa. o > leveän rullan vaatiman vahvan laakeroinnin takia kaupallisia < hydraulimoottoreita ei juuri ole saatavilla. Lisäksi moottorien = 25 sarjaan kytkeminen ei ole mahdollista sisäisten vuotojen takia. 7 Tästä syystä vastakkaisia, leveitä syöttörullia on vaikea käyttää E kokonaisuudessaan.

S S Tunnetuilla ratkaisuilla toiminta on optimaalista vain kapealla > tehoalueella, vain yhteen suuntaan tai täytyy käyttää huomattavaa kuristusta ennen moottoreita, mikä lisää tehohäviöitä.

Ison syöttörullan pyöritys vaatii suuren momentin, joka tunne- tuissa ratkaisuissa johtaa hyvin suuren hydraulimoottorin käyttöön.

Tämä lisää hakkuupää painoa kohtuuttomasti.

Ison syöttörullan ongelmana on usein myös tartuntapinnan tukeutu- minen erityisesti kuoriaineksesta, jolloin pito heikkenee.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa mainitut tunnetun tekniikan haita ja luoda aikaisempaa parempi puunkorjuukoneen syöttörul- lajärjestely.

Keksinnön tarkoitus saavutetaan patenttivaati- muksessa 1 esitetyn mukaisesti.

Keksinnön peruslähtökohta tun- netun tekniikan analysoinnin perusteella on, että syöttörullia pitää olla kaksi ja vain kaksi vastakkaista syöttörullaa.

Kun kumpaakin syöttörullaa käyttää kaksi hydraulimoottoria eri paineväliainelinjoissa tämä aikaansaa mekaanisen kytkennän hyd- raulimoottoreiden välille ja siten syöttölinjojen muiden hyd- raulimoottoreiden syötön ohjausta ensin mainittujen avulla.

Keksinnön mukaisessa syöttölaitteessa on edullisesti kaksi pääosin vastakkain liikkuvaa leveää syöttörullaa.

Edullisesti rullien ripustamiseen voidaan käyttää suunnikkaita.

Syöttölaitteessa leveän syöttörullan aiheuttamat voimat ottaa vastaan erillinen akseli laakereineen, jolloin yksi tai kaksi o hydraulimoottoria on asennettu apurunkoon, joka kantaa myös > syöttörullan akselia.

Kunkin hydraulimoottorin integroidun x laakeroinnin momentinkantokyvyksi riittää 20 % (yleisesti 10 - 0 35 %) siitä, mitä syöttörullan akseli kantaa momenttia.

Li- Ek 25 säksi molemmissa syöttörullissa on edullisesti kaksi hydrauli- c moottoria, jotka hammas- tai ketjukäytöllä on kytketty varsi- & naiseen syöttävään osaan rullassa. > N Eräässä edullisessa sovellusmuodossa vastakkaisten rullien moottorit on erikseen kytketty hydraulisesti toisiinsa eli sarjaan.

Tätä varten on muodostettu kaksi syöttölinjaa, joissa hydraulimoottorit ovat keskenään päinvastaisessa järjestyksessä eli esimerkiksi oikeanpuoleisen rullan yksi hydraulimoottori on ensimmäisenä ensimmäisessä linjassa, mutta saman rullan toinen hydraulimoottori toisena toisessa syöttölinjassa.

5 Keksintö soveltuu erinomaisesti suuriin koneisiin, joissa syöttörullan halkaisija on 30 - 120 cm, edullisimmin 45 — 70 cm. Syöttörullan (4) leveys on usein 75 — 150 %, edullisimmin 85 — 120 % sen halkaisijasta.

