FI127846B - Ilmavirran ohjaussuutin ja tuloilmalaite - Google Patents

Abstract

Ilmavirran ohjaussuuttimessa (122) on ensimmäinen virtausreikä (124) ja suuntauselin (130) ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran ohjaamiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan (F). Ohjaussuuttimessa on lisäksi ainakin yksi toinen virtausreikä (140), joka on järjestetty ohjaamaan sen läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan (S). Toisten virtausreikien läpi virtaava risteävä ilmavirtaus kääntää ensimmäisen virtausreiän läpi virtaavaa ilmavirtausta. Edullisesti ensimmäisen virtausreiän poikkileikkausala on olennaisesti suurempi kuin toisten virtausreikien poikkileikkausala. Toiset virtausreiät voi olla järjestetty reikäryhmäksi ensimmäisen virtausreiän läheisyyteen siten, että vain osa toisista virtausrei’istä on järjestetty ohjaamaan niiden läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan. Toisten virtausreikien yhteydessä voi olla suuntausväline, kuten ohjausputki, toisten virtausreikien läpi johdettavan ilmavirran suuntaamista varten.

Description

Keksinnön kohteena ilmavirran ohjaussuutin, jossa on ensimmäinen virtausreikä ja suuntauselin ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran ohjaamiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan. Keksinnön kohteena on lisäksi tuloilmalaite, jossa 5 on kotelo, jossa kotelossa on tuloyhde tuloilmakanavaan liittämistä varten ja seinämä, jossa seinämässä on ainakin yksi ensimmäinen virtausreikä, suuntauselin ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran ohjaamiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan ja joukko toisia virtausreikiä.

Suurien ja korkeiden tilojen ilmanvaihtojärjestelmissä käytetään tuloilman sisään10 johtamisessa usein huonetilan kattoon asennettuja pitkäomaisia tuloilmalaitteita, joiden seinämässä on ilman virtausaukkoja olennaisesti koko tuloilmalaitteen pituudella. Osa ilman virtausaukoista voi olla varustettu ohjaussuuttimella, jolla ohjataan tuloilman virtaus haluttuun suuntaan ja sekoitetaan tuloilmavirtaus huoneilmaan. Lisäksi tuloilmalaitteen seinämässä voi olla tiheästi revitettyjä alueita, joissa 15 on joukko pienikokoisia ilman läpivirtausreikiä. Näiden revitettyjen alueiden tarkoituksena on tarjota tuloilmalle mahdollisimman suuri ilman virtausreitti tuloilmalaitteen seinämän läpi.

Häiritsevän vedon tunteen vähentämiseksi ja tehokkaan huoneilmaan sekoittumisen aikaansaamiseksi sisäänvirtaava raitis tuloilma käännetään ohjaussuuttimien 20 avulla usein lähes vaakasuoraan suuntaan, jolloin tuloilma virtaa olennaisesti tuloilmalaitteen seinämän ulkopintaa pitkin. Tuloilmassa ja huonetilan ilmassa olevat epäpuhtaudet kulkeutuvat tällöin tuloilmavirtauksen mukana ja tarttuvat kiinni paksuksi kerrokseksi tuloilmalaitteen seinämään ohjaussuuttimen ympärille. Kiinnitarttuneen lian poistaminen tuloilmalaitteen pinnalta vaatii ylimääräisiä siivouskertoja, 25 mistä syntyy kustannuksia.

Julkaisussa Fl 117727 on kuvattu tuloilmapalkki, jonka seinämässä on olennaisesti koko seinämän pituinen pieniä reikiä käsittävä revitetty kaista. Kaistan molemmilla reunoilla on seinämäosuudet, joissa on rivissä joukko virtausaukkoja, jotka on varustettu suunnattavilla ohjaussuuttimilla. Reikien ja virtausaukkojen koko ja lu30 kumäärä on mitoitettu siten, että suurin osa sisäänvirtaavasta tuloilmasta virtaa revitettyjen kaistojen pienten reikien läpi. Ohjaussuuttimen kautta virtaavalla vähäisellä ilmavirtauksella pyritään ohjaamaan revitettyjen alueiden kautta virtaavaa tuloilmaa haluttuun suuntaan.

