FI128612B - Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi - Google Patents

Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI128612B
FI128612B FI20185068A FI20185068A FI128612B FI 128612 B FI128612 B FI 128612B FI 20185068 A FI20185068 A FI 20185068A FI 20185068 A FI20185068 A FI 20185068A FI 128612 B FI128612 B FI 128612B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
toilet
conveyor
waste
container
compost
Prior art date
Application number
FI20185068A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20185068A1 (fi
Inventor
Raini Kiukas
Pirjo Niemelä
Jorma Kuosa
Original Assignee
Digi Toilet Systems Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Digi Toilet Systems Oy filed Critical Digi Toilet Systems Oy
Priority to FI20185068A priority Critical patent/FI128612B/fi
Priority to EP19743135.6A priority patent/EP3742949A4/en
Priority to PCT/FI2019/050055 priority patent/WO2019145608A1/en
Publication of FI20185068A1 publication Critical patent/FI20185068A1/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI128612B publication Critical patent/FI128612B/fi

Links

Classifications

    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A47—FURNITURE; DOMESTIC ARTICLES OR APPLIANCES; COFFEE MILLS; SPICE MILLS; SUCTION CLEANERS IN GENERAL
    • A47K—SANITARY EQUIPMENT NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; TOILET ACCESSORIES
    • A47K11/00—Closets without flushing; Urinals without flushing; Chamber pots; Chairs with toilet conveniences or specially adapted for use with toilets
    • A47K11/02—Dry closets, e.g. incinerator closets
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65D—CONTAINERS FOR STORAGE OR TRANSPORT OF ARTICLES OR MATERIALS, e.g. BAGS, BARRELS, BOTTLES, BOXES, CANS, CARTONS, CRATES, DRUMS, JARS, TANKS, HOPPERS, FORWARDING CONTAINERS; ACCESSORIES, CLOSURES, OR FITTINGS THEREFOR; PACKAGING ELEMENTS; PACKAGES
    • B65D88/00—Large containers
    • B65D88/02—Large containers rigid
    • B65D88/12—Large containers rigid specially adapted for transport
    • B65D88/121—ISO containers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C05—FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05F—ORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F17/00—Preparation of fertilisers characterised by biological or biochemical treatment steps, e.g. composting or fermentation
    • C05F17/10—Addition or removal of substances other than water or air to or from the material during the treatment
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C05—FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05F—ORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F17/00—Preparation of fertilisers characterised by biological or biochemical treatment steps, e.g. composting or fermentation
    • C05F17/60—Heating or cooling during the treatment
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C05—FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05F—ORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F17/00—Preparation of fertilisers characterised by biological or biochemical treatment steps, e.g. composting or fermentation
    • C05F17/70—Controlling the treatment in response to process parameters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C05—FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05F—ORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F17/00—Preparation of fertilisers characterised by biological or biochemical treatment steps, e.g. composting or fermentation
    • C05F17/90—Apparatus therefor
    • C05F17/914—Portable or transportable devices, e.g. transport containers or trucks
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C05—FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05F—ORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F17/00—Preparation of fertilisers characterised by biological or biochemical treatment steps, e.g. composting or fermentation
    • C05F17/90—Apparatus therefor
    • C05F17/95—Devices in which the material is conveyed essentially vertically between inlet and discharge means
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C05—FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05F—ORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F3/00—Fertilisers from human or animal excrements, e.g. manure
    • C05F3/04—Fertilisers from human or animal excrements, e.g. manure from human faecal masses
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C05—FERTILISERS; MANUFACTURE THEREOF
    • C05F—ORGANIC FERTILISERS NOT COVERED BY SUBCLASSES C05B, C05C, e.g. FERTILISERS FROM WASTE OR REFUSE
    • C05F3/00—Fertilisers from human or animal excrements, e.g. manure
    • C05F3/06—Apparatus for the manufacture
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02A—TECHNOLOGIES FOR ADAPTATION TO CLIMATE CHANGE
    • Y02A40/00—Adaptation technologies in agriculture, forestry, livestock or agroalimentary production
    • Y02A40/10—Adaptation technologies in agriculture, forestry, livestock or agroalimentary production in agriculture
    • Y02A40/20—Fertilizers of biological origin, e.g. guano or fertilizers made from animal corpses
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02A—TECHNOLOGIES FOR ADAPTATION TO CLIMATE CHANGE
    • Y02A50/00—TECHNOLOGIES FOR ADAPTATION TO CLIMATE CHANGE in human health protection, e.g. against extreme weather
    • Y02A50/30—Against vector-borne diseases, e.g. mosquito-borne, fly-borne, tick-borne or waterborne diseases whose impact is exacerbated by climate change
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P20/00—Technologies relating to chemical industry
    • Y02P20/141—Feedstock
    • Y02P20/145—Feedstock the feedstock being materials of biological origin
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02W—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
    • Y02W30/00—Technologies for solid waste management
    • Y02W30/40—Bio-organic fraction processing; Production of fertilisers from the organic fraction of waste or refuse

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Treatment Of Sludge (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Fertilizers (AREA)

Abstract

Esitetään suljettu kuivakäymäläjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden kuivakäymäläyksikön, ainakin yhden koteloidun käymäläjätteen kuljettimen, joka on tiivistetysti yhdistetty ainakin yhteen kuivakäymäläyksikköön, kompostorin, jossa on sisääntulo ja ulostulo, joka sisääntulo on tiivistetysti yhdistetty mainittuun käymäläjätteen kuljettimeen ja joka on järjestetty vastaanottamaan kuivakäymäläjäte mainitulta ainakin yhdeltä kuljettimelta. Esitetään myös menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi, jossa menetelmässä tarjotaan käyttöön mainittu suljettu kuivakäymäläjärjestelmä tai siirrettävä kuljetussäiliö, kompostoidaan kompostoriin kertynyttä käymäläjätettä riittävä aika käymäläjätteen hygienisoimiseksi, jolloin saadaan käsiteltyä käymäläjätettä.