Eräässä edullisessa sovellusmuodossa siinä käytetään sisäpuo- lisella hammastuksella varustettua hammaskehää, jota pyörittää hydraulimoottoreiden käyttämät hammaspyörät. Rakenne on muussakin yhteydessä (yksi pyörittävä hammaspyörä) edullinen, mutta tässä keksinnössä pyörittäviä hammaspyöriä on kaksi kullakin syöttö- rullalla. Yksinkertaisin rakenne on neljä samankokoista moottoria, kunhan välityssuhde rullaan on sama. Edelleen vierekkäisten moottorien koko voi olla eri, kunhan se toisessakin rullassa on symmetrinen. Käyttävän hammaspyörän ja sisähammastuksen välityssuhde on 1:4,5 +50 %, edullisimmin alueella + 15%. Rakenteen etuina on täydellinen synkronisointi rullien välillä. Lisäksi voidaan tarpeen tullen hienosäätää vetovoimaa muuttamalla D pareina toimivien moottorien kokoja, kunhan ovat keskenään yhtä N suuria. Tunnusomaista on, että syöttövaiheessa molempien rullien S sen toiseen moottoriin syötetään ns. täysipaine.

S = 25 Seuraavassa keksintö kuvataan esimerkein ja viitaten oheisiin e kuviin. N Kuva 1 esittää tekniikan tason mukaista kolmirullaista syöttö- 2 laitetta Kuva 2 esittää erästä keksinnön mukaista syöttölaitetta puun syöttösuunnassa nähtynä Kuva 3 esittää kuvan 2 järjestelyä sivulta nähtynä

Kuva 4a esittää erästä syöttörullan voimasiirtojärjestelyä uudella syöttörullalla Kuva 4b esittää kuvan 4a syöttörullaa päädystä nähtynä Kuva 4c esittää kuvien 4a ja 4b syöttörullaa aksonometrisenä kuvantona Kuva 4d esittää kuvan 4c syöttörullassa käytettävää tartunta- elementtiä Kuva 5 esittää syöttölaitteen periaatteellista hydrauliikka- kaaviota. Kuvat 6a ja 7a esittävät syöttörullan kehävoimia normaalissa ja toispuoleisessa kuormitustilanteessa Syöttölaitteen rakenne yhtenä sovellusmuotona näkyy kuvassa 2. Runkoon 1 on ripustettu tappeihin 1.1 ja 1.2 varret 2 ja 3. Varsien 2 ja 3 toinen pää kiinnittyy rullan pitimeen 7 tappien 7.1 ja 7.2 avulla. Tapeista ja varsista muodostuu suunnikas, erityisesti epäsuunnikas. Hydraulisylinteri 6 liikuttaa suunnikkaita tappien 1.1 ja 1.2 ympäri, jolloin rullat 4 liikkuvat pääosin kohti tai poispäin toisistaan. Synkronointitankoa ei ole esitetty. Syötettävä puu 5 puristuu rullien 4 väliin sylinterin 6 lii- kuttaessa rullia kohti toisiaan. Rullan 4 halkaisija voi olla 300 mm tai jopa 800 mm, leveys 200 mm jopa 600 mm. Rulla 4 on laakeroitu rullan pitimeen 7 akselilla 12. Karsintaterät 40 kannattavat käsiteltävää puuta kidassa. Syöttörullien liikerata saadaan tällä = tavoin lineaariseksi, maksimi lineaarisuuspoikkeaman ollessa 1 - 5 25 6 % sivusiirtymästä.

I S On varsin edullista, että suunnikas tappien 1.1 ja 1.2 ja varsien E 2 ja 3 ja tappien 7.1 ja 7.2 avulla saadaan mitoitettua niin, että © pääosin rullat 4, 4.1 ovat alareunastaan lähempänä toisistaan kuin io yläpäästään. Vain täysin auki asennossa on edullista alareunan > 30 suurempi etäisyys kuin yläreunan. Normaalisti alareunan ”aukeama” on n. 1,3 kertaa suuri syötettävän puun 5 halkaisija. Kuvassa 3 näkyy rakenne sivultapäin katsottuna. Siinä näkyvät karsintaterät

