FI127802B - Menetelmä rakennuksen rakentamiseksi - Google Patents

Abstract

Menetelmässä pystytetään rakennuksen runko, johon kuuluvat kerrosten väliset välipohjat ja välipohjia kannattelevat kantavat rakennusosat, kuten kantavat seinät ja/tai pilarit. Ainakin yhteen välipohjaan muodostetaan aukko ja tilaelementti (50) lasketaan välipohjan alapuolella olevaan kerrokseen aukon kautta. Aukkoja voidaan muodostaa jokaiseen rungon välipohjaan ja jokaiseen kerrokseen voidaan laskea ainakin yksi tilaelementti. Tilaelementit lasketaan kerroksiin ylhäältä päin siten, että ensin lasketaan paikoilleen alimman kerroksen tilaelementti. Tämän jälkeen lasketaan paikoilleen toiseksi alimman kerroksen tilaelementti, ja näin jatketaan kunnes tilaelementit on laskettu paikoilleen kaikkiin kerroksiin. Rakennukseen voidaan rakentaa vesikatto ainakin osittain valmiiksi ennen tilaelementtien laskemista kerroksiin. Tällöin vesikattoon muodostaan aukko (30a), joka on kohdakkain välipohjan aukkojen kanssa, ja tilaelementit lasketaan kerroksiin vesikaton aukon ja välipohjassa olevien aukkojen kautta. Vesikatossa olevat aukot peitetään heti sen jälkeen, kun kaikki tilaelementit on siirretty rakennuksen sisään. Tilaelementeissä on lattialaatta ja ne tuetaan lattialaatasta välipohjan aukon reunoihin sen jälkeen, kun ne on laskettu paikoilleen oikeaan kerrokseen.

Description

Menetelmä rakennuksen rakentamiseksi

20135382 prh 31 -10- 2018

Keksinnön kohteena on menetelmä rakennuksen rakentamiseksi, jossa rakennuksessa on ainakin kaksi kerrosta, jossa menetelmässä pystytetään rakennuksen runko, joka runko käsittää ainakin yhden välipohjan ja välipohjia kannatelevat kan5 tavat rakennusosat, kuten kantavat seinät ja/tai pilarit, ja järjestetään ainakin yhden välipohjan alapuolella olevaan kerrokseen ainakin yksi tilaelementti.

Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin luo tarvetta uusien asuntojen, erityisesti kerrostaloasuntojen rakentamiselle. Uusien asuntojen jatkuva hintojen nousu on johtanut tilanteeseen, jossa monilla asunnon tarvitsijoilla ei ole va10 raa oman asunnon hankkimiseen. Rakentamiskustannusten nousu aiheuttaa myös väistämättä vuokratason nousua, mikä vaikeuttaa myös kohtuuhintaisen vuokraasunnon saamista. Kerrostalojen rakentamiskustannuksia alentaville ratkaisuille on siten selkeä tarve.

Eräs tunnettu keino rakentamiskustannusten alentamiseen on lisätä esivalmistet15 tujen rakennusosien ts. elementtien käyttämistä. Esivalmistetut rakennusosat voidaan valmistaa tehdasolosuhteissa nopeammin ja tehokkaammin kuin rakennuspaikalla, jolloin kerrostalon rakentamisaika lyhenee ja syntyy säästöä rakennuskustannuksissa. Tyypillisesti kerrostalorakentamisessa käytettyjä esivalmistettuja rakennusosia ovat ontelolaatat, väliseinäelementit ja julkisivuelementit. Tunnetaan 20 myös esivalmistettuja märkätilaelementtejä ns. kylpyhuone-elementtejä, joissa kokonainen kylpyhuone on valmistettu yhdeksi asennusvalmiiksi tilaelementiksi. Valmiit tilaelementit asennetaan tyypillisesti paikoilleen rakennuksen kantavan rungon rakentamisen jälkeen ts. kantavien pystyrakenteiden ja välipohjien rakentamisen jälkeen. Tilaelementtien siirtäminen ja asentaminen umpinaisten välipoh25 jien väliin on hankalaa ja hidasta. Lisäksi välipohjan päälle sijoitettavan tilaelementin lattiapinta jää huoneiston muiden tilojen lattian pintaa korkeammalle, mikä vaikeuttaa tilan käyttöä ja heikentää huoneiston esteettistä ilmettä.

Julkaisussa US 2005108957 A1 on kuvattu esivalmistettuja rakennusmoduuleja ja menetelmä niiden asentamiseksi kerrostalon runkoon. Julkaisussa kuvatussa me30 netelmässä rakennuksen välipohjiin muodostetaan samalle kohdalle aukot ja rakennusmoduulit lasketaan aukkojen läpi yläkautta paikoilleen kerroksiin.

Julkaisussa WO 2007085687 A1 on esitetty kerrostalojen kylpyhuonetilojen korjausmenetelmä ja menetelmässä käytettävä kylpyhuone-elementti. Menetelmässä

20135382 prh 31 -10- 2018 alkuperäiset kylpyhuoneet puretaan kokonaan pois ja syntyneeseen kuiluun lasketaan paikoilleen uudet kylpyhuone-elementit.

Julkaisussa FR 2025953 A1 on esitetty asennusmenetelmä, jossa kylpyhuoneelementit lasketaan paikoilleen kerroksiin välipohjassa olevien aukkojen läpi.

Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin menetelmä rakennuksen, erityisesti kerrostalon rakentamiseksi, ja menetelmällä rakennettu rakennus, joilla voidaan vähentää tunnettuun tekniikkaan liittyviä epäkohtia.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja rakennuksella, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön 10 eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on menetelmä sellaisen rakennuksen rakentamiseksi, jossa on ainakin kaksi kerrosta. Menetelmässä pystytetään rakennuksen runko, joka käsittää ainakin yhden välipohjan ja välipohjia kannatelevat kantavat rakennusosat, kuten kantavat seinät ja/tai pilarit. Rakennuksen runko voidaan rakentaa pai15 kalla rakentaen tai joko kokonaan tai osittain elementtirakenteisena. Menetelmässä hyödynnetään rakennusosien esivalmistusta siten, että ainakin yhden välipohjan alapuolella olevaan kerrokseen järjestetään ainakin yksi tilaelementti. Menetelmälle on tunnusomaista, että muodostetaan ainakin yhteen välipohjaan aukko ja lasketaan tilaelementti välipohjan alapuolella olevaan kerrokseen mainitun aukon 20 kautta. Välipohjassa olevan aukon kautta tilaelementti voidaan laskea ylhäältäpäin suoraan oikealle paikalleen kerrokseen, jolloin tilaelementtiä ei tarvitse enää siirrellä kerroksen tasossa.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa pystytetään runko, jossa on useita välipohjia, ja muodostetaan olennaisesti jokaiseen 25 rungon välipohjaan ainakin yksi aukko siten, että aukot ovat kohdakkain samalla pystylinjalla ja lasketaan olennaisesti jokaiseen kerrokseen ainakin yksi tilaelementti aukkojen kautta. Tässä suoritusmuodossa rakennettava rakennus on siis selvästi kerrostalo, jossa on päällekkäin useita kerroksia, joissa on yksi tai useampi asuinhuoneisto. Kerrosten lukumäärää ei ole mitenkään rajoitettu. Tyypillisissä 30 asuinkerrostaloissa kerrosten lukumäärä voi olla kolmesta kahteentoista kappaletta, mutta kerrosten lukumäärä voi olla myös em. suurempi. Välipohjien lukumäärä riippuu luonnollisesti rakennuksen kerrosten lukumäärästä. Välipohjia voi olla esimerkiksi 2, 3, 4, 5, 6, tai yli kuusi kappaletta. Edullisesti aukot muodostetaan välipohjiin välipohjien rakentamisen yhteydessä ts. välipohjat suunnitellaan, mitoite

20135382 prh 31 -10- 2018 taan ja valmistetaan siten, että niissä on aukot tilaelementtejä varten tarkasