FI129281B - Liesituuletin tai -kupu, modulaarinen liesivahtijärjestely, sekä menetelmä ja järjestely liesivahdin valinnaiseksi liittämiseksi liesituulettimeen tai -kupuun - Google Patents

Abstract

Modulaarisen liesivahtijärjestelyn liesivahtiyksikön (103, 301, 402) ulkokuoren sisällä on elektronisia komponentteja (1202, 1205) liesivahtiyksikön järjestämiseksi suorittamaan liesivahtitoimintoja. Ulkokuori määrittää ainakin mekaanisen liitynnän (407) isäntälaitteeseen (401), jotta liesivahtiyksikkö on liitettävissä ainakin mekaanisesti osaksi lieden (101) käyttöympäristöä, kuten lieden yläpuolella tai muussa välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan liesituulettimeen tai -kupuun. Ulkokuori määrittää sähkönsaantiliitynnän (304, 408) käyttösähkön vastaanottamiseksi liesivahtiyksikölle (103, 301, 402) isäntälaitteen (401) kautta ja/tai liesivahtiyksikkö (103, 301, 402) käsittää paikan (306) sisäiselle käyttösähkölähteelle kuten yhdelle tai useammalle akulle tai paristolle.

Description

LIESITUULETIN TAI -KUPU, MODULAARINEN LIESIVAHTIJÄR- JESTELY, SEKÄ MENETELMÄ JA JÄRJESTELY LIESIVAHDIN VA- LINNAISEKSI LIITTÄMISEKSI LIESITUULETTIMEEN TAI - KUPUUN

KEKSINNÖN ALA Keksintö liittyy liesivahteihin. Erityisesti keksintö liittyy siihen, miten liesivahti voidaan tar- peen mukaan liittää valinnaisena lisäosana liesituu- lettimeen tai -kupuun.

KEKSINNÖN TAUSTA Liesivahdilla tarkoitetaan laitetta, jossa on antureita, joilla se mittaa ja havainnoi tapahtumia lieden alueella. Liesivahti on turvalaite, jonka teh- tävä on reagoida anturien havaitsemaan liian korkeaan lämpötilaan ja/tai muuhun poikkeustilanteeseen taval- la, joka tähtää tilanteen aiheuttaman vaaran vähentä- miseen tai estämiseen. Liesivahti voi esimerkiksi kat- kaista liedeltä sähkön tai muun käyttövoiman, laukais- ta sammuttimen ja/tai antaa hälytyksen, jonka perus- teella käyttäjä osaa puuttua uhkaavan tilanteen kul- kuun. Liesivahdilta edellytettävät vähimmäistoiminnal- lisuudet on määritelty Euroopan laajuisesti standar- dissa numero EN 50615. N Liesivahti voidaan toteuttaa täysin itsenäi- N senä laitteena tai järjestelmänä, jonka osat asenne- S taan lieden alueelle ja/tai sen läheisyyteen riippu- 3 30 matta muiden kodinkoneiden ja kalusteiden sijoittelus- = ta. Koska kuitenkin lieden yläpuolelle tai muuten lie- > den välittömään läheisyyteen usein asennetaan liesi- © tuuletin tai -kupu, on todettu, että ainakin liesivah- S din anturit sisältävä osa olisi verrattain käytännöl- N 35 listä asentaa liesituulettimen tai -kuvun yhteyteen. Tässä tekstissä tarkoitetaan liesituulettimella lai-

tetta, jossa on jokin sähkömoottorilla varustettu pu- hallin liedeltä tulevien käryjen aktiiviseksi ohjaa- miseksi haluttuun suuntaan, kuten hormin kautta ulos tai suodattimen kautta takaisin huoneilmaan. Liesiku- vulla tarkoitetaan laitetta tai kalustetta, joka pyr- kii ohjaamaan lieden käryjä passiivisesti, ilman moot- toroitua puhallinta. Lyhyyden vuoksi tässä selitykses- sä puhutaan tästä eteenpäin vain liesituulettimesta, vaikka tällä termillä tarkoitetaan tällöin soveltuvin osin myös liesikupua. Liesituuletinten valmistajilla on sama ongel- ma kuin muillakin sellaisten laitteiden valmistajilla, joiden varustelussa ja ominaisuuksissa voi olla eroja kulloisenkin tarpeen mukaan. Jos kaikki liesituuletti- met varustettaisiin niiden osaksi kiinteästi rakenne- tulla liesivahdilla, laitteesta tulisi todennäköisesti liian kallis sellaisiin käyttökohteisiin, joissa lie- sivahtitoimintoa ei tarvita. Jos taas liesituuletinten valmistaja tuottaa erikseen ilman liesivahtia olevia perusmalleja ja liesivahdilla varustettuja monipuoli- sempia malleja, tuotettavien ja jakeluun toimitetta- vien malliversioiden hallinnoinnissa tilauksineen, va- rastointeineen ja kuljetuksineen on helposti kaksin- kertainen työ.

KEKSINNÖN YHTEENVETO O Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on A esittää ratkaisu, jolla liesituuletinten valmistaja = 30 voi helpottaa valmistuksen ja jakelun logistiikkaa ti- © lanteessa, jossa osa - mutta vain osa - valmistetta- z vista liesituulettimista varustetaan liesivahdilla. 2 Keksinnön tavoitteena on myös, että sen ansiosta lie- D sivahteja voidaan tarvittaessa asentaa myös jälkikä- N 35 teen kohteisiin, joissa ei alun perin ole sellaista N ollut. Lisäksi keksinnön tavoitteena on hyödyntää lie- situuletinten ja liesivahtien komponentteja järkevästi niin, että vältetään turhia päällekkäisiä rakenteita ja ratkaisuja.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan varustamalla liesituuletin esivalmistellulla asennuspaikalla, johon liesivahti voidaan liittää erillisenä moduulina, sekä suojaamalla kyseinen asennuspaikka siinä tapauksessa, että siihen ei ole asennettuna liesivahtia.

Frään ensimmäisen näkökohdan mukaisesti tässä esitetään modulaarinen liesivahtijärjestely, jossa on liesivahtiyksikkö ja sen osina ainakin ulkokuori ja ulkokuoren sisällä joukko ainakin osittain toisiinsa kytkettyjä elektronisia komponentteja liesivahtiyksi- kön järjestämiseksi suorittamaan liesivahtitoimintoja, kuten lieden ja/tai sen ympäristön tilan mittaaminen, mitatun tilan kuvaaminen parametriarvoina, paramet- riarvojen ja/tai niiden kehityksen vertaaminen päätös- ehtoihin ja hälytyksen antaminen ja/tai lieden käyttö- tehon katkaiseminen vasteena vertaamisen ilmaisemaan poikkeustilanteeseen.

Ulkokuori määrittää ainakin me- kaanisen liitynnän isäntälaitteeseen, jotta liesivah- tiyksikkö on liitettävissä ainakin mekaanisesti osaksi lieden käyttöympäristöä, kuten lieden yläpuolella tai muussa välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan liesi- tuulettimeen tai -kupuun.

Ulkokuori määrittää sähkön- saantiliitynnän käyttösähkön vastaanottamiseksi lie- sivahtiyksikölle isäntälaitteen kautta ja/tai liesi- vahtiyksikkö käsittää paikan sisäiselle käyttösähkö- N lähteelle kuten yhdelle tai useammalle akulle tai pa- N ristolle.

S 30 Erään toisen näkökohdan mukaisesti tässä esi- 3 tetään modulaarinen liesivahtijärjestely, jossa on = liesituuletin tai -kupu ja siinä esivalmisteltu asen- > nuspaikka liesivahtiyksikölle liesivahtiyksikön liit- © tämiseksi erillisenä moduulina liesituulettimeen tai S 35 -kupuun.

Liesituulettimessa tai -kuvussa on tällöin N suojajärjestely esivalmistellun asennuspaikan suojaa- miseksi lieden alueen ympäristöolosuhteilta ja asiat-

tomalta pääsyltä tilanteessa, jossa esivalmisteltuun asennuspaikkaan ei ole liitettynä liesivahtiyksikköä.

Frään suoritusmuodon mukaan esivalmisteltuun asennuspaikkaan sisältyy käyttösähköliitin sähköener- gian syöttämiseksi asennuspaikkaan asennettavaan lie- sivahtiyksikköön. Tällä saavutetaan se etu, että lie- sivahtiyksikköön voidaan rakentaa monipuoliset toimin- not tarvitsematta huolehtia siitä, miten niille riit- tää käyttösähköä.

Erään suoritusmuodon mukaan suojajärjestelys- sä on sähkösuojausosuus käyttösähköliittimen suojaa- miseksi asiattomalta pääsyltä. Tällä saavutetaan se etu, että laitteen käyttö on turvallista silloinkin, kun liesituulettimeen tai -kupuun ei ole asennettu liesivahtiyksikköä.

