FI129356B - Menetelmä ja laite rakennuselementin valmistamiseksi - Google Patents

Abstract

Menetelmä rakennuselementin (100) valmistamiseksi, jossa valetaan rakennuselementin ulkokuoren (110) tasomainen ensimmäinen ulko-osa (112), valetaan rakennuselementin (100) ulkokuoren (110) tasomainen toinen ulko-osa (114) siten, että ensimmäisen ulko-osan (112) suuntaisen tason normaalin (N11) ja toisen ulko-osan (114) suuntaisen tason normaalin (N12) väliin jää kulma (a1), joka on ainakin 30 astetta ja korkeintaan 150 astetta. Lisäksi valetaan vastaava sisäkuori (120) siten, että sisäkuoren osien (122, 124) ja ulkokuoren osien (112, 124) jää lämpöä eristävän ytimen osia (132, 134) vastaavasti. Lisäksi rakennuselementti (100), joka käsittää saumattoman valamalla valmistetun ulkokuoren (110) ja sisäkuoren (120) ja lämpöä eristävän ytimen (130) kuorien (110, 120) välissä. Ulkokuoren (110) tasomaisten osien (112, 114) väliin jää kulma. Lisäksi laite (200), joka yhdessä tasovalupöydän kanssa soveltuu tällaisen elementin (100) valmistamiseen. Lisäksi laite (200), joka sellaisenaan soveltuu tällaisen elementin (100) valmistamiseen.

Description

MENETELMÄ JA LAITE RAKENNUSELEMENTIN VALMISTAMISEKSI Keksinnön kohde Keksintö kohdistuu menetelmään rakennuksen kulmassa käytettävän rakennuselementin valmistamiseksi. Keksintö kohdistuu lisäksi laitteisiin tällaisen rakennuselementin valmistamiseksi. Keksinnön taustaa Rakennuksia rakennettaessa on tunnettua käyttää kerrosrakenteisia nk. sandwich -elementtejä. Tällaiset elementit käsittävät tasomaisen ulkokuoren, tasomaisen sisäkuoren ja näiden väliin jäävän eristemateriaalikerroksen. Eristemateriaalina voidaan käyttää lämpöä eristävää, sinänsä tunnettua, — eristemateriaalia. Ulko- ja sisäkuoret voidaan valmistaa esimerkiksi valamalla betonista tai vastaavasta. Tunnetusti rakennusten ulkoseinät käsittävät kulmia, tyypillisimmin kulmia, jotka ovat suoria kulmia. Tällaiset kulmat voidaan valmistaa esimerkiksi aset- tamalla kaksi edellä kuvattua kerrosrakenteista elementtiä toisiaan vastaan kohtisuorasti ja täyttämällä elementtien väliin jäävä alue sopivasti ja sopivalla saumausaineella. Mahdollisesti kulmassa elementin tai elementtien sisä- kuoren mitoitusta tulee hieman muuttaa kulmaan sopivaksi. Eräs esimerkki täl- laisesta rakenteesta on esitetty VTT:n tutkimusraportissa VTT-R-07901-11 (kuva11).

N N Tunnetussa tekniikassa on kuitenkin eräitä ongelmia. Eräs ongelma on, miten = oleellisesti tasomaiset elementit saadaan pidettyä pystyssä rakentamisen S aikana. Esimerkiksi kulmaa rakennettaessa saumausaine ei tyypillisesti ole I 30 — riittävän tukevaa liittämään kahta kohtisuoraa elementtiä toisiinsa siten, että N kulman elementit pysyisivät pystyssä ilman lisätukea. Erilaiset lisätuet 2 merkittävästi hidastavat rakentamista ja siten lisäävät kustannuksia. Näin ollen 3 nykyrakentamisessa kustannussyistä usein pyritäänkin vähentämään N rakennuksen kulmia. Tämä puolestaan saattaa johtaa rakenneratkaisuihin, — jotka eivät rakennusalan tilankäyttöä ajatellen ole optimaalisia, vaan rakennukseen saattaa jäädä hukkatilaa.

Lisäksi, koska tasomaisten elementtien pitäminen pystyssä on hankalaa, elementtien korkeus tyypillisesti vastaa yhtä huonekorkeutta, jolloin po. korkeus on esimerkiksi noin 25m — 3,5m Tällöin kaksi- tai useampi- kerroksisia rakennuksia rakennettaessa kukin kerros rakennetaan erikseen toisensa päälle, mikä hidastaa kaksi- tai useampikerroksisen rakennuksen pystyttämistä.

Alalla tunnetaan julkaisusta JP 2001293713 A menetelmä poikkileikkausprofiililtaan L-kirjaimen muotoisen rakennuselementin — valmistamiseksi muottia hyödyntämällä.

Samasta julkaisusta tunnetaan myös laite rakennuselementin valmistamiseksi, joka laite soveltuu käytettäväksi tasovalupöydän kanssa.

Laite on järjestettävissä käyttöasentoon.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Edellä kuvattuja ongelmia voidaan vähentää käyttämällä rakennuksessa kulmaan sopivaa rakennuselementtiä Menetelmä po. elementin valmis- tamiseksi on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Menetelmä voidaan edullisesti toteuttaa sitä varten tarkoitetulla laitteella.

Tällainen laite on esitetty patentti- — vaatimuksessa 6. Laite voidaan toteuttaa myös lisälaitteen olemassa olevaan tasovalupöytään patenttivaatimuksen 5 mukaisesti.

Koska rakennuselementti on valettu ja käsittää kaksi toisiinsa nähden kulmaan järjestettyä tasomaista osaa, mainittu rakennuselementti pysyy itsekseen — pystyssä tasaisella alustalla.

Tämä merkittävästi helpottaa rakentamista.

N Elementit voidaan kiinnittää toisiinsa tai vastaaviin kulmattomiin elementteihin N esimerkiksi hitsaamalla.

Tällainen elementti voi olla myös selvästi normaalia = huonekorkeutta korkeampi, esimerkiksi kahden huonekorkeuden korkuinen. 3 Nämä seikat merkittävästi nopeuttavat rakennuksen pystyttämistä.

I 30 N Piirustusten kuvaus 2 O Kuva 1 esittää erään suoritusmuodon mukaista rakennuselementtiä N perspektiivikuvantona sekä eräitä mittoja ja suuntia, — Kuva 2 esittää kuvan 1 mukaista rakennuselementtiä päädystä päin nähtynä,

Kuva 3 esittää erään suoritusmuodon mukaista rakennuselementtiä valmistuksen aikana sekä erästä valmistuksessa käytettävää laitetta, Kuva 4 esittää erään suoritusmuodon mukaista laitetta rakennus- elementin valmistamiseksi sekä valmistettavaa elementtiä, Kuva 5 esittää laitteen kahden pinnan liittämistä nivelellä ja yhdistämistä taipuisalla levyllä, Kuva 6 esittää erään suoritusmuodon mukaista laitetta rakennus- elementin valmistamiseksi sekä valmistettavaa elementtiä, Kuva? esittää erään suoritusmuodon mukaista laitetta rakennus- elementin valmistamiseksi sekä valmistettavaa elementtiä ja Kuva 8 esittää eräitä pintoja ja rakennuselementin osia, sekä pintojen ja osien suuntia toisiinsa nähden. — Suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus Kuva 1 esittää erään suoritusmuodon mukaista rakennuselementtiä 100. Rakennuselementti 100 esitetään asennossa, jossa se erään suoritusmuodon mukaan valmistetaan. Kuvassa 1 suunnat Sx ja Sy ovat vaakatason suuntaisia ja suunta Sz on pystysuunta. Rakennuselementillä 100 on muodoltaan pituussuunnassaan Sy jatkuva profiili. Rakennuselementtiä 100 voidaan käyttää esimerkiksi sellaisen seinän rakentamisessa, jossa rakennuselementin 100 mainittu pituussuunta Sy olisi pystysuuntainen. Myös muissa kuvissa suunnat Sx ja Sy ovat vaakatason suuntaisia keskenään — kohtisuoria suuntia ja Sz pystysuunta. Kuvissa 3, 4, 6, ja 7 esitetään erästä N valmistusmenetelmää ja/tai laitetta po. rakennuselementin 100 valmis- N tamiseksi.

N S Tässä selostuksessa ilmauksella ”suunta on tason suuntainen? tarkoitetaan I 30 — sitä, että po. suunta on po. tason jonkin suunnan suuntainen; eli po. taso N käsittää kaksi pistettä siten, että po. suunta on mainitun kahden pisteen välisen 2 janan suuntainen. Ilmauksella ”pinnan (tai osan) suuntainen taso" tarkoitetaan 3 sitä tasoa, jolla on sama normaali, kuin po. pinnalla (tai osalla). Tässä N selityksessä ilmaisua käytetään vain tasomaisten pintojen (tai osien) — yhteydessä. Toisin kuin itse pinta (tai osa), po. taso jatkuu laajemmalla alueella. Ilmauksella ”tason suunnassa” tarkoitetaan, ilmausta ”suunnassa,

joka on tason suuntainen”. Mitä edellä on sanottu ilmauksesta ”suunta on tason suuntainen” pätee myös tässä ilmauksessa ”joka (so. suunta) on tason suuntainen”. Selityksessä käytetään myös tason ja pinnan normaaleita, jotka ovat valistuneelle lukijalle ilmeisiä käsitteitä.

Rakennuselementillä 100 tarkoitetaan elementtiä, jota voidaan käyttää rakennettaessa rakennuksen seiniä, erityisesti ulkoseiniä. Rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka sisäosat on lämpöeristetty ympäristöstä, erityisesti asuinrakennusta.