20155122 prh 23 -02- 2015

Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin ilmavirran ohjaussuutin ja tuloilmalaite, joilla voidaan vähentää tunnettuihin tuloilmalaitteisiin liittyviä puutteita.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan ohjaussuuttimella ja tuloilmalaitteella, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Kek5 sinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on ilmavirran ohjaussuutin, jossa on ensimmäinen virtausreikä ja suuntauselin ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran ohjaamiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan. Suuntauselimen avulla ohjaussuuttimen 10 läpi virtaavan ilman virtaussuuntaa voidaan kääntää jopa 90 astetta. Ohjaussuuttimella voidaan kääntää ilman virtaussuuntaa myös vähemmän kuin 90 astetta, esimerkiksi 45-60 astetta tai 60-75 astetta. Ohjaussuuttimessa on lisäksi ainakin yksi toinen virtausreikä, joka on järjestetty ohjaamaan sen läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan. Ensim15 mäinen virtausreikä ja toiset virtausreiät ovat siis kaikki samassa ohjausuuttimessa. Toisten virtausreikien läpi virtaava risteävä ilmavirtaus, ns. sekundäärivirtaus, kääntää ensimmäisen virtausreiän läpi virtaavaa ilmavirtausta, ns. primäärivirtausta, sekundäärivirtauksen suuntaan. Kokonaisvirtauksen jakaantumiseen primäärivirtauksen ja sekundäärivirtausten välillä voidaan vaikuttaa virtausreikien poikki20 leikkausalojen valinnalla. Edullisesti ensimmäisellä virtausreiällä on ensimmäinen poikkileikkausala ja toisella/toisilla virtausreiällä/rei’illä on toinen poikkileikkausala, joka toinen poikkileikkausala on olennaisesti pienempi kuin ensimmäinen poikkileikkausala. Tällöin ensimmäisen virtausreiän kautta pääsee virtaamaan olennaisesti suurempi ilmamäärä kuin toisen virtausreiän kautta.

Keksinnön mukaisen ilmavirran ohjaussuuttimen eräs edullinen suoritusmuoto käsittää joukon toisia virtausreikiä, jotka toiset virtausreiät on järjestetty reikäryhmäksi ensimmäisen virtausreiän läheisyyteen siten, että ainakin osa toisista virtausrei’istä on järjestetty ohjaamaan niiden läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan. Tässä suoritusmuodossa 30 on siis useita toisia virtausreikiä. Kaikkien toisten virtausreikien läpi virtaavat ilmavirrat eivät välttämättä risteä ensimmäisen virtausreiän läpi virtaavan ilmavirran kanssa. Toiset virtausreiät voi olla järjestetty ympyrän kaaren muotoisiksi, ensimmäiset virtausreiät osittain tai kokonaan ympäröiviksi reikäryhmiksi. Edullisesti niiden toisten virtausreikien, jotka on järjestetty ohjaamaan ilmavirtaa ensimmäisen 35 virtaussuunnan kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan, yhteenlaskettu poikkileikkausala on pienempi kuin ensimmäisen virtausreiän poikkileikkausala.

20155122 prh 23 -02- 2015

Keksinnön mukaisen ilmavirran ohjaussuuttimen eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa mainittu suuntauselin ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran ohjaamiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan käsittää ainakin yhden ensimmäisen virtausreiän yhteyteen järjestetyn ohjauspinnan. Ohjauspinta voi olla 5 suora tai kaareva, tasainen tai kourumainen pinta. Ohjauspinta voi olla osa putkimaista rakennetta.

Keksinnön mukaisen ilmavirran ohjaussuuttimen eräässä kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa toisten virtausreikien yhteydessä on suuntausväline toisten virtausreikien läpi johdettavan ilmavirran suuntaamista varten. Edullisesti mainittu 10 suuntausväline käsittää toisen virtausreiän jatkeeksi järjestetyn ohjausputken.

Toisten virtausreikien läpi vihaavan sekundäärivirtauksen ohjaaminen haluttuun toiseen virtaussuuntaan tapahtuu siis suuntausvälineen avulla. Koska ensimmäisen virtausreiän läpi vihaavan primäärivihauksen ja toisten virtausreikien läpi virtaavien sekundäärivirtausten ohjaaminen tapahtuu eri osilla, voidaan virtauksia 15 ohjata haluttuihin suuntiin toisistaan riippumattomasti.