Erään suoritusmuodon mukaan sähkösuojausosuu- teen kuuluu mainitun käyttösähköliittimen peittävä, irrotettava tai liikutettava kansi tai tulppa. Tällä saavutetaan se etu, että laitteen käyttö on turvallis- ta silloinkin, kun liesituulettimeen tai -kupuun ei ole asennettu liesivahtiyksikköä, ja siitä huolimatta liesivahtiyksikön asentaminen ja käyttösähkön johtami- nen sille on suoraviivaista.

Frään suoritusmuodon mukaan liesituulettimes- sa tai -kuvussa on järjestely sen suuruisen verkkojän- nitteen johtamiseksi käyttösähköliittimeen, johon lie- situuletin tai -kupu on järjestetty liitettäväksi N käyttöä varten. Tällä saavutetaan se etu, että liesi- N tuulettimen tai -kuvun sähköinen rakenne voidaan pitää S 30 hyvin yksinkertaisena ja sähköinen rajapinta siitä S liesivahtiyksikköön on hyvin tunnettujen standardien = mukainen. > Erään suoritusmuodon mukaan liesivahtiyksi- © kössä on sähkönsaantiliityntä ja siihen kytketty jän- S 35 nitteen alennin sitä verkkojännitettä pienemmän jän- N nitteen tuottamiseksi ainakin osalle liesivahtiyksikön elektronisista komponenteista, jonka liesivahtiyksikkö vastaanottaa mainitun sähkönsaantiliitynnän kautta. Tällä saavutetaan se etu, että liesivahtiyksikön suun- nittelussa tarvitsee asettaa vain hyvin väljät vaati- mukset sähköiselle rajapinnalle sen ja isäntälaitteen 5 välillä. Lisäksi liesivahtiyksikössä voidaan tuottaa tarkasti juuri ne jännitetasot, jotka tarvitaan.

Frään suoritusmuodon mukaan liesituulettimes- sa tai -kuvussa on jännitteen alennin sitä verkkojän- nitettä pienemmän jännitteen johtamiseksi käyttösähkö- liittimeen, johon liesituuletin tai -kupu on järjes- tetty liitettäväksi käyttöä varten. Tällä saavutetaan se etu, että sähköinen rajapinta on helppo saada nou- dattamaan sähköturvallisuutta koskevia määräyksiä.

Erään suoritusmuodon mukaan jännitteen alen- nin on järjestetty tuottamaan verkkojännitettä pienem- pi jännite myös ainakin yhden, liesituulettimeen tai - kupuun sisältyvän sähkökäyttöisen osan käyttämiseksi. Tällä saavutetaan se etu, että samaa jännitteen alen- ninta voidaan käyttää kahteen eri tarkoitukseen, jol- loin voidaan säästää komponentti- ja valmistuskustan- nuksissa.

Frään suoritusmuodon mukaan esivalmisteltu asennuspaikka on muodoltaan syvennys siihen liitettä- vän liesivahtiyksikön vastaanottamiseksi kokonaan lie- situuletinta tai -kupua rajaavan ulkopinnan sisäpuo- lelle. Tällä saavutetaan se etu, että asiattoman on vaikeampi irrottaa tai vahingoittaa liesivahtiyksik- N köä.

N Frään suoritusmuodon mukaan esivalmisteltuun S 30 asennuspaikkaan ja/tai liesivahtiyksikköön sisältyy S tiedonsiirtoliitin tiedonsiirtoyhteyden muodostamisek- = si liesituulettimen tai -kuvun tai vastaavan isäntä- > laitteen ja siihen liitetyn liesivahtiyksikön välille. © Tällä saavutetaan se etu, että laitteet voivat käyttää S 35 toistensa hallussa olevaa tietoa, ja esimerkiksi hyö- N dyntää toistensa käyttäjärajapintaominaisuuksia.

Erään suoritusmuodon mukaan modulaariseen liesivahtijärjestelyyn kuuluu liesivahtiyksikkö ja liesituuletin tai -kupu, joista liesivahtiyksikkö on järjestetty suoraan tai välillisesti yhteensopivaksi liesituulettimessa tai -kuvussa olevan esivalmistellun asennuspaikan kanssa.

Tällä saavutetaan se etu, että liesivahtiyksikölle on tarjolla luonteva asennuspaik- ka.

Lisäksi modulaarinen järjestely antaa mahdollisuu- den valmistaa ja myydä laitteita erillään, riippumatta siitä, missä kaikissa kohteissa tarvitaan niiden yh- distelmää ja missä riittää esimerkiksi pelkkä liesi- tuuletin tai -kupu ilman liesivahtitoimintoja.

Erään suoritusmuodon mukaan järjestelyyn kuu- luu asennuskehys liesivahtiyksikön sovittamiseksi esi- valmisteltuun asennuspaikkaan, jolloin liesivahtiyk- sikkö on järjestetty yhteensopivaksi asennuskehyksen kanssa ja asennuskehys on järjestetty yhteensopivaksi esivalmistellun asennuspaikan kanssa.

Tällä saavute- taan se etu, että liesivahtiyksikkö saadaan suunnattua parhaalla tavalla riippumatta siitä, missä kohdassa sen asennuspaikka on suhteessa valvottavaan lieden alueeseen.

Frään suoritusmuodon mukaan asennuskehyksen sovitus esivalmisteltuun asennuspaikkaan ja/tai lie- sivahtiyksikön sovitus asennuskehykseen on vaihdetta- vissa ainakin kahden eri tavan välillä niin, että eri tavat johtavat liesivahtiyksikön erilaiseen suuntautu- N miseen liesituulettimesta tai -kuvusta tai vastaavasta N isäntälaitteesta lieteen päin.

Tällä saavutetaan se S 30 etu, että vain pienellä määrällä mekaanisia osia voi- S daan toteuttaa joukko erilaisia ja eri tilanteisiin = sopivia kiinnityksiä. > Erään suoritusmuodon mukaan liesivahtiyksi- © kössä on antureita ja niihin kytketty prosessori, joka S 35 prosessori on järjestetty tunnistamaan liesivahtiyksi- N kön läheisyydessä olevan lieden tyyppi antureiden an- taman mittaustiedon perusteella.

Tällä saavutetaan se etu, että liesivahtiyksikkö on helposti jälkiasennet- tavissa moniin erilaisiin ympäristöihin ja se osaa au- tomaattisesti toimia niissä sopivalla tavalla. Erään suoritusmuodon mukaan prosessori on järjestetty havaitsemaan, liesituulettimen tai -kuvun tai vastaavan isäntälaitteen toiminnan perusteella, katko liesituulettimelle tai -kuvulle tai vastaavalle isäntälaitteelle tulevassa verkkojännitteessä ja vas- teena havaitun katkon päättymiseen estämään liesivah- tiyksikön vaikutuspiirissä olevan lieden kuumeneminen ainakin väliaikaisesti. Tällä saavutetaan se etu, että liesi ei ala vahingossa uudelleen kuumeta sähkökatkon jälkeen tilanteessa, jossa käyttäjä ei ole paikalla.

KUVALUETTELO Kuvio 1 esittää liesituuletinta ja liesivah- timoduulia, kuvio 2 esittää liesituuletinta, johon on asennettu liesivahtimoduuli, kuvio 3 esittää käyttösähköliitintä esival- mistellussa asennuspaikassa kuvio 4 esittää lohkokaavion muodossa toimin- nallisuuksia isäntälaitteessa ja liesivahtimoduulissa, kuvio 5 esittää erästä tapaa käyttösähkön toimittamiseksi liesivahtimoduulille, — kuvio 6 esittää erästä toista tapaa käyt- O tösähkön toimittamiseksi liesivahtimoduulille, N kuvio 7 esittää erästä suoritusmuotoa lie- = 30 sivahtimoduulin liittämiseksi esivalmisteltuun asen- © nuspaikkaan, z kuvio 8 esittää eräitä vaihtoehtoja liesivah- 2 timoduulin sijoittamiseksi liesituulettimessa, D> kuvio 9 esittää eräitä muita vaihtoehtoja N 35 liesivahtimoduulin sijoittamiseksi liesituulettimessa, N kuvio 10 esittää mahdollisen asennuskehyksen käyttöä liesivahtimoduulin asentamiseksi,