Kuvan 1 mukainen rakennuselementti 100 käsittää ulkokuoren 110 ja sisä- kuoren 120. Kuvassa 1 ulkokuori 110 on muodoltaan jatkuva L-profiili. Ulko- kuori 110 on saumaton. Myös sisäkuori 120 voi olla saumaton. Ulkokuori ja sisäkuori voidaan valmistaa jäljempänä kuvattavalla tavalla valamalla. Kuvan 1 rakennuselementin 100 ulkokuori 110 ja sisäkuori 120 on valmistettu valamalla. Sisä- ja ulkokuori voidaan valmistaa samasta materiaalista. Ulko- kuori 110 voi käsittää sementtiä. Esimerkiksi ulkokuori 110 voi käsittää betonia, joka käsittää sementtiä. Lisäksi ulkokuori 110 voi olla raudoitettu ulkokuoren vahvistamiseksi sinänsä tunnetulla tavalla. Mitä tässä on sanottu — ulkokuoren 110 materiaalista ja vahvistamisesta koskee myös sisäkuoren 120 materiaalia ja vahvistamista. Ulkokuoren 110 paksuus da ja/tai diz voi olla esimerkiksi ainakin 40 mm tai ainakin 50 mm. Ulkokuoren paksuus di ja/tai di2 voi olla esimerkiksi — korkeintaan 200 mm tai korkeintaan 150 mm. Ulkokuoren 110 paksuus d11 N ja/tai do voi olla esimerkiksi 70 mm — 110 mm, kuten 80 mm — 100 mm. N Sisäkuoren paksuus da ja/tai doo voi olla esimerkiksi ainakin 40 mm tai ainakin = 50 mm. Sisäkuoren paksuus d ja/tai da voi olla esimerkiksi korkeintaan S 250 mm tai korkeintaan 200 mm. Sisäkuoren 120 paksuus da ja/tai d22 voi olla x 30 — esimerkiksi 110 mm — 190 mm, kuten 130 mm — 170 mm. 2 Rakennuselementti 100 käsittää lisäksi lämpöä eristävän ytimen 130. Lämpöä 3 eristävä ydin 130 käsittää sopivaa lämpöä eristävää materiaalia, kuten N polyuretaani (PU), mineraalivilla, tai polystyreeni (paisutettu polystyreeni, EPS, tai suulakepuristettu polystyreeni, XPS) Lämpöä eristävän materiaalin lämmönjohtavuus on edullisesti korkeintaan 0,05 W/mK tai korkeintaan 0,04

W/mK. Lämmönjohtavuus voidaan määrittää esim. kuten standardissa EN

12667. Lämpöä eristävän ytimen 130 paksuus da ja/tai da2 on edullisesti ainakin 5 100mm, kuten ainakin 150 mm. Lämpöä eristävän ytimen 130 paksuus da, ja/tai daz voi olla esimerkiksi korkeintaan 500 mm, kuten korkeintaan 400 mm. Ytimen 130 paksuus da: ja/tai d32 voi olla esimerkiksi 120 mm — 200 mm, kuten 140 mm — 180 mm. Tässä paksuus voi viitata ensimmäisen eristeosan 132 paksuuteen da ja/tai toisen eristeosan 134 paksuuteen ds. Ensimmäinen — eristeosa 132 voi olla saman paksuinen kuin toinen eristeosa 134 (eli d31=d32). Tarvittava eristepaksuus riippuu käytettävistä materiaaleista ja halutusta energiatehokkuudesta. Ulkokuoren 110 ja sisäkuoren 120 väliin jää mainittua paksuutta vastaava etäisyys. Ytimen 130 läpi voi olla järjestetty sinänsä tunnettuja ansaita, kuten pistoansas tai diagonaaliansas ulkokuoren 110 — kiinnittämiseksi sisäkuoreen 120. Rakennuselementtiin 100 on kuvan 1 mukaisesti edullisesti järjestetty nosto- lenkit 160 rakennuselementin nostamiseksi esimerkiksi valmistuslaitteelta 200 varastoon. Rakennuselementti 100 voi käsittää toiset nostolenkit 165 ele- mentin 100 nostamiseksi rakennustyömaalla paikalleen. Rakennusvaiheessa nostolenkit 160, 165 voidaan poistaa esim. sahaamalla. Jäljempänä kuvattavalla tavalla elementin 100 eri sivuilla olevia nostolenkkejä 160, 165 voidaan käyttää prosessin eri vaiheissa. Tästä syystä kuvan 1 elementti 100 käsittää ensimmäisen nostolenkin (edullisesti ainakin kaksi nostolenkkiä) ensimmäisellä sivullaan ja toisen nostolenkin (edullisesti ainakin kaksi N nostolenkkiä) toisella sivullaan siten, että ensimmäisen sivun normaali ja N toisen sivun normaali ovat kohtisuorat toisiaan vastaan. Edullisesti lisäksi = mainitut sivut ovat sellaiset, että elementin 100 ensimmäisten osien 112, 132, S 122 paksuus on sekä ensimmäisen että toisen sivun suuntainen. Ek 30 N Ulkokuori 110 käsittää tasomaisen ensimmäisen ulko-osan 112 ja tasomaisen 2 toisen ulko-osan 114. Ensimmäinen 112 ja toinen 114 ulko-osa kohtaavat 3 toisensa siten, että mainittujen osien 112, 114 välille muodostuu kulma tai | pyöristetty kulma jäljempänä kuvattavalla tavalla. Ulkokuori 110 on valmistettu — valamalla, joten se on yhtenäinen, eli saumaton, kappale. Mitä tulee siihen,

millä kohtaa ensimmäinen osa 112 vaihtuu toiseksi osaksi 114, viitataan kuvaan 1 ja siihen, mitä jäljempänä sanotaan osien leveydestä.

Sisäkuori 120 käsittää tasomaisen ensimmäisen sisäosan 122 ja tasomaisen toisen sisäosan 124. Sisäkuori 120 voi olla valmistettu valamalla.

Jos näin on, sisäkuori 120 on yhtenäinen, eli saumaton, kappale.

Kuvien mukaisesti ulkokuoren 110 poikkileikkaus elementin 100 pituus- suunnataa Sy vastaan kohtisuorassa tasossa on avoin.

Näin ollen se ei ole — suljettu, kuten esim. putken tapauksessa olisi.

Sama koskee sisäkuorta 120. Kuvissa esitetyissä suoritusmuodoissa ulkokuori 110 käsittää vain kaksi taso- maista osa 112, 114. Toisin sanoen toisen ulko-osan 114 suuntaisen tason normaali N12 (kuva 2) lävistää ulkokuoren 130 osista joko (a) vain mainitun toisen ulko-osan 114 tai (b) vain mainitun toisen ulko-osan 114 ja mainitun — ensimmäisen ulko-osan 112 — riippuen osien 112 ja 114 välisestä kulmasta.

Vastaavasti sisäkuori 120 käsittää vain kaksi tasomaista osaa 122, 124. Rakennuselementti on edullisesti mitoitettu siten, että sen pituus L (ks. kuva 1) vastaa ainakin yhtä huonekorkeutta, toisin sanoen L on ainakin 2500 mm. — Edullisesti pituus L vastaa ainakin kahta huonekorkeutta, eli on ainakin 6500 mm.

Pituus L voi olla esimerkiksi korkeintaan 11 m.

Sopivimmin pituus on välillä 6700 mm — 7000 mm.

Rakennuselementin 100 ulkokuoren 110 ensimmäisen osan 112 leveys Wi on — edullisesti ainakin 1200 mm, ainakin 1800 mm tai ainakin 2400 mm.

N Rakennuselementin 100 ulkokuoren 110 ensimmäisen osan 112 leveys Wi on N edullisesti korkeintaan 6000 mm, korkeintaan 4800 mm tai korkeintaan = 3600 mm.

Edullisesti leveys Wy on 3000 mm yhden numeron tarkkuudella. 3 I 30 Rakennuselementin 100 ulkokuoren 110 toisen osan 114 leveys VW (so.

N leveys ilman ensimmäisen osan paksuutta dii) on ensimmäisten osien 132, 2 122 yhteistä paksuutta d21+d31 suurempi.

Mainittu leveys W> on edullisesti 3 ainakin 450 mm tai ainakin 600 mm.

Mainittu leveys VW2 on edullisesti ainakin | 300 mm ensimmäisten osien 132, 122 yhteistä paksuutta d21+d31 suurempi. — Rakennuselementin 100 ulkokuoren 110 toisen osan 114 leveys mukaan lukien ensimmäisen osan 112 paksuus dn, eli d11+W> on edullisesti korkeintaan 2400 mm, korkeintaan 1800 mm tai korkeintaan 1200 mm.

Edullisesti leveys d11+W> on 900 mm yhden numeron tarkkuudella.

Kuvassa 2 on esitetty rakennuselementti 100 päädystä päin kuvattuna.

Kuten kuvasta käy ilmi, eräässä suoritusmuodossa ensimmäisen ulko-osan 112 suuntaisen tason se normaali N11, joka suuntautuu kohti ensimmäistä sisäosaa 122 on oleellisesti samansuuntainen ensimmäisen sisäosan 122 suuntaisen tason — sellaisen normaalin N kanssa, joka suuntautuu poispäin ensimmäisestä ulko-osasta 112. Kuvan 2 suoritusmuodossa toinen ulko-osa 114 on oleellisesti samansuuntainen toisen sisäosan 124 kanssa vastaavalla tavalla kuin mitä edellä on sanottu ensimmäisistä osista 112, 122. Kuten kuvasta 2 käy ilmi, eräässä suoritusmuodossa ydin 130 käsittää taso- maisen ensimmäisen eristeosan 132, joka jää ensimmäisen ulko-osan 112 ja — ensimmäisen sisäosan 122 väliin.

Lisäksi ydin käsittää tasomaisen toisen eristeosan 134, joka jää toisen ulko-osan 114 ja toisen sisäosan 124 väliin.

Kuvassa 2 esitetty rakennuselementti 100 on tyypiltään kulmaelementti.

Tällöin ulkokuori 110 muodostaa kulman tai pyöristetyn kulman.

Kuten —kuvassa?2 on esitetty, ulkokuoren 110 ensimmäisen ulko-osan 112 suuntaisen tason normaali N11 muodostaa kulman ov toisen ulko-osan 114 suuntaisen tason normaalin N12 kanssa.

Mainittuina tasojen normaaleina pidetään sisäkuorta 120 kohti suuntautuvia normaaleja.

Kulmaelementin ollessa kyseessä, mainittu kulma a1 on ainakin 30 astetta ja korkeintaan 150 astetta. — Edullisesti kulma a1 on ainakin 45 astetta ja korkeintaan 135 astetta.

Edulli- N semmin kulma ou on ainakin 60 astetta ja korkeintaan 120 astetta, kuten noin N 90 astetta (yhden numeron tarkkuudella). Kuten kuvassa 8 on esitetty, mainittu = kulma oa ja ulko-osien 112, 114 välinen kulma B riippuvat toisistaan.

Kuten S kuvasta 8 voidaan havaita, B + a; = 180°. Edullisesti kulma B on suora tai I 30 — tylppä, eli ainakin 90 astetta (yhden merkitsevän numeron tarkkuudella). N Vastaavasti edullisesti kulma 01 on suora tai terävä, eli korkeintaan 90 astetta 3 (yhden merkitsevän numeron tarkkuudella). > N Kuten kuvista 1 ja 2 käy ilmi, ulkokuoren 110 ja sisäkuoren 120 väliin ei jää —saumausainetta, toisin kuin useissa tunnetuissa kulmaratkaisuissa.