18,18", normaalisti 2 liikkuvaa (18) ja yksi kiinteä (187). Pienin karsittava puun halkaisija on n. 50 mm, suurin max. 800 mm. Kuvassa 4a näkyy rulla 4 osittain halkileikattuna. Samalla näkyy pidin 7, akseli 12 ja hydraulimoottorit 10 ja 10.1 sekä niihin liittyvät käyttöakselien 15.1, 16.1 laakerikokoonpanot 10’ ja

10.17. Tämä sovellusmuoto esittää yhden rakenteen. Rullan pitimeen 7 on kiinnitetty akseli 12. Edelleen laakerien 13 kautta akseli 12 kiinnittyy rullaan 4. Rullan 4 ulkopinta varustetaan tartunta- elimillä rullan 4 saattamiseksi syöttövoimaa aikaansaavaksi. Kun laakerien 13 etäisyys on huomattava, noin 25 % (yleisesti 20 — 40 %) syöttörullan tehollisesta halkaisijasta, sillä saavutetaan helposti suuri momentin ja siten puristusvoiman kantokyky. Se on monikertainen käyttävien hydraulimoottoreiden momentin kanto- kykyyn nähden. Tartuntaelimet voivat olla mitä tyyppiä tahansa edellä kuvatun syöttörullan peruskonstruktioon liittyen. Tässä esitetään yleisesti edullinen tartuntaelinkonstruktio. Tartuntaelimet (4.8 kuva 4d) eivät näy tässä kuvassa, mutta siinä näkyy niiden alapuolinen rullan ulkolieriön 4.1. pintaan vulkanoitu kumikerros

4.6 ja piikkikehät 4.3 ja 4.2, jotka jakavat lieriöpinna kahteen kapeampaan osaan. Kuvassa 4a näkyy tartuntaeliminen 4.8 keinu- S akselia 4.9 varten tehdyt urat 4.7 ja reiät piikkikehissä 4.2. ja < 4.3. Kunkin akselin 4.9 päät sovitetaan uran 4.7 pään kohdalla N 25 olevaan reikään piikkikehässä.

I T Rullan 4 yläreunaan on kiinnitetty hammaskehä 14. Pitimeen 7 on O sovitettu pienemmällä hammaspyörällä 15 ja 16 varustettu io hydraulimoottori 10 ja 11. Välityssuhde voi olla edullisesti 1:3 > jopa 1:7. Sisäpuolisena hammaspyöränä kehän 14” rakenne sallii tiiviimmän rakenteen ja hammaspyörät voidaan voidella rasvalla, kuten kaivinkoneiden kääntökehät. Kuvan mukaista sisäpuolista hammaskehää käyttävää syöttölaitekonstruktiota voidaan luon- nollisesti hyödyntää muussakin yhteydessä kuin tämän keksinnön mukaisella hydraulijärjestelmän yhteydessä ja yhdellä tai useammalla hammaspyörällä käytettynä.

Kuvissa 4b ja 4c syöttörulla 4 on esitetty erikseen kokonaisuutena. Tartuntaelimet 4.8 on asennettu kahteen erilliseen kehään. Kuvien 4c ja 4d avulla nähdään tämän tartuntaelimen erikoispiirre eli kielekkeet ja niiden limitys kehän suunnassa (5 - 15 % koko tartuntaelimen mitastaan). Tällaisessa tartuntaelimessä 4.8 on muotoon leikattu levykomponentti, tartuntapiikit ja keinuakseli

4.9, jonka pää sovitetaan piikkikehien 4.2 ja 4.3 reikiin. Kuvien 2, 3 ja 4a mukaisessa versiossa hydraulimoottorit ovat vastakkaisilla puolilla kääntökehä suhteen. Edullisimmin sisäpuolista hammaskehää 14” käyttävät kaksi hammaspyörää 15, 16 ovat molemmat samalla puolella hammaskehää (147) sijoittuen kidan suhteen nivelvarsien 2 ulkopuolelle ja niin lähelle toisiaan kuin niitä käyttävät moottorit olisi käytännöllisesti asetettavissa. Vulkanoinnin paksuus on noin 30 mm (yleisesti 20 - 40 mm). Tartuntaelimet 4.8 painetaan asennettaessa esipuristukseen, jolloin kumpikin pää joustaa hillitysti kuormituksessa. Kuormitus aikaansaa tartuntaelimien 4.8 keinumisen, jolloin kielekkeet liikkuvat toistensa suhteen. Tämä puhdistaa syöttörullan pinnan S tehokkaasti.