kuvio 11 esittää kuvion 10 mukaisia asennuk- sia valmiina, kuvio 12 esittää erään esimerkinomaisen lie- sivahdin osia ja toimintoja, kuvio 13 esittää erästä mahdollista järjeste- lyä esivalmistellussa asennuspaikassa ja kuvio 14 esittää erästä liesivahtimoduulia, jota voidaan käyttää kuvion 13 mukaisessa esivalmis- tellussa asennuspaikassa.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS Kuviot 1 ja 2 esittävät liettä 101 ja sen käyttöympäristöä, johon tässä esimerkissä kuuluu lie- den 101 yläpuolelle asennettu liesituuletin 102. Lie- situulettimet asennetaan usein suoraan lieden yläpuo- lelle, mutta tässä ei ole tarkoitus sulkea pois muita- kaan asennusmahdollisuuksia, kuten liesituulettimen asentaminen kattoon, liesialueen sivulle tai samaan pöytätasoon lieden kanssa. Viimeksi mainitussa asen- nustavassa liesituuletin voi käsittää ylös nousevan osan, joka nousee pöytätasosta tietylle korkeudelle esimerkiksi lieden takana liedeltä nousevien käryjen imemiseksi lieden takana sijaitsevaan suodattimeen. Kuvien 1 ja 2 tapauksessa on käytössä modu- laarinen liesivahtijärjestely, jota selostetaan tar- — kemmin seuraavassa. Siihen kuuluu liesivahtiyksikkö O 103, joka voidaan asentaa osaksi liesituuletinta 102. N Tätä silmällä pitäen liesituulettimessa 102 on esival- = 30 misteltu asennuspaikka 104 liesivahtiyksikölle 103 © liesivahtiyksikön 103 liittämiseksi erillisenä moduu- z lina liesituulettimeen 102. Kun liesivahtiyksikkö on 2 asennettuna liesituulettimeen kuvion 2 mukaisesti, se D voi suorittaa tarpeen mukaan erilaisia liesivahtitoi- N 35 mintoja. Se voi esimerkiksi mitata lieden 101 ja/tai N sen ympäristön tilaa, kuvata mittaamaansa tilaa para- metriarvoina sekä verrata näitä parametriarvoja ja/tai niiden kehitystä tiettyihin päätösehtoihin. Jos täl- laisen vertaamisen havaitaan ilmaisevan poikkeustilan- netta, liesivahtiyksikkö 103 voi antaa hälytyksen ja/tai katkaista lieden 101 käyttötehon tai rajoittaa sitä. Näissä toiminnoissa se voi käyttää apunaan mui- ta, samaan modulaariseen liesivahtijärjestelyyn kuulu- via yksiköitä, joista esimerkkinä voidaan mainita lie- den käyttösähköyhteyden varrelle asennettava, lie- sivahtiyksikön 103 langallisesti tai langattomasti oh- jaama kytkinyksikkö (jota ei ole esitetty kuvissa 1 ja 2). Liesivahtiyksikkö 103 voi käyttää toiminnassaan hyväksi myös lieden 101 ja/tai liesituulettimen 102 toimintoja esimerkiksi niin, että lieden virran kat- kaiseminen tapahtuu ohjaamalla suoraan liedessä 101 itsessään sijaitsevaa, käyttötehon sisäisestä jakelus- ta vastaavaa yksikköä.

Katkoviivat 201 ja 202 kuviossa 2 esittävät liesivahtiyksikön ensisijaista näkökenttää eli sitä aluetta, jolla liesivahtiyksikön on edullisinta mitata lieden 101 ja/tai sen ympäristön tilaa. Ensisijaisen näkökentän rajat voivat määräytyä liesivahtiyksikön rakenteesta. Tämän lisäksi tai asemesta liesivahtiyk- sikkö on mahdollista rakentaa niin, että sen ensisi- jaisen näkökentän rajoja on mahdollista säätää esimer- kiksi suuntaamalla liesivahtiyksikköön kuuluvia antu- reita ja/tai liikuttamalla optisia rajaimia, jotka asettavat näkökentän rajat.

N Kuvio 3 esittää tarkemmin erästä esimerkin- N omaista liesivahtiyksikköä 301 ja sen esivalmisteltua S 30 asennuspaikkaa 302 isäntälaitteessa 303, joka voi olla S esimerkiksi liesituuletin. Liesivahtiyksiköstä 301 nä- = kyy kuviossa 3 erityisesti ulkokuori, joka on lie- > sivahtiyksikön 301 muita osia suojaava ja tukeva ra- © kenne. Ulkokuoren sisällä on joukko ainakin osittain S 35 toisiinsa kytkettyjä elektronisia komponentteja, joil- N la liesivahtiyksikkö 301 saadaan suorittamaan edellä kuvatun kaltaisia liesivahtitoimintoja.

Liesivahtiyksikön 301 ulkokuori määrittää ai- nakin mekaanisen liitynnän isäntälaitteeseen 303. Sen tarkoituksena on siis liesivahtiyksikön 301 liittämi- nen ainakin mekaanisesti osaksi lieden käyttöympäris- töä, kuten lieden yläpuolella tai muussa välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan liesituulettimeen. Kuvion 3 suoritusmuodossa liesivahtiyksikön 301 ulkokuori mää- rittää myös sähkönsaantiliitynnän 2304 käyttösähkön vastaanottamiseksi liesivahtiyksikölle 301 isäntälait- teen 303 kautta. Sähkönsaantiliitynnän 304 ulkoinen muoto on tässä suoritusmuodossa liesivahtiyksikön 301 ulkokuoreen upotettu pistoke, joka osuu esivalmistel- lussa asennuspaikassa 302 olevaan vastakappaleeseen 305, kun liesivahtiyksikkö 301 asennetaan paikalleen. Sähkönsaantiliitynnän 304 lisäksi tai asemes- ta liesivahtiyksikössä 301 voi olla paikka 306 sisäi- selle käyttösähkölähteelle kuten yhdelle tai useammal- le akulle tai paristolle. Sisäisen käyttösähkölaitteen käyttöön liittyy monia etuja kuten se, että liesivah- tiyksikkö on täysin riippumaton siitä, saako se sähköä isäntälaitteelta vai ei. Toinen etu on se, ettei lie- sivahtiyksikköön ja sen esivalmisteltuun asennuspaik- kaan tällöin tarvitse välttämättä suunnitella ja ra- kentaa lainkaan käyttösähköliityntää, jolloin raken- teesta tulee yksinkertaisempi ja halvempi toteuttaa ja liesivahtiyksikön asentamisesta paikalleen tulee par- haimmillaan hyvin suoraviivaista. Toisaalta sisäisen N käyttösähkölaitteen käyttöön liittyy myös vähemmän N edullisia piirteitä kuten tarve pariston ajoittaiseen S 30 vaihtamiseen tai akun lataamiseen sekä käytettävissä S olevan sähköenergian rajallisempi määrä, joka vuoros- = taan voi johtaa rajoituksiin niiden toimintojen toteu- > tuksessa, joita liesivahtiyksikkö käyttösähkönsä tur- © vin suorittaa.

S 35 Kuviossa 3 esitetyn kaltaisen sähkönsaanti- N liitynnän edut ja haitat ovat pitkälti käänteiset edellä kuvattuihin sisäisen käyttösähkölaitteen vas-

taaviin verrattuna. Rakenteesta tulee jonkin verran kalliimpi ja monimutkaisempi valmistaa ja liesivah- tiyksikön asentamisessa paikalleen täytyy huomioida sähkönsaantiliitännän oikeanlainen osuminen kohdalleen esivalmistellussa asennuspaikassa 302. Toisaalta käyt- tösähköä voi tällöin olla käytännössä rajattomasti tarjolla ainakin, jos sen saanti on riippumatonta sii- tä, missä asennossa isäntälaitteen 303 toimintoja mah- dollisesti säätelevät on/off- ja muut kytkimet ovat.

Liesituulettimen kaltainen isäntälaite on tyypillises- ti jatkuvasti kytkettynä verkkovirtaan, vaikka sen omat toiminnot olisikin välillä kytketty pois päältä. Liesivahtiyksikön 301 elektroniikan jatkuva sähkönku- lutus voidaan tyypillisesti tehdä niin pieneksi, että se voi hyödyntää tarjolla olevaa käytännössä rajoitta- matonta käyttösähköä esimerkiksi sellaisten mittausten tekemiseksi jatkuvasti tai useammin, joita paristokäy- tössä olisi mahdollista tehdä vain ajoittain tai har- vemmin.

Jos liesivahtiyksikössä 301 on sekä sähkön- saantiliityntä 304 että paikka 306 sisäiselle käyt- tösähkölähteelle, se voi hyödyntää molempien ratkaisu- jen edut. Se voi esimerkiksi jatkaa toimintaansa si- säisen käyttösähkölähteen turvin silloinkin, kun säh- könsaantiliitynnän 304 kautta ei ole sähköä tarjolla esimerkiksi sähkökatkon tai jonkin kesken olevan asen- nuksen takia. Jos sisäinen käyttösähkölähde on akku, N liesivahtiyksikkö 301 voi ladata akkua aina tarvitta- N essa, kun sähköä on tarjolla sähkönsaantiliitynnän 304 S 30 kautta. S Kuvio 4 esittää lohkokaavion muodossa erään = suoritusmuodon mukaista isäntälaitetta 401 ja lie- > sivahtiyksikköä 402. Isäntälaitteen 401 sisältämää © esivalmisteltua asennuspaikkaa nimitetään tässä suori- S 35 tusmuodossa moduuliliitännäksi 403. Sitä voidaan käyt- N tää liesivahtiyksikön 402 liittämiseksi erillisenä mo- duulina isäntälaitteeseen 401, mutta modulaarisuuspe-

riaatteen mukaisesti sitä ei ole rajattu tähän käyttö- tarkoitukseen: jos jossain käyttöympäristössä ei ole tarvetta liesivahtitoiminnoille, moduuliliitäntään 403 voidaan liittää jokin toinen isäntälaitteen 401 toi- mintoja laajentava moduuli, kuten esimerkiksi ylimää- räinen valonlähde, tietoliikennemoduuli tai kamera, jolla innokas ja sosiaalisessa mediassa aktiivinen kokkaaja voi helposti jakaa saavutuksiaan.

Kuvion 4 esittämässä isäntälaitteessa 401 on suojajärjestely 404 esivalmistellun asennuspaikan (eli moduuliliitännän 403) suojaamiseksi lieden alueella ympäristöolosuhteilta ja asiattomalta pääsyltä tilan- teessa, jossa siihen ei ole liitettynä liesivahtiyk- sikköä 402 eikä muutakaan toimintoja laajentavaa mo- duulia. Tarve suojajärjestelylle 404 voi johtua mones- takin syystä. Ensinnäkin on huomattava, että lieden alueen ympäristöolosuhteet voivat usein luonnostaan sisältää esimerkiksi rasvasumua ja/tai muita ilman epäpuhtauksia, joilla on taipumus liata pinnat, joiden kanssa ne pääsevät kosketuksiin. Suojausjärjestelyn 404 ainakin yhtenä tarkoituksena voi siis olla esival- mistellun asennuspaikan suojaaminen likaantumiselta. Siihen voi kuulua peitelevy, joka peittää koko moduu- liliitännän 403 silloin, kun siihen ei ole asennettuna mitään. Peitelevy voidaan tarvittaessa muotoilla sopi- maan niin hyvin isäntälaitteen 401 muuhun muotoiluun, ettei tavallinen käyttäjä välttämättä edes huomaa, et- N tä hänen käyttämästään laitteesta ”puuttuu jotakin”. N Toisekseen, mikäli esivalmisteltuun asennus- S 30 paikkaan sisältyy käyttösähköliitin 405 sähköenergian S syöttämiseksi esivalmisteltuun asennuspaikkaan asen- = nettavaan liesivahtiyksikköön 402 tai muuhun toiminto- > ja laajentavaan moduuliin, on huomioitava sähköturval- © lisuus. Suojausjärjestelyssä 404 voi olla sähkösuo- S 35 jausosuus käyttösähköliittimen suojaamiseksi asiatto- N malta pääsyltä. Tällöin siis suojausjärjestelyn 404 ainakin yhtenä tarkoituksena voi olla estää asiattomia pääsemästä edes vahingossa käsiksi sellaisiin sähköä johtaviin osiin, joissa voisi olla haitallinen tai vaarallinen jännite.

Sähkösuojausosuuteen voi kuulua esimerkiksi kansi tai tulppa, joka suojaavassa asen- nossaan peittää käyttösähköliittimen 405 ja joka on irrotettavissa ja/tai liikutettavissa niin, että se ei ole (ainakaan kohtuuttomasti) tiellä, kun liesivahti- yksikkö 40? asennetaan asianmukaisella tavalla paikal- leen.

Kuviossa 4 on lisäksi esitetty mekaaninen kiinnitys 406 osana moduuliliitäntää 403 sekä sitä vastaava, liesivahtiyksikön 402 ulkokuoren määrittämä mekaaninen liityntä isäntälaitteeseen 407. Mekaanisel- la kiinnityksellä 406 moduuliliitännässä 403 ja mekaa- nisella liitynnällä 407 liesivahtiyksikössä 402 tar- koitetaan kaikkia sellaisia osia ja muotoiluja, joiden tarkoituksena on saada liesivahtiyksikkö 402 pysymään paikallaan ja oikeassa asennossa, kun se on liitettynä moduuliliitäntään 403. Mekaaniseen kiinnittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi toisiinsa lukkiutuvia muo- toiluja, kuten kynsi- ja kolopareja, tai sinänsä tun- nettuja kiinnitysosia kuten ruuveja ja niitä vastaa- via, edullisimmin kierteitettyjä reikiä.

Kiinnittämi- sessä voidaan käyttää myös liimaa tai tarraa.

Frään edullisen suoritusmuodon mukaan isäntä- laitteessa 401 oleva esivalmisteltu asennuspaikka on muodoltaan syvennys siihen liitettävän liesivahtiyksi- N kön vastaanottamiseksi kokonaan liesituuletinta tai N -kupua rajaavan ulkopinnan sisäpuolelle.

Tällaisesta S 30 ns. käpälöinnin kestävästä (engl. tamper-proof) rat- 2 kaisusta on etua, koska sen ansiosta on vähemmän to- = dennäköistä, että kukaan asiaton henkilö yrittäisi ir- > rottaa liesivahtiyksikköä paikaltaan.

Tällaista kiin- © nittämistä silmällä pitäen liesivahtiyksikön 402 me- S 35 kaaninen liityntä 407 voi olla sellainen, jossa suurin N osa liesivahtiyksikön ulkokuoren näkyvistä pinnoista on muotoiltu ja/tai viimeistelty yksinkertaisemmin kuin mitä yleensä edellytetään pinnoilta, jotka ovat käyttäjän näkyvissä.

Jos liesivahtiyksikkö 402 on tar- koitus asentaa syvennykseen niin, että suurin osa sen pinnoista on joka tapauksessa näkymättömissä, kyseis- ten pintojen esteettiseen muotoiluun tai viimeistelyyn ei ole tarvetta juuri panostaa.

Tämä voi osaltaan aut- taa pitämään liesivahtiyksikön 402 valmistuskustannuk- set kohtuullisina.

Kuviossa 4 on esitetty sähkönsaantiliityntä 408 osana liesivahtiyksikön 40? liityntää 409 isäntä- laitteeseen.

Jos tällainen sähkönsaantiliityntä 408 on olemassa, sitä voidaan luonnollisesti käyttää käyt- tösähkön vastaanottamiseksi liesivahtiyksikölle 402 isäntälaitteen 401 kautta.

Käyttösähköä käytetään täl- löin liesivahtitoimintojen 410 toteuttamiseen.

On kui- tenkin muistettava, että edellä selostetun mukaisesti modulaarinen liesivahtijärjestely voi olla myös sel- lainen, jossa liesivahtiyksikössä 402 ei ole ulkoista sähkönsaantiliityntää 408 ja/tai isäntälaitteessa 401 ei ole käyttösähköliitintä 405, mutta liesivahtiyksi- kössä 402 on paikka sisäiselle käyttösähkölähteelle kuten yhdelle tai useammalle akulle tai paristolle.

Isäntälaite 401 on tyypillisesti verkkojän- nitteellä toimiva laite, missä verkkojännitteellä tar- koitetaan tavanomaisissa kotitalouksissa tai ruoanval- mistuslaitoksissa sähkönjakeluverkon tarjoamaa, tyy- pillisesti 230 voltin tai 120 voltin (rms) yksivai- N heista vaihtojännitettä tai vastaavaa kolmivaiheista N vaihtojännitettä.

Kuviossa 4 on esitetty, miten isän- S 30 tälaitteen 401 sisäinen tehonjakeluyksikkö 411 vas- 3 taanottaa verkkojännitettä ja jakaa sen perusteella = käyttösähköä sekä isäntälaitteen omille sähköisille > toiminnoille 412 että käyttösähköliittimeen 405. Tätä © koskien on olemassa useita vaihtoehtoisia suoritusmuo- S 35 toja, joista seuraavassa selostetaan esimerkkejä vii- N taten kuviin 5 ja 6.

Kuvion 5 suoritusmuodossa oletetaan, että isäntälaitteessa (kuten liesituulettimessa) on jännit- teen alennin 501 sitä verkkojännitettä pienemmän jän- nitteen johtamiseksi mainittuun käyttösähköliittimeen, johon isäntälaite on järjestetty liitettäväksi käyttöä varten. Tässä suoritusmuodossa siis moduuliliitäntään asennettu liesivahtiyksikkö vastaanottaa isäntälait- teelta oleellisesti matalamman jännitteen kuin mitä isäntälaite vastaanottaa sähkönjakeluverkosta. Sähkö- turvallisuusmääräykset tyypillisesti edellyttävät, et- tä isäntälaitteen verkkosähköliityntään sisältyy suo- jaavia komponentteja 502, joita ovat esimerkiksi va- rokkeet, ylijännitesuojat ja häiriösuodattimet. Kuvi- ossa 5 esitetyn periaatteen mukaisesti suojaavien kom- ponenttien 502 läpi tuleva verkkojännite voidaan joh- taa toisaalta sellaisille isäntälaitteen omille osil- le, jotka toimivat verkkojännitteellä, ja toisaalta jännitteen alentimeen 501, joka tuottaa yhden tai use- ampia verkkojännitettä pienempiä jännitetasoja.

Jännitteen alennin 501 voi olla järjestetty tuottamaan yksi tai useampia verkkojännitettä pienem- piä jännitetasoja myös isäntälaitteen sisäiseen käyt- töön, siis ainakin yhden isäntälaitteeseen sisältyvän mutta verkkojännitettä pienemmällä jännitetasolla toi- mivan sähkökäyttöisen osan käyttämiseksi. Tällaisia isäntälaitteen sisäisiä, pienemmällä jännitetasolla toimivia osia voivat olla esimerkiksi elektroniikkayk- N siköt, led-valot tai vastaavat. Jos isäntälaitteessa N joka tapauksessa olisi jännitteen alennin 501 tällai- S 30 sia tarpeita varten, jokin sen tuottamista pienemmistä S jännitetasoista voidaan johtaa moduuliliitännän käyt- = tösähköliittimeen 405, jolloin käyttösähkön toimitta- > minen liesivahtiyksikölle hoituu ilman merkittäviä li- © säpanostuksia isäntälaitteen sisäiseen toiminnallisuu- S 35 teen. N Pienjännitteellä tarkoitetaan tässä selityk- sessä jännitettä, joka suuruudeltaan ei ole ihmiselle vaarallisen korkea. Turvallisen pienjännitteen määri- telmiä löytyy standardeista, joista tunnetuin on SELV- standardi EN 60335. SELV tulee standardin mukaan sa- noista Safery Extra Low Voltage, vaikka S-kirjaimen on väitetty tarkoittavan myös Separated-sanaa. Enintään SELV-tasoisen jännitteen johtamisessa käyttösähköliit- timeen 405 on se etu, että isäntälaitteen 401 moduuli- liitäntää 403 koskevien sähköturvallisuusmääräysten asettamat rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset on tällöin helpompi täyttää kuin jos käyttösähköliit- timeen 405 tulisi tätä korkeampi jännite.

Kuvio 6 esittää vaihtoehtoista suoritusmuo- toa, jossa isäntälaitteessa on järjestely sen suurui- sen verkkojännitteen johtamiseksi käyttösähköliitti- meen, johon isäntälaite on järjestetty liitettäväksi käyttöä varten. Tässä suoritusmuodossa siis moduuli- liitäntään asennettu liesivahtiyksikkö vastaanottaa isäntälaitteelta oleellisesti saman jännitteen, jonka se saisi suoraan sähkönjakeluverkostakin. Isäntälait- teen verkkosähköliityntään voi nytkin sisältyä suojaa- via komponentteja 502, mutta ne eivät merkittävästi muuta jännitetasoa sen paremmin isäntälaitteen sisäis- ten osien kuin liesivahtiyksikönkään tarpeita varten. Tässä tarkoitettu isäntälaite voi olla esimerkiksi hy- vin yksinkertainen, valmistajansa edullisinta tuo- tesarjaa edustava liesikupu, jossa itsessään ei ole muita sähköllä toimivia osia kuin hehkulamppu, jolloin N sen valmistajalla ei ole mitään motivaatiota rakentaa N siihen jännitteen alenninta. S 30 Sähköturvallisuusmääräykset voivat edellyt- S tää, että myös liesivahtiyksikön puolella on suojaavia = komponentteja 601. On epätodennäköistä, että ainakaan > kaikki liesivahtiyksikön toiminnot olisi mahdollista © toteuttaa verkkojännitekäyttöisinä, joten tämän suori- S 35 tusmuodon mukaan liesivahtiyksikön sähkönsaantiliityn- N tään on kytketty jännitteen alennin 602 sitä verkko- jännitettä pienemmän jännitteen tuottamiseksi ainakin osalle liesivahtiyksikön elektronisista komponenteis- ta, jonka liesivahtiyksikkö vastaanottaa mainitun säh- könsaantiliitynnän kautta.

Erilaiset muunnokset verkkojännitteen ja elektronisten komponenttien edellyttämien jänniteta- sojen välillä ovat sinänsä tunnettua tekniikkaa eikä niiden yksityiskohtaista toteutusta ole tarpeen käsi- tellä tässä.

Mekaaninen kiinnittäminen ja käyttösähkön siirto eivät välttämättä ole ainoita tapoja, joilla liitäntää isäntälaitteen ja liesivahtiyksikön välillä voidaan hyödyntää.

Kuvio 7 esittää suoritusmuotoa, jossa sekä isäntälaitteessa olevaan esivalmisteltuun asennuspaikkaan (eli moduuliliitäntään 403) että lie- sivahtiyksikköön sisältyy tiedonsiirtoliitin 701, 702 tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi isäntälaitteen ja siihen liitetyn liesivahtiyksikön välille.

Voidaan luonnollisesti ajatella myös sellaisia suoritusmuoto- ja, joissa tämä liitin on vain toisessa laitteista - tiedonsiirto ei tällöin onnistu, mutta jompikumpi laitteista voi sinänsä olla alun perin varustettu mo- nipuolisempaankin toimintaan kuin mihin se asennettuna loppujen lopuksi olosuhteiden pakosta pystyy.

Tiedonsiirtoliitin 701 tai 702 voi olla oma, sähköä johtavaan kosketukseen perustuva liittimensä tai se voi muodostua yhdestä tai useammasta nastasta samassa fyysisessä liittimessä, jota käytetään myös N käyttösähkön toimittamiseen liesivahtiyksikölle.

Tie- N donsiirtoliitin 701 tai 702 voi olla olemassa myös S 30 vain käsitteellisesti (mutta ei fyysisesti) omana S liittimenään esimerkiksi sellaisessa suoritusmuodossa, = jossa siirrettävä tieto moduloidaan korkeampitaajuise- > na signaalina käyttösähkön päälle, jolloin sekä tieto © että käyttösähkö kulkevat fyysisesti aivan samoja yh- S 35 teyksiä pitkin.

Tiedonsiirtoliitin 701 tai 702 voi ol- N la myös kosketukseton liitin, kuten induktiivinen tai kapasitiivinen tiedonsiirtokytkentä tai muu lyhyen kantaman langaton tiedonsiirtojärjestely.

Tiedonsiir- toliitin voi olla olemassa ja sitä voidaan käyttää myös sellaisissa suoritusmuodoissa, joissa liesivahti- yksikkö ei vastaanota käyttösähköä isäntälaitteelta vaan toimii sisäisen käyttösähkölaitteen varassa.

Voi- daan siis esittää suoritusmuoto, jossa liesivahtiyksi- kössä ja isäntälaitteessa on keskenään yhteensopivat välineet niiden välisen tiedonsiirtorajapinnan toteut- tamiseksi, vaikka niissä ei olisikaan mitään järjeste- lyä käyttösähkön toimittamiseksi isäntälaitteesta lie- sivahtiyksikköön.

Jos tiedonsiirtomahdollisuus liesivahtiyksi- kön ja isäntälaitteen välillä on olemassa, sitä voi- daan hyödyntää monin tavoin.

Eräs esimerkki on sellai- nen, jossa liesivahtiyksikön käyttämiseksi hyödynne- tään isäntälaitteen käyttäjärajapintaa.

Oletetaan esi- merkin vuoksi, että isäntälaite on liesituuletin ja että liesivahtiyksikkö on asennettu sen alapinnan ta- kaosaan, lähelle takaseinää.

Jos tällaisessa ratkai- sussa käyttäjän olisi joka kerran kurotettava paina- maan liesivahtiyksikössä olevaa nappia, kun hän haluaa esimerkiksi kuitata hälytyksen tai muulla tavoin ohja- ta liesivahtiyksikön toimintaa, käyttäjä voisi kokea tämän hankalaksi.

Pienikokoisille tai liikkumiskyvyl- tään rajoittuneille käyttäjille kurottaminen käyttä- mään liesivahtiyksikön omaa käyttäjärajapintaa voisi olla jopa mahdotonta.

Olisi huomattavasti kätevämpää, N jos käyttäjä voisi tehdä tarvittavat napinpainallukset N tai muut käyttötoimenpiteet liesituulettimen etureu- S 30 nassa olevilla liesituulettimen omilla kytkimillä.

Sa- 3 maten jos liesituulettimessa on näyttö, liesivahtiyk- = sikkö voisi hyödyntää sitä tietojen esittämiseksi > käyttäjälle sen sijaan, että käyttäjän olisi kumarrut- © tava liesituulettimen alle nähdäkseen tiedot liesivah- S 35 tiyksikön omasta näytöstä.

Tämän tyyppiset ratkaisut N voidaan toteuttaa laittamalla liesituuletin ja siihen asennettu liesivahtiyksikkö kommunikoimaan tiedonsiir-

torajapinnan yli tavalla, jolle sopivan käytännön to- teutuksen löytäminen on alan ammattimiehelle mahdol- lista ilman asian tarkempaa selostamista tässä. Kuvio 8 esittää muutamia vaihtoehtoja lie- sivahtiyksikön 103 esivalmistellun asennuspaikan si- joittamiseksi liesituulettimessa 102. Lähellä liesi- tuulettimen 102 etureunaa sijaitseva esivalmisteltu asennuspaikka 801 on siinä mielessä edullinen, että jos liesivahtiyksikön käyttäminen edellyttää pääsyä sen näkyvässä osassa oleviin painonappeihin tai muihin käyttäjärajapintapiirteisiin, nämä ovat tällöin hel- posti käyttäjän ulottuvilla. Siinäkin tapauksessa, et- tä liesivahtiyksikön ja liesituulettimen välille saa- daan muodostettua tiedonsiirtoyhteys ja käyttäjä voi hyödyntää liesituulettimen käyttäjärajapintaa, tama sijainti voi olla edullinen, koska yhteyksien rakenta- minen ei edellytä kovin pitkiä johtovetoja liesituu- lettimen 102 rakenteiden sisällä. Toisaalta monet lie- situulettimet muotoillaan niin, että niiden näkyvät ja käyttäjää lähinnä olevat osat ovat mahdollisimman pie- niä ja siromuotoisia, jolloin voi olla vaikea löytää liesituulettimen etuosasta riittävästi tilaa ainakaan sellaista asennusta varten, jossa liesivahtiyksikkö 103 sijoittuu syvennykseen, kokonaan liesituuletinta rajaavan ulkopinnan sisäpuolelle.

Keskellä liesituuletinta 102 sijaitseva esi- valmisteltu asennuspaikka 80? on siinä mielessä edul- N linen, että siihen sijoitetun liesivahtiyksikön näkö- N kenttä on verrattain helppo saada kattamaan koko val- S 30 vottava alue liedellä ja kaikkialla sen ympärillä. S Tällöin myös etäisyyksien erot liesivahtiyksikön antu- = reiden ja valvottavan alueen lähimmän ja kaukaisimman > pisteen välillä ovat suhteellisen pienet, mistä voi © olla hyötyä liesivahtiyksikön saamisessa toimimaan S 35 mahdollisimman luotettavasti, koska etäisyyksien eros- N ta johtuvat erot eri suunnista mitattavan lämpösätei- lyn määrissä ovat pienet. Keskellä liesituuletinta on kuitenkin monesti laajahko suodatinalue, josta voi ol- la hankala löytää hyvää kohtaa esivalmistellulle asen- nuspaikalle. Erityisen hankala tämä sijainti on sel- laisissa liesituulettimissa, joissa on etureunasta ulos vedettävä osuus, koska liesivahtiyksikön mahdol- lisuudet nähdä häiriöttömästi valvottavalle alueelle voivat vaihdella suuresti sen mukaan, onko kyseinen osuus työnnettynä sisään vai vedettynä ulos.

Liesituulettimen takareunassa tai sen lähellä sijaitseva esivalmisteltu asennuspaikka 803 on siinä mielessä edullinen, että kyseiseltä alueelta on usein melko helppoa löytää riittävästi tilaa liesivahtiyksi- kön asentamiseksi. Tähän asennuspaikkaan liittyy kui- tenkin jo edellä selostettu mahdollinen hankala saavu- tettavuus käytön aikana.

Esivalmistellun asennuspaikan sijainnin 1i- säksi tärkeäksi voi muodostua sen muotoilu siten, että liesivahtiyksikkö saadaan suunnattua parhaalla mahdol- lisella tavalla kohti aluetta, jota sen edellytetään valvovan. Kuvio 9 esittää kaksi esimerkkiä, joista lä- hellä liesituulettimen 102 etureunaa sijaitseva esi- valmisteltu asennuspaikka 801 on muotoiltu suuntaamaan siihen asennettava liesivahtiyksikkö jonkin verran käyttäjästä poispäin (olettaen, että käyttäjän normaa- 1i sijainti lieden alueella on välittömästi lieden edessä). Vastaavasti liesituulettimen takareunaan tai sen läheisyyteen sijoitettu esivalmisteltu asennus- N paikka 803 on muotoiltu suuntaamaan siihen asennettava N liesivahtiyksikkö jonkin verran käyttäjään päin. Mo- S 30 lemmissa esimerkeissä on oletettu, että poikkileik- S kaukseltaan oleellisesti suorakulmaiseen syvennykseen = asennettavan liesivahtiyksikön näkökenttä suuntautuu > syvennyksen avoimelta sivulta ulos suuntaan, jonka © keskilinja on syvennyksen pohjaa vastaan kohtisuoras- S 35 sa. Liesivahtiyksikön oikea suuntaaminen voidaan järjestää myös niin, että - edellä käsitellyn suoran yhteensopivuuden asemesta - liesivahtiyksikkö on jär- jestetty välillisesti yhteensopivaksi esivalmistellun asennuspaikan kanssa. Välillinen yhteensopivuus tar- koittaa, että liesivahtiyksikkö voidaan sovittaa yh- teen esivalmistellun asennuspaikan kanssa jonkinlaisen sovitusosan välityksellä.

Kuviot 10 ja 11 esittävät tästä havainnollis- tavan esimerkin. Näiden kuvien esittämässä suoritus- muodossa liesivahtiyksikkö 103 on poikkileikkauksel- taan suorakulmion muotoinen. Jos esivalmisteltu asen- nuspaikka isäntälaitteessa kuten liesituulettimessa 102 on valmiiksi oikean suuntainen kuten asennuspaikka 1001 kuviossa 10, liesivahtiyksikkö 103 voi olla jär- jestetty suoraan yhteensopivaksi esivalmistellun asen- nuspaikan kanssa. Yhteensopivuudella tarkoitetaan täs- sä mekaanista yhteensopivuutta esimerkiksi niin, että liesivahtiyksikön työntäminen riittävän syvälle esi- valmisteltuna asennuspaikkana toimivaan syvennykseen aiheuttaa liesivahtiyksikössä olevien mekaanisten lii- tyntävälineiden kiinnittymisen asennuspaikassa olevaan mekaaniseen kiinnitykseen.

Kuvion 10 suoritusmuodossa toinen mahdollinen esivalmisteltu asennuspaikka 1002 on sinänsä saman suuntainen kuin ensimmäinenkin, mutta se sijaitsee niin pitkällä liesituulettimen takareunassa, että sii- hen sellaisenaan sijoitetun, suoraan alaspäin katsovan liesivahtiyksikön näkökenttä painottuisi liikaa lieden N takaosaan. Järjestelyyn kuuluu erillinen asennuskehys N 1003 liesivahtiyksikön 103 sovittamiseksi tähän taaem- S 30 paan esivalmisteltuun asennuspaikkaan 1002. Liesivah- S tiyksikkö 103 on järjestetty yhteensopivaksi asennus- = kehyksen 1003 kanssa ja asennuskehys 1003 on järjes- > tetty yhteensopivaksi esivalmistellun asennuspaikan © 1002 kanssa. S 35 Asennuskehyksen käytöllä on mahdollista to- N teuttaa monipuolisiakin vaihtoehtoja liesivahtiyksikön suuntaamisessa. Kuviota 10 katsoen voi kuvitella, että aivan liesituulettimen etureunassa (siis kuviota kat- soen liesituulettimen sivukuvaa esittävän piirroksen oikeassa reunassa) voisi olla sellainen esivalmisteltu asennuspaikka, jossa liesivahtiyksikköä olisi edulli- sinta suunnata jonkin verran käyttäjästä poispäin sa- malla tavalla kuin asennuspaikassa 801 kuviossa 9. Tä- mäkin asennuspaikka voisi kuitenkin sinänsä olla suun- nattu suoraan alaspäin samalla tavalla kuin esivalmis- tellut asennuspaikat 1001 ja 1002. Asennuskehyksen 1003 kääntäminen toisin päin verrattuna kuvion 10 nyt esittämään asentoon olisi riittävä toimenpide, jolla aivan liesituulettimen etureunaan sijoitettu liesivah- tiyksikkö saataisiin suunnattua sopivasti.