Kuten kuvasta 1 käy ilmi, ulkokuoren 110 ja sisäkuoren 120 väliin ei jää sellaista materiaalia, josta ulkokuori 110 tai sisäkuori on valettu. Edullisesti ytimen 130 ensimmäinen osa 132 ja toinen osa 134 ovat yhtenäisiä, ja näiden osien 132, 134 väliin ei jää rakoa, tai näiden osien 132, 134 jää rako, jonka leveys on korkeintaan 10 mm tai korkeintaan 5mm. Edullisesti ytimen osat 132 ja 134 — on liitetty toisiinsa mahdollisimman tiiviisti. On havaittu, että ulkokuori 110 voidaan valmistaa valamalla. Myös sisäkuori 120 voidaan valmistaa valamalla. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää valamiseen soveltuvaa laitetta 200 tai lisälaitetta 200, kuten pöytää 200 (ks. kuva 3), tai tasovalupöydän lisälaitetta. Ulkokuori 110 voidaan valaa siten, että ulkokuoren osat 112 ja 114 kovettuvat samanaikaisesti; ts. siten, että eräällä ensimmäisellä hetkellä osat 112 ja 114 ovat kovettumattomia ja eräällä myöhemmällä hetkellä mainitut osat 112, 114 — ovat kovettuneita. Myös sisäkuori voidaan valaa siten, että sisäkuoren osat 122 ja 124 kovettuvat samanaikaisesti. Edullisesti ulko- ja sisäkuoret 110, 120 valetaan siten, että ulko- ja sisäkuoren osat 112, 114, 122, 124 kovettuvat samanaikaisesti; ts. siten, että eräällä ensimmäisellä hetkellä kaikki mainitut osat 112, 114, 122, 124 ovat kovettumattomia ja eräällä myöhemmällä hetkellä — kaikki mainitut osat 112, 114, 122, 124 ovat kovettuneita. Valmistusmenetelmän eräässä suoritusmuodossa valetaan rakennus- elementin 100 ulkokuoren 110 tasomainen ensimmäisen ulko-osa 112 vaakatasoon. Vaakatasoon valamisella on se tekninen etu, että myöhemmin — valettavaa sisäkuoren 120 ensimmäistä osaa 122 ei tällöin tarvitse erikseen N tukea, vaan se asettuu luonnollisesti oikeaan asentoon.

N = Jos elementtiin 100, kuten ensimmäiseen ulko-osaan 112 halutaan järjestää S aukko ikkunalle tai ovelle, tällainen alue voidaan rajata lautojen, levyjen, ja/tai I 30 — erilaisten muottien avulla sinänsä tunnetulla tavalla. Rajaamalla alue voidaan N estää valettavan materiaalin pääsy mainitun aukon kohdalle, jolloin valmis 3 elementti 100 käsittää tällaisen aukon. > N Tämän jälkeen järjestetään ainakin osittain ensimmäisen ulko-osan 112 päälle — ydin 130, joka käsittää tasomaisen ensimmäisen eristeosan 132 ja tasomaisen toisen eristeosan 134. Ensimmäinen eristeosa 132 on olennaisesti samansuuntainen kuin ensimmäinen ulko-osa 112. Tällöin niiden normaalit N12 (kuva 2) ja Nai (kuva 3) ovat olennaisesti samansuuntaiset. Ensimmäinen eristeosa 132 käsittää ensimmäisen pään 132a ja ensimmäisen —eristeosan 132 tasossa vastakkaisen toisen pään 132b (kuva 3b). Toinen eristeosa 134 käsittää ensimmäisen pään 134a ja toisen eristeosan 134 tasossa vastakkaisen toisen pään 134b. Toisen eristeosan 134 ensimmäinen pää 134a on liitetty ensimmäiseen eristeosaan 132, edullisesti sen ensim- mäiseen päähän 132a. Ydin 130 voidaan järjestää osittain ensimmäisen ulko- osan 112 päälle yhtenä kappaleena, tai ytimen 130 osat 132, 134 voidaan järjestää erikseen. Osat 132, 134 voidaan liittää toisiinsa. Liittäminen voi tapahtua ennen sitä, tai sen jälkeen, kun ensimmäinen eristeosa 132 on asetettu ensimmäisen ulko-osan 112 päälle. Koko ydin 130 voidaan järjestää ensimmäisen ulko-osan 112 päälle (ks. kuva 3), tai jos kulma «1 on pieni (ks. kuva8) vain osa ytimestä 130 jää ensimmäisen ulko-osan 112 päälle. Ensimmäisen eristeosan 132 suuntaisen tason normaali N31 muodostaa kulman os toisen eristeosan 134 tason normaalin Nz» kanssa. Mainittu ensimmäisen eristeosan 132 suuntaisen tason normaali N3; osoittaa poispäin (jo valetusta) ensimmäisestä ulko-osasta 112. Toisen eristeosan 134 suun- taisen tason normaali Ns» osoittaa poispäin toisesta ulko-osasta 114 (joka tullaan valamaan). Kulma as voidaan valita sopivasti eriste-elementin vastaa- vaa kulmaa o, ajatellen, esimerkiksi oleellisesti samaksi. Näitä kulmia on esitetty edellä.

N Edullisesti ydin 130 järjestetään lisäksi siten, että ensimmäinen ulko-osa 112 N jatkuu ainakin yhdessä tasonsa suunnassa mainitun ensimmäisen eristeosan = 132 ensimmäisen pään 132a yli. Tämä tapahtuu kohdassa, jota on kuvassa 3 S merkitty viitteellä Y. Vaihtoehtoisesti tämä ensimmäisen ulko-osan 112 osa x 30 — voidaan valaa myöhemmin valettaessa toista ulko-osaa 114. 2 Näin järjestettyä ydintä 130 tuetaan ensimmäisen ulko-osan 112 suuntaisen 3 tason suunnassa ytimen 130 pitämiseksi paikallaan tässä suunnassa (tyypil- N lisesti vaakasuunnassa). Tämä suunta on lisäksi ensimmäisen ulko-osan 112 — suuntaisen tason suunnista se, jonka kanssa toisen eristeosan 134 suuntaisen tason normaali muodostaa pienimmän kulman. Ydintä tuetaan tässä suunnassa kiinteästä materiaalista valmistetun kappaleen avulla. Edullisesti ydintä 130 tuetaan ensimmäisen eristeosan mainitusta toisesta päädystä 132b ytimen paikallaan pitämiseksi vaakasuunnassa. Edullisesti ensimmäistä eristeosaa tuetaan näin kohti toisen eristeosan 134 suuntaista tasoa. Vastaava laite käsittää välineen joka on järjestetty rakennuselementin 100 valmistamisen aikana tukemaan rakennuselementin 100 ydintä 130 rakennuselementin 100 ensimmäisen ulko-osan 112 tason suunnassa. Tuenta voidaan toteuttaa pitkittäismuotilla 240, kuten kuvassa 3.

— Lisäksi ydintä 130 tuetaan siten, että ytimeen kohdistetaan voima, joka suuntautuu kohti ensimmäisen ulko-osan 112 suuntaista tasoa. Edullisesti voima kohdistetaan kiinteästä materiaalista valmistetun kappaleen, kuten painajan 242, avulla. Tällä on se vaikutus, että koska ydin 130 luonnollisesti kelluisi valetun osan 112 päällä, osaa 114 valettaessa ainakin osa valettavasta — materiaalista pyrkisi paksuntamaan ensimmäistä ulko-osaa 112 osaa, ellei tällaista tuentaa tehtäisi. Toisin sanoen, valettavaa materiaalia voisi valua ytimen 130 alle. Edullisesti ydintä tuetaan toisesta eristeosasta 134 kohti ensimmäisen ulko-osan 112 suuntaista tasoa. Tällöin mainittu ydintä 130 tukeva voima kohdistetaan ytimen toiseen osaan 134. Viitaten kuvaan 3, — ydintä 130 voidaan tukea esimerkiksi toisen eristeosan 134 mainitusta toisesta päädystä 134b, esimerkiksi painajalla 242. Tällöin jo valettu ensimmäinen ulko-osa 112 ja tuetut päädyt 132b ja 134b lukitsevat ytimen 130 paikalleen. Kun ytimen 130 paikka on näin lukittu, voidaan valaa elementin 100 ulko- ja sisäkuorien muut osat.

N Ytimen 130 ensimmäistä osaa 132 voidaan lisäksi tukea tuen 140 avulla. Tuki N 140 voidaan tukea esimerkiksi muotin 211 pintaan 210. Tuki 140 voi käsittää = laipan 141 tai vastaavan ytimen 130 tukemiseksi. Tuki 140 voi olla muodoltaan 3 jonkin verran leveä, kuten tiili tai vastaava (ei esitetty kuvassa). Edullisesti tuki I 30 140 on ruostumaton. Tuen 140 pintaa 210 kohti oleva pää voi olla teroitettu, N jolloin tuesta 140 vain hyvin pieni osa jää näkyviin elementin 100 ulkokuoren 2 110 ulkopinnalle. Tuki 140, erityisesti yhdessä edellä mainitun ydintä 130 kohti 3 osan 112 suuntaista tasoa tukevan voiman kanssa, edelleen lukitsee ytimen N sopivalle kohtaa valun ajaksi.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti toista eristeosaa 134 voidaan tukea esimerkiksi toiseen pintaan 220 tai sisämuotin 260 pintaan 264 tuen avulla samaan tapaan, kuin ensimmäistä osaa voidaan tukea tuen 140 avulla. Vielä lisäksi tai vaihtoehtoisesti ydintä 130 voidaan tukea sen ensimmäisestä osasta 132 — sisämuottiin 260. Eräässä suoritusmuodossa mainitun tasomaisen ensimmäisen ulko-osan 112 ollessa vaakatasossa ja/tai mainitun tasomaisen ensimmäisen ulko-osan 112 ollessa kovettumaton valetaan rakennuselementin 100 sisäkuoren 120 taso- mainen ensimmäisen sisäosa 122 vaakatasoon tasomaisen ensimmäisen eristeosan 132 päälle.

Eräässä suoritusmuodossa mainitun tasomaisen ensimmäisen ulko-osan 112 ollessa vaakatasossa valetaan rakennuselementin 100 ulkokuoren 110 — tasomainen toinen ulko-osa 114. Tässä suoritusmuodossa tai eräässä muussa suoritusmuodossa mainitun tasomaisen ensimmäisen ulko-osan 112 ollessa kovettumaton valetaan rakennuselementin 100 ulkokuoren 110 tasomaista toista ulko-osaa 114.