Keksinnön mukaisen ilmavirran ohjaussuuttimen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa on kansi, jossa on ensimmäinen pinta ja toinen pinta ja johon kanteen ensimmäinen virtausreikä ja toiset virtausreiät on järjestetty. Edullisesti kannen ensimmäinen pinta on olennaisesti tasainen ja mainitut suuntauselimet ja 20 suuntausvälineet on järjestetty kannen toiselle pinnalle. Ohjaussuutin on tarkoitettu kiinnitettäväksi tuloilmalaitteeseen siten, että kannen ensimmäinen pinta on näkyviin jäävä pinta. Kannen toinen pinta asettuu tuloiImalaitetta vasten ja jää näin näkymättömiin. Sijoittamalla kaikki ilmavirtausten suuntaukseen tarvittavat osat kannen toiselle pinnalle voidaan ohjaussuuttimen ensimmäinen pinta tehdä tasaiseksi, 25 helposti puhdistettavaksi pinnaksi.

Keksinnön mukaisen ilmavirran ohjaussuuttimen vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa on tartuntaelimet tuloilmalaitteen seinämässä olevaan virtausaukkoon kiinnittymistä varten. Edullisesti tartuntaelimet käsittävät jatkuvan tai paloittain jatkuvan uran, johon virtausaukon vapaa reuna on sovitettavissa. Tartuntaelin30 ten ansiosta ohjaussuutin voidaan kiinnittää paikoilleen tuloilmalaitteeseen ilman erillisiä kiinnityselimiä.

Keksinnön kohteena olevassa tuloilmalaitteessa on kotelo, jossa on tuloyhde tuloilmakanavaan liittämistä vahen ja seinämä, jossa on ainakin yksi ensimmäinen virtausreikä. Tuloilmalaitteen kotelo voidaan muotoilla halutulla tavalla. Kotelo voi 35 olla muodoltaan esimerkiksi pitkänomainen laatikkomainen tai lieriömäinen osa.

20155122 prh 23 -02- 2015

Tuloilmalaitteessa on lisäksi suuntauselin ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran ohjaamiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan ja joukko toisia virtausreikiä. Suuntauselimellä voidaan kääntää ensimmäisestä virtausreiästä purkautuvan ilmavirtauksen virtaussuuntaa kohti kotelon seinämän tangentin suuntaa.

Toiset virtausreiät on järjestetty reikäryhmiksi ensimmäisten virtausreikien läheisyyteen siten, että ainakin osa kunkin ensimmäisen virtausreiän läheisyydessä olevan reikäryhmän toisista virtausrei’istä on järjestetty ohjaamaan niiden läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan. Toisten virtausreikien läpi virtaava risteävä ilmavirtaus, kääntää ensim10 mäisen virtausreiän läpi vihaavaa ilmavirtauksen suuntaa kotelon seinämästä ulospäin.

Keksinnön mukaisen tuloilmalaitteen eräässä edullisessa suoritusmuodossa mainitut toiset virtausreiät on muodostettu kotelon seinämään.

Keksinnön mukaisen tuloilmalaitteen eräässä toisessa edullisessa suoritusmuo15 dossa kotelon seinämässä on ainakin yksi virtausaukko, jossa on ilmavirran ohjaussuutin ja mainitut ensimmäiset virtausreiät ja toiset virtausreiät on järjestetty mainittuihin ohjausuuttimiin.

Keksinnön etuna on, että se estää ilmassa leijuvien epäpuhtauksien kertymisen ja tarttumisen paksuiksi kerrostumiksi tuloilmalaitteen seinämän ulkopintaan tai tu20 loilmalaitteen lähellä oleville huonetilan katto- ja seinäpinnoille. Keksintö vähentää siten tuloilmalaitteiden puhdistustarvetta ja parantaa huonetilan hygieniatasoa. Koska tuloilmalaitteet sijaitsevat huonetilassa yleensä hankalasti luoksepäästävissä paikoissa huonetilan katon läheisyydessä, puhdistustarpeen pieneneminen alentaa merkittävästi siivouskuluja.

Lisäksi keksinnön etuna on, että se parantaa ja nopeuttaa ohjaussuuttimen kautta vihaavan raittiin tuloilman sekoittumista huonetilan ilmaan, jolloin ns. hajotuskuvien pituus lyhenee ja sekoitussuhde paranee. Raittiin tuloilmavirran nopea sekoittuminen tasaa huoneilman lämpötilaeroja, mikä pienentää merkittävästi vedontunnetta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1a esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista ilmavirran ohjaussuutinta päältä kuvattuna,

20155122 prh 23 -02- 2015 kuva 1b esittää kuvan 1a esittämää ohjaussuutinta poikkileikkauskuvana, kuvat 2a esittää esimerkinomaisesti erästä ilmavirran ohjaussuuttimen edullista suoritusmuotoa yläviistosta kuvattuna, kuva 2b esittää esimerkinomaisesti kuvan 2a esittämää ohjaussuuttimen suori5 tusmuotoa alaviistosta kuvattuna, kuva 3 esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista tuloilmalaitetta yläviistosta kuvattuna.