Description

Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittele- miseksi Hakemuksen kohde
Esillä olevan hakemus kohdistuu suljettuun kuivakäymäläjärjestelmään, jossa on kompostori.
Lisäksi hakemus kohdistuu menetelmään käymäläjätteen käsittelemi- seksi mainitussa kuivakäymäläjärjestelmässä.
Taustaa Kuivakäymälä on käymälä, jossa jätöksiä eli käymäläjätteitä ei huuhdota vedellä, vaan ne kerääntyvät astiaan, säiliöön, kasaan, kuoppaan tai vastaavaan.
Käymä- läjäte voidaan jatkokäsitellä eri tavoilla: se voidaan siirtää pois ja kompostoida, tai — kuivata.
Kuivakäymälä voi sijaita sisällä tai ulkona.
Kuivakäymäilöihin liittyy usein käymäläjätteen aiheuttamia hajuongelmia.
Vedellä toimivissa käymälöissä käymäläjäte kulkeutuu huuhtelun seurauksena kauas käymäläyksiköstä, kuten istuimesta tai pisuaarista, ja käymäläyksikkö puhdistuu — samalla.
Lisäksi putkistossa oleva vesi estää hajujen kulkeutumisen käymälätiloihin.
Hajuongelma onkin yksi kuivakäymälöiden yleistymistä rajoittava tekijä.
Kuivakäymälät on yleensä toteutettu yhden käymäläyksikön, erityisesti käymälä- — istuimen, kokonaisuuksiksi, ja niiden yhdistäminen on vaikeaa.
Usean käymälä- yksikön kokonaisuuksien ylläpito on ongelmallista, erityisesti yleisissä tiloissa, ja S käymäläjätteet pitää kerätä erikseen ja kuljettaa käymälätiloista muualle.
Yleisesti N käytössä olevat kuivakäymäläistuimet ovat varsin kookkaita, mikä edelleen 5 hankaloittaa suurempien kokonaisuuksien rakentamista ja hallintaa.
N 30 I Lyhyt yhteenveto a & Esillä olevassa hakemuksessa kuvataan suljettu käymäläjärjestelmä, joka 0 mahdollistaa usean käymäläyksikön kokonaisuuksien rakentamisen ja syntyvän S 35 — käymäläjätteen tehokkaan hallinnan ja käsittelyn.
Hakemuksen kohteena on suljettu kuivakäymäläjärjestelmä, joka käsittää - kaksi tai useampia kuivakäymäläyksiköitä,
-ainakin yhden koteloidun käymäläjätteen kuljettimen, joka on tiivistetysti yhdistetty kuivakäymäläyksiköihin, -kompostorin, jossa on sisääntulo ja ulostulo, joka sisääntulo on tiivistetysti yhdistetty ainakin yhteen käymäläjätteen kuljettimeen ja joka kompostori on —- järjestetty vastaanottamaan — kuivakäymäläjäte = mainitulta ainakin — yhdeltä kuljettimelta, jossa kompostorissa on yksi tai useampi anturi, kuten sähköinen anturi, kompostin lämpötilan havaitsemiseksi yhdistettynä yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, ja välineet lämpötilan kontrolloimiseksi, kuten yksi tai useampi lämmitin tai jäähdytin, kytkettynä yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, jolloin — vasteena yhteen tai useampaan järjestelmästä mitattuun arvoon ohjausyksikkö on järjestetty säätämään välineitä lämpötilan kontrolloimiseksi halutun lämpötilan saamiseksi kompostissa halutun käsittelyajan ajaksi, ja -valinnaisesti lopputuotteen säiliön, joka voi olla tiivistetysti yhdistetty kompostorin ulostuloon.
Hakemuksen kohteena on myös siirrettävä kuljetussäiliö, kuten kontti, joka käsittää mainitun suljetun kuivakäymäläjärjestelmän. Hakemuksen kohteena on myös menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi, jossa menetelmässä -tarjotaan käyttöön mainittu suljettu kuivakäymäläjärjestelmä tai siirrettävä kuljetussäiliö, -kompostoidaan kompostoriin kertynyttä käymäläjätettä, edullisesti yli 40 *C, kuten yli 50 °C, tai yli 55 °C tai yli 60 °C lämpötilassa, riittävä aika käymäläjätteen — hygienisoimiseksi, ja - valinnaisesti siirretään hygienisoitu käymäläjäte lopputuotteen säiliöön.
S N Pääasialliset toteutusmuodot on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Muita N toteutusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa. Patenttivaati- N 30 — muksissa ja selityksessä esitettyjä toteutuksia voidaan vapaasti yhdistellä, ellei I toisin ole mainittu. a & Koska kuivakäymäläjärjestelmä on suljettu, mahdollistaa se hajuhaittojen sekä 0 käymäläjätteen käsittelyprosessin tarkan hallinnan. Koko prosessi tapahtuu > 35 — suljetussa järjestelmässä, jolloin järjestelmän ulkopuolelle ei pääse käsittelemä- töntä jätettä, eikä prosessiin myöskään pääse ulkopuolista materiaalia, joka voisi vaikuttaa lopputuotteen laatuun. Järjestelmästä saadaan ulos kompostoitua käymäläjätettä, joka on käsitelty hallitulla tavalla ja haluttuun käsittelytasoon.
Käytännössä saatava lopputuote on hygienisoitua materiaalia, jossa ei ole esimerkiksi eläviä patogeenejä. Sen käsittely on näin ollen turvallista eikä aiheuta hajuhaittoja.
Kun käymäläjärjestelmään muodostetaan alipaine, eivät hajut pääse leviämään käymäläyksiköiden kautta, vaan ne voidaan johtaa järjestelmän ulkopuolelle muuta kautta.
Usean käymäläyksikön järjestelmä on mahdollista toteuttaa tilaa säästävästi ja — erityisesti yhteen tasoon. Käymäläyksiköissä ei tarvita erillisiä säiliöitä, jotka vievät tilaa ja vaativat tyhjennystä. Kun käytetään sopivaa käymäläjätteen kuljetinta, kuten ruuvikuljetinta, tärykuljetinta tai kolakuljetinta, voidaan käymäläjäte kuljettaa oleellisesti vaakasuorassa tasossa käymäläyksiköiltä. Tällöin järjestelmä ei vaadi ylimääräistä tilaa pystysuunnassa, kuten putkistojen rakentamista kerrosten välille. Tällainen järjestelmä on mahdollista rakentaa esimerkiksi siirrettävään säiliöön, kuten konttiin, tai muuhun olemassa olevaan tilaan, kuten rakennukseen tai vastaavaan. Tämä mahdollistaa käymäläjärjestelmien tarjoamisen sellaisiin tilaisuuksiin tai alueille, joissa niiden tarvetta ilmenee. Esimerkkejä tilaisuuksista ovat esimerkiksi yleisötilaisuudet, kuten festivaalit tai muut ulkoilmatilaisuudet. Tällaisiin — tilaisuuksiin — voidaan = toimittaa = tarvittava määrä — siirrettäviä kuivakäymäläjärjestelmiä, esimerkiksi kontteihin toteutettuina. Toinen esimerkki käymäläjärjestelmien tarpeesta ovat esimerkiksi katastrofialueet, joissa suuri määrä ihmisiä joutuu majoittumaan esimerkiksi leiriin tai muihin väliaikaisiin tiloihin. Tällaisille alueille voidaan toimittaa joko valmiita siirrettäviä kuivakäymälä- — järjestelmiä, tai järjestelmiä voidaan rakentaa nopeasti esimerkiksi olemassa olevaan rakennukseen, jota ei ole alun perin suunniteltu käymälätilaksi. Koska ei S ole tarvetta asentaa rakennuksiin erillisiä putkistoja, tarvitaan käymäläjärjestelmän N toteuttamiseen käytännössä vain alusta, kuten lattia tai jopa suhteellisen tasainen N maanpinta. N 30 I Käymäläjärjestelmä voidaan toteuttaa niin, että käymäläjätteestä otetaan talteen = kaikki hyödyllinen ja jäljelle jää käytännössä vettä, joka voidaan edelleen kierrättää & tai jopa laskea maahan tai viemäriin. Talteen voidaan saada esimerkiksi kompos- O toitua materiaalia, ravinteita, kuten typpeä, kaliumia ja/tai fosforia, hiilidioksidia, > 35 — vettä ja/tai lämpöä. Kompostorissa syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi järjestelmän muissa osissa, esimerkiksi nesteen steriloimiseksi tai haihduttami- seksi, käymälätilojen lämmittämiseksi tai energiantuottoon. Tehokkaasti toimiva käymäläjärjestelmä mahdollistaa jätteen tehokkaan käsittelyn ja korkean hygienianilman lisättäviä kemikaaleja, kuten sterilointiin tai puhdistukseen käytettäviä kemikaaleja. Järjestelmä voi toimia jatkuvatoimisesti. Käymäläjärjestelmän toimintaa voidaan kontrolloida järjestelmässä olevien antu- rien keräämän tiedon perusteella, jolloin vasteena kerättyyn tietoon voidaan suorittaa säätötoimenpiteitä, manuaalisia tai automatisoituja, jotka mahdollistavat järjestelmän halutun toiminnan ja käymäläjätteen halutun käsittelyn. Näin voidaan saada lähtöaineista riippumatta halutunlaista lopputuotetta. Koska kerääntyvän käymäläjätteen koostumus voi vaihdella suurestikin esimerkiksi virtsa- ja — ulostepitoisuuksiensa suhteen sekä muun käymäläjätteeseen joutuvan materiaalin suhteen, on edullista pystyä säätämään järjestelmän toimintaa niin, että prosessi ei häiriinny ja saatavat lopputuotteen ovat halutunlaisia. Esimerkiksi olutfesti- vaaleille toimitettuihin siirrettäviin käymäläjärjestelmiin kertyy suhteellisen paljon enemmän virtsaa kuin ulostetta verrattuna johonkin toisentyyppiseen yleisötilai- — suuteen toimitettuihin järjestelmiin. Käymäläjätteeseen voi joutua myös merkittäviä määriä muuta materiaalia kuin virtsaa tai ulostetta, esimeriksi wc-paperia, muuta paperia, tamponeja, terveyssiteitä, oksennusta, vettä, juomia, roskia tai vastaavia, joita käymälän käyttäjät voivat heittää käymäläyksiköihin. Voi siis olla tarpeen poistaa tai vähentää yhtä tai useampaa näistä, jotta saavutetaan haluttu — lopputuotteen koostumus. Piirustusten kuvaus Kuvio 1 esittää siirrettävään konttiin rakennettua esimerkinomaista kuivakäy- — mäläjärjestelmää; Kuvio 1a esittää kuivakäymäläjärjestelmän yläpuolelta nähtyjä ja Kuvio 1b esittää sen sivulta katsottuna
S N Kuvio 2 esittää esimerkinomaisia käymäläistuimia 2a ja 2c sivusta katsottuna 5 ja 2b yläpuolelta katsottuna V 30 I Yksityiskohtainen kuvaus a & Hakemuksessa kuvataan suljettu kuivakäymäläjärjestelmä, joka voidaan erään 0 esimerkin mukaisesti toiminnallisesti jakaa käymäläosastoon ja käymäläjätteen > 35 — prosessointiosastoon. Nämä voivat olla fyysisesti erillisiä tiloja, esimerkiksi eri huoneissa, eri siirrettävissä säiliöissä tai seinällä erotettu toisistaan, tai ne voidaan järjestää myös samaan tilaan. Eräässä esimerkissä käymäläosasto on yhdessä siirrettävässä säiliössä, kuten kontissa, ja prosessointiosasto on toisessa siirrettä-
vässä säiliössä, kuten kontissa. Eräässä toisessa esimerkissä sekä käymälä- osasto että prosessiosasto ovat samassa siirrettävässä säiliössä, kuten kontissa. Kuivakäymäläjärjestelmä voi olla erätoiminen tai jatkuvatoiminen.
5 —Kuivakäymäläjärjestelmä käsittää ainakin yhden kuivakäymäläyksikön. Käymälä- järjestelmässä voi olla useita kuivakäymäläyksiköitä, edullisesti kaksi tai useam- pia. Kuivakäymäläyksikkö voi tarkoittaa mitä tahansa kuivakäymälään soveltuvaa käymäläyksikköä, kuten käymäläistuinta, kyykkykäymälää (kyykkylää) pisuaa- ria/urinaalia, aukkoa tasossa tai vastaavaa. Tällainen käymäläyksikkö on järjes- — tetty toimimaan ilman huuhtelua tai vähävetisenä. Käymäläjärjestelmässä voi olla samoissa tiloissa, kuten käymäläosastossa, sekä yksi tai useampia käymälä- istuimia että yksi tai useampia pisuaareja. Esimerkiksi kukin käymäläyksikkö, kuten käymäläistuin, voi olla omassa kopissaan, joka voi olla ovellinen, tai seinällä erotetussa tilassa. Kopit tai muut vastaavat tilat voivat olla suhteellisen tiiviitä, — kuten joka puolelta seinin ja/tai ovin rajattuja, ja edullisesti ilman rakoja ala- tai yläpuolella. Tällöin voidaan varmistaa ilman virtaus kopin yläosassa, kuten katossa, olevasta ilmanottoaukosta käymäläistuimen kautta järjestelmään. Kaksi tai useampia käymäläyksiköitä voi olla kytketty yhteen poistoaukkojensa kautta. Edullisesti käymäläyksiköissä ei ole säiliöitä käymäläjätteelle. Kuivakäymälä- — yksiköt, kuten vedettömät käymäläistuimet, kyykkylät tai pisuaarit voivat käsittää vettä ja/tai likaa hylkivän pinnoitteen esimerkiksi alueilla, jotka ovat alttiita ulosteille tai virtsalle.
Kuviot 2a ja 2b esittävät esimerkinomaista käymäläistuinta. Käymäläistuimessa 10 on istuinosa, jossa on reunus käyttäjän vastaanottamiseksi, reunuksen alla yläosastaan avoin syvennys 44 käymäläjätteen vastaanottamiseksi, ja syvennyk- S seen avautuva poistoaukko 46, jota kautta käymäläjäte poistuu tai poistetaan N käymäläistuimesta, ja edullisesti johdetaan muualle. Poistoaukko 46 voi olla N peitetty avattavalla ja suljettavalla läpällä, esimerkiksi manuaalisesti tai automaatti- N 30 — sesti avattavalla ja suljettavalla. Poistoaukko voi olla kytketty putkeen, johteeseen, I kuljettimeen tai vastaavaan käymäläjätteen kuljettamiseksi muualle. Käymälä- = istuimessa voi olla anturi, esimerkiksi paineanturi, optinen anturi tai kytkin, joka & havaitsee käyttäjän ja/tai käymäläjätteen, ja jonka anturin tilan perusteella 0 järjestelmä voi esimerkiksi kytkeä käymäläjätteen kuljettimen päälle. > 35 Pisuaarissa tai urinaalissa, jotka voivat tarkoittaa samaa, on yläosastaan avoin kaukalo, syvennys tai säiliö, joka on järjestetty vastaanottamaan virtsaa. Tästä edelleen avautuu poistoaukko, jota kautta virtsa poistuu tai poistetaan, jaedullisesti johdetaan muualle. Poistoaukko voi olla kytketty putkeen, johteeseen tai vastaavaan virtsan johtamiseksi muualle. Pisuaarissa voi olla anturi, esimerkiksi optinen anturi kuten infrapuna-anturi, joka reagoi käyttäjän läheisyyteen, ja joka on yhdistetty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, joka taas voi olla tämän tiedon — perusteella järjestetty esimerkiksi avaamaan tai sulkemaan pisuaarin poistoaukkoa ja/tai ohjaamaan virtsan kulkua järjestelmässä. Esimerkiksi käyttäjän ollessa pisuaarin äärellä poistoaukon venttiili avautuu, ja vastaavasti käyttäjän poistuttua venttiili sulkeutuu, jolloin vähennetään tai estetään ylimääräisten hajujen pääsyä käymälätiloihin. Pisuaarissa voi olla myös poistoaukon sulkeva kalvo, joka on — järjestetty avautumaan virtsan paineesta. Kalvo sulkeutuu virtsavirran loppuessa. Kalvo on yksinkertainen ja voi toimia itsenäisesti, eikä näin ollen vaadi esimerkiksi ylimääräisiä toimielimiä tai ohjausta. Käymäläistuimessa voi olla lisäksi välineet virtsan ja ulosteen erottelemiseksi, — kuten käymäläistuimen tai siinä olevan sisäosan rakenne, jolloin puhutaan erottelevasta kuivakäymälästä. Tällainen ratkaisu on esitetty kuviossa 2b. Tällöin virtsa ja uloste voidaan johtaa eri paikkoihin ja/tai käsitellä erikseen, edullisesti eri tavoilla. Erottelevassa käymäläistuimessa voi olla esimerkiksi ensimmäinen aukko, syvennys tai lokero 48 virtsan vastaanottamiseksi istuimen 10 etuosassa, ja toinen aukko, syvennys tai lokero 46 ulosteen vastaanottamiseksi istuimen 10 taka- osassa, istuimella istuvasta käyttäjästä katsoen. Molemmista lokeroista tai syvennyksistä avautuu erillinen poistoaukko, jota kautta erotellut virtsa tai uloste poistuvat tai poistetaan ja voidaan johtaa tai kuljettaa muualle, ja edullisesti edelleen käsitellä, esimerkiksi erottamalla yksi tai useampi aine(tta). Mainitut ensimmäinen ja toinen aukko, syvennys tai lokero voidaan toteuttaa erillisenä irrotettavana erottelukaukalona, joka sisältää molemmat ja on asetettavissa S käymäläistuimeen ja poistettavissa siitä, esimerkiksi muovista valmistettuna N erottelukaukalona. Käymäläistuimessa voi olla rakenteellisesti ja/tai toiminnallisesti N vastaavanlainen anturi ja/tai venttiili, tai poistoaukon sulkeva kalvo, kuten edellä N 30 on kuvattu pisuaarin yhteydessä, ja käymäläistuin voi olla järjestetty toimimaan I vastaavalla tavalla virtsan suhteen.