Edellä kuvattua periaatetta voidaan yleistää luonnehtimalla, että asennuskehyksen sovitus esival- misteltuun asennuspaikkaan ja/tai liesivahtiyksikön sovitus asennuskehykseen voi olla vaihdettavissa aina- kin kahden eri tavan välillä niin, että eri tavat joh- tavat liesivahtiyksikön erilaiseen suuntautumiseen liesituulettimesta tai -kuvusta tai vastaavasta isän- tälaitteesta lieteen päin.

Kuvio 12 esittää lohkokaavion muodossa erään edullisen suoritusmuodon mukaisen liesivahtiyksikön osia, joilla saadaan aikaan varsinaiset liesivahtitoi- minnot.

Kuvion 12 suoritusmuodon mukaisessa liesivah- tiyksikössä on antureita 1201 ja niihin kytketty pro- sessori 1202. N Fräänä edullisena piirteenä prosessori 1202 N on järjestetty tunnistamaan liesivahtiyksikön lähei- S 30 syydessä olevan lieden tyyppi antureiden 1201 antaman S mittaustiedon perusteella.

Tämä voidaan käytännössä = toteuttaa monin eri tavoin.

Eräs esimerkki on sellai- > nen, jossa antureihin 1201 sisältyy sähkömagneettisia © kenttiä rekisteröivä anturi.

Induktiolieden toiminta S 35 perustuu sähkömagneettisiin kenttiin, jotka indusoivat N keittoastian pohjaan sähkövirran, joka kuumentaa keit-

toastian pohjaa kohtaamansa resistanssin ansiosta.

Ky-

seiset sähkömagneettiset kentät ovat niin voimakkaita ja käyttäytymiseltään niin luonteenomaisia (ja lisäksi samanaikaisia muilla antureilla havaittavan kuumenemi- sen kanssa), että ne voidaan havaita ja tunnistaa lie- sivahtiyksikköön sisältyvällä, sähkömagneettisia kent- tiä rekisteröivällä anturilla. Tällä tavalla liesivah- tiyksikkö voi siis ainakin tunnistaa, onko sen lähiym- päristössä oleva liesi induktioliesi vai ei. Samanlai- nen tunnistus voidaan tehdä mikrofonilla, koska induk- tiolieden käytöstä aiheutuu hyvin luonteenomainen, si- risevä ääni. Jos antureihin 1201 sisältyy mikrofoni ja prosessori 1202 on ohjelmoitu analysoimaan sen äänit- tämää ääntä sopivasti, se voi tunnistaa induktiolieden läsnäolon tällä perusteella.

Toinen esimerkki lieden tyypin tunnistamises- ta antureiden antaman mittaustiedon perusteella on eri aallonpituusalueella toimivien säteilyvastaanotinten käyttö. Valurauta- ja keraamisen lieden käytössä on se ero, että keraaminen liesi tuottaa helposti havaitta- vaa näkyvää valoa spektrin punaisessa päässä etenkin silloin, kun päälle kytketyn keraamisen lieden levyllä ei ole keittoastiaa vaan liesivahtiyksiköllä on levyyn suora näköyhteys. Jos liesivahtiyksikössä on sopivilla aallonpituusalueilla toimivat optiset anturit, se voi erottaa keraamisen ja valurautalieden tällä perusteel- la.

Liesityypin tunnistamisesta on hyötyä esimer- N kiksi tilanteessa, jossa markkinoille on aiemmin toi- N mitettu yksinkertaisia liesituulettimia, joissa ei ole S 30 mitään liesivahtitoimintoja mutta joissa on kuitenkin S esivalmisteltu asennuspaikka liesivahtiyksikölle lie- = sivahtiyksikön liittämiseksi erillisenä moduulina lie- > situulettimeen. Tällaisen liesituulettimen ostanut © käyttäjä saattaa myöhemmin haluta monipuolistaa keit- S 35 tiötään ja parantaa asuntonsa paloturvallisuutta hank- N kimalla liesivahdin. Jos edellä kuvatun kaltainen lie- sivahtiyksikkö hankitaan myöhemmin ja tuodaan mieli-

valtaiseen käyttöympäristöön, sillä ei lähtökohtaises- ti ole mitään tietoa lieden tyypistä.

Sen olisi kui- tenkin edullista osata tunnistaa lieden tyyppi ainakin sillä tarkkuudella, onko kyseessä induktioliesi vai ei, koska eräät liesivahtitoiminnot on kannattavinta suorittaa eri tavalla induktioliesille kuin muille.

Liesityypin tunnistamisen lisäksi muita pro- sesseja, joita prosessori 1202 on ohjelmoitu suoritta- maan, ovat kuvion 12 mukaisessa suoritusmuodossa - mittaustietojen käsittely; esimerkiksi mit- taustietojen suodattaminen ja muuntaminen mitatuiksi parametriarvoiksi - komentoihin reagointi; erilaisten proses- sien aloittaminen tai lopettaminen tai niiden toimin- nan mukauttaminen sen perusteella, millaisia komentoja käyttäjä antaa - indikaatioiden muodostaminen; tiedon jalos- taminen pelkästä antureiden tuottamasta mittaustiedos- ta esimerkiksi tilannetiedoiksi, jotka kuvaavat toden- näköisintä havaittua tapahtumaa liedellä ja/tai jonkin mitatun suureen todennäköisintä arvoa - hälytystilanteiden toimenpiteet; esimerkik- si hälytyksen antaminen vasteena muodostuneeseen ti- lannetietoon, jonka mukaan jokin asia valvotulla alu- eella on kuumempi kuin sen pitäisi olla - olosuhteisiin mukautuminen; esimerkiksi hä- lytysrajojen sopeuttaminen tai muu oman toiminnan mu- N kauttaminen sen perusteella, miten käyttäjä on reagoi- N nut aiemmin annettuihin hälytyksiin S 30 - sähkönsyötön valvonta; sen havaitseminen, 3 tuleeko liesituulettimelle tai muulle vastaavalle = isäntälaitteelle verkkojännitettä vai ei. > Esimerkkinä viimeksi mainitusta toiminnasta © prosessori 1202 voi olla järjestetty tekemään havain- S 35 toja liesituulettimen tai vastaavan isäntälaitteen N toiminnasta ja havaitsemaan tämän toiminnan perusteel- la mahdolliset katkot verkkojännitteessä, jota liesi-

tuuletin tai vastaava isäntälaite vastaanottaa sähkön- jakeluverkosta. Vasteena havaitun katkon päättymiseen prosessori 1202 voi olla järjestetty estämään lie- sivahtiyksikön vaikutuspiirissä olevan lieden kuumene- minen ainakin väliaikaisesti. Tämä perustuu ajatuk- seen, jonka mukaan sähköliesi on voinut olla päällä sähkökatkon alkaessa ja sen käyttökytkimet voivat olla mekaanisia niin, että sähkökatkon päättyessä ne kytke- vät lieden vastaavat levyt uudestaan kuumenemaan sa- malla teholla, joka niille oli asetettuna sähkökatkon alkaessa. Tämä on syytä estää, koska ei ole lainkaan varmaa, onko käyttäjä lieden ääressä tai edes koko asunnossa enää sähkökatkon päättyessä. Eräs edullinen tapa verkkojännitteen jatku- vuuden valvomiseksi (ja mahdollisesti muunkinlaisen tiedonsiirron toteuttamiseksi isäntälaitteen ja lie- sivahtiyksikön välillä) on esitetty kuvissa 13 ja 14. Kuvion 13 mukaisesti isäntälaitteessa oleva esivalmis- teltu asennuspaikka on syvennys 1301, jonka erään osan läpi kulkee isäntälaitteen verkkojohto 1302. Liesivah- tiyksikössä on kyseiseen syvennyksen osaan sopiva osuus 1303, jonka sisään on rakennettu virta-anturit

1304. Niistä on kytkentä liesivahtiyksikön prosesso- riin, joka pystyy virta-anturien 1304 antaman mittaus- tiedon perusteella päättelemään, milloin isäntälait- teen verkkojänniteliitynnässä kulkee virta ja milloin ei, tai jopa minkä suuruinen virta siinä milloinkin N kulkee.

N Muunlaista tiedonsiirtoa kuin verkkojännit- S 30 teen jatkuvuuden valvomista kuvien 13 ja 14 suoritus- 2 muoto voi palvella esimerkiksi siten, että isäntälai- = te, joka haluaa kommunikoida jonkin tiedon liesivah- > tiyksikölle, on ohjelmoitu moduloimaan kyseinen tieto © korkeataajuisempaan virtakomponenttiin, jonka se antaa S 35 hetken ajan kulkea verkkojänniteliitynnässään. Lie- N sivahtiyksikön virta-anturit 1304 havaitsevat kyseisen korkeataajuisemman virtakomponentin ja sen vaihtelut, joista prosessori osaa lukea halutun tiedon.