S Kuvassa 5 on piirretty hydraulikaavio keksinnön mukaisesta S 25 syöttölaitteesta normaalitilanteessa. Hydraulipaine ohjataan z tässä linjoille L1 ja L2, jotka on kytketty vastakkain, jolloin O kuvassa täyspaine ohjataan moottoreille 11 linjassa L? ja io moottorille 10.1 linjassa L1. Vuotohäviöistä johtuen sarjassa > olevat moottorit eivät tuota aivan tarkasti samaa momenttia, mutta tilanne on symmetrinen, kun täyspaine ohjataan aina yhteen syöttörullan moottoreista.

Kuvitteellisessa tilanteessa (Kuva 6a), kun syöttörulla 4 on esim. jään tai lumen päällä, vain syöttörulla 4.1 pystyy vetämään. Edelleen ajatellaan, että rullan 4.1 momentti ei riitä. Nyt esim. ohjausventtiilin ollessa asennossa ”suoraan”, paineöljy tulee moottoriin 10.1, mutta se ei pääse läpi, koska rulla on ”lu- kittuna”. Kuitenkin moottori 10.1 kehittää momentin, joka on n. kaksinkertainen, koska koko paine vaikuttaa tämän moottorin yli moottorin 10 ollessa ”vapaana”.

Vastaavasti sama paine vaikuttaa moottoriin 11, mutta sen ollessa ”vapaana” tämä paine siirtyy lähes häviöttömästi sen yli ja vaikuttaa moottoriin 11.1. Kun koko painetaso vaikuttaa moot- torissa 11.1, syntyy siihen myös momentti joka on lähes kak- sinkertainen normaaliin nähden.

Tavallisessa ajossa yksi moottori saa aikaan puolet maksimi- — vääntömomentistaan (kuva 6b). Eli yhden yksinään vetävän rullan normaali momentti F on kaksi kertaa yhden moottorin normaali- momentti F, symmetrisessä vedossa. Tarkemmin voidaan arvioida F > 95 % x (2 x F,), mikä on myös testipenkissä mitattu.

Kun laskemme yhteen kuvitteellisessa tapauksessa rullaan 4.1 tulevan momentin, on se yhteensä lähes neljä kertaa yhden moottorin normaalimomentti. Tästä seuraa että keksinnön mukaisessa D syöttölaitteessa toisen rullan ollessa ”vapaana”, toinen, N otteensa pitävä syöttörulla kehittää lähes kaksi kertaa suuremman S momentin. Eli vaikka toinen rulla olisi ”vapaa”, toinen rulla S 25 pystyy aikaansaamaan yksin saman vetovoiman puuhun kuin molemmat z rullat normaalisti.

O N Edelleen nyt ei ole väliä pyörimissuunnalla, eli onko syöttö- tai 2 peruutussuunta. Toiminta on täysin symmetristä molempiin N suuntiin. Toiminta ei vaadi kuristusta syöttölinjassa vaan toiminta on luonnostaan hyvin juohevaa.

Koska rulla on erillisellä akselilla, voidaan rullan leveyttä muuttaa, eikä se vaikuta moottoreiden akseleihin. Näin löytyy helposti kaupallisia moottoreita.

o

O

N < ?