Kuvissa 1a ja 1b on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen tuloilmalaitteen ohjaussuutin 22 ja osa ohjausuutinta ympäröivästä tuloilmalaitteen ko10 telon seinämästä 14. Kuva 1a esittää ohjausuutinta ja seinämän osaa päältä kuvattuna ja kuva 1b poikkileikkauskuvana leikkaustasosta A-A halkileikattuna. Seuraavassa molempia kuvia selostetaan samanaikaisesti.

Ohjausuutin 22 on järjestetty tuloilmalaitteen kotelon seinämässä 14 olevaan pyöreään virtausaukkoon 20. Ohjausuuttimessa on pyöreä kansi 44, jonka reunassa 15 on ympärikiertävä kaulus 26. Kauluksen uloimmassa reunapinnassa on ympärikiertävä ura 28, johon virtausaukon 20 vapaa reuna 18 on sovitettu. Uran leveys on olennaisesti yhtä suuri kuin seinämän 14 paksuus, joten ohjaussuutin pysyy paikoillaan ensimmäisessä virtausreiässä uran sivuseinien ja virtausreiän vapaan reunan välisen puristusvoiman vaikutuksesta. Ohjaussuutin on valmistettu jostain 20 sopivasta muovattavasta materiaalista, kuten muovista, kumista tai silikonista.

Ohjaussuuttimen 22 kannen 44 keskellä on kupumainen ohjauspinta 30, joka rajoittuu reunoistaan kanteen 44. Ohjauspinnan yhdellä reunalla on avoin ensimmäinen virtausreikä 24, jonka läpi ilma pääsee virtaamaan ulos kotelosta. Ensimmäinen virtausreikä avautuu olennaisesti virtausreiän edessä olevan kannen osan 25 tason suuntaan. Ohjaussuuttimen kaareva ohjauspinta ja ensimmäisen virtausreiän 24 avautumissuunta pakottaa ohjaussuuttimen läpi virtaavan ilmavirran kääntymään ensimmäiseen virtaussuuntaan F, joka voi olla lähes kannen 44 tason suuntainen tai ainakin poikkeaa olennaisesti kanteen ja kotelon seinämään 14 nähden kohtisuorasta suunnasta. Ohjaussuuttimen ensimmäisen virtausreiän 24 30 läpi virtaavasta ilmavirtauksesta käytetään jatkossa nimitystä primäärivirtaus.

Pyöreään virtausaukkoon 20 paikoilleen asennettua ohjaussuutinta voidaan kiertää kannen normaalin suuntaisen kiertoakselinsa ympäri siten, että ensimmäinen virtausreikä avautuu haluttuun ensimmäiseen virtaussuuntaan F. Virtausaukko voi

20155122 prh 23 -02- 2015 olla muodoltaan myös muunlainen kuin pyöreä. Tällöin ohjaussuutin voidaan tehdä kaksiosaisena siten, että ohjauspinta on sovitettu kannessa olevaan pyöreään reikään. Tällöin primäärivirtauksen suuntaaminen tapahtuu ohjauspintaa kiertämällä.

Ensimmäisen virtausreiän 24 suuaukon edessä on kaarimaisessa muodostelmas5 sa joukko toisia virtausreikiä 40, joiden läpi ilmaa pääsee virtaamaan ulos kotelosta. Jokaisen toisen virtausreiän jatkeena on tuloilmalaitteen kotelon sisäpuolelle ulottuva ohjausputki 42, jonka sisähalkaisija on olennaisesti yhtä suuria kuin toisen virtausreiän halkaisija. Ilma virtaa ulos kotelosta ohjausputken ja toisten virtausreikien läpi toiseen virtaussuuntaan S, joka on olennaisesti kohtisuorassa suun10 nassa kanteen 44 ja kotelon seinämään 14 nähden. Toisten virtausreikien läpi virtaavasta ilmavirtauksesta käytetään jatkossa nimitystä sekundäärivirtaus. Sekundäärivirtauksen kohtisuora suuntaus kanteen ja kotelon seinämään nähden saadaan aikaan ohjausputkien 42 ohjaavan vaikutuksen avulla. Riittävän ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi ohjausputken pituus on edullisesti vähintään yhtä suu15 ri kuin toisen virtausreiän halkaisija. Ensimmäisten ja toisten virtausreikien kokoeroista johtuen primäärivirtaus on olennaisesti suurempi kuin sekundäärivirtaus. Toisten virtausreikien kautta ulosvirtaava sekundäärivirtaus osuu ensimmäisestä virtausaukosta 24 ulosvirtaavaan primäärivirtaukseen ja kääntää ensimmäistä virtaussuuntaa F poispäin kotelon seinämän 14 pinnasta.

Kuvissa 2a ja 2b on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukaisen ohjaussuuttimen edullinen suoritusmuoto. Kuva 2a esittää suoritusmuotoa yläviistosta kuvattuna ja kuva 2b samaa suoritusmuotoa alaviistosta kuvattuna. Seuraavassa molempien kuvien sisältöä selostetaan samanaikaisesti.

Kuvien esittämässä ohjaussuuttimen suoritusmuodossa on kansi 144, jonka reu25 nojen ympäri kiertää kaulus 126. Kuvissa kansi on muodoltaan pyörä, mutta sen muoto voi olla myös jokin muu, kuten neliö tai monikulmio. Kannen ja kanteen kiinnittyvän kauluksen reunan paksuus on edullisesti muutamia millimetrejä. Kauluksen paksuus pienenee kauluksen vapaata reunaa kohti kuljettaessa. Kannessa on paikoilleen asennetussa ohjaussuuttimessa näkyviin jäävä ensimmäinen pinta 30 (kuva 2a) ja paikoilleen asennetussa ohjaussuuttimessa tuloilmalaitetta vasten asettuva, näkymättömiin jäävä toinen pinta (kuva 2b). Kannen ensimmäinen pinta on olennaisesti suora ja tasainen. Kannen keskialueella on olennaisesti puoliympyrän muotoinen, ensimmäiseen pintaan avautuva ensimmäinen virtausreikä 124. Ensimmäisen virtausreiän suora sivu asettuu kannen halkaisijan kanssa olennai35 sesti samalle linjalle. Kannen kehällä, ensimmäisen virtausreiän ympärillä on joukko ympyrän muotoon järjestettyjä pyöreitä toisia virtausreikiä 140. Toiset virtaus

20155122 prh 23 -02- 2015 reiät kulkevat kannen läpi ja avautuvat ensimmäisen virtausreiän tavoin kannen ensimmäiseen pintaan. Toisten virtausreikien halkaisija on edullisesti 2-7 mm. Kuvissa 2a ja 2b toiset virtausreiät ovat muodoltaan pyöreitä, mutta ne voivat olla muodoltaan myös muunlaisia, kuten soikeita tai monikulmioita.

Kannen toisella pinnalla (kuva 2b) on ympärikiertävä pyöreä reunus 150, jonka ulkohalkaisija on olennaisesti yhtä suuri kuin kannen ulkohalkaisija. Kannen reunasta jatkuva kaulus 126 asettuu siis olennaisesti kokonaan reunuksen rajaaman alueen ulkopuolelle. Reunuksen korkeus, ts. sen vapaan reunan etäisyys kauluksen toisesta pinnasta, on edullisesti 2-5 mm. Reunuksen ulkokehällä, kannen ja 10 reunuksen liittymäkohdassa on ura 128, johon tuloilmalaitteen kotelon virtausaukon reuna on sovitettavissa. Kuvassa 2b esitetyssä suoritusmuodossa ura on yhtenäinen ja kiertää koko reunuksen ympäri. Vaihtoehtoisesti ura voi olla paloittain jatkuva, lyhyistä osaurista koostuva renkaan muotoinen urajono. Paloittain jatkuva urajono voidaan muodostaan reunuksen pintaan järjestetyllä pienillä ulok15 keillä tai kohoumilla, jolloin kukin osaura muodostuu reunuksen ulkopintaan yksittäisen ulokkeen tai kohouman ja kauluksen väliin.

Ura 128 toimii tartuntaelimenä, jonka avulla ohjaussuutin kiinnittyy tuloilmalaitteen kotelon seinämässä olevaan virtausaukkoon. Vaihtoehtoisesti reunus 150 voidaan muotoilla hieman kartiomaiseksi siten, että reunuksen tyviosan halkaisija on hie20 man virtausaukon halkaisijaa suurempi. Tällöin ohjaussuutin voidaan puristaa tiukasti paikoilleen virtausaukkoon siten, että virtausaukon vapaa reuna uppoutuu hieman muovautuvasta materiaalista valmistettuun reunukseen. Tällöin reunukseen ei tarvitse erikseen muotoilla valmista uraa virtausaukon reunaa varten.