— Eräässä suoritusmuodossa mainitun tasomaisen ensimmäisen sisäosan 122 ollessa vaakatasossa valetaan rakennuselementin sisäkuoren 120 taso- mainen toinen sisäosa 124. Tässä tai eräässä muussa suoritusmuodossa mainitun tasomaisen ensimmäisen sisäosan 122 ollessa kovettumaton vale- taan rakennuselementin sisäkuoren 120 tasomaista toista sisäosaa 124.

N Kuten edellä on esitetty edullisesti ulkokuori 110 valetaan liukuvaluna. N Liukuvalulla tarkoitetaan keskeytymätöntä valamista niin, että kuivuvan ja = tuoreen aineen, kuten betonin, väliin ei synny rajoja. Liukuvaluna valamalla S valmistettu ulkokuori 110 (tai sisäkuori 120) siten ei käsitä sellaisia saumoja, I 30 — jotka olisivat muodostuneet valuprosessin aikana. Edullisesti myös sisäkuori N 120 valetaan liukuvaluna. Sisäkuorta 120 valettaessa sen ensimmäinen 2 sisäosa 122 voi olla osittain kovettunut, kun sen toista sisäosaa 124 aletaan 3 valaa. Tällä estetään toisen sisäosan 124 aineksen valuminen ensimmäisen N sisäosan valualueelle. Lisäksi toisen sisäosan 124 (ja valinnaisesti myös — toisen ulko-osan 114) valaminen voidaan ajoittaa siten, että (i) valetun aineen viskositeetti riittää pitämään valetun aineen muodon ja (ii) toisiin ulko-osiin

114, 124 ei muodostu saumoja. Saumoja muodostuisi, jos täysin kovettuneen aineksen päälle valettaisiin kovettumatonta materiaalia. Tällainen ajoittaminen on alan ammattimiehelle tunnettua liukuvalun periaatteista. Esimerkiksi toisten osien 114, 124 valunopeus voidaan valita näitä periaatteita hyödyntäen — sopivaksi. Luonnollisesti ensimmäisten osien 112, 122 pienikin viskositeetti riittää silloin, kun osittain valettujen toisten osien 114, 124 korkeus on pieni. Vastaavasti, kun toisia osia 114, 124 valetaan sopivalla nopeudella, jo valettujen osien viskositeetti kasvaa estäen kovettumattoman valuaineksen siirtymisen liiaksi alaspäin.

Mainitut toiset osat 114, 124 voidaan valaa osissa ja vuorotellen, jolloin valettava aine, kuten betoni, ei kohdista ytimen toiseen osaan 134 liian suuria voimia vain ytimen yhdeltä puolelta. Mainitut toiset osat 114, 124 voivat olla pystysuuntaisia, tai niiden suuntaisten tasojen normaalit voivat muodostaa erään vaakasuunnan kanssa esimerkiksi korkeintaan 60 asteen kulman. Tämän kulman avulla voidaan valita rakennuselementin edellä mainittu kulma 04 sopivasti; esimerkiksi niistä rajoista, joita on aiemmin esitetty. Mainitut toiset osat 114, 124 valetaan siten, että toinen eristeosa 134 jää toisen ulko-osan 114 ja toisen sisäosan 124 väliin. Lisäksi toinen ulko-osa 114 valetaan siten, — että ensimmäisen ulko-osan 112 ja toisen ulko-osan 114 suuntaisten tasojen normaalien väliin jää edellä esitetty kulma o, edellä esitetyllä tavalla. Toisen ulko-osan 114 valualuetta rajaavat eräs pinta 220 (so. laitteen 200 toinen pinta 220) ja ytimen 130 toinen osa 134. Toisen sisäosan 124 valu- — aluetta rajaavat ytimen 130 toinen osa 134 ja sisämuotin 260 pinta 264. Lisäksi N näitä valualueita voi rajata päätymuotti 250 kuvan 7 mukaisesti.

N = Valmistuksen jälkeen sisämuotti 260 voidaan poistaa rakennuselementistä, tai S se voi jäädä rakennuselementin 100 tukirakenteeksi. Tällainen sisämuotti 260, I 30 eli tukirakenne, voi olla esimerkiksi poikkileikkaukseltaan 200 mm x 200 mm N metallipalkki, kuten teräspalkki. Jos sisämuotti 260 ei jää osaksi 2 rakennuselementtiä, samaa sisämuottia voidaan käyttää usean rakennus- 3 elementin 100 valamisessa. On mahdollista, että käytetään kahta sisämuottia N 260, esimerkiksi päällekkäin, joista sisämuoteista ensimmäinen, esimerkiksi — alempi, jää osaksi rakennuselementtiä 100 ja toista, esimerkiksi ylempää, käytetään uudelleen.

Ytimen ensimmäinen osa 132 voidaan kiinnittää ytimen toiseen osaan 134 kiinnitysvälineen 144 (kuvat 2 ja 3), kuten tangon, esimerkiksi kierretangon, avulla. Tanko voi käsittää esimerkiksi metallia tai muovia. Kiinnitysväline 144 voidaan tukea toisesta päästään tukeen 140, kuten muovitankoon, metalli- tankoon, ennalta valettuun betonikappaleeseen tai tiileen. Kiinnitysväline 144 ja tuki 140 voivat kuulua samaan yhtenäiseen kappaleeseen. Tähän kappa- leeseen voi kuulua lisäksi laippa 141. Tuki 140 voidaan asettaa alustalle, kuten pinnalle 210 (so. laitteen 200 — ensimmäiselle pinnalle) siten, että se jää sopivalle kohdalle valettaessa ensimmäinen ulko-osa 112. Esimerkiksi sopiva kohta voi olla lähempänä ensimmäisen eristeosan 132 ensimmäistä päätä 132a kuin toista päätä 132b. Esimerkiksi sopiva kohta voi olla sellainen, jossa ainakin osa sellaisesta tasosta, joka kulkee tuen 140 kautta ja joka on toisen ulko-osan 114 suuntai- nen, on järjestetty toisen ulko-osan 114 ja toisen sisäosan väliin 124. Tukena 140 voidaan käyttää ansasta, joka on järjestetty tankoon tai mattoon. Tällainen tanko tai matto voi käsittää lisäksi muita ansaita. Ensimmäistä eristeosaa 132 voidaan tukea usealla tuella 140, jotka voi olla järjestetty pinnan 210 suunnassa vaihteleviin kohtiin.

Vastaava rakennuselementti 100 käsittää tuen 140. Tuki voi olla järjestetty edellä kuvattuun sopivaan kohtaan. Tuki jatkuu rakennuselementin 100 ulko- pinnalta ytimeen 130. Lisäksi tukea 140 ei ole valmistettu valamalla mainittu ensimmäinen ulko-osa 112, jolloin mainitun tuen 140 ja ensimmäisen ulko- osan 112 väliin jää rajapinta 142 (kuva 2). Tuki on edullisesti ruostumaton, N koska osa siitä voi olla rakennuksessa kontaktissa ulkoilmaan. Mikäli N kiinnitysvälinettä 144 käytetään, rakennuselementti 100 käsittää kiinnitys- = välineen 144, joka on järjestetty kiinnittämään ensimmäinen eristeosa 132 S toiseen eristeosaan 134. Kiinnitysväline 144 voi jatkua mainitusta tuesta 140 I 30 — ensimmäisen eristeosan 132 läpi toiseen eristeosaan 134. N Menetelmän eräässä suoritusmuodossa tasoitetaan sisäkuoren 120 2 ensimmäisen sisäosan 122 sisäpinta, so. ylöspäin osoittava pinta. Tasoitta- 3 minen voidaan tehdä esimerkiksi ensimmäisen sisäosan 122 ollessa kovet- N tumaton. Viitaten kuvaan 4, tasoituksessa voidaan käyttää soveltuvia välineitä — 270, kuten liippauspalkkia ja/tai harjauspalkkia.

Eräässä suoritusmuodossa kiinnitetään rakennuselementtiin 100 metallinen hitsauselementti 150 (kuva 2), jonka avulla elementti 100 on hitsaamalla kiinnitettävissä toisen elementin (toisen kulmaelementin 100 tai tavallisen tasomaisen sandwich -elementin) hitsauselementtiin 150 rakennuksen seinän muodostamiseksi. Vastaavasti eräs rakennuselementti 100 käsittää metallisen hitsauselementin 150. Eräässä suoritusmuodossa kiinnitetään rakennuselementtiin 100 nostolenkki 160, 165. Kiinnittäminen voidaan tehdä valamisen yhteydessä ts. silloin, kun ulko- ja sisäkuoret ovat vielä kovettu- mattomia.

Rakennuselementin 100 tukevoittamiseksi voidaan rakennuselementtiin 100 valaa tukirakenne. Tällainen tukirakenne yhdistää ulkokuoren 110 sisäkuoreen

120. Tällainen tukirakenne voi rakennuksessa sijoittua esimerkiksi kohti maata, jolloin tällä kohtaa ei vaadita erityisen hyvää lämmöneristystä. Selvää — on, että tällaisella kohtaa rakennuselementti ei käsitä lämpöä eristävää ydintä edellä esitetyssä merkityksessä. Esimerkiksi betonin lämmönjohtavuus on tyypillisesti luokkaa 2 W/mK. Tällainen tukirakenne voidaan siis valaa esimerkiksi rakennuselementin 100 yhteen reunaan päätymuottia 250 (kuva 7) vastaten. Tukirakenne voidaan valaa esimerkiksi käyttämällä elementin — pituutta L (kuva 1) lyhyempää ydintä 130, jolloin ytimestä 130 vapaa alue voidaan valaa täyteen. Tunnetulla tavalla rakennuselementtiin 100 voidaan valamisen yhteydessä järjestää pinnoitemateriaalia. Pinnoitemateriaali on materiaalia, jota ei valeta samanaikaisesti rakennuselementin kanssa. Pinnoitemateriaalina voidaan N käyttää esimerkiksi kiveä, kuten liuske- tai laattakiveä, tai tiiltä. Pinnoite- N materiaalia voidaan esimerkiksi asettaa ensimmäiselle pinnalle 210, jonka = jälkeen ulkokuoren ensimmäinen ulko-osa 112 voidaan valaa esimerkiksi S pinnoitemateriaalin päälle. Pinnoitemateriaalia voidaan käyttää myös toisella I 30 — pinnalla 220. N Edellä kuvattu menetelmä rakennuselementin valmistamiseksi voidaan 2 suorittaa esimerkiksi käyttämällä tähän tarkoitukseen soveltuvaa laitetta 200, 3 kuten pöytää 200 tai tasovalupöydän lisälaitetta. Laite 200 voi olla järjestettä- N vissä rakennuselementin poistoasentoon, jossa valmis rakennuselementti 100 on helpommin poistettavissa laitteesta ja laite 200 voi olla helpommin kuljetettavissa käyttöpaikkaansa. Laite 200 on järjestettävissä ainakin käyttö-

asentoon. Laite 200 voidaan koota esimerkiksi lisälaitesarjaa käyttämällä, joka lisälaitesarja soveltuu käytettäväksi tunnetun tasovalupöydän kanssa. Keksinnön mukainen laite 200 voidaan nähdä tällaisena lisälaitteena, kuten vaatimuksessa 5 on esitetty, tai kokonaisuutena, kuten vaatimuksessa 6 on — esitetty. Eräitä tasovalupöydän piirteitä on esitetty vaatimuksessa 5.