a & Eräässä toteutusmuodossa kuivakäymäläjärjestelmä käsittää välineet virtsan erot- 0 tamiseksi ulosteesta, kuten kuivakäymäläyksikössä tai käymäläjätteen kuljetti- > 35 — messa, ja putkiston virtsan johtamiseksi erilleen. Virtsa johdetaan erilleen kiinto- aineesta, kuten ulosteesta ja/tai muusta kiintoaineesta, ja/tai se voidaan johtaa erilleen prosessointisäiliöstä ja/tai kompostorista. Edullisesti virtsa erotetaan jo pisuaarissa tai käymäistuimessa, jotta se ei ehdi sekoittua ulosteeseen jamuodosta kontaminoitua suotonestetta. Virtsa, joko jossain vaiheessa erotettu tai pisuaareista tuleva, voidaan johtaa säiliöön, esimerkiksi virtsan keräyssäiliöön, käsittelysäiliöön ja/tai jatkokäsittelyyn. Virtsa voidaan jatkokäsitellä esimerkiksi ottamalla siitä talteen aineita, kuten fosforia, kaliumia ja/tai typpeä, ja/tai — saostamalla edellä mainittuja ja/tai muita aineita, suodattamalla liukenemattomia aineita, ja/tai suorittamalla muita puhdistusvaiheita, jolloin voidaan saada puhdistettua virtsaa, parhaimmillaan käyttökelpoista vettä. Vettä tai vesipitoista nestettä voidaan käyttää esimerkiksi järjestelmän huuhtelemiseen tai pesemiseen huoltovaiheessa. Vaikka käymäläjärjestelmä on vedetön, voi olla ajoittain tarpeen laskea vettä tai vastaavaa järjestelmään sen puhdistamiseksi, esimerkiksi käymäläyksiköiden kautta. Tällainen huuhtelu- tai huoltovaihe voi olla automati- soitu tehtäväksi tietyin väliajoin tai tarvittaessa, edullisesti silloin kun järjestelmä ei ole muuten käytössä. Huuhteluvesi voi päätyä lopulta prosessointisäiliöön tai kompostoriin, jossa se kosteuttaa kompostoitavaa materiaalia.
Käymäläjärjestelmä käsittää ainakin yhden käymäläjätteen kuljettimen 14, 14a, 14b, joka on tiivistetysti yhdistetty ainakin yhteen kuivakäymäläyksikköön. Kuljetin on koteloitu, ja edullisesti kotelo 42 on tiivistetysti yhdistetty ainakin yhteen kuivakäymäläyksikköön 10 ja esimerkiksi toisen kuljettimen koteloon, jolloin — järjestelmä voidaan toteuttaa suljettuna. Koteloinnilla tarkoitetaan mitä tahansa soveltuvaa rakenteellista ratkaisua, joka rajaa tai erottaa kuljettimen omaan tilaansa, joka on eristettävissä ulkopuolisesta tilasta. Koteloinnissa voi olla seinämät kuljettimen ympärillä, jolloin muodostuu putkimainen rakenne, jonka yksi tai molemmat päät, tai osat kotelon seinistä, voivat olla avoimia ja yhdistettävissä — käymäläyksiköihin, muihin koteloituihin kuljettimiin, säiliöihin tai kompostoreihin. Kotelon sellainen pää, joka ei ole yhdistetty mihinkään, voi olla suljettu esimerkiksi S seinämällä, jolloin varmistetaan koteloinnin tiiviys.
O
N S ”Suljettu” järjestelmä tässä yhteydessä tarkoittaa, että käymäläjärjestelmässä N 30 — ainakin käymäläyksikön/käymäläyksiköiden ja kompostorin välillä olevat liitokset I on tiivistetty, erityisesti käytön aikana. Järjestelmän osat on siis ”tiivistetysti = yhdistetty” toisiinsa, kuten ainakin käymäläyksikkö/käymäläyksiköt, kuljetin/kul- & jettimet tai niiden kotelo(t) ja kompostori/kompostorit, mutta myös järjestelmän 0 muut mahdolliset osat, kuten prosessointisäiliö(t) lopputuotteen €säiliö(t), > 35 — putkisto(t), kotelot, järjestelmään liittyvät yhteet, kuten välineet yhden tai useam- mat aineen lisäämiseksi tai poistamiseksi, yhteet yhdelle tai useammalle anturille ja/tai muut yhteet. Tiivistetysti yhdistetty voi tarkoittaa ilmatiivistä tai vesitiivistä, tai oleellisesti ilmatiivistä tai vesitiivistä, mutta täydellinen ilma- tai vesitiiviys ei oleaina välttämätöntä, sillä järjestelmässä oleva alipaine vähentää hajujen kulkeu- tumista esimerkiksi liitoksista. Järjestelmä on kuitenkin ainakin ajoittain avoin käymäläyksiköiden kautta, mikä on välttämätöntä järjestelmän toiminnan kannalta, ja esimerkiksi alipaineen imemiseksi järjestelmään. Lopputuotteiden säiliö(t), kuten kompostoidun tuotteen ja/tai virtsan säiliö(t) ovat edullisesti ainakin osittain ja/tai ajoittain suljettuja, kuten käytön aikana. Yleisesti ottaen järjestelmän ulostulo tai ulostulot, jo(ijta kautta käsitelty käymäläjäte ja/tai kerätty ja/tai käsitelty virtsa voidaan poistaa, tai niihin liitetyt säiliöt, voivat olla avattavissa ja/tai tyhjennettä- vissä.
Eräässä toteutuksessa useita käymäläyksiköitä, erityisesti istuinosia, on yhdistetty samaan kuljettimeen. Yksi tai useampia käymäläyksiköitä, edullisesti käymälä- istuinta, voi olla yhdistetty samaan kuljettimeen niin, että kuljettimen siirtävä osuus, kuten ruuvi, spiraali, kouru, ränni, kaukalo, taso tai kolat kulkee tai kulkevat — käymäläyksiköiden poistoaukkojen ulostulon kautta, esimerkiksi niiden alta, jolloin poistoaukon kautta poistuva käymäläjäte joutuu kuljettimeen ja kuljetetaan pois käymäläyksiköstä. Kuljettimen siirtävä osuus voi olla pinnoitettu likaa hylkivällä pinnoitteella tai ainakin osa siitä voi olla valmistettu likaa hylkivästä materiaalista, kuten Teflon-pinnoite (polytetrafluorieteeni) tai sen johdannainen, abs-muovi, tai — vastaavat. Istuinosaa on voitu muokata kuljettimen sovittamiseksi siihen. Esimer- kiksi istuinosan alaosaan on voitu muodostaa aukko 41 kuljettimelle 14, kuten kuviossa 2a on esitetty. Kuljetin 14 on koteloitu koteloon 42, joka on tiivistetysti yhdistetty käymäläistuimeen 10, tarkemmin ottaen sen poistoaukkoon 46. Esimer- kin kuljettimessa 14 on kouru 40, esimerkiksi hihnakuljetin jonka reunat on — järjestetty nouseviksi. Kuviossa 2b on katkoviivoin esitetty kuljettimen paikka suhteessa istuinosaan, eli kuljetin kulkee käymäläistuimen läpi, ja siihen voi olla S tällä periaatteella yhdistetty useampia kuin yksi käymäläistuin. Käymäläjätteen N kuljetin voi olla mikä tahansa soveltuva kuljetin, joka on järjestetty kuljettamaan N käymäläjäte, erityisesti uloste, haluttuun paikaan. Kuljetin voi olla mekaaninen N 30 — kuljetin, joka on yhdistetty toimilaitteeseen ja järjestetty toimilaitteella käytettä- I väksi, esimerkiksi liikuteltavaksi. Kuljetin on edullisesti vaakatasossa tai oleellisesti = vaakatasossa toimiva kuljetin. Kuljetin voi olla asennettu vaakatasoon tai ainakin & osittain vaakatasoon, tai oleellisesti vaakatasoon, esimerkiksi käymäläyksiköiden 0 alle tai niiden alaosaan, kuten alaosaan tehtyihin aukkoihin. ”Osittain vaakatasoon” > 35 — tarkoittaa, että ainakin osa kuljettimesta on vaakatasossa. ”Oleellisesti vaakatasoon” voi käsittää suhteellisen pienen kulman vaakatasoon nähden, kuten 0—3? kulman, 0-5° kulman, tai 0-10? kulman, jopa 0-15° kulman. Kuitenkin suuri kulma lisää tarvittavan tilan määrää pystysuunnassa. Järjestelmässä voi ollaesimerkiksi käymäläistuinrivin alla litteä ja/tai matala kotelo, jossa on aukot kullekin istuimelle, kuten 5-20 cm korkea kotelo. Kotelon leveys voi olla suurempi kuin sen korkeus. Kuljetin voi olla esimerkiksi valittu ruuvikuljettimesta, tärykuljettimesta, hihnakuljettimesta ja kolakuljettimesta.
Ruuvikuljettimessa on rungossa, kotelossa, putkessa tai kourussa oleva toimilaitteen pyörittämä ruuvispiraali, joka voi olla akselillinen tai akseliton, ja joka pyöriessään kuljettaa materiaalia rungon, kotelon, putken tai kourun sisällä. Ruuvikuljetin soveltuu erityisesti kiinteän materiaalin kuljetukseen, ja se voidaan — toteuttaa läpimitaltaan suhteellisen pieneen koteloon tai putkeen, joka voi kuitenkin olla toisaalta hyvinkin pitkä. Ruuvikuljettimen pysäyttäminen estää siinä olevan käymäläjätteen kulkemisen eteenpäin tai ulostulon. Ruuvikuljettimen koteloon, putkeen tai vastaavaan voidaan järjestää aukko kunkin käymäyksikön kohdalle käymäläjätteen vastaanottamiseksi kuljettimeen. Eräs ruuvikuljettimen muoto on — spiraalikuljetin. Spiraalikuljettimessa on (ulko)putkessa oleva spiraali, jolloin varsinaisen ruuvikuljettimen muodostaa jousispiraali, ja ulkoputkena voi olla esimerkiksi muoviputki. Spiraalikuljetin voidaan asentaa tarvittaessa myös ainakin osittain kaarelle. Sen spiraali ja/tai putki voi olla joustava. Spiraalikuljettimet ovat kevytrakenteisia ja soveltuvat pitkillekin siirtomatkoille, jopa 13 metriin asti. — Kuviossa 2c on esitetty spiraalikuljetin 14 asennettuna käymäläistuimen 10 alla olevassa aukossa olevaan 41 koteloon 42, jonne käymäläjäte putoaa kourun 40 kautta. Käymäläistuimessa 10 on yhde 43 istuimessa erotetun virtsan poista- miseksi. Tärykuljetin saa siirtovoimansa tärytyksen epäsymmetriasta. Täryttämällä voidaan myös järjestää siirrettäviä kappaleita haluttuun asemaan ja tiheyteen. Tärykul- S jettimessa voi olla kourumainen, rännimäinen, kaukalomainen tai tasomainen N kuljettava osuus, jonka päälle käymäläjäte siirtyy käymäläyksiköistä, ja siirtyy N tärytyksen voimasta eteenpäin. Tärykuljetin mahdollistaa kuljettimen toteuttamisen N 30 — matalaan tilaan, esimerkiksi käymäläyksiköiden alle järjestettyyn tilaan. Tämä I säästää tilaa ja mahdollistaa käymäläjärjestelmän toteuttamisen tasoon ja = suhteellisen matalaan tilaan. Tärykuljettimen siirtävä osuus voi olla rei'itetty, mikä & mahdollistaa materiaalin seulomisen tai nesteen erottamisen kiinteästä 0 materiaalista. Tämä voi olla hyödyllistä varsinkin, jos käymäläistuimet eivät ole > 35 — erottelevia ja virtsa, tai muu käymälään joutunut nestemäinen aines, halutaan kuitenkin erotella muusta käymäläjätteestä. Tällöin tärykuljettimen alle on voitu järjestää kouru, putkisto tai vastaava erottuneen virtsan vastaanottamiseksi ja/taijohtamiseksi muualle, esimerkiksi keräyssäiliöön, käsittelysäiliöön ja/tai jatko- käsittelyyn.
Hihnakuljettimessa rengasmainen hihna pyörii ainakin kahden rullan ympäri, joista ainakin yksi on vetävä. Hihnaa liikuttava toimilaite, kuten vetomoottori, voi olla vetävän rullan sisällä. Hihnan yläosa joko liukuu sileää pintaa vasten tai sen alla on vapaasti pyöriviä tukirullia. Hihna voidaan ohjata reunoiltaan kourumaiseksi, jotta käymäläjäte ei valu hihnalta sivuun. Hihnakuljetinta voidaan täryttää tahmean materiaalin kiinnittymisen estämiseksi. Nostavissa kuljettimissa kuljetinhihnassa voi olla esteitä määrävälein estämään materiaalin liukumista taaksepäin. Kolakuljettimessa on runko, kotelo, kouru tai putki, kuten ruuvikuljettimessa, mutta tavaraa kuljettavat liikkuvaan ketjuun kiinnitetyt levyt eli kolat.
— Mainitut kuljettimet mahdollistavat käymäläjätteen siirtämisen vaakasuorassa tai oleellisesti vaakasuorassa suunnassa tai tasossa, mikä mahdollistaa käymälä- järjestelmän toteuttamisen yhteen tasoon ja säästää tilaa. ”Oleellisesti vaakasuora” voi käsittää 1-20, 1-10 tai 1-5 asteen kulman vaakatasoon nähden. Kuljetinta käyttävää toimilaitetta voidaan ohjata siten, että kuljetin käynnistyy vain — tarvittaessa ja liikkuu vain tarvittavan määrän. Signaali kuljettimen käynnisty- miseen voidaan saada istuimella olevalta anturilta tai käymäläkopissa olevasta muusta anturista, esimerkiksi optisesta anturista kuten infrapuna-anturista tai ovessa olevasta kytkimestä, kuten lukossa olevasta kytkimestä tai anturista joka on järjestetty tunnistamaan oven lukitus. Käymäläjätteen kulkemista järjestel- massa voidaan kontrolloida ja säätää myös muista syistä, esimerkiksi haluttaessa tietty määrä käymäläjätettä eteenpäin tiettyyn vaiheeseen tietyllä hetkellä. Tämä S voidaan toteuttaa käymäläjärjestelmään — liitetyllä yhdellä tai useammalla N järjestelmää ohjaamaan sovitetulla ohjausyksiköllä ja siihen/niihin liitetyillä yhdellä N tai useammalla anturilla, jotka havaitsevat järjestelmän tilaa, ja siihen/niihin N 30 — liitetyillä yhdellä tai useammalla toimilaitteella, esimerkiksi kuljettimen toimilait- I teella, jo(i)ta ohjausyksikkö/yksiköt on järjestetty ohjaamaan.
a & Käymäläjätteen kuljettimia voi olla yksi tai kaksi tai useampia. Jos käymälä- 0 yksiköihin yhdistettyjä kuljettimia on kaksi tai useampia, voidaan niiden kuljettamat > 35 — käymäläjätteet yhdistää, esimerkiksi lisäkuljettimen avulla, joka voi olla saman- tyyppinen tai erityyppinen kuin mainitut käymäläyksiköiltä keräävät kuljettimet, joita voidaan kutsua ensimmäisen vaiheen kuljettimiksi. Lisäkuljetin, joka voidaan kutsua toisen vaiheen kuljettimeksi, voi olla esimerkiksi järjestetty kohtisuoraankahta tai useampaa kuljetinta niiden päihin, jolloin toisen vaiheen kerää ja yhdistää ensimmäisen vaiheen kuljettimien kuljettamat käymäläjätteet ja edelleen kuljettaa ne seuraavaan vaiheeseen.
Toisen vaiheen kuljetin voi myös toimia vaakatasossa.
Seuraava vaihe voi olla kompostori, tai sitä edeltävä mahdollinen esikäsittelyvaihe, joka voi sisältää erillisen säiliön, kuten prosessointisäiliön.
Järjestelmässä voi olla tässä vaiheessa vielä erillinen kolmannen vaiheen kuljetin, kuten vaakatasossa toimiva kuljetin, joka kuljettaa käymäläjätteen toisen vaiheen kuljettimelta esikäsittelyvaiheen säiliöön tai kompostoriin.
Kolmannen vaiheen kuljetin voi olla tarpeellinen esimerkiksi toteutettaessa järjestelmä rajallisiin tiloihin, esimerkiksi — konttiin, jolloin seuraavat vaiheet voivat olla seinän takana erillään itse käymälä- tiloista, käytännössä käymäläjätteen prosessointiosastossa.
Kolmannen vaiheen kuljetin voi olla samanlainen tai erilainen kuin ensimmäisen ja/tai toisen vaiheen kuljetin.
Se voi toimia vaakasuunnassa, oleellisesti vaakasuunnassa tai jopa osittain pystysuunnassa, riippuen järjestelmän rakenteesta ja tarpeista.
Edelleen — voi olla tarvetta neljännen vaiheen kuljettimelle, joka voi toimia ainakin osittain pystysuunnassa, kuten vinokuljetin.
Tämä voi olla tarpeen rajallisissa tiloissa, kuten kontissa, jossa yksi tai useampi seuraavan vaiheen säiliöstä tai laitteista on asennettu ylempään tasoon, esimerkiksi esikäsittelyvaiheen säiliö tai kompostori.
Neljännen vaiheen kuljetin voi olla samanlainen tai erilainen kuin jonkin aiemman — vaiheen kuljetin.
Se voi nostaa käymäläjätteen esimerkiksi 1-3 m korkeuteen, kuten 1.5-2.0 m korkeuteen, esimerkiksi noin 45 asteen kulmassa.
Järjestelmässä voi olla vielä viidennen vaiheen kuljetin, joka voi toimia vaaka- tasossa, ja joka on järjestetty siirtämään käymäläjäte neljännen vaiheen kuljetti- melta prosessointivaiheen säiliöön tai kompostoriin.
Tällöin säiliössä tai kompos- torissa voi olla sen yläpäässä aukko, ts. säiliön sisääntulo, joka on järjestetty S vastaanottamaan käymäläjäte kuljettimelta, esimerkiksi suppilon kautta.
Tässä N tapauksessa vastaanottava säiliö voi toimia painovoimaisesti eikä sen sisällä N tarvita välttämättä erillisiä kuljettimia.
Vaihtoehtoisesti kuljetin, kuten kolmannen, N 30 — neljännen tai viidennen vaiheen kuljetin voi olla järjestetty kuljettamaan käymälä- I jäte vastaanottavan säiliön sivulla olevaan aukkoon, joka toimii säiliön sisään- - tulona. 3 0 Yleisesti ottaen mikä tahansa järjestelmässä oleva toisen vaiheen tai sitä > 35 — seuraavan vaiheen kuljetin voi toimia tarpeen mukaan vaakasuunnassa, vino- suunnassa tai pystysuunnassa, tai voi olla asennettu kyseiseen suuntaan tai oleellisesti kyseiseen suuntaan.
Mikä tahansa kuljettimista voi olla järjestetty erottamaan käymäläjätteessä oleva neste, esimerkiksi kuljettimen pohjassaolevan/olevien yhden tai useamman reiän kautta, tai rei’itetyn osan kautta, kuten edellä on kuvattu tärykuljettimelle.
Erotettu neste voidaan ottaa talteen sitä vastaanottamaan järjestetyn keräimen, putken tai putkiston avulla, ja johtaa muu- alle, esimerkiksi säiliöön tai jatkokäsittelyyn, kuten tässä on kuvattu.
Erityisesti —käymäläyksiköiden ja kompostorin välissä olevat kuljettimet on koteloitu.
Kuljetin tai kuljettimet on yleensä järjestetty kuljettamaan käymäläjätettä materiaalin käsittelysuunnassa, joka on alkupisteestä tai -pisteistä loppupisteen suuntaan, kuten yhdestä tai useammasta jätettä vastaanottavasta yksiköstä, kuten — käymäläyksiköstä, jätteen käsittelyyn ja edelleen käsitellyn jätteen ulostuloon järjestelmästä suuntaan.
Aivan kaikissa vaiheissa ei välttämättä tarvita kuljetinta, sillä jäte voi edetä vaiheesta seuraavaan myös painovoiman tai muun mekanismin avulla, erityisesti jätteen käsittelyssä ja sen jälkeen.
Alkupiste tai -pisteet ja loppupiste sijaitsevat yleensä eri paikoissa, kuten eri tiloissa.
Edullisesti materiaali — ei kulje käsittelysuuntaa vasten missään vaiheessa.
Käymäläjärjestelmä käsittää kompostorin, jossa on sisääntulo ja ulostulo, joka sisääntulo on tiivistetysti yhdistetty ainakin yhteen käymäläjätteen kuljettimeen, joka voi olla jokin mainittu 1.-5. vaiheen kuljetin, ja joka kompostori on järjestetty — vastaanottamaan kuivakäymäläjäte mainitulta ainakin yhdeltä kuljettimelta.
Kuljetti- men ja kompostorin välillä voi olla myös muita järjestelmän osia, esimerkiksi prosessointisäiliö.
Kompostoitu materiaali on järjestetty poistumaan tai poistetta- vaksi kompostorin ulostulosta.
Kompostori käsittää ainakin yhden säiliön, joka voi olla lämpöeristetty.
Kompos- torissa voi olla yksi tai useampi sekoitin kompostoitavan materiaalin sekoitta- S miseksi.
Kompostorissa voi olla yksi tai useampi anturi, kuten sähköinen anturi, N kompostin lämpötilan, kosteuden, pH:n, kompostoitavan materiaalin määrän, N kaasujen tai muiden aineiden havaitsemiseksi.
Anturit voivat olla yhdistetty yhteen N 30 tai useampaan ohjausyksikköön tai muuhun tietoa keräävän yksikköön, joka I langallisesti tai langattomasti.
Kompostorissa voi olla välineitä kompostoitavan = materiaalin siirtämiseksi kompostoriin, kompostorissa, ja/tai kompostorista, kuten & yksi tai useampia mekaanisia toimilaitteeseen yhdistettyjä elimiä, kuten lapoja, 0 ruuveja, tai vastaavia kuljetinratkaisuja.
Nämä voivat olla toiminnallisesti > 35 — yhdistettyjä yhteen tai useampaan ohjausyksikköön.
Kompostorissa voi olla esimerkiksi välineet nesteen, kiintoaineen ja/tai kaasun poistamiseksi, kuten aukko, venttiili tai vastaava, joka voi olla toiminnallisesti kytketty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, jolloin aukko, venttiili tai vastaava on järjestelmänohjattavissa, jolloin järjestelmä voi ohjata nesteen, kiintoaineen ja/tai kaasun poistamista tai poistumista kompostorista avaamalla ja sulkemalla välinettä. Nesteen, kiintoaineen ja/tai kaasun poistumiseen voidaan myös vaikuttaa kompostorissa olevalla yhdellä tai useammalla sekoittimella tai yhdellä tai useammalla välineellä materiaalin siirtämiseksi kompostoriin, kompostorissa, ja/tai kompostorista, jotka voivat esimerkiksi puristaa ja/tai sekoittaa materiaalia ja helpottaa nesteen, kiintoaineen ja/tai kaasun erottumista. Kompostorissa voi olla välineet kompostin käsittelemiseksi, kuten yksi tai useampi — sekoitin, välineet yhden tai useamman aineen, kuten nesteen, esimerkiksi kemikaalin, kuiva-aineen, kuten kuivikeaineen ja/tai kiihdytinaineen, lisäämiseksi, ja/tai välineet lämpötilan kontrolloimiseksi. Kompostoriin voidaan lisätä yhtä tai useampaa mainittua ainetta kompostoinnin kontrolloimiseksi, esimerkiksi vasteena yhteen tai useampaan järjestelmästä mitattuun arvoon.
Eräässä toteutusmuodossa kuivakäymäläjärjestelmä käsittää ennen kompostoria prosessointisäiliön, joka voi olla lämpöeristetty, ja jossa on sisääntulo ja ulostulo, joka ulostulo on tiivistetysti yhdistetty kompostoriin, ja jossa on välineet käymälä- jätteen esikäsittelemiseksi, kuten yksi tai useampi sekoitin, välineet yhden tai useamman aineen, kuten nesteen, kemikaalin, kuivikeaineen ja/tai kiihdytinaineen, lisäämiseksi, välineet nesteen, kiintoaineen ja/tai kaasun poistamiseksi, ja/tai välineet lämpötilan kontrolloimiseksi. Prosessointisäiliötä voidaan kutsua myös esiprosessointisäiliöksi ja siinä suoritettavaa vaihetta esiprosessoinniksi. Proses- sointisäiliön sisääntulo on tiivistetysti yhdistetty edellisen vaiheen kuljettimeen, joka voi olla jokin mainittu 1.—5. vaiheen kuljetin. Tällöin kompostorin sisääntulo on tiivistetysti yhdistetty ainakin yhteen käymäläjätteen kuljettimeen prosessointi- S säiliön kautta. Myös prosessointisäiliössä voi olla yksi tai useampi anturi, kuten N sähköinen anturi, käymäläjätteen tai kompostoitavan materiaalin lämpötilan, N kosteuden, pH:n, materiaalin määrän, kaasujen tai muiden aineiden havaitse- N 30 — miseksi. Myös nämä anturit voivat olla yhdistetty yhteen tai useampaan ohjaus- I yksikköön. Prosessointisäiliössä voi olla välineitä käymäläjätteen tai kompos- + toitavan materiaalin siirtämiseksi säiliöön, säiliössä, ja/tai säiliöstä, kuten yksi tai & useampia mekaanisia toimilaitteeseen yhdistettyjä elimiä, kuten lapoja, ruuveja, tai 0 vastaavia kuljetinratkaisuja. Myös nämä voivat olla toiminnallisesti yhdistettyjä > 35 — yhteen tai useampaan ohjausyksikköön. Prosessointisäiliö voi olla kompostorin yläpuolella, jolloin niiden välissä ei ole erillistä kuljetinta. Vaihtoehtoisesti niiden välissä voi olla erillinen kuljetin tai muu väline tai mekanismi materiaalin siirtämiseksi, esimerkiksi jos ne ovat vierekkäin.
Prosessointisäiliö voi olla järjestetty käsittelemään käymäläjäte haluttuun muotoon, esimerkiksi haluttuun kosteusprosenttiin, lämpötilaan, koostumukseen, tai pH:hon. Prosessointisäiliössä voi olla esimerkiksi välineet nesteen poistamiseksi, kuten aukko, venttiili tai vastaava, joka voi olla toiminnallisesti kytketty yhteen tai useam- paan ohjausyksikköön, jolloin aukko, venttiili tai vastaava on järjestelmän ohjatta- vissa, jolloin järjestelmä voi ohjata nesteen poistamista tai poistumista prosessoin- tisäiliöstä avaamalla ja sulkemalla välinettä. Nesteen erottumiseen ja/tai poistu- miseen voidaan vaikuttaa säiliössä olevalla yhdellä tai useammalla sekoittimella tai yhdellä tai useammalla välineellä kompostoitavan materiaalin siirtämiseksi — säiliöön, säiliössä, ja/tai säiliöstä, jotka voivat esimerkiksi puristaa ja/tai sekoittaa materiaalia ja helpottaa nesteen erottumista. Nesteen poistaminen voi olla tarpeen, jos käymäläjätteessä on poikkeuksellisen suuri määrä nestettä, esimer- kiksi virtsaa, tai jos siihen on joutunut muuta nestettä, esimerkiksi vettä. Käymälä- jätettä voidaan myös sekoittaa ja/tai inkuboida haluttujen lisäaineiden kanssa ennen varsinaista kompostointia, kuten kompostiherätteen tai -kiihdyttimen, kuivi- keaineen, tai muun aineen kanssa. Lisäaineita voidaan lisätä myös tai vaihto- ehtoisesti kompostoriin. Välineet yhden tai useamman aineen lisäämiseksi, esimerkiksi prosessisäiliöön tai — kompostoriin, voivat käsittää aukon, venttiilin tai vastaavan, esimerkiksi prosessi- säiliön tai kompostorin yläpuolella, jolloin aukko, venttiili tai vastaava on järjes- telmän ohjattavissa, jolloin järjestelmä voi ohjata aineen lisäämistä avaamalla ja sulkemalla välinettä. Välineet voivat käsittää myös säiliön lisättävälle aineelle, josta järjestelmä voi annostella ainetta. Säiliö voi olla esimerkiksi prosessisäiliön tai kompostorin yläpuolella, jolloin aine voi valua avatusta aukosta, venttiilistä tai vastaavasta painovoiman avulla. Välineet voivat myös sisältää aineen kuljettimen, S kuten ruuvin, lavan tai vastaavan, joka on järjestelmän ohjattavissa ja jonka avulla N ainetta voidaan lisätä haluttu määrä, erityisesti kiinteän aineen ollessa kyseessä. N Lisättävän aineen säiliössä voi olla kansi tai vastaava säiliön sulkemiseksi ulko- N 30 — puolelta, erityisesti tiivistetty kansi. Lisättävän aineen säiliö voi olla myös erillään I prosessisäiliöstä tai kompostorista, esimerkiksi huollon kannalta paremmin = saavutettavissa olevassa tilassa, ja se voi olla yhdistetty aukkoon, venttiiliin tai & vastaavaan putkella tai kuljettimella.
LO 00 2 35 — Järjestelmässä olevat välineet nesteen lisäämiseksi voivat käsittää kohteeseen säiliöstä tai muusta nesteen lähteestä johdetun putken tai muun yhteen, mahdollisen venttiilin nesteen annostelun säätämiseksi, joka venttiili voi olla manuaalisesti tai sähköisesti käytettävissä. Sähköisesti käytettävissä olevanventtiili voi käsittää toimilaitteen, joka ohjaa venttiilin avautumista ja sulkeutumista, ja joka on yhdistetty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön. Nesteen annostelu voi olla automatisoitu siten, että vasteena yhteen tai useampaan järjestelmästä mitattuun arvoon ohjausyksikkö on järjestetty annostelemaan ennalta määrätyn tai lasketun määrän haluttua nestettä järjestelmään, esimerkiksi prosessointisäiliöön tai kompostoriin. Järjestelmässä olevat välineet kuiva-aineen lisäämiseksi voivat käsittää avattavan ja suljettavan venttiilin, läpän tai vastaavan, joka on järjestetty tarjoamaan kuiva- — ainetta säiliöstä kohteeseen, esimerkiksi kohteen kuten prosessointisäiliön tai kompostorin yläpuolella olevasta kuiva-ainesäiliöstä, tai välineet voivat käsittää kuljettimen, kuten ruuvikuljettimen, joka on järjestetty tarjoamaan kuiva-ainetta säiliöstä kohteeseen. Välineet kuiva-aineen lisäämiseksi voivat käsittää toimi- laitteen, joka ohjaa venttiilin, läpän tai vastaavan avautumista ja sulkeutumista, tai — kuljettimen toimintaa, ja joka on yhdistetty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön. Kuiva-aineen annostelu voi olla automatisoitu siten, että vasteena yhteen tai useampaan järjestelmästä mitattuun arvoon ohjausyksikkö on järjestetty annoste- lemaan ennalta määrätyn tai lasketun määrän haluttua kuiva-ainetta järjestelmään, esimerkiksi prosessointisäiliöön tai kompostoriin.
Eräässä toteutusmuodossa kuivakäymäläjärjestelmä käsittää välineet lämmön ja/tai yhden tai useamman aineen talteenottamiseksi kompostorista ja/tai proses- sointisäiliöstä. Talteenotettavia aineita voivat olla esimerkiksi yksi tai useampi neste, kiinteä aine ja/tai kaasu, kuten vesi, yksi tai useampi ravinne, yksi tai useampi orgaaninen tai epäorgaaninen aine, hiilidioksidi, tai mikrobit. Talteen voidaan ottaa esimerkiksi orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä tai kuituja, jolloin S saadaan materiaalia, jota voidaan käyttää esimerkiksi lannoitteensa. Yleisesti N nesteitä voidaan ottaa talteen ja toimittaa jatkokäsiteltäväksi.
S N 30 — Järjestelmä voi käsittää yhden tai useamman käymäläyksikköön, kuljettimeen, I prosessointisäiliöön, kompostoriin, putkistoon ja/tai muuhun soveltuvaan järjes- - telmän kohtaan liittyvän tai avautuvan yhteen tässä kuvattujen toimintojen mahdol- & listamiseksi, esimerkiksi yhde aineiden lisäämiseksi tai poistamiseksi, yhde antu- 0 rille, yhde toimilaitteelle ja/tai sen johdotukselle, yhde putkelle, tai vastaavia. > 35 Käymäläjärjestelmä voi käsittää lisäksi lopputuotteen säiliön, joka voi olla tiivistetysti yhdistetty kompostorin ulostuloon. Myös lopputuotteen säiliö voi sisältää vastaavia antureita kuin kompostori, esimerkiksi yksi tai useampi anturikompostoidun materiaalin lämpötilan, kosteuden, pH:n, kompostoidun materiaalin määrän, kaasujen tai muiden aineiden havaitsemiseksi. Myös nämä anturit voivat olla yhdistetty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön. Lopputuotteen säiliössä voi olla välineitä kompostoidun materiaalin siirtämiseksi säiliöön, säiliössä, ja/tai — säiliöstä, kuten yksi tai useampia mekaanisia toimilaitteeseen yhdistettyjä elimiä, kuten lapoja, ruuveja, tai vastaavia kuljetinratkaisuja. Myös nämä voivat olla yhdistettyjä yhteen tai useampaan ohjausyksikköön. Kompostorin ja lopputuotteen säiliön välissä voi olla vielä yksi kuljetin, joka voi olla — esimerkiksi kuudennen vaiheen kuljetin, ja joka on järjestetty kuljettamaan kompostoitu materiaali kompostorista lopputuotteen säiliöön. Myös tämä kuljetin voi olla samanlainen tai erilainen kuin jonkin aiemman vaiheen kuljetin. Edullisesti kaikki järjestelmän kuljettimet on koteloitu ja kotelot liitetty tiivistetysti toisiinsa tai mainittuihin säiliöihin, jotta järjestelmä pysyy suljettuna.