N O

I jami a © ©

N LO O O N

Claims (1)

1. PATENTTIVAATIMUKSET

   1. Puunkorjuukoneen syöttölaitteisto, johon kuuluu e runkoon (1) nivelöidyt vastakkaiset varret (2) toimilait- teineen (6) poikittaisen puristuksen aikaansaamiseksi, e varsiin (2) asennetut kaksi vastakkaista syöttörullaa (4,

   4.1) ainoina syöttörullina puun syöttämiseksi kidan läpi, ja e syöttörullia (4) käyttävät hydraulimoottorit (10, 11) ja ainakin kaksi niitä käyttävää paineväliainelinjaa (L1, Lz), tunnettu siitä, että yhtä syöttörullaa (4, 4.1) käyttää kaksi hydraulimoottoria (11, 10, 10.1, 11.1) eri paineväliainelin- joissa (L1, L2) aikaansaaden mekaanisen kytkennän hydrauli- moottoreiden välille ja siten aikaansaaden kunkin syöttölin- jan (Ll, L2) toisen hydraulimoottorin (11.1, 10) syötön oh- jausta ensimmäisen hydraulimoottorin (10.1, 11) avulla, ja että kunkin syöttörullan (4, 4.1) yhteyteen kuuluu oma apurunko (7, 12) ja siihen syöttörullaa (4, 4.1) kannattavat N 20 laakerit (13) sekä syöttörullaa (4, 4.1) pyörittävät kaksi

   O N hydraulimoottoria ((10, 11 / 10.1, 11.1) apurunkoon (7) kiin-

   O <Q nitettynä. 0

   O = 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkorjuukoneen syöttölait- a © teisto, tunnettu siitä, että syöttörullan (4, 4.1) leveys on

   O N 25 50 — 150%, edullisimmin 85 — 120% sen halkaisijasta.

   O

   O

   N

   3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2mukainen puunkorjuukoneen syöttö- laitteisto, tunnettu siitä, että syöttörullien (4, 4.1) lii- kerata on sovitettu oleellisen lineaariseksi, maksimi line- aarisuuspoikkeaman ollessa 1 — 6 % sivusiirtymästä.

   4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 — 3 mukainen puunkorjuukoneen syöttölaitteisto, tunnettu siitä, että sanotut syöttörullia (4, 4.1) kannattavat varret (2) ovat epäsuunnikasvarsia.

   5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 — 4 mukainen puunkorjuukoneen syöttölaitteisto, tunnettu siitä, että syöttörullan (4, 4.1) halkaisija on 30 — 120 cm, edullisimmin 45 - 70 cm.

   6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkorjuukoneen syöttölait- teisto, tunnettu siitä, että ainakin yhdessä svyöttörullassa (4. 4.1) on sisäpuolisella hammastuksella varustettu hammas- kehä (14), jota hydraulimoottorit käyttävät hammaspyörien (15, 16) kautta.

   7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen puunkorjuukoneen syöt- tölaitteisto, tunnettu siitä, että käyttävän hammaspyörän (15, 16) ja sisähammastuksen (147) välityssuhde on 1:4,5 +50 %, edullisimmin alueella + 15%.

   8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen puunkorjuukoneen syöttölait- — teisto, tunnettu siitä, että sisäpuolista hammaskehää (14') O käyttävät kaksi hammaspyörää (15, 16) ovat molemmat samalla O puolella hammaskehää (147) sijoittuen kidan suhteen sanottu- 2 jen varsien (2) ulkopuolelle. x o 25 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen puunkorjuukoneen & syöttölaitteisto, tunnettu siitä ainakin yhden hammaspyörän 3 (15, 16) laakerointi (10’, 10.1") on integroitu sitä käyttä- Q vään hydraulimoottoriin (10, 10.1).

   10. Puunkorjuukone, johon kuuluu e runko ripustuslaitteineen, rungolla ollen pituussuunta runkoon nivelöidyt karsintaterät toimilaitteineen karsintate- rien puristamiseksi poikittain kidan muodostamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mu- kainen syöttölaitteisto.

   N

   O

   N

   O <Q 0) oO

   I a a © ©

   N

   LO

   O

   O

   N