Kuvissa 3, 4, 6 ja 7 on esitetty eräiden suoritusmuotojen mukaisia laitteita 200 käyttöasennossaan.

Kuvan 3 mukainen laite 200 esitetyssä käyttöasennossaan käsittää ensim- mäisen tasomaisen pinnan 210, joka laitteen käyttöasennossa on esimerkiksi olennaisesti vaakatason Sx, Sy suuntainen. Laite 200 käsittää myös toisen tasomaisen pinnan 220. Toinen pinta 220 on järjestetty ensimmäiseen pintaan 210 nähden sellaiseen asentoon, että toisen pinnan 220 eräs normaali Ns muodostaa ensimmäisen pinnan 210 erään normaalin N4 esimerkiksi pystysuunnan +Sz, kanssa kulman, joka on ainakin 30 astetta. Tässä siis eräs normaaleista tarkoittaa pinnan kahdesta normaalista sitä, joka muodostaa ylöspäin suuntautuvan pystysuunnan +Sz kanssa pienemmän kulman. Ensimmäinen pinta 210 voi olla esimerkiksi ulkomuotin ensimmäisen osan 211 — yläpinta. Toinen pinta 220 voi olla esimerkiksi ulkomuotin toisen osan 221 pinta; esimerkiksi yläpinta tai ensimmäistä pintaa 210 kohti suuntautuva pinta. Kuvissa 8 on havainnollistettu pintojen 210, 220 välisen kulman B suhdetta ulkokuoren 110 osien 112, 114 normaalien väliseen kulmaan a; Kuten kuvassa 8 on esitetty, mainittu kulma a ja pintojen 210, 220 välinen kulma B — riippuvat toisistaan: B + a, = 180°.

N N Kuten kuvasta 3 käy ilmi, mainittu ensimmäinen pinta 210 rajaa aluetta, jolle = rakennuselementin 100 ulkokuori 110, tai sen ensimmäinen osa 112, voidaan S valaa, eli valualuetta. Aluetta rajaa lisäksi toinen pinta 220, levy 245 (kuva 5), I 30 tai ulkokulman pyöristyksessä käytettävä muotti. Yleisemmin ensimmäisen N pinnan 210 suuntaisen tason ja toisen pinnan 220 suuntaisen tason leikkaus- 2 suoran päässä valualetta voi rajata jokin muodoltaan tarkoitukseen sopiva 3 valualueen rajain.

N — Kuvassa 3 elementti 100 on jo valmistettu. Pintojen 210 ja 220 puolet nimetään tässä siten, että ulkokuori 110 valetaan pintojen 210 ja 220 sisäpuolen puolelle.

Kuvassa 3 siis ulkokuori 110 jää laitteen ensimmäiseen pintaan 210 ja toiseen pintaan 220 nähden sisäpuolen puolelle.

Myös laitteen 200 eräät muut osat rajaavat valualuetta, jolle ulkokuoren ensimmäinen osa 112, kuten myös eräät muut rakennuselementin 100 osat, voidaan valaa.

Tätä valualuetta rajoittavat lisäksi pitkittäismuotti 240 (kuva 3) ja kaksi päätymuottia 250 (ks. kuva 7). Pitkittäismuotti 240 on eräässä suoritusmuodossa lisäksi järjestetty edellä kuvatusti tukemaan ensimmäistä eristeosaa 132. Päätymuoteista ainakin toinen voi tukea ydintä 130 päädystä — päin.

Kuitenkin, jos ulko- ja sisäkuoren yhdistävä tukirakenne valetaan edellä kuvatusti, ainakin toisen päätymuotin 250 ja ytimen 130 väliin jää tila po. tuki- rakenteelle.

Viitaten kuvaan 5, eräässä suoritusmuodossa valualuetta rajaa lisäksi pituus- —sunnassa Sy jatkuva levy 245. Levy 245 on järjestetty pyöristämään laitteen 200 valualueen sitä päätyä, jossa mainitun ensimmäisen pinnan 210 suuntainen taso ja mainitun toisen pinnan 220 suuntainen taso leikkaavat toisensa.

Levyä 245 voidaan käyttää sekä silloin, kun pintojen 210, 220 normaalien välinen kulma on laitteessa säädetty vakioksi, esim. 90 astetta, tai — silloin, kun pintojen 210, 220 normaalien välinen kulma on sovitettavissa haluttua kulmaa ov vastaavaksi.

Kun pintojen 210, 220 normaalien välinen kulma on sovitettavissa haluttua kulmaa ov vastaavaksi, laitteessa toinen pinta 220 on laitteen käytön aikana järjestettävissä ainakin ensimmäiseen asentoon ja toiseen asentoon, jossa mainitussa ensimmäisessä asennossa mainitun — toisen pinnan 220 normaali Ns osoittaa ensimmäiseen suuntaan, mainitussa N toisessa asennossa mainitun toisen pinnan 220 normaali Ns osoittaa toiseen N suuntaan ja mainitun ensimmäisen ja toisen suunnan väliin jää kulma. = Erityisesti levyä 245 voidaan käyttää ratkaisussa, jossa pintojen 210, 220 S normaalien välinen kulma on sovitettavissa haluttua kulmaa ai vastaavaksi.

I 30 Kuvassa 5 nuoli 225 esittää toisen pinnan 220 kääntämistä haluttuun N asentoon.

Kääntyminen voi tapahtua nivelen 215 varassa. 2 O Levy 245 on edullisesti taipuisa, jolloin samaa levyä voidaan käyttää mainit- N tuun pyöristämiseen useissa eri pintojen 220, 210 asennoissa, vastaten useita — eri kulmia ov.

Levy 245 voi olla kiinnitetty ensimmäiseen pintaan 210 ja toiseen pintaan 220. Levy 245 voi olla irrallinen ja kiinnitettävissä po. pintoihin 210,

220. Levy voi olla kiinnitetty tai kiinnitettävissä kiinnikkeisiinsä. Po. kiinnikkeet voi olla järjestetty sallimaan levyn 245 osien liike pinnan 210 ja/tai pinnan 220 suunnassa, esimerkiksi kohti ja poispäin nivelestä 215. Tällainen levyn 245 liike saattaa edesauttaa ulkokulman sopivaa pyöristymistä vaihtelevilla kulmilla aa. Viitaten kuviin 5 ja 6, keksinnön eräässä suoritusmuodossa laite 200 on järjestetty siten, että se soveltuu rakennuselementtien 100 valmistamiseen ainakin kahdella eri kulman ov arvolla edellä tarkemmin kuvatulla tavalla.

Kuvien 5 ja 6 laite 200 käsittää lisäksi nivelen 215, jonka avulla laitteen ensimmäisen pinnan 210 ja toisen pinnan 220 välinen kulma on säädettävissä halutuksi. Pinnat 210 ja 220 on tässä suoritusmuodossa nivelletysti liitetty toisiinsa. Pintojen 210 ja 220 keskinäinen asento on lisäksi lukittavissa — valamisen ajaksi. Näin saadaan valettua rakennuselementin 100 kulma oa halutuksi, kuten edellä on esitetty. Toisen pinnan 220 kallistaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi hydraulisesti tai mekaanisesti. Mekaaninen ratkaisu voi käsittää esimerkiksi sopivan kierretangon ja vastaavan mutterin. Lisäksi muotti 221 voi olla järjestettävissä vain ennalta määrättyihin sopiviin tai tavanomaisiin — kulmiin muottiin 211 nähden. Tavanomaisia kulmia voivat olla esimerkiksi 90 astetta ja tästä viiden, kymmenen, tai viidentoista asteen välein ainakin toiseen suuntaan. Hydraulinen ratkaisu voi käsittää hydraulisylinterin. Asennon lukittuminen voi tapahtua esimerkiksi hydraulisesti (esim. katkaisemalla hydraulisylinterin syötön) tai mekaanisesti (esim. estämällä ruuvin tai — vastaavan pyöriminen esimerkiksi kitkan tai tapin avulla, tai lukitsemalla muotti N 221 ennalta määrättyihin asemiin). Taipuisaa levyä 245 voidaan käyttää N kulman pyöristämiseksi myös sellaisessa laitteessa, jossa pinnat 210, 220 = eivät ole nivelletysti liitetty toisiinsa, jolloin niiden välinen kulma on vakioitu, S esimerkiksi 90 astetta. Jos pintojen välinen kulma 210, 220 on vakioitu, levyn x 30 245 sijaan voidaan käyttää määrämuotoista muottia pyöristämään po. kulma. 2 Kuten edellä on esitetty, toisen sisäosan 124 valualuetta rajaavat ytimen 130 3 toinen osa 134 ja sisämuotin 260 ensimmäinen pinta 264 (ks. esim. kuva 3). N Viitaten kuvaan 6, sisämuotin 260 toinen pinta 262 ei välttämättä ole saman- — suuntainen laitteen 200 ensimmäisen pinnan 210 kanssa. Näin on erityisesti silloin, kun laite 200 käsittää nivelen 215. Kuten edellä on esitetty, elementtiä

100 valmistettaessa sisämuotin 260 ensimmäinen pinta 264 on oleellisesti samansuuntainen laitteen 200 toisen pinnan 220 kanssa. Tällöin, nivelen 215 kulmasta riippuen, sisämuotin 260 toinen pinta 262 voi sijoittua laitteen ensimmäiseen pintaan 210 nähden nivelen 215 asentoa ja sisämuotin 260 muotoa vastaavaan kulmaan kuvan 6 esittämällä tavalla. Viitaten kuvan 6, sisämuotti 260 voidaan muotoilla siten, että suurellakin kulman ov arvolla (pienellä kulmalla B) sisäkuoren 120 ensimmäisen osan 122 sisäpinta jää tasomaiseksi.