Käymäläjärjestelmä voi käsittää lopputuotteen säiliön sijaan ulostuloyhteen, kuten putken, joka voi olla yhdistettävissä säkkiin tai vastaavaan keräimeen loppu- tuotteen keräämiseksi. Vastaavasti ulostuloyhde voi tyhjentyä muuhun säiliöön, esimerkiksi lavalle tai vastaavalle. Ulostuloyhteessä voi olla läppä tai muu suljin, joka avautuu vain tarvittaessa, kuten silloin kun lopputuotetta poistetaan järjestelmästä. Lopputuotteen keräin voi olla kiinnitettävissä ulostuloyhteen päähän, kuten esimerkiksi säkki putken päähän. Käymäläjärjestelmän osien väliset liitokset, erityisesti käymäläjätteen siirtämiseen — liittyvät liitokset tai kompostoitavan tai kompostoidun materiaalin siirtämiseen liittyvät liitokset, on tiivistetty, esimerkiksi oleellisesti ilmatiiviisti ja/tai kaasutiiviisti, S jolloin voidaan vähentää hajuhaittoja, jätteen kulkeutumista järjestelmän N ulkopuolelle, tai ulkopuolisten mikrobien kulkeutumista järjestelmään. Tiivistämi- N seen voidaan käyttää esimerkiksi elastisia tiivisteitä, kuten kumi- tai silikoni- N 30 — tiivisteitä, tiivistemassaa, tiivisteteippiä tai vastaavia. Järjestelmän osat on edulli- I sesti muotoiltu sopimaan toisiinsa mahdollisimman tiiviisti. Erään esimerkin = mukaan järjestelmän osat eivät ole irrotettavissa toisistaan varsinkaan käytön & aikana. co > 35 — Eräässä järjestelmän toteutusmuodossa kuivakäymäläjärjestelmä käsittää välineet alipaineen muodostamiseksi järjestelmään, kuten alipainepumpun. Eräässä menetelmän toteutusmuodossa järjestelmään järjestetään alipaine. Alipaine voi olla järjestetty muodostettavaksi ainakin järjestelmän alkupäähän tai alkupäästä,
jolloin estetään hajujen nouseminen käymäläyksiköistä itse käymälän puolelle.
Alipaine voi olla järjestetty muodostettavaksi esimerkiksi kompostoriin tai kompos- torista, tai materiaalin kulkusuunnassa kompostorin jälkeen, esimerkiksi ainakin käymäläyksiköistä kompostoriin, jolloin alipaine imee ilmaa kompostin/kompostorin — kautta ja saadaan aikaan kompostin aktiivinen ilmastus.
Ilmanotto järjestelmään on edullisesti käymäläyksiköiden kautta, kuten käymäläistuinten kautta, ja jos käymäläyksiköt ovat erillisissä kopeissa, voi jokaisessa kopissa, esimerkiksi katossa, olla erillinen ilmanotto, josta saadaan korvausilma.
Käymäläkoppien ei siis tarvitse yltää käymälätilan kattoon asti.
Käymäläkopin kattoon voidaan — yhdistää tuloilmaputki, esimerkiksi käymälätilan katosta, jolloin ilma tulee suoraan ulkoa.
Tämä auttaa vähentämään paikallisia hajuhaittoja.
Alipaine tai sen lähde voidaan järjestää tiettyyn kohtaan järjestelmää tarjoamalla alipainepumppu, tai tarkemmin ottaen sen imuaukko kyseiseen kohtaan, esimerkiksi kompostin ulostulon jälkeen.
Alipainepumppu voi olla järjestetty pumppaamaan imemäänsä ilmaa käymäläjärjestelmän ulkopuolelle alipainejärjestelmän ulostulon kautta, esimerkiksi rakennuksessa tai siirrettävässä säiliössä olevan käymäläjärjestelmän katolle tai muuhun paikkaan, jossa se aiheuttaa mahdollisimman vähän hajuhaittoja.
Vaihtoehtoisesti alipainepumpun sijaan voidaan käyttää puhallin- ta/imuria, joka on järjestetty aikaansaamaan ilman virtaus järjestelmässä haluttuun — suuntaan, kuten materiaalin kulkusuuntaan.
Yleisesti kompostin ilmastus voidaan järjestää aktiivisesti tai passiivisesti.
Passiivisessa ilmastuksessa ilman virtausta ei tehosteta, kun taas aktiivisessa ilmastuksessa sitä tehostetaan, esimerkiksi imemällä, esimerkiksi muodostamalla — alipaine, tai puhaltamalla ilmaa kompostin läpi, esimerkiksi koneellisesti kuten edellä on esitetty.
Aktiivinen ilmastus voidaan jakaa negatiiviseen ja positiiviseen S ilmastukseen.
Negatiivisessa ilmastuksessa ilmaa imetään kompostin läpi, yleensä N pinnalta kompostin läpi, käyttäen negatiivista painetta eli alipainetta.
Positiivisessa N ilmastuksessa ilmaa puhalletaan kompostin läpi.
Periaatteessa molempia voidaan N 30 — käyttää esillä olevassa järjestelmässä, riippuen siitä käytetäänkö alipaineen I aikaansaavaa laitetta vai puhallinta. a & Käymäläjärjestelmä voi sisältää yhden tai useamman anturin yhdessä tai 0 useammassa järjestelmän kohdassa, jotka anturit on järjestetty havaitsemaan yhtä > 35 tai useampaa seuraavista: käyttäjän läsnäolo, pinnan taso, lämpötila, kosteus- pitoisuus, hiilidioksidin pitoisuus, happipitoisuus, pH, ilman virtausnopeus, nesteen virtausnopeus, materiaalin etenemisnopeus, materiaalin määrä, esimerkiksi säiliössä, aineen pitoisuus, kuten ammoniakin tai urean pitoisuus, toimilaitteen taisiihen kytketyn toimielimen tila, kuten pyörimisnopeus, ja vastaavia, joka/jotka anturi(t) on kytketty, langallisesti tai langattomasti, yhteen tai useampaan laittee- seen, joka on järjestetty vastaanottamaan havaittu tieto.
Anturi voi olla myös optinen anturi tai kamera, jolla voidaan seurata järjestelmän toimintaa yhdessä tai useammassa tässä kuvatussa järjestelmän kohdassa.
Tämä laite tai yksi tai useampi muu laite on järjestetty prosessoimaan tietoa ja kontrolloimaan käymälä- järjestelmää tiedon perusteella siten, että pyritään saavuttamaan tai ylläpitämään järjestelmän haluttu toiminta, esimerkiksi optimaalinen kompostointiteho, haluttu lämpötila, haluttu lopputuotteen koostumus, haluttu käsittelyaika tai vastaavat. — Näitä laitteita voidaan kutsua yhdeksi tai useammaksi ohjausyksiköksi.
Ohjaus- yksikössä voi olla yksi tai useampia yksiköitä, kuten erillisiä laitteita, ja se on järjestetty prosessoimaan tietoa ennalta määrätyllä tavalla, kuten ohjelmoituna.
Ohjausyksikössä voi olla yksi tai useampi prosessori, muisti, käyttöliittymä, näyttö, näppäimistö tai kosketusnäyttö, virtaliittymä, yksi tai useampia fyysisiä liittimiä ja/tai langattomia yhteysvälineitä antureihin ja/tai muihin ulkoisiin laitteisiin liittämistä varten, kuten langallinen tai langaton verkkoliitäntä.
Ohjausyksikkö voi käsittää yhden tai useamman tietokoneen ja/tai sulautetun järjestelmän.
Ohjaus- yksikössä voi olla ohjelmisto, joka on järjestetty suorittamaan yksi tai useampi ohjaustoimenpide, kuten ohjausyksikköön liitettyjen yhden tai useamman laitteen — kontrollointi ja käyttö.
Järjestelmään liitetyt toimilaitteet voivat olla toiminnallisesti liitettyjä yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, mikä tarkoittaa sitä, että ohjausyksikkö voi käyttää toimilaitteita.
Ohjausyksikkö voi olla kytketty yhteen tai useampaan toimilaitteeseen tai muuhun laitteeseen, jotka toiminnallaan vaikutta- vat järjestelmän tilaan ja/tai toimintaan, kuten tässä kuvattuihin pumppuihin tuulet- — timiin, venttiileihin, läppiin, sekoittimiin, kuljettimiin, lämmittimiin, jäähdyttimiin ja vastaaviin.
Toimilaite voi käsittää esimerkiksi yhden tai useamman sähkömoot- S torin, kuten pyörivän tai lineaarisen sähkömoottorin, servomoottorin, solenoidin, N hydrauliikka- tai pneumatiikkamoottorin tai sylinterin, tai niiden yhdistelmiä.
N Edullisesti toimilaite on sähköinen ja/tai sähköisesti ohjattavissa.
Toimilaitteeseen N 30 — kytketty toimielin voi saada aikaan mekaanista liikettä, esimerkiksi käyttää venttiiliä I tai sekoittaa, tai esimerkiksi lämmittämistä.
Toimielin voi vaikuttaa prosessin toimi- + suureeseen, kuten lämpötilaan tai neste-, kaasu-, sähkö- tai muuhun virtaukseen. 3 0 Kontrolloimalla näiden laitteiden toimintaa on mahdollista saavuttaa tai ylläpitää > 35 — järjestelmän haluttu toiminta, esimerkiksi tässä kuvattujen toimenpiteiden avulla.
Haluttu toiminta voi olla ennalta määrätyn arvon saavuttaminen ja/tai ylläpito, esimerkiksi tietyn suureen pitäminen viitearvojen rajoissa, kuten lämpötilan,
kosteusprosentin, pH:n, kuiva-ainepitoisuuden, tietyn aineen pitoisuuden tai vastaavan. Ohjausyksikkö siihen kytkettyine antureineen ja laitteineen muodostaa ohjaus- järjestelmän, joka voi olla toteutettu käymäläjärjestelmän fyysisiin tiloihin, esi- merkiksi siirrettävään konttiin. Ohjausjärjestelmä sisältää tarvittavan johdotuksen eri laitteiden välillä ja/tai tarvittavat langattoman verkon laitteet yhteyksien muodostamiseksi laitteiden välille, sekä muut mahdolliset kytkimet, ohjauslaitteet, toimilaitteet, liittimet, adapterit, muuntimet ja vastaavat, joita järjestelmä tarvitsee — toimiakseen. Yleisesti ottaen mikä tahansa käymäläjärjestelmän laite, jonka toimintaa voidaan ohjata tai tarkkailla, voi olla kytketty ohjausjärjestelmään ja järjestetty sen ohjattavaksi ja/tai tarkkailtavaksi. Ohjausjärjestelmä voi olla etäyhteydessä ulkoiseen järjestelmään tai käyttäjään, esimerkiksi langattomasti, jolloin on mahdollista seurata etänä järjestelmän toimintaa, saada tietoja siitä, — kuten toimintaraportteja, ja mahdollisesti vaikuttaa järjestelmän toimintaan. Kerätyistä tiedoista voidaan tehdä kirjallinen dokumentti esimerkiksi viranomaisia varten. Ensisijaisesti järjestelmä kuitenkin on suunniteltu toimimaan mahdol- lisimman itsenäisesti ja automaattisesti, jolloin se ei välttämättä vaadi ulkoisia toimenpiteitä.
Tässä esitetään myös siirrettävä kuljetussäiliö, joka käsittää jonkin tässä kuvatun suljetun kuivakäymäläjärjestelmän. Siirrettävä kuljetussäiliö voi olla mikä tahansa soveltuva tavarankuljetussäiliö, jota voidaan siirtää kuljetusvälineellä tai kuljetus- välineestä toiseen ilman sisällön uudelleenlastaamista. Se voi olla kontti, kuten —maantie-, rautatie-, lento- tai merikuljetuksissa käytetty kontti. Kuljetussäiliö, kontti, voi olla valmistettu metallista, esimerkiksi teräksestä tai alumiinista, tai komposiitti- S materiaalista, muovista, puusta tai muusta soveltuvasta materiaalista. Yleisin N konttityyppi on kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) määrittelemä ja S luokittelema ISO-kontti. Se on maailmanlaajuisesti käytetyin ja joukkotuotannosta N 30 — johtuen halpa kuljetusyksikkö. = = Tässä esitetty käymäläjärjestelmä soveltuu erityisen hyvin rakennettavaksi kont- & tiin. Koska erillistä viemäröintiä tai muuta pystysuunnassa tilaa vievää putkistoa ei 0 tarvita, voidaan käymäläjärjestelmä rakentaa yhteen tasoon ja sovittaa konttiin. > 35 — Kontteja voidaan tarjota saataville ja kuljettaa kohteeseen haluttu määrä tarvittavan käymäläkapasiteetin kattamiseksi. Kun kontti on kohteessa, käymälä on valmis käytettäväksi ilman mitään rakennustoimenpiteitä tai vastaavia. Viemä- röintiä ei tarvita, sillä järjestelmästä saadaan ulos hygienisoitua käymäläjätettä jaoleellisesti puhdasta vettä. Konttiin sovitetun kuivakäymäläjärjestelmän kapasi- teetti on suuri. Kontti voidaan kytkeä tarvittaessa ulkoiseen virtalähteeseen, jolloin saadaan virtaa järjestelmän laitteille ja esimerkiksi valaistukseen, mutta järjes- telmä voi olla myös rakennettu sähkön suhteen omavaraiseksi, esimerkiksi se voi — käsittää akkujärjestelmän, joka voi olla esiladattu ja/tai joka voidaan ladata aurinkoenergian, tuulienergian ja/tai järjestelmästä saatavan lämpöenergian avulla. Tällöin järjestelmässä voi olla vastaavasti yksi tai useampi aurinkopaneeli, tuulivoimala tai lämpöenergian avulla toimiva generaattori tai vastaava.
— Tässä esitetään menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi, jossa menetelmässä -tarjotaan käyttöön tässä kuvattu suljettu kuivakäymäläjärjestelmä tai siirrettävä kuljetussäiliö, -kompostoidaan kompostoriin kertynyttä käymäläjätettä riittävä aika käymälä- jätteen hygienisoimiseksi, jolloin saadaan käsiteltyä käymäläjätettä.
Menetelmässä käymäläjätteen käsittelemiseksi saadaan käsiteltyä käymäläjätettä, joka on hygienisoitua. Käsitelty käymäläjäte täyttää standardit EC 1069/2009 ja 142/2011. Eräässä toteutusmuodossa hygienisoitu käymäläjäte siirretään loppu- tuotteen säiliöön. Menetelmä voidaan suorittaa eräprosessina tai jatkuvatoimisena.
— Edullisemmin menetelmä on jatkuvatoiminen. Tämä vähentää tai poistaa tarpeen tehdä järjestelmälle huolto-, tyhjennys- tai muita toimenpiteitä käytön aikana, mikä voisi huonontaa hygieniaa, järjestelmän toimintaa ja/tai aiheuttaa käyttökatkoja. On kuitenkin tarpeen suorittaa ajoittain kyseisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi kompos- tori voi vaatia noin kerran viikossa noin 24 tunnin syöttötauon, jonka lopussa on — hygienisointi.
S Kuivakäymäläjärjestelmä tai sen sisältävä kuljetussäiliö tarjotaan käyttöön halut- N tuun paikkaan, kuten tässä on kuvattu. Järjestelmä rakennetaan esimerkiksi sovel- N tuvaan tilaan rakennuksessa, tai rakennetaan tilat erikseen, esimerkiksi seinät, N 30 — katto ja/tai lattia. Vaihtoehtoisesti yksi tai useampi kuljetussäiliö tuodaan paikalle ja I asetetaan sopivaan paikkaan, esimerkiksi tasaiselle maalle tai muulle soveltuvalle - alustalle. Jos järjestelmä tarvitsee ulkoista virtaa, se kytketään sellaiseen. & Järjestelmän ohjauselektroniikka kytketään tarvittaessa päälle ja järjestelmä on 0 käyttövalmis. Käymäläjärjestelmän käyttäjät tuottavat käymäläjätettä, jonka järjes- > 35 — telmä siirtää mahdollisen esikäsittelyn kautta kompostoriin kompostoitavaksi. Käymäläjätettä kompostoidaan kompostorissa esimerkiksi yli 40 *C lämpötilassa. Eräässä toteutusmuodossa käymäläjätettä kompostoidaan kompostorissa yli 50
*C lämpötilassa, tai yli 55 *C lämpötilassa. Eräässä erityisessä toteutusmuodossa käymäläjätettä kompostoidaan kompostorissa yli 60 *C lämpötilassa, jopa yli 62 *C tai yli 65 *C lämpötilassa, jolloin varmistetaan erityisesti patogeenisten mikrobien eliminointi. Monissa tapauksissa matalampikin lämpötila riittää, kuten mainittu yli 50 °C tai yli 55 °C lämpötila. Useimmat yleisimmät patogeenit kuolevat suhteel- lisen nopeasti lämpötiloissa 50-60 °C, jopa minuuteissa tai tunneissa. Haluttaessa käyttää korkeita lämpötiloja, voi olla tarpeen varmistaa, että itse kompostointi- prosessi toimii mainitussa lämpötilassa. Monet tavanomaiset kompostoivat mik- robit voivat inaktivoitua korkeissa lämpötiloissa, kuten yleisesti komposteissa — toimivat mesofiiliset mikrobit, jolloin voi olla tarpeen lisätä järjestelmään yhtä tai useampaa erilaista termofiilistä mikrobia. Termofiilisellä mikrobilla tarkoitetaan sellaista mikrobia, joka on elinkykyinen ja/tai säilyttää ainakin osan aktiivisuu- destaan, kuten kompostointiaktiivisuudestaan, halutussa lämpötilassa, esimerkiksi 40-70 °C lämpötiloissa. Termofiiliset mikrobit voidaan toimittaa eritytssenä kompos- — tin kiihdytinaineena, joka voi sisältää myös muita ainesosia. Testeissä havaittiin yleensä kompostorin sisälämpötila olevan välillä 40-55 °C ja hygienisoituessa yli 70 *C kahden tunnin ajan. Eräässä menetelmän toteutusmuodossa käymäläjätteeseen lisätään yhtä tai useampaa ainetta, kuten nestettä, esimerkiksi vettä tai virtsaa, tai kuiva-ainetta, kuten kuivikeainetta, ja/tai kompostin käynnistys- tai kiihdytinainetta, esimerkiksi prosessointisäiliöön tai kompostoriin. Eräässä menetelmän toteutusmuodossa käymäläjätteeseen lisätään termofiilistä kiihdytinainetta, esimerkiksi prosessointi- säiliöön tai kompostoriin. Lisääminen voidaan toteuttaa automatisoidusti, jolloin — ohjausyksikkö ohjaa toimilaitetta, joka aikaansaa kiihdytinaineen lisäämisen halut- tuun kohtaan järjestelmässä, kuten prosessointisäiliöön, yhdelle tai useammalle S mainituista kuljettimista, tai kompostoriin, esimerkiksi toimilaitteeseen kytketyn N venttiilin tai vastaavan avulla säiliöstä.
S N 30 — Halutun lämpötilan saavuttamiseen vaikuttaa usea seikka, esimerkiksi käytettävä I mikrobikanta, kompostoitavan materiaalin koostumus, kompostin kosteus ja - vastaavat. Yleisesti ottaen tehokas kompostointiprosessi tuottaa itsessään tarvit- & tavan lämpötilan. Kompostin lämpötila voi yleisesti olla alueella noin 30-70 °C tai < noin 40-70 °C. Kuitenkin haluttaessa tehostaa kompostointia ja aikaansaada > 35 — lopputuotteen tehokas hygienisointi, voidaan pyrkiä pitämään kompostin lämpötila alueella 50-70 °C, 55-70 °C, 60-70 °C, 62-70 °C tai 65-70 °C. Yhtä tai useampaa tässä mainittua toimenpidettä voidaan käyttää pitämään kompostin lämpötila edellä mainitulla alueella.
Hygienisointiin riittävä aika voi riippua olosuhteista, lähtöaineista, lisättävistä aineista ja muista muuttujista.
Riittävä aika voi olla esimerkiksi 2-34 tuntia, kun on käytetty termofiilistä mikrobikantaa.
Jotta komposti toimisi hyvin, siinä täytyy olla sopivassa suhteessa hiiltä, happea, typpeä ja vettä.
Kompostointi on tehokasta kun hiili:typpi-suhde on alueella 10:1— 20:1. Kompostoitava materiaali sisältää käymäläjätettä, mutta koska kompostointi- prosessi vaatii aerobisia olosuhteita, voi olla tarpeen lisätä myös kuivikeainetta tai vastaavaa jotta varmistetaan ilman kiertäminen kauttaaltaan kompostoitavassa — materiaalissa, varsinkin jos materiaali sisältää paljon kosteutta.
Järjestelmään imetty alipaine aikaansaa aktiivisen ilmastuksen, mikä auttaa aerobisten olosuh- teiden ylläpitämistä, ja alipainetta voidaan myös kontrolloida halutun ilmastustason saavuttamiseksi ja/tai ylläpitämiseksi kompostointiprosessin kontrolloimiseksi.
Ilmastointiin tai sen avuksi voidaan käyttää myös mekaanista sekoitusta kompos- — torissa, esimerkiksi pyöriviä lapoja.
Anaerobisia olosuhteita tulee välttää, sillä anaerobisissa olosuhteissa mädätysreaktiot ovat pääasiallisia reaktioita.
Nämä taas aiheuttavat hajuhaittoja ja esimerkiksi metaanipäästöjä.
Kompostiin ei yleensä tarvitse lisätä vettä, sillä hajoamisprosessissa kompos- — toitavasta materiaalista vapautuu vettä ja lämpöä.
Suurin osa vedestä vapautuu höyrynä ja happi käytetään nopeasti prosessissa.
Biomassasta vapautuvan vesi- höyryn määrä on kuitenkin korkea, joten voi olla tarvetta kontrolloida ja säätää pro- sessia.
Veden ja ilman suhteella on suuri merkitys kompostin lämpötilaan, joten haluttaessa ylläpitää korkeaa lämpötilaa voi olla tarve optimoida nämä muuttujat.
Joskus voi olla tarpeen säätää kompostin kosteutta lisäämällä nestettä, kuten kondenssivettä tai muuta vettä.
Erityisesti hygienisointi voi vaatia käynnistyäkseen S riittävän kosteuspitoisuuden.
On myös mahdollista johtaa ainakin osa käymälä- N järjestelmään kertyvästä virtsasta ja/tai muusta nesteestä kompostiin, jolloin myös N se saadaan kompostoitua, tai voidaan vaikuttaa kompostin ja kompostointi- N 30 — prosessin ominaisuuksiin ja suorituskykyyn.
Nesteen lisäämisellä voidaan myös I vaikuttaa lämpötilaan, esimerkiksi nostaa tai laskea sitä nesteen lämpötilasta = riippuen.
Esimerkiksi kompostin lämpötilan laskeminen nesteen avulla voi olla & parempi vaihtoehto kuin ilman avulla, sillä neste ei sisällä vapaata happea, joka 0 kiihdyttäisi kompostointiprosessia ja nostaisi edelleen lämpötilaa.
Kompostin tai > 35 — esiprosessoinnin kosteuteen voidaan vaikuttaa myös lisäämällä kuiva-ainetta, kuten kuivikeainetta.
Kompostin lämpötilaa voidaan säätää myös ilman avulla, esimerkiksi suoraan ilman lämpötilan avulla, jolloin puhaltamalla tai imemällä kompostiin tai sen läpi lämmintä tai kylmää ilmaa voidaan vastaavasti lämmittää tai jäähdyttää kompostia. Ilman virtausta voidaan käyttää myös epäsuorasti säätämään lämpötilaa, sillä suurempi ilman virtaus tehostaa kompostointia ja aikaansaa lämmön nousun, ja vastaavasti ilman virtauksen pienentäminen voi hidastaa prosessia ja laskea lämpötilaa. Ilman virtausta voidaan säätää säätämällä alipainepumppua tai muuta järjestelmässä olevaa ilmapumppua tai puhallinta. Nämä laitteet voivat olla kytketty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, jolloin vasteena yhteen tai useampaan järjestelmästä mitattuun arvoon ohjausyksikkö on järjestetty säätä- mään ilman virtaukseen vaikuttavan laitteen toimintaa, esimerkiksi kytkemään se päälle tai pois, tai säätämään sen nopeutta ja näin vaikuttamaan ilman virtaus- nopeuteen. Kompostorissa voi olla myös yksi tai useampi lämmitin tai jäähdytin, joita voidaan vastaavasti käyttää lämpötilan säätämiseen, ja jotka voivat olla kyt- — ketty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, jolloin vasteena yhteen tai useam- paan järjestelmästä mitattuun arvoon ohjausyksikkö on järjestetty säätämään lämmitintä tai jäähdytintä halutun lämpötilan saamiseksi kompostissa. Vastaavia järjestelyitä voidaan soveltaa samalla tavalla myös prosessointisäiliöön.
— Lisättävä neste voi olla vettä, virtsaa, tai kuljettimen pesunestettä, tai vastaavaa vesipohjaista nestettä. Kuivikeaine voi käsittää kasvipohjaista materiaalia, kuten puuperäistä materiaalia. Kuivikeaine voidaan tarjota esimerkiksi pellettien, lastu- jen, kuorikkeen tai vastaavan muodossa. Näistä voidaan lisätä tarvittava määrä halutun suhteen saamiseksi kompostoitavan materiaalin ja kuivikeaineen välillä.
— Kuivikeainetta voidaan lisätä myös kompostin kosteuspitoisuuden säätämiseksi, jolloin sitä lisätään halutun kosteusprosentin tai kuiva-ainepitoisuuden saavuttami- S seksi. Kuivikeaine voi myös vähentää hajuhaittoja, sitoa typpeä ja/tai fosforia, ja se N voi kiihdyttää kompostia, joten sitä voidaan lisätä myös näiden ominaisuuksien N aikaansaamiseksi.
N 30 I Eräässä menetelmän toteutusmuodossa erotettu virtsa käsitellään siinä olevien, = esimerkiksi liuenneiden tai suspendoituneiden, aineiden erottamiseksi, käytännös- & sä vedestä. Erotetut aineet voidaan ottaa talteen ja/tai johtaa muualle, esimerkiksi 0 lopputuotteen säiliöön. Virtsa voidaan käsitellä esimerkiksi siten, että ainakin osa > 35 — liuenneista aineista saostuu, esimerkiksi lisäämällä yhtä tai useampaa saostavaa ainetta tai säätämällä lämpötilaa. Virtsassa olevia aineita, kuten saostettuja ja/tai suspendoituneita, voidaan erottaa esimeriksi suodattamalla. Virtsa voidaan myös kierrättää jäähdytysjärjestelmän tai lämmitysjärjestelmän kautta. Tällainen järjes-
telmä voi olla erillinen laite, joka voi olla sähkötoiminen. Virtsa voidaan lämmittää myös johtamalla se kompostorin läpi, esimerkiksi kompostorissa olevien yhden tai useamman putken kautta, jolloin kompostin suhteellisen korkea lämpötila riittää lämmittämään virtsaa. Myös muuta nestettä voidaan lämmittää samalla periaat- teessa, esimerkiksi vettä, kuten käymälän pesuvettä. Eräässä esimerkissä kom- postori käsittää siten yhden tai useamman lämpöä johtavan putken ja/tai lämmönvaihtimen, jotka on yhdistetty putkistoon, jonka kautta ulkoinen neste on järjestetty kulkemaan. Tällöin ei tarvita erillisiä lämmittimiä nesteiden lämmittä- miseen, ja säästetään energiaa. Nestettä voidaan kierrättää samalla periaatteella — kompostorin läpi ja käyttää käymälätilojen lämmittämiseen. Järjestelmässä tarvittavat nestekierrot voidaan järjestää yhden tai useamman pumpun, kuten kiertovesipumpun, avulla, joka voi olla sähkökäyttöinen. Yksi tai useampi pumppu voi olla liitetty yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, joka on — järjestetty ohjaamaan pumppuja, esimerkiksi vasteena yhteen tai useampaan järjestelmästä mitattuun arvoon ja/tai ennalta ohjelmoituun toimintaan. Eräässä menetelmän toteutusmuodossa kompostorista otetaan talteen lämpöä ja/tai yhtä tai useampaa ainetta, kuten yhtä tai useampaa orgaanista tai epäorgaa- nista yhdistettä. Lämpö voidaan ottaa talteen kompostorista, kuten edellä on kuvattu, tai se voidaan ottaa talteen järjestelmän muusta kohdasta, kuten pro- sessointisäiliöstä tai järjestelmässä virtaavasta ilmasta. Lämpö voidaan ottaa talteen lämmönvaihtimella, ja se voidaan siirtää nesteeseen, tai se voidaan ottaa talteen lämpimänä tai lämmitettynä ilmana. Esimerkiksi saatua nestettä voidaan — käyttää lämmittämään järjestelmän jotain osaa tai ilmaa. Lämpö voidaan käyttää käymälätilojen lämmittämiseen esimerkiksi puhaltamalla lämmitettyä ilmaa, tai S kierrättämällä lämmitettyä vettä yhden tai useamman lämmönvaihtimen, kuten N lämmityspatterin, kautta.
S N 30 Talteenotettavat aineet voivat olla esimerkiksi fosforia, typpeä ja/tai kaliumia I sisältäviä orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä, kuten typen, fosforin tai kaliumin - erilaisia yhdisteitä. 3 < Eräässä menetelmän toteutusmuodossa > 35 — -havaitaan yksi tai useampia järjestelmän ominaisuuksia, kuten lämpötila, pH, hiilidioksidipitoisuus ja/tai kosteuspitoisuus, yhdestä tai useammasta järjestelmän kohdasta, ja
-vasteena havaittuihin ominaisuuksiin suoritetaan järjestelmän vähintään yhdessä kohdassa toimenpiteitä, jotka vaikuttavat järjestelmän lämpötilaan, pH:hon, kom- postoitavan materiaalin lämpötilaan ja/tai kosteuteen, käymäläjätteen etenemis- nopeuteen järjestelmässä, ja/tai nesteen tai kuiva-aineen annosteluun.
Toimen- pide voi vaikuttaa havaittuun ominaisuuteen ja/tai Muuhun ominaisuuteen.
Esimerkit Eräässä esimerkissä (kuviot 1a ja 1b) suljettu kuivakäymäläjärjestelmä on — toteutettu BM30-konttiin 30, jonka ulkomitat ovat 9,120 m x 2,435 m x 2,591 m.
Kontti on jaettu käymäläosastoon 3) ja käymäläjätteen prosessointiosastoon 34, jotka on erotettu toisistaan seinällä.
Käymäläosasto on edelleen jaettu kahteen osaan, miesten 35 ja naisten 36 käymälöihin, jotka on erotettu toisistaan seinällä.
Naisten osastolla on viisi kuivakäymäläistuinta 10 ja miesten osastolla on kolme — kuivakäymäläistuinta 10 ja kolme pisuaaria 12. Käymäläistuimet ovat kukin omas- sa ovellisessa kopissaan, joissa on katossa oleva ilmanottoaukko, jotka on yhdistetty putkilla keskellä kontin kattoa olevaan ilmanottoaukkoon, ja pisuaarit on erotettu toisistaan seinillä.
Kummallakin osastolla on käsienpesuallas 11, 13, joihin vesi voidaan tuoda katolla olevasta vesisäiliöstä.
Kuivakäymäläistuimet on toteu- — tettu kahden ensimmäisen vaiheen kuljettimen 14a, 14b päälle, jotka kuljettimet on järjestetty käynnistymään silloin, kun niihin yhdistettyä kuivakäymäläistuinta käyte- tään.
Kuljettimet 14a ja 14b ovat 9 ja 2 metriä pitkiä halkaisijaltaan 125 mm spiraalikuljettimia, ja ne on koteloitu 200 x 200 mm U-muotoisiin koteloihin, jotka on tiivistetty istuimiin 10, kuten kuviossa 2c on kaavamaisesti esitetty.
Käymälä- jatteet ensimmäisen vaiheen kuljettimista 14a, 14b kulkeutuvat 3 metriä pitkälle toisen vaiheen kuljettimelle 15, joka on kohtisuorassa ensimmäisen vaiheen kuljet- S timeen nähden.
Toisen vaiheen kuljettimelta 15 jätteet siirtyvät seinän taakse N käymäläjätteen prosessointiosastolle 34. Prosessointiosastolla on lattialle sijoitettu S Green Good -pikakompostori 20, lopputuotteen säiliö 22 sekä kompostorin päälle N 30 — sijoitettu esiprosessointisäiliö 18. Jätteet siirtyvät esiprosessointisäiliön päälle noin I 45 asteen kulmassa toimivan 3,5 metrin kuljettimen 16 (vaakaetenemä noin 1,5 = metriä) ja vaakatasossa toimivan kuljettimen 17 avulla (noin 1,5 metriä). 3 < Jätteet siirretään esiprosessointisäiliöön 18 sen yläpuolella olevan aukon ja suppi- > 35 lon kautta.
Esiprosessointisäiliöstä 18 jätteet siirtyvät painovoiman avulla alla olevaan kompostoriin 20. Kompostorista 20 kompostoitu käymäläjäte siirtyy loppu- tuotteena 1 metrin mittaisen poistokuljettimen 19 avulla varastoastiaan 22, joka onkontin 30 avattavan takaseinän ovien 36, 38 vieressä ja tyhjennettävissä sitä kautta. Miesten käymäläosaston 35 pisuaarien 12 ja naisten käymäläosaston 36 käsien- — pesualtaan 13 poistoaukot on kytketty putkeen 23, ja miesten käsienpesualtaan 11 poistoaukko vastaavasti toiseen putkeen 25. Putket kulkevat prosessointiosastolle 34, jossa ne yhdistyvät ja johtavat virtsankeräyssäiliöön 24. Prosessin sisäänajo Alkuanalyysejä ja koeajoja suoritettiin järjestelmän säätämiseksi kuhunkin jätetyyppiin sopivaksi. Kompostointiprosessi Varsinainen kompostointi tapahtui automatisoidussa Green Good -pikakompos- torissa. Kompostorin olosuhteet on optimoitu, jolloin luonnollinen kompostointi- prosessi saatiin aikaan noin 24 tunnissa. Lopuksi massa hygienisoitiin EU-stan- dardin EC 1069/2009 mukaisesti. Kompostoinnissa oli mukana maaperästä — eristettävissä olevia mikrobeja, joiden hajotusominaisuudet maksimoitiin sopivalla lämpötilalla ja mekaanisella ilmastuksella, joka toteutettiin pyörivillä lavoilla. Kompostoitumisprosessin etenemistä voitiin seurata kompostoriin asennettujen mittalaitteiden avulla, jolloin mitattiin mm. lämpötilaa, pH:ta, hiilidioksidipitoisuutta ja/tai kosteuspitoisuutta. Mitattujen muuttujien avulla tiedettiin, kuinka prosessi — etenee ja saavuttaako se esimerkiksi riittävän hygienisointilämpötilan ja -ajan. S Kompostorin tyhjennys on automatisoitu. Kompostointilavat tai vaihtoehtoisesti N ruuvi työntävät syntyneen hygienisoidun massan tyhjennysluukusta lopputuotteen N säiliöön tai vaihtoehtoisesti suoraan suursäkkeihin tai lavalle. Massa ei missään N 30 — vaiheessa pääse virtaamaan prosessissa väärään suuntaan, sillä kuljetuksesta I vastaava mekanismi toimii vain yhteen suuntaan ja fyysisesti prosessin alku- ja = loppupiste sijaitsevat eri tiloissa. 3 co
N