Kannen läpi kulkevat toiset virtausreiät 140 avautuvat kannen toiselle pinnalle reu25 nuksen rajaaman alueen sisäpuolelle. Jokaisen toisen virtausreiän ympärillä on ohjausputki 142, joka ulottuu kannen toisesta pinnasta ulospäin. Ohjausputken pituus on olennaisesti yhtä suuri tai hieman suurempi kuin toisen virtausreiän halkaisija. Ohjausputken suunta voi olla olennaisesti kohtisuorassa kannen tasoon nähden (kuten kuvassa 2b) tai se voi olla kannen tasoon nähden suorasta kulmas30 ta poikkeavassa suunnassa. Ohjausputkien avulla ohjataan toisten virtausreikien kautta virtaava sekundäärivirtaus virtaamaan toiseen virtaussuuntaan S. Kuvissa 2a ja 2b esitetyssä suoritusmuodossa ohjausputket 142 ovat olennaisesti kohtisuorassa asennossa kannen 144 tasoon nähden, jolloin sekundäärivirtauksen toinen virtaussuunta S on olennaisesti kohtisuorassa kanteen nähden.

20155122 prh 23 -02- 2015

Kannen 144 toisella pinnalla on putkimainen virtausohjain 148, joka liittyy ensimmäisestä päästään kanteen ympäröimään ensimmäistä virtausreikää 124. Virtausohjaimen toinen pää on avoin siten, että ilma pääsee virtaamaan virtausohjaimen ja ensimmäisen virtausreiän kautta ohjaussuuttimen läpi. Virtausohjaimen 5 seinämässä on kaksi kaarevaa ohjauspintaa 130, jotka pakottavat ensimmäisestä virtausreiästä 124 poistuvan ilmavirran, ts. primäärivirtauksen, kääntymään ensimmäiseen virtaussuuntaan F kohti kannen 144 tason suuntaa. Virtausohjaimen pituus, ts. sen toisen pään etäisyys kannen 144 toisesta pinnasta, valitaan siten, että virtausohjaimella ja siihen kuuluvilla ohjauspinnoilla saavutetaan haluttu pri10 määrivirtausta suuntaava vaikutus. Edullisesti virtausohjaimen pituus on 1-5 cm.

Virtausohjaimeen kuuluvien ohjauspintojen vapaat reunat voivat ulottua samalle etäisyydelle kannesta tai eri etäisyyksille, kuten kuvassa 2b. Ohjauspintojen vapaan reunan ja kannen välistä etäisyyttä säätämällä voidaan vaikuttaa virtausohjaimen kautta ensimmäiseen virtausreikään ohjautuvan ilmavirran määrään.

Ohjaussuutin on valmistettu jostain tarkoitukseen sopivasta joustavasta materiaalista, kuten pehmeästä muovista tai silikonista. Edullisesti ohjaussuutin on valmistettu yksikappaleiseksi osaksi. Vaihtoehtoisesti ohjaussuutin voi olla valmistettu kahdesta tai useammasta yhteen liitetystä osasta, jotka voivat olla erilaista materiaalia. Esimerkiksi ohjaussuuttimen virtausohjain voi olla erillinen, ohjausuuttimen 20 kanteen kiinnitetty osa. Kansi ja kaulus voivat olla pehmeämpää ja joustavampaa materiaalia kuin ohjausuuttimen muut osat.

Ohjaussuuttimessa olevat toiset virtausreiät ovat kooltaan olennaisesti pienempiä kuin ensimmäiset virtausreiät. Kussakin virtausohjaimessa toisten virtausreikien lukumäärä, koko ja sijoittelu voidaan valita halutulla tavalla. Edullisesti toiset vir25 tausreiät ovat halkaisijaltaan 2-7 mm. Toisia virtausreikiä voi olla rengasmaisessa muodostelmassa ensimmäisen virtausreiän ympärillä tai vain ensimmäisestä virtausaukosta purkautuvan primäärivirtauksen virtaussuunnan kohdalla. Toisten virtausreikien yhteenlaskettu pinta-ala suhteessa ensimmäisen virtausaukon pintaalaan voidaan valita. Suuri toisten virtausreikien lukumäärä ja yhteenlaskettu poik30 kileikkausala edistää ilmavirtojen sekoittumista, mutta samalla vähentää ohjaussuuttimen ilmavirran suuntausvaikutusta.