Liesivahtiyksikkö voi sinänsä havaita sähkö- katkon myös ilman kuvien 13 ja 14 mukaista järjeste- lyä. Esimerkkinä voidaan ajatella tilannetta, jossa liesivahtiyksikkö saa kaiken käyttösähkönsä isäntä- laitteelta. Tällöin siis sähkökatko sammuttaa myös liesivahtiyksikön, vaikka normaalisti se pysyisi vä- hintäänkin jonkinlaisessa valmius- eli standby-tilassa myös silloin, kun käyttäjä on kytkenyt isäntälaitteen pois päältä. Liesivahtiyksikön prosessori voidaan oh- jelmoida niin, että aina käynnistyessään täydellisestä toimimattomuudesta se vaatii käyttäjältä napinpainal- luksen tai muun kuittauksen ennen kuin se sallii lie- den minkään osan kuumeta.

Kuvion 12 mukaisessa suoritusmuodossa lie- sivahtiyksikössä on lisäksi prosessoriin 1202 kytketty käyttäjärajapinta, joka muodostuu kytkimistä 1203 ja merkkivaloista 1204, sekä prosessorin käytössä oleva muisti 1205, johon voi olla tallennettuna prosessorin 1202 suorittama ohjelma ja jota prosessori 1202 voi käyttää myös tietojen väliaikaiseen tai pysyvään tal- lentamiseen. Edelleen liesivahtiyksikössä on prosesso- riin 1206 kytketty tietoliikennemoduuli, jonka väli- tyksellä prosessori 1202 voi olla yhteydessä esimer- kiksi lieden sähkönsaantia säätelevään kytkinyksikköön ja/tai käyttäjän kannettavaan päätelaitteeseen kuten N älypuhelimeen, jota voidaan käyttää etäkäyttöliittymä- N nä helpottamaan ja monipuolistamaan liesivahtiyksikön S 30 käyttöä erityisesti silloin, jos liesivahtiyksikkö on S isäntälaitteessa asennettuna paikkaan, jossa kytkinten = 1203 ja/tai merkkivalojen 1204 on hankalaa.

> Edellä selostettuihin esimerkinomaisiin suo- © ritusmuotoihin on mahdollista tehdä monenlaisia muu- S 35 toksia, laajennuksia ja ominaisuuksien yhdistelmiä N poikkeamatta jäljempänä esitettyjen patenttivaatimus- ten suojapiiristä. Eräänä esimerkkinä tällaisesta muu-

toksesta on käyttösähkön syöttäminen isäntälaitteesta liesivahtiyksikköön langattomasti, esimerkiksi saman tyyppisen induktiivisen energiansiirron keinoin, joita käytetään yleisesti sähköhammasharjoissa. Koska täl- löin sähköenergian siirtoon ei tarvita galvaanista yh- teyttä, myös käyttösähköliittimen suojaaminen isäntä- laitteessa on yksinkertaista: se voi olla jatkuvasti suojaavan, eristävän materiaalikerroksen peittämänä.

N O N

N <Q o o

I a a o ©

LO oO

N O N

Claims (7)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Modulaarinen liesivahtijärjestely, jossa on liesivahtiyksikkö (103, 301, 402) ja sen osina ai- nakin - ulkokuori, - ulkokuoren sisällä joukko ainakin osittain toisiinsa kytkettyjä elektronisia komponentteja (1202, 1205) liesivahtiyksikön järjestämiseksi suorittamaan lie- sivahtitoimintoja, kuten lieden (101) ja/tai sen ympä- ristön tilan mittaaminen, mitatun tilan kuvaaminen pa- rametriarvoina, parametriarvojen ja/tai niiden kehi- tyksen vertaaminen päätösehtoihin ja hälytyksen anta- minen ja/tai lieden (101) käyttötehon katkaiseminen vasteena mainitun vertaamisen ilmaisemaan poikkeusti- lanteeseen, ja - antureita (1201) ja niihin kytketty prosessori (1202), jossa liesivahtijärjestelyssä - mainittu ulkokuori määrittää ainakin mekaanisen lii- tynnän (407) isäntälaitteeseen (401) mainitun lie- sivahtiyksikön liittämiseksi ainakin mekaanisesti osaksi lieden (101) käyttöympäristöä, kuten lieden (101) yläpuolella tai muussa välittömässä läheisyydes- sä sijaitsevaan liesituulettimeen tai -kupuun (102) ja - mainittu ulkokuori määrittää sähkönsaantiliitynnän (304, 408) käyttösähkön vastaanottamiseksi liesivah- N tiyksikölle (103, 301, 402) mainitun isäntälaitteen N (401) kautta ja/tai mainittu liesivahtiyksikkö (103, N 301, 402) käsittää paikan (306) sisäiselle käyttösäh- 0 30 kölähteelle kuten yhdelle tai useammalle akulle tai I paristolle, E tunnettu siitä, että 2 = mainittu prosessori on järjestetty tunnistamaan lie- o sivahtiyksikön läheisyydessä olevan lieden (101) tyyp- O 35 pi mainittujen antureiden (1201) antaman mittaustiedon perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen modulaari- nen liesivahtijärjestely, tunnettu siitä, että lie- sivahtiyksikössä (103, 301, 402) on mainittu sähkön- saantiliityntä (304, 408) ja siihen kytketty jännit- teen alennin (602) sitä verkkojännitettä pienemmän jännitteen tuottamiseksi ainakin osalle mainituista elektronisista komponenteista, jonka liesivahtiyksikkö (103, 301, 402) vastaanottaa mainitun sähkönsaantilii- tynnän (304, 408) kautta.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mu- kainen modulaarinen liesivahtijärjestely, tunnettu siitä, että mainittuun liesivahtiyksikköön sisältyy tiedonsiirtoliitin (701, 702) tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi liesituulettimen tai -kuvun tai vas- taavan isäntälaitteen ja siihen liitetyn liesivahtiyk- sikön välille.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mu- kainen modulaarinen liesivahtijärjestely, johon kuuluu jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liesivah- tiyksikkö (103, 301, 402) ja lisäksi liesituuletin tai -kupu (102, 401), joista: - mainitussa liesituulettimessa tai -kuvussa on esi- valmisteltu asennuspaikka (104, 302, 403, 801, 802, 803, 1001, 1002, 1301) liesivahtiyksikölle liesivah- tiyksikön liittämiseksi erillisenä moduulina mainit- — tuun liesituulettimeen tai -kupuun ja suojajärjestely O (404) mainitun esivalmistellun asennuspaikan suojaa- K miseksi lieden alueen ympäristöolosuhteilta ja asiat- 7 tomalta pääsyltä tilanteessa, jossa mainittuun esival- © 30 misteltuun asennuspaikkaan ei ole liitettynä liesivah- = tiyksikköä ja 2 - mainittu liesivahtiyksikkö on järjestetty suoraan lo tai välillisesti yhteensopivaksi mainitun esivalmis- N tellun asennuspaikan kanssa.

N

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestelyyn kuuluu asennuskehys (1003) liesivahtiyksikön (103) sovittamiseksi mainit- tuun esivalmisteltuun asennuspaikkaan (1002), jolloin liesivahtiyksikkö (103) on järjestetty yhteensopivaksi asennuskehyksen kanssa (1003) ja asennuskehys (1003) on järjestetty yhteensopivaksi esivalmistellun asen- nuspaikan (1002) kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainitun asennuskehyksen (1003) sovitus mainittuun esivalmisteltuun asennuspaikkaan (1002) ja/tai mainitun liesivahtiyksikön (103) sovitus mainittuun asennuskehykseen (1003) on vaihdettavissa ainakin kahden eri tavan välillä niin, että eri tavat johtavat liesivahtiyksikön erilaiseen suuntautumiseen liesituulettimesta tai -kuvusta tai vastaavasta isän- tälaitteesta lieteen päin.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mu- kainen modulaarinen liesivahtijärjestely, tunnettu siitä, että mainittu prosessori (1202) on järjestetty - havaitsemaan, mainitun liesituulettimen tai -kuvun tai vastaavan isäntälaitteen toiminnan perusteella, katko mainitulle liesituulettimelle tai -kuvulle tai vastaavalle isäntälaitteelle tulevassa verkkojännit- teessä ja — - vasteena havaitun katkon päättymiseen estämään lie- O sivahtiyksikön vaikutuspiirissä olevan lieden (101) = kuumeneminen ainakin väliaikaisesti. 3 = a 3

S &