Claims (18)

Patenttivaatimukset
1. Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä, joka käsittää -kaksi tai useampia kuivakäymäläyksiköitä (10), -ainakin yhden koteloidun käymäläjätteen kuljettimen (14, 14a, 14b), joka on tiivistetysti yhdistetty kuivakäymäläyksiköihin (10), -kompostorin (20), jossa on sisääntulo ja ulostulo, joka sisääntulo on tiivistetysti yhdistetty ainakin yhteen käymäläjätteen kuljettimeen (14, 14a, 14b, 15, 16, 17) ja joka kompostori on järjestetty vastaanottamaan kuivakäymäläjäte mainitulta aina- — kin yhdeltä kuljettimelta, jossa kompostorissa on yksi tai useampi anturi, kuten sähköinen anturi, kompostin lämpötilan havaitsemiseksi yhdistettynä yhteen tai useampaan ohjausyksikköön, ja välineet lämpötilan kontrolloimiseksi, kuten yksi tai useampi lämmitin tai jäähdytin, kytkettynä yhteen tai useampaan ohjaus- yksikköön, jolloin vasteena yhteen tai useampaan järjestelmästä mitattuun arvoon — ohjausyksikkö on järjestetty säätämään välineitä lämpötilan kontrolloimiseksi halutun lämpötilan saamiseksi kompostissa halutun käsittelyajan ajaksi, ja -valinnaisesti lopputuotteen säiliön (22), joka voi olla tiivistetysti yhdistetty kompostorin (20) ulostuloon.
2. Patenttivaatimuksen 1 kuivakäymäläjärjestelmä, tunnettu siitä, että kompostori on järjestetty kompostoimaan kompostoriin kertynyttä käymäläjätettä yli 40 °C, kuten yli 50 °C, tai yli 55 °C tai yli 60 °C lämpötilassa riittävä aika käymäläjätteen hygienisoimiseksi.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 kuivakäymäläjärjestelmä, tunnettu siitä, että kompostori on järjestetty kompostoimaan kompostoriin kertynyttä käymälä- S jätettä yli 70 *C lämpötilassa kahden tunnin ajan käymäläjätteen hygieni- S soimiseksi.
S N 30 4. Jonkin — edeltävän — patenttivaatimuksen — kuivakäymäläjärjestelmä, I tunnettu siitä, että käymäläjätteen käsittely on järjestetty suoritettavaksi erä- - prosessina.
3 < 5. Jonkin — edeltävän — patenttivaatimuksen — kuivakäymäläjärjestelmä, > 35 — tunnettu siitä, että käymäläjätteen kuljetin (14, 14a, 14b, 15, 16, 17) on asennettu vaakatasoon tai oleellisesti vaakatasoon, ja edullisesti valittu ruuvikuljettimesta, kuten spiraalikuljettimesta, tärykuljettimesta, hihnakuljettimesta ja kolakuljetti- mesta.
6. Jonkin — edeltävän — patenttivaatimuksen — kuivakäymäläjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää ennen kompostoria prosessointisäiliön (18), jossa on sisääntulo ja ulostulo, joka ulostulo on tiivistetysti yhdistetty kompostoriin (20), ja jossa on välineet käymäläjätteen esikäsittelemiseksi, kuten yksi tai useampi — sekoitin, välineet yhden tai useamman aineen, kuten nesteen ja/tai kuiva-aineen, lisäämiseksi ja/tai välineet lämpötilan kontrolloimiseksi.
7. Jonkin — edeltävän — patenttivaatimuksen — kuivakäymäläjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet alipaineen muodostamiseksi järjestelmään, — kuten alipainepumpun.
8. Jonkin — edeltävän — patenttivaatimuksen — kuivakäymäläjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (48) virtsan erottamiseksi ulosteesta, kuten kuivakäymäläyksikössä tai käymäläjätteen kuljettimessa, ja putkiston virtsan johta- — miseksi erilleen, kuten säiliöön, esimerkiksi virtsan keräyssäiliöön ja/tai käsit- telysäiliöön.
9. Jonkin — edeltävän — patenttivaatimuksen — kuivakäymäläjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet lämmön ja/tai yhden tai useamman aineen — talteenottamiseksi kompostorista, joka aine voi olla yksi tai useampi neste, kiinteä aine ja/tai kaasu, esimerkiksi vesi, yksi tai useampi ravinne, yksi tai useampi orgaaninen aine, tai mikrobit.
10. Siirrettävä kuljetussäiliö (30), kuten kontti, joka käsittää jonkin — edellisen patenttivaatimuksen suljetun kuivakäymäläjärjestelmän. S
11. Menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi, jossa menetelmässä N -tarjotaan käyttöön jonkin patenttivaatimuksen 1-9 suljettu kuivakäymäläjärjes- N telmä tai patenttivaatimuksen 10 siirrettävä kuljetussäiliö, N 30 -kompostoidaan kompostoriin kertynyttä käymäläjätettä, edullisesti yli 40 °C, kuten I yli 50 °C, tai yli 55 °C tai yli 60 °C lämpötilassa, riittävä aika käymäläjätteen = hygienisoimiseksi, jolloin saadaan käsiteltyä käymäläjätettä, & -ja valinnaisesti siirretään hygienisoitu käymäläjäte lopputuotteen säiliöön.
LO 00 > 35
12. Patenttivaatimuksen 11 menetelmä, tunnettu siitä, että kompos- toidaan kompostoriin kertynyttä käymäläjätettä yli 70 °C lämpötilassa kahden tunnin ajan käymäläjätteen hygienisoimiseksi.
13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 menetelmä, tunnettu siitä, että se suoritetaan eräprosessina.
14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 menetelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään järjestetään alipaine.
15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 menetelmä, tunnettu siitä, että käymäläjätteeseen lisätään yhtä tai useampaa ainetta, kuten nestettä tai kuiva- ainetta, kuten kuivikeainetta ja/tai kiihdytinainetta, kuten termofiilistä kiihdytin- — ainetta, esimerkiksi prosessointisäiliöön tai kompostoriin.
16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-15 menetelmä, tunnettu siitä, että erotettu virtsa käsitellään siinä olevien aineiden erottamiseksi.
—17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 menetelmä, tunnettu siitä, että kompostorista otetaan talteen lämpöä ja/tai yhtä tai useampaa orgaanista tai epäorgaanista yhdistettä.
18. Jonkin patenttivaatimuksen 11—17 menetelmä, tunnettu siitä, että -havaitaan yksi tai useampia järjestelmän ominaisuuksia, kuten lämpötila, pH, hiilidioksidipitoisuus ja/tai kosteuspitoisuus, yhdestä tai useammasta järjestelmän kohdasta, ja -vasteena havaittuihin ominaisuuksiin suoritetaan järjestelmän vähintään yhdessä kohdassa toimenpiteitä, jotka vaikuttavat järjestelmän lämpötilaan, pH:hon, —kompostoitavan materiaalin lämpötilaan ja/tai kosteuteen, käymäläjätteen etene- misnopeuteen järjestelmässä, ja/tai nesteen tai kuiva-aineen annosteluun.
O
N
O
N
K <Q
N
N
I Ao a 00
O
O
LO 00
O
N
FI20185068A 2018-01-24 2018-01-24 Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi FI128612B (fi)