Kuvassa 3 on esitetty kuvissa 2a ja 2b esitetty tuloilmasuutin erääseen tuloiImalaitteeseen asennettuna. Tuloilmalaitteessa on pitkänomainen kotelo 10, jolla on muodoltaan lieriömäinen seinämä 14. Kotelon ensimmäisessä päässä on pyöreä 35 kansi 16, joka sulkee kotelon ensimmäisen pään olennaisesti ilmatiiviisti. Kotelon toinen pää on avoin, jolloin se muodostaa tuloyhteen 12 kotelon sisään virtaavalle

20155122 prh 23 -02- 2015 ilmalle. Tuloyhde voidaan liittää ilmanvaihtokanavan päähän tavanomaisilla ilmavaihtokanavien liitoskappaleilla. Kotelon 10 seinämä 14 ja kansi 16 on valmistettu metallilevystä, edullisesti teräslevystä.

Kotelon seinämässä on joukko virtausaukkoja 20, joiden kautta avautuu ilman vir5 tausreitti kotelon 10 sisältä kotelon ulkopuolelle. Virtausaukot on järjestetty riveihin välimatkan päähän toisistaan siten, että virtausaukkoja on olennaisesti koko kotelon pituudella. Virtausaukot ovat muodoltaan pyöreitä reikiä, joiden halkaisija on edullisesti 3-8 cm. Kuvassa 3 on esitetty yksi virtausaukkojen rivi, mutta virtausreikärivejä voi olla myös jokin muu määrä, kuten kaksi, kolme, neljä tai viisi kappa10 letta. Jokaiseen virtausaukkoon on järjestetty keksinnön mukainen ohjaussuutin 122, jolla muutetaan virtausaukon läpi virtaavan ilmavirran virtaussuuntaa. Ohjaussuuttimen koko on mitoitettu siten, että joustava reunus on sovitettavissa kotelon seinämässä 14 olevaan virtausaukkoon 20 siten, että virtausaukon 20 reuna asettuu tiukalla sovituksella reunuksessa olevaan uraan. Virtausaukkoon paikoil15 leen asennettua ohjausuutinta voidaan kiertää keskiakselin ympäri siten, että ohjausuutin ohjaa ensimmäisestä virtausreiästä poistuvan ilmavirtauksen haluttuun suuntaan.

Kotelosta ohjaussuuttimen kautta poistuva ilmavirtaus jakautuu ohjaussuuttimessa ensimmäisen virtausreiän 124 kautta virtaavaan primäärivirtaukseen ja toisten vir20 tausreikien 140 läpi virtaavaan sekundäärivirtaukseen. Primäärivirtaus ja osa sekundäärivirtauksista on suunnattu risteämään toistensa kanssa välittömästi virtausohjaimesta poistumisen jälkeen siten, että virtaukset sekoittuvat keskenään. Virtausten sekoittuminen aiheuttaa turbulenssia, mikä edistää raittiin tuloilman sekoittumista huoneilmaan. Sekundäärivirtaus myös muuttaa primäärivirtauksen 25 suuntaa kääntämällä sitä poispäin tuloilmalaitteen kotelon pinnasta, mikä estää pirimäärivirtauksen mukana liikkuvien lika- ja pölypartikkelien tarttumisen tuloilmalaitteen kotelon pintaan.

Edellä selostetussa tuloilmalaitteessa toiset virtausreiät on järjestetty ohjausuuttimeen. On myös mahdollista toteuttaa tuloilmalaite siten, että toisia virtausreikiä on 30 järjestetty reikäryhmiksi esimerkiksi ympyrän kaaren muotoon tuloilmalaitteen kotelon seinämään ohjaussuuttimen välittömään läheisyyteen. Näillä kotelon seinämään järjestetyillä virtausrei’illä voidaan joissain olosuhteissa korvata ainakin osa ohjaussuuttimessa olevista virtausrei’istä.