— Viitaten kuviin 3 ja 6, eräissä suoritusmuodoissa laite 200 käsittää lisäksi välineen 242, joka on järjestetty rakennuselementin 100 valmistamisen aikana tukemaan rakennuselementin 100 ydintä 130 ensimmäisen ulko-osan 112 suuntaisen tason pinnan normaalin suunnassa (kuten pystysuunnassa) kohti ensimmäisen ulko-osan 112 suuntaista tasoa. Kuvissa 3 ja 6 on esitetty —painaja 242, joka on järjestetty tukemaan toista eristeosaa 134 pysty- suunnassa alaspäin toisen eristeosan toisesta päästä 134b. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti, jos kulma as olisi pieni (eli pintojen 210 ja 220 välinen kulma suuri), olisi mahdollista tukea toista eristeosaa 134 sisämuottiin 260 tuen avulla (ei esitetty, mutta vrt. tuki 140), jolloin po. tuki painaisi toista eristeosaa 134 kohti vaakatasoa. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti olisi mahdollista tukea ensimmäistä eristeosaa 132 sisämuottiin 260 tuen avulla (ei esitetty, mutta vrt.

tuki 140), jolloin po. tuki painaisi ensimmäistä eristeosaa 132 alaspäin. Rakennuselementin 100 sisäkuoren 120, erityisesti sen toisen osan 124 (kuten — pystyosan), valamiseksi laite 200 käsittää välineet 255 (ks. kuvat 3 ja 7) N sisämuotin 260 tukemiseksi erääseen ensimmäiseen sijaintiinsa S1. Kuvissa 3 N ja 7 väline 255 on uloke tai vastaava, johon liina 256 (tai vaijeri tai köysi tai = vastaava) voidaan kiinnittää. Kuvien 3 ja 7 sisämuotti 260 käsittää vastaavan S välineen 265, johon liina 256 voidaan kiinnittää. Kuvassa 7 sisämuotin 260 z 30 — pituus suunnassa Sy on hieman elementin pituutta L suurempi, jolloin N sisämuotti 260 seisoo päätymuottien 250 vaakaosien päällä kuvan esittämällä 2 tavalla. Kiristämällä liina 256 sisämuotti 260 tuetaan paikalleen, jolloin myös 3 sisäkuoren toinen osa 124 voidaan valaa. Sisämuotti 260 käsittää N ensimmäisen pinnan 264, joka rajaa aluetta toisen sisäosan 124 valamiseksi. — Edullisesti uloke 255 on järjestetty laitteessa sellaiseen kohtaan, että sisämuotin 260 ollessa ensimmäisessä sijainnissaan S, laitteen kiinnitysväline

255 on alempana kuin sisämuotin 260 kiinnitysväline 265. Kiinnitysväline 255 voi olla järjestetty muottiin 221, esimerkiksi lähemmäksi muotin 221 sitä päätä, joka on lähempänä pintaa 210, kuin muotin 221 tälle päälle vastakkaista päätä. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa sisämuottina 260 käytetään kantavaa rakennetta, kuten metallipalkkia tai vastaavaa, joka jää osaksi valmista rakennuselementtiä 100. Tällöin laite 200 ei käsitä uudelleen käytettävää sisämuottia 260. Tällöin edullisesti osa sisäkuoren 120 raudoituksesta on liitetty sisämuottiin 260.

Viitaten kuviin 4 ja 6, keksinnön eräissä suoritusmuodoissa laite 200 käsittää sisämuotin 260. Tällöin sisämuotti 260 on käytettävissä usean rakennus- elementin 100 valamiseksi toistensa jälkeen ajallisesti.

— Sisämuotti 260 (uudelleen käytettävä tai elementin osaksi jäävä) on järjestetty rakennuselementin 100 valmistamisen aikana olemaan ensimmäisessä sijainnissa S, Kuvissa 3, 4, 6 ja 7 sisämuotti 260 on mainitussa ensimmäi- sessä sijainnissa S, (erityisesti kuva 4). Mainitussa ensimmäisessä sijainnissa sisämuotti 260 on järjestetty rajaamaan aluetta rakennuselementin 100 — sisäkuoren 120 toisen osan 124 valamiseksi. Tällöin sisämuotti 260 jää ensimmäiseen 210 ja toiseen 220 pintaan nähden sisäpuolen puolelle edellä määritellyssä merkityksessä. Sisämuotti 260 käsittää tasomaisen ensim- mäisen pinnan 264 (kuva 3). Ensimmäisessä sijainnissa sisämuotin 260 ensimmäinen pinta 264 on olennaisesti samansuuntainen mainitun laitteen 200toisen pinnan 220 kanssa. Lisäksi sisämuotin ensimmäisen pinnan 264 ja N laitteen 200 toisen pinnan 220 väliin jää etäisyys. Kuten kuvista käy ilmi, tämä N etäisyys on sovitettu rakennuselementin 100 toisten osien 114, 134 ja 124 = yhteiseen paksuuteen di2+d32+d22 (kuvat 1 ja 3) Lisäksi sisämuotin S ensimmäisen pinnan 264 reunan ja laitteen 200 ensimmäisen pinnan 210 I 30 — väliin jää etäisyys, joka on sovitettu rakennuselementin 100 ensimmäisten N osien 112, 132 ja 122 yhteiseen paksuuteen d1i1+d31+d21 (kuvat 1 ja 3).

2 o Jos laite 200 käsittää (uudelleen käytettävän) sisämuotin 260, sisämuotti on | lisäksi järjestetty olemaan toisessa sijainnissa S2 (kuva 4). Sisämuottia 260 ei ole esitetty toisessa sijainnissaan kuvissa. Kun sisämuotti 260 on toisessa sijainnissaan So, eriste-elementin 100 valmistuksessa käytettävä ydin 130 on asetettavissa ainakin osittain laitteen ensimmäisen pinnan 210 päälle. Edulli- sesti tällöin ydin 130 on asetettavissa yhtenä kappaleena ainakin osittain ensimmäisen pinnan 210 päälle. Edullisesti tällöin ydin 130 on asetettavissa yhtenä kappaleena ainakin osittain ensimmäisen pinnan 210 päälle ydintä 130 — kääntämättä. ”Kääntämättä” viitaa laitteeseen, jossa ydin 130 on asetettavissa po. paikalleen siten, että ensimmäisen eristeosan 134 tason normaali kääntyy po. asettamisen aikana korkeintaan 10 astetta. Toinen sijainti S2 voi olla esimerkiksi ensimmäisen pinnan 210 yläpuolella, — lähellä toisen pinnan 220 suuntaista tasoa, ja korkeammalla kuin sisämuotti 260 ensimmäisessä sijainnissaan S: (kuva 4). Toinen sijainti S2 voi olla esi- merkiksi toisen pinnan 220 käsittävän muotin 221 yläpuolella. Tällaisessa sijainnissa on se etu, että kun laite 200 käännetään elementin 100 poisto- asentoon jäljempänä kuvattavalla tavalla, toinen sijainti S2 laskee merkittävästi alemmaksi. Tässä sijainnissa sisämuotti 260 on helposti puhdistettavissa seuraavan elementin 100 valua varten. Laite 200 voi käsittää välineet 275 (kuva 4) sisämuotin 260 vastaanottamiseksi toiseen sijaintiinsa S2. Välineet 275 voi käsittää esimerkiksi haarukan tai vastaavan, johon sisämuotti voidaan asettaa esimerkiksi ulokkeistaan 265 (ks. kuva 4).

Laitteen ensimmäinen pinta 210 on edullisesti metallia, jolloin valmis elementti on helppo irrottaa laitteesta. Laitteen toinen pinta 220 on edullisesti metallia, jolloin valmis elementti on helppo irrottaa laitteesta. Päätymuotteina 250 voidaan käyttää esimerkiksi levyjä, kuten vanerilevyjä, tai vastaavia. Päätymuotteihin 250 voidaan järjestää tai ne voivat käsittää reikiä erilaisten N kiinnikkeiden asentamiseksi rakennuselementtiin 100 sen valamisen aikana. N Myös pitkittäismuottina 240 voidaan käyttää esimerkiksi levyjä, kuten vaneri- = levyjä, tai vastaavia. Pitkittäismuottiin 240 voidaan järjestää tai ne voivat S käsittää reikiä erilaisten kiinnikkeiden asentamiseksi rakennuselementtiin 100 x 30 sen valamisen aikana. 2 Päätymuotit 250 voivat olla laitteen 200 kiinteitä osia, tai ne voidaan valmistaa 3 erikseen tapauskohtaisesti rakennuselementin 100 muotoa vastaten. N Vastaavasti laite 200 voi käsittää (a) ensimmäisen päätymuotin 250 tai väli- — neen ensimmäisen päätymuotin 250 kiinnittämiseksi laitteeseen pinnan 210 päälle ja (b) toisen päätymuotin 250 tai välineen toisen päätymuotin 250 kiinnittämiseksi laitteeseen pinnan 210 päälle.

Vastaavalla tavalla laite 200 voi käsittää pitkittäismuotin 240 tai välineen pitkittäismuotin 240 kiinnittämiseksi laitteeseen pinnan 210 päälle.

Jos laite 200 ei käsitä pitkittäismuottia 240, edellä mainitut välineet pitkittäismuotin 240 kiinnittämiseksi voivat toimia välineenä 240, joka on järjestetty rakennuselementin 100 valmistamisen aikana tukemaan rakennuselementin 100 ydintä 130 rakennuselementin 100 ensimmäisen ulko-osan 112 tason suunnassa.

Tämä tukeminen voi tapahtua esimerkiksi pitkittäismuotin 240 välityksellä, kun se on asetettu paikalleen.

Välineet pitkittäismuotin 240 ja/tai välineet päätymuotin 250 kiinnittämiseksi voi — käsittää esimerkiksi magneetin, jonka avulla po. muotit voidaan kiinnittää ensimmäiseen pintaan 210. Edullisesti muotti 211, joka käsittää ensimmäisen pinnan 210 käsittää materiaalia, johon magneetti kiinnittyy magneettisesti.

Muotti 211 voi käsittää esimerkiksi ferromagneettista ainetta.

Muotti 211 voi käsittää esimerkiksi rautaa, kobolttia ja/tai nikkeliä.

Muotti 211 voi käsittää — teräslevyn, joka käsittää pinnan 210. Mitä edellä on sanottu muotista 211 ja ensimmäisestä pinnasta 210 pätee myös muottiin 221 ja toiseen pintaan 220. Välttämättä toiseen pintaan 220 ei kiinnitetä muotteja, mutta näin voidaan tehdä esimerkiksi rajattaessa aukkoa ikkunalle tai ovelle. — Mainitut päätymuotit 250 ovat keskenään samansuuntaiset, tai ne käsittävät elementtiä 100 kohti jäävät tasomaiset pinnat, jotka ovat samansuuntaiset.

Mainitut päätymuotit 250 (tai niiden em. pintojen suuntaiset tasot) muodostavat ensimmäisen pinnan 210 suuntaisen tason kanssa ensimmäisen ja toisen leikkaussuoran yhtyessään ensimmäiseen pintaan 210. Mainitun toisen pinnan 220 suuntainen taso muodostaa ensimmäisen pinnan 210 suuntaisen N tason kanssa kolmannen leikkaussuoran.

Mainittu ensimmäinen ja toinen N leikkaussuora ovat yhdensuuntaiset.

Mainittu kolmas leikkaussuora on kohti- = suora mainittua ensimmäistä leikkaussuoraa vastaan.

Vielä lisäksi pitkittäis- S muotin 240 pituussuunta on yhdensuuntainen mainitun kolmannen leikkaus- I 30 — suoran kanssa.

Toisin sanoen, ensimmäinen ulko-osa 112 on tasomainen ja N edullisesti muodoltaan suorakulmion muotoinen.

Lisäksi toinen ulko-osa 114 3 on tasomainen ja edullisesti muodoltaan suorakulmion muotoinen. > N Viitaten kuvaan 7 erässä suoritusmuodossa kumpikin päätymuotti 250 on — levymäinen, ja muuten muodoltaan vastaa valmistettavan rakennuselementin 100 poikkileikkausta mainitun elementin 100 pitkittäissuuntaa Sy vastaan kohtisuorassa tasossa.

Tällaisessa suoritusmuodossa päätymuotin 250 muoto itsessään toimii tukena sisämuotille 260. Näin ollen sisämuotti 260 lepää päätymuottien 250 varassa rakennuselementin valmistuksen aikana.

Lisäksi sisämuotti on tuettu välinein 255, 256, 265 edellä kuvatulla tavalla ensimmäiseen sijaintiinsa S1. On mahdollista, että päätymuotit 250 ovat kooltaan suurempia ja päätymuotit 250 käsittävät tuet, joihin sisämuotti 260 voidaan tukea mainitussa ensim- mäisessä sijainnissaan S1. Tällöin päätymuotit 250 käsittävät mainitut välineet 255 sisämuotin 260 tukemiseksi ensimmäiseen sijaintiinsa S1. Erään suoritusmuodon mukainen laite 200 käsittää sisämuotin 260 ja välineet sisämuotin 260 siirtämiseksi ensimmäisestä sijainnista S1 toiseen sijaintiin Sz ja (samat tai eri) välineet sisämuotin 260 siirtämiseksi toisesta sijainnista S2 ensimmäiseen sijaintiin 51. Edullisesti laite 200 käsittää välineen sisämuotin 260 siirtämiseksi ensimmäisestä sijainnista S: toiseen sijaintiin S2 ja siirtä- miseksi toisesta sijainnista Sz ensimmäiseen sijaintiin S1. Edullisesti sisämuotti 260 käsittää kiinnikkeen sisämuotin 260 siirtämiseksi ja — kiinnittämiseksi mainittuun toiseen sijaintiin S2. Sisämuotti 260 voi käsittää kummassakin päässään ulkonevat kiinnikkeet 265 tähän tarkoitukseen (kuva 4). Samoja kiinnikkeitä 265 voidaan käyttää myös sisämuotin tukemiseksi ensimmäiseen sijaintiinsa S1 (ks. kuva 3). —Viitaten kuvaan 4, laitteen 200 eräs suoritusmuoto käsittää välineet 270 N valetun ensimmäisen sisäosan 122 yläpinnan tasoittamiseksi.

Tällaiset väli- N neet 270 voivat käsittää esimerkiksi liippauspalkin ja/tai harjauspalkin.

Tässä = suoritusmuodossa sisämuotti 260 käsittää edullisesti johteen 268, kuten työ- S konejohteen, johon välineet 270 voidaan kiinnittää.

Ek 30 N Viitaten kuvaan 4 eräässä suoritusmuodossa laite 200 on järjestettävissä 2 lisäksi poistoasentoon.

Mainitussa poistoasennossa laitteessa 200 valmistettu 3 rakennuselementti 100 on helpommin poistettavissa laitteesta 200. N Rakennuselementti on helpommin poistettavissa, kun ensimmäinen ulko-osa 112 on käännettävissä pystyasentoon, ts. asentoon, jossa ensimmäisen ulko- osan 112 suuntaisen tason normaali N; on lähes vaakatason suuntainen,

esimerkiksi po. normaalin N11 ja vaakatason välinen kulma on alle 30 astetta, kuten alle 10 astetta. Vastaavasti mainitussa poistoasennossa pinnan 210 suuntaisen tason normaalin N4 ja vaakatason väliin jää kulma, joka on alle 30 astetta tai alle 10 astetta (tai po. normaali N4 on vaakatason suuntainen).

Tässä suoritusmuodossa laite 200 käsittää rungon 300. Ensimmäinen pinta 210 on nivelletysti nivelen 310 avulla kiinnitetty runkoon 300. Laite 200 käsittää lisäksi toimilaitteen 320, kuten hydraulisylinterin tai ruuvin, ensimmäisen pinnan 210 kallistamiseksi poistoasentoon. Kun pinnat 210, 220 ja itse — elementti 100 on kallistettu mainittuun poistoasentoon, on elementti 100 helpompi nostaa pois laitteesta 200 nostolaitteen avulla esimerkiksi käyttäen nostolenkkejä 160 (kuva 1). Elementti on mahdollista poistaa laitteesta myös silloin, kun pinta 210 on — oleellisesti vaakatason suuntainen. Jos elementti tässä asennossa ainoastaan nostettaisiin mainituista nostolenkeistä 160, olisi riskinä, että toinen ulko-osa 114 murtuisi vasten toista pintaa 220. Saattaisi olla mahdollista vetää elementti 100 irti pinnasta 220 vaakatason suunnassa, ja myöhemmin nostaa elementti 100 nostolenkeistä 160. Kuitenkin nostolaitteita on tyypillisesti — helpommin saatavilla kuin vaakatason suuntaan vetäviä laitteita. Tästä johtuen laite 200 edullisesti käsittää välineet 320, 310 pinnan 210 kallistamiseksi rakennuselementin 100 poistoasentoon. Poistoasennossa valmis elementti 100 on nostettavissa laitteesta 200 ilman riskiä, että toinen ulko-osa 114 murtuisi noston aikana vasten pintaa 220.

N Laitteen ensimmäisen pinnan 210 leveys (elementin 100 leveyttä Wy, kuva 1, N vastaava leveys) on tyypillisesti suurempi, kuin mitä tieliikennelait sallivat = maantiekuljetuksen maksimileveydeksi. Tällöin laite 200 voi olla helpommin S kuljetettavissa maantiellä poistoasennossaan kuin käyttöasennossaan. Run- x 30 — koon 300 voi olla liitetty pyörät laitteen 200 siirtämiseksi tai kuljettamiseksi. 2 Laitteen mitat on edullisesti sellaiset, että edellä mainittu rakennuselementti 3 voidaan sillä valmistaa. Laitteen ensimmäisen pinnan 210 Sy -suuntainen N pituus (ks. kuva 1) voi olla esimerkiksi 300 mm suurempi kuin vastaavan —rakennuselementin 100 pituus L. Laitteen ensimmäisen pinnan 210 Sy -suuntainen pituus voi olla esimerkiksi ainakin 7000 mm, kuten noin

7300 mm. Mitä on sanottu ensimmäisen pinnan 210 pituudesta, pätee myös toisen pinnan 220 pituudelle. Edullisesti pinnat 210 ja 220 ovat yhtä pitkät tässä suunnassa. Pitkällä laitteella 200 voi olla mahdollista valmistaa kaksi lyhyttä elementtiä samanaikaisesti. Esimerkiksi ylimääräinen päätymuotti 250 — voidaan sijoittaa mainittujen kahden päätymuotin 250 väliin jakamaan valualue kahdeksi elementiksi 100. Kuten kuvista 3 ja 1 käy ilmi, sen muotin 211, joka käsittää ensimmäisen pinnan 210, leveys Sx —sunnassa on suurempi kuin ensimmäisen ulko-osan 112 leveys Wi. Muotin 211 leveys voi olla esimerkiksi 500 mm suurempi kuin ensimmäisen ulko-osan 112 leveys Wi. Muotin 211 leveys voi olla ainakin 3000 mm, ainakin 3500 mm, tai ainakin 4000 mm. Kuten kuvista 3 ja 1 käy ilmi, sen muotin 221, joka käsittää toisen pinnan 220, — leveys Sz -sunnassa voi olla suurempi kuin toisen ulko-osan 114 leveys mukaan lukien elementin ensimmäisen osan paksuus, di1+W>. Muotin 221 leveys voi olla esimerkiksi 100 mm suurempi kuin toisen ulko-osan 114 leveys di11+W>o mukaan lukien elementin ensimmäisen osan paksuus. Muotin 221 leveys voi olla ainakin 700 mm, kuten ainakin 1000 mm.

N O N

N o

O

I a a 00

O O

LO o

O N

Claims (9)

Patenttivaatimukset:

1. Menetelmä rakennuselementin (100) valmistamiseksi, jossa menetelmässä - valetaan rakennuselementin ulkokuoren (110) tasomainen ensimmäinen ulko-osa (112) vaakatasoon, - järjestetään ainakin osittain ensimmäisen ulko-osan (112) päälle ydin (130), joka käsittää ensimmäisen eristeosan (132) ja toisen eristeosan (134), joka on liitetty tai liitetään ensimmäiseen eristeosaan (132), - tuetaan mainittua ydintä (130) ensimmäisen ulko-osan (112) suuntaisen — tason suunnassa, - tuetaan mainittua ydintä (130) siten, että ytimeen (130) kohdistetaan voima, joka suuntautuu kohti ensimmäisen ulko-osan (112) suuntaista tasoa, - valetaan rakennuselementin (100) sisäkuoren (120) tasomainen ensimmäi- sen sisäosa (122) siten, että ensimmäinen eristeosa (132) jää ensimmäisen — ulko-osan (112) ja ensimmäisen sisäosan (122) väliin, - tasomaisen ensimmäisen ulko-osan (112) ollessa vaakatasossa valetaan rakennuselementin (100) ulkokuoren (110) tasomainen toinen ulko-osa (114) siten, että ensimmäisen ulko-osan (112) suuntaisen tason normaalin (N+) ja toisen ulko-osan (114) suuntaisen tason normaalin (N12) väliin jää kulma (a+), joka on ainakin 30 astetta ja korkeintaan 150 astetta ja - valetaan rakennuselementin (100) sisäkuoren (120) tasomainen toinen sisäosa (124) siten, että toinen eristeosa (134) jää toisen ulko-osan (114) ja toisen sisäosan (124) väliin, jossa menetelmässä - ytimen (130) paksuus on ainakin 100 mm.

N 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa N - valetaan ulkokuoren (110) toista ulko-osaa (114), kun ensimmäinen ulko-osa 3 (112) on ainakin osittain kovettumaton.

S I 30 3 Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa N (i) S - ensimmäinen eristeosa (132) käsittää ensimmäisen pään (132a) ja vastak- 3 kaisen toisen pään (132b), N - toinen eristeosa (134) on liitetty tai liitetään ensimmäisen eristeosan (132) — ensimmäiseen päähän (132a),

- valetaan mainittu ulkokuoren (110) tasomainen ensimmäisen ulko-osa (112) ensimmäiselle pinnalle (210) ja - asetetaan kiinteästä materiaalista valmistettu tuki (140) ensimmäiselle pinnalle (210) sellaiseen kohtaan, joka on lähempänä ensimmäisen eristeosan (132) ensimmäistä päätä (132a) kuin ensimmäisen eristeosan (132) toista päätä (132a), ja joka tuki (140) ulottuu ensimmäisen ulko-osan (112) läpi; ja/tai (ii) - kiinnitetään ensimmäinen eristeosa (132) toiseen eristeosaan (134) kiinni- tysvälineen (144) avulla; — (iii) ja valinnaisesti - kiinnitysväline (144) ja tuki (140) kuuluvat samaan kappaleeseen tai - tuetaan mainittu kiinnitysväline (144) mainittuun tukeen (140). — 4 Jonkin patenttivaatimuksen 1 — 3 mukainen menetelmä, jossa - valetaan rakennuselementin (100) ainakin yhteen reunaan ulkokuoren (110) ja sisäkuoren (120) yhdistävä tukirakenne, joka - tukirakenne valetaan samasta materiaalista kuin ulkokuori (110) tai sisäkuori (120); — edullisesti - ulkokuori (110) ja sisäkuori (120) valetaan keskenään samasta materiaalista ja samasta materiaalista kuin tukirakenne.

5. Laite (200) rakennuselementin (100) valmistamiseksi, joka laite (200) — soveltuu käytettäväksi tasovalupöydän kanssa, joka tasovalupöytä käsittää N - ensimmäisen tasomaisen pinnan (210), joka rajaa aluetta, joka soveltuu N rakennuselementin ensimmäisen ulko-osan (112) valamiseen vaakatasoon, 3 jolloin mainittu alue jää ensimmäiseen (210) pintaan nähden sisäpuolen S puolelle, I 30 -ensimmaisen päätymuotin (250) tai välineen ensimmäisen päätymuotin (250) N kiinnittämiseksi ensimmäiselle pinnalle (210) ensimmäisen pinnan (210) 2 sisäpuolen puolelle, 3 - toisen päätymuotin (250) tai välineen toisen päätymuotin (250) kiinnittä- N miseksi ensimmäiselle pinnalle (210) ensimmäisen pinnan (210) sisäpuolen — puolelle,

- pitkittäismuotin (240) tai välineen pitkittäismuotin (240) kiinnittämiseksi ensimmäiselle pinnalle (210) ensimmäisen pinnan (210) sisäpuolen puolelle, ja - välineen, joka on järjestetty rakennuselementin (100) valmistamisen aikana tukemaan rakennuselementin (100) ydintä (130) rakennuselementin (100) ensimmäisen ulko-osan (112) tason suunnassa, joka laite (200) käsittää - toisen tasomaisen pinnan (220), joka on järjestetty tai järjestettävissä ensimmäiseen pintaan (210) nähden sellaiseen asentoon, että laitteen (200) toisen pinnan (220) normaali (Ns) muodostaa tasovalupöydän ensimmäisen — pinnan (210) normaalin (N4) kanssa kulman, joka on ainakin 30 astetta ja korkeintaan 150 astetta, jolloin - tasovalupöydän mainittu alue jää myös toiseen pintaan (220) nähden sisä- puolen puolelle, joka laite (200) käsittää lisäksi - välineet (255) sisämuotin (260) tukemiseksi erääseen ensimmäiseen sijain- — tiinsa (S1), jossa ensimmäisessä sijainnissa (S) e sisämuotti (260) on järjestetty rajaamaan aluetta rakennuselementin (100) sisäkuoren (120) osan (124) valamiseksi, e sisämuotti (260) jää ensimmäiseen (210) ja toiseen (220) pintaan nähden mainitun sisäpuolen puolelle, e sisämuotin (260) eräs tasomainen pinta (264) on olennaisesti saman- suuntainen mainitun toisen pinnan (220) kanssa, ja e sisämuotin pinnan (264) ja mainitun toisen pinnan (220) väliin jää etäisyys, joka on sovitettu rakennuselementin (100) erääseen paksuuteen, — tunnettu siitä, että laite käsittää N - painajan (242), joka on järjestetty rakennuselementin (100) valmistamisen N aikana tukemaan rakennuselementin (100) ydintä (130) kohti ensimmäisen 3 ulko-osan (112) suuntaista tasoa, joka S - painaja (242) on järjestetty tukemaan sellaista rakennuselementin (100) x 30 — ydintä (130), jonka paksuus on ainakin 100 mm. 00 2

6. Laite (200) rakennuselementin (100) valmistamiseksi, joka laite (200) on 3 järjestettävissä ainakin käyttöasentoon, jossa käyttöasennossa laite (200) & käsittää — -ensimmäisen tasomaisen pinnan (210),

- toisen tasomaisen pinnan (220), joka on järjestetty ensimmäiseen pintaan (210) nähden sellaiseen asentoon, että toisen pinnan (220) normaali (Ns) muodostaa ensimmäisen pinnan (210) normaalin (N4) kanssa kulman, joka on ainakin 30 astetta ja korkeintaan 150 astetta, jolloin - ainakin mainittu ensimmäinen pinta (210) rajaa aluetta, joka soveltuu rakennuselementin ensimmäisen ulko-osan (112) valamiseen vaakatasoon, jolloin mainittu alue jää ensimmäiseen (210) ja toiseen (220) pintaan nähden sisäpuolen puolelle , joka laite (200) käsittää lisäksi - ensimmäisen päätymuotin (250) tai välineen ensimmäisen päätymuotin (250) — kiinnittämiseksi ensimmäiselle pinnalle (210) ensimmäisen pinnan (210) sisäpuolen puolelle, - toisen päätymuotin (250) tai välineen toisen päätymuotin (250) kiinnittä- miseksi ensimmäiselle pinnalle (210) ensimmäisen pinnan (210) sisäpuolen puolelle, —- pitkittäismuotin (240) tai välineen pitkittäismuotin (240) kiinnittämiseksi ensimmäiselle pinnalle (210) ensimmäisen pinnan (210) sisäpuolen puolelle, - välineen, joka on järjestetty rakennuselementin (100) valmistamisen aikana tukemaan rakennuselementin (100) ydintä (130) rakennuselementin (100) ensimmäisen ulko-osan (112) tason suunnassa, ja —- välineet (255) sisämuotin (260) tukemiseksi erääseen ensimmäiseen sijain- tiinsa (S), jossa ensimmäisessä sijainnissa (51) e sisämuotti (260) on järjestetty rajaamaan aluetta rakennuselementin (100) sisäkuoren (120) osan (124) valamiseksi, e sisämuotti (260) jää ensimmäiseen (210) ja toiseen (220) pintaan nähden mainitun sisäpuolen puolelle, N e sisämuotin (260) eräs tasomainen pinta (264) on olennaisesti saman- N suuntainen mainitun toisen pinnan (220) kanssa, ja 3 e sisämuotin pinnan (264) ja mainitun toisen pinnan (220) väliin jää S etäisyys, joka on sovitettu rakennuselementin (100) erääseen I 30 paksuuteen, N tunnettu siitä, että laite käsittää 2 - painajan (242), joka on järjestetty rakennuselementin (100) valmistamisen 3 aikana tukemaan rakennuselementin (100) ydintä (130) kohti ensimmäisen N ulko-osan (112) suuntaista tasoa, joka —- painaja (242) on järjestetty tukemaan sellaista rakennuselementin (100) ydintä (130), jonka paksuus on ainakin 100 mm.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite (200), joka käsittää - mainitun sisämuotin (260), joka - sisämuotti (260) on järjestetty olemaan mainitussa ensimmäisessä sijain- nissa (S1) ja eräässä toisessa sijainnissa (Sz), jossa - toisessa sijainnissa (S2) eriste-elementin (100) valmistuksessa käytettävä ydin (130) on asetettavissa ainakin osittain ensimmäisen pinnan (210) päälle; valinnaisesti laite (200) käsittää lisäksi (i) - välineet (275) sisämuotin (260) vastaanottamiseksi toiseen sijaintiinsa (Sz) — ja/tai (ii) - välineet sisämuotin (260) siirtämiseksi ensimmäisestä sijainnista ($1) toiseen sijaintiin (S2) ja - välineet sisämuotin (260) siirtämiseksi toisesta sijainnista (Sz) ensimmäiseen — sijaintiin ($4).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5 - 7 mukainen laite (200), joka käsittää - välineet (320, 310) ensimmäisen pinnan (210) kallistamiseksi rakennus- elementin (100) poistoasentoon, jossa —- rakennuselementin (100) poistoasennossa (i) ensimmäisen pinnan (210) normaalin (N4) ja vaakatason väliin jää kulma, joka on alle 30 astetta tai (ii) ensimmäisen pinnan (210) normaali (N4) on vaakatason suuntainen.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5 — 8 mukainen laite (200), joka käsittää (i) N - levyn (245), joka on kiinnitettävissä ensimmäiseen pintaan (210) ja toiseen N pintaan (220), joka 3 - levy (245) on järjestetty rajaamaan mainittua aluetta, joka soveltuu S rakennuselementin ensimmäisen ulko-osan (112) valamiseen, jolloin I 30 —- levy (245) on järjestetty pyöristämään mainitun alueen sitä päätyä, jossa N mainitun ensimmäisen pinnan (210) suuntainen taso ja mainitun toisen pinnan 2 (220) suuntainen taso leikkaavat toisensa ja/tai & (ii) N - nivelen (215), jonka avulla toinen pinta (220) on nivelletysti liitetty tai liitettä- — vissä ensimmäiseen pintaan (210).