Priority Applications (3)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20185068A FI128612B (fi) 2018-01-24 2018-01-24 Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi
EP19743135.6A EP3742949A4 (en) 2018-01-24 2019-01-24 CLOSED DRY TOILET SYSTEM AND METHOD FOR TREATMENT OF TOILET WASTE
PCT/FI2019/050055 WO2019145608A1 (en) 2018-01-24 2019-01-24 Closed dry toilet system, and method for processing toilet waste

Applications Claiming Priority (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20185068A FI128612B (fi) 2018-01-24 2018-01-24 Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI20185068A1 FI20185068A1 (fi) 2019-07-25
FI128612B true FI128612B (fi) 2020-08-31

Family

ID=67394850

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20185068A FI128612B (fi) 2018-01-24 2018-01-24 Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi

Country Status (3)

Country Link
EP (1) EP3742949A4 (fi)
FI (1) FI128612B (fi)
WO (1) WO2019145608A1 (fi)

Families Citing this family (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CN111395479A (zh) * 2020-03-24 2020-07-10 农业农村部规划设计研究院 一种移动式防冻除臭节水堆肥一体化生态厕所

Family Cites Families (11)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS6060826A (ja) * 1983-09-13 1985-04-08 生貝　昇 トイレット構造
JPS63315015A (ja) * 1987-06-18 1988-12-22 有限会社　シグナス工業 トイレの堆肥化装置
US5285534A (en) * 1992-09-28 1994-02-15 Criss Jeremy F Recycling device
SE515854C2 (sv) * 2000-09-01 2001-10-22 Bertil Oestbo Toaletthus
CN1274919C (zh) 2003-01-13 2006-09-13 童铭棻 一种排泄物的处理方法以及使用该方法的环保马桶
CN202238870U (zh) * 2011-10-18 2012-05-30 广州奥克林餐厨降解设备有限公司 一种有机废弃物降解设备
CH706493A2 (fr) * 2012-05-09 2013-11-15 Fachhochschule Nordwestschweiz Hochschule Fuer Life Science Toilette à incinérateur solaire.
KR101346375B1 (ko) 2012-09-04 2014-01-02 정철민 화장실 배설물처리장치
DE102012020266A1 (de) * 2012-10-17 2014-04-17 Philipp Dimitriou Dezentrales Verfahren zur Behandlung von Haushaltsabwässern und Bioabfällen.
US20150067956A1 (en) * 2013-09-12 2015-03-12 Ecodomeo Composting toilet assembly
WO2015106367A1 (zh) * 2014-01-17 2015-07-23 北京旭日清风科技有限公司 一种免冲水厕所及粪便原地处理方法

Also Published As

Publication number Publication date
EP3742949A4 (en) 2021-10-20
WO2019145608A1 (en) 2019-08-01
FI20185068A1 (fi) 2019-07-25
EP3742949A1 (en) 2020-12-02

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CN1471409B (zh) 淤浆分离和沼气生产的方案
US4174371A (en) Integrated solar heated resource transformation system
CN108360631B (zh) 一种生态环保厕所的智慧控制系统
CN102617204A (zh) 一种高效智能的好氧发酵反应系统及方法
CN202558745U (zh) 一种高效智能的好氧发酵反应系统
CN108442478B (zh) 一种基于粪便源分离的营养物质原位回收生态厕所装置
WO2014208991A1 (ko) 메탄가스 발생용 정화조
CN108756302A (zh) 一种排放达标的太阳能生态厕所
US20150067956A1 (en) Composting toilet assembly
US4608175A (en) Integral waste disposal system
CN109779324A (zh) 一种光伏强化堆肥无水厕所及堆肥方法
CN108840725A (zh) 一种有机垃圾资源化处理设备
FI128612B (fi) Suljettu kuivakäymäläjärjestelmä ja menetelmä käymäläjätteen käsittelemiseksi
CN208791508U (zh) 一种有机垃圾资源化处理设备
CN108328849A (zh) 一种集成化生活污水收集及处理方法及系统
CN206751620U (zh) 一种集成化生活污水收集及处理系统
KR100537150B1 (ko) 아파트 내 음식물쓰레기 공동처리설비
JP4114169B2 (ja) 乾式撹拌連続型メタンガス発酵方法及びその装置
CN113622489B (zh) 一种防冻的清洁型源分离厕所
CN216764740U (zh) 一种50kg级小型分布式易腐垃圾就地处理设备
CN216273845U (zh) 一种有机废弃物资源化集成装置
CN216764741U (zh) 一种100kg级小型分布式易腐垃圾就地处理设备
CN2579322Y (zh) 组合式、免水冲生物厕所
RU2136639C1 (ru) Способ обработки отходов, устройство для его реализации и контейнер для отходов
CN109095959B (zh) 阳光堆肥房的无动力补气系统

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 128612

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B