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen ilmavirran ohjaussuuttimen ja tu35 loilmalaitteen ja edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

Claims (11)

1. Ilmavirran ohjaussuutin (22, 122), jossa on ensimmäinen virtausreikä (24, 124), kansi (44, 144), jossa kannessa (44, 144) on ensimmäinen pinta ja toinen pinta ja johon kanteen (44, 144) ensimmäinen virtausreikä (24, 124) on järjestetty

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu siitä, että ensimmäisellä virtausreiällä (24, 124) on ensimmäinen poikkileikkausala ja toisel-

15 la/toisilla virtausreiällä/rei’illä (40, 140) on toinen poikkileikkausala, joka toinen poikkileikkausala on olennaisesti pienempi kuin ensimmäinen poikkileikkausala.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu siitä, että ohjaussuutin (22, 122) käsittää joukon toisia virtausreikiä (40, 140), jotka toiset virtausreiät (40,140) on järjestetty reikäryhmäksi ensimmäisen virtausreiän (24,

20 124) läheisyyteen siten, että ainakin osa toisista virtausrei’istä (40, 140) on järjestetty ohjaamaan niiden läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan (F) kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan (S).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu siitä, että mainitut toiset virtausreiät (40, 140) on järjestetty ympyrän kaaren muo-

25 toisiksi, ensimmäiset virtausreiät (24, 124) ainakin osittain ympäröiviksi reikäryhmiksi.

5 siitä, että kannen (44, 144) ensimmäinen pinta on olennaisesti tasainen ja mainitut suuntauselimet ja mainitut suuntausvälineet on järjestetty kannen toiselle pinnalle.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu siitä, että niiden toisten virtausreikien (40, 140), jotka on järjestetty ohjaamaan ilmavirtaa ensimmäisen virtaussuunnan (F) kanssa risteävään toiseen virtaussuun-

30 taan (S), yhteenlaskettu poikkileikkausala on pienempi kuin ensimmäisen virtausreiän (24, 124) poikkileikkausala.

5 ja suuntauselin ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran kääntämiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan (F) kohti kannen (44, 144) tason suuntaa, tunnettu siitä, että ohjaussuuttimessa on lisäksi ainakin yksi toinen virtausreikä (40, 140), joka toinen virtausreikä (40, 140) on järjestetty mainittuun kanteen (44, 144) ohjaamaan sen läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan (F) kanssa 10 risteävään toiseen virtaussuuntaan (S), jonka ainakin yhden toisen virtausreiän (40, 140) yhteydessä on suuntausväline toisen virtausreiän (40, 140) läpi johdettavan ilmavirran suuntaamista varten.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu siitä, että mainittu suuntauselin käsittää ainakin yhden ensimmäisen virtausreiän (24, 124) yhteyteen järjestetyn ohjauspinnan (30, 130).

20155122 prh 26 -04- 2017

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen ohjaussuutin, tunnettu siitä, että mainittu suuntausväline käsittää toisen virtausreiän (40, 140) jatkeeksi järjestetyn ohjausputken (42, 142).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu siitä, että ohjaussuuttimessa (22, 122) on tartuntaelimet tuloilmalaitteen seinämässä (14) olevaan virtausaukkoon (20) kiinnittymistä varten.

10 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ohjaussuutin (22, 122), tunnettu siitä, että mainitut tartuntaelimet käsittävät jatkuvan tai paloittain jatkuvan uran (28, 128), johon virtausaukon (20) vapaa reuna (18) on sovitettavissa.

11. Tuloilmalaite, jossa on kotelo (10), jossa kotelossa on tuloyhde (12) tuloilmakanavaan liittämistä varten ja seinämä (14), jossa seinämässä on ainakin yksi en15 simmäinen virtausreikä (24, 124), suuntauselin ensimmäisen virtausreiän läpi johdettavan ilmavirran ohjaamiseksi ensimmäiseen virtaussuuntaan (F) ja joukko toisia virtausreikiä (40, 140), jotka mainitut toiset virtausreiät (40,140) on järjestetty reikäryhmiksi ensimmäisten virtausreikien (24, 124) läheisyyteen siten, että ainakin osa kunkin ensimmäisen virtausreiän (24, 124) läheisyydessä olevan reikä20 ryhmän toisista virtausrei’istä (40, 140) on järjestetty ohjaamaan niiden läpi johdettava ilmavirta ensimmäisen virtaussuunnan (F) kanssa risteävään toiseen virtaussuuntaan (S), tunnettu siitä, että kotelon (10) seinämässä (14) on ainakin yksi virtausaukko (20), jossa virtausaukossa on jokin vaatimuksen 1-10 mukainen ilmavirran ohjaussuutin (22, 122) ja mainitut ensimmäiset virtausreiät (24, 124) ja 25 toiset virtausreiät (40, 140) on järjestetty mainittuihin ohjaussuuttimiin (22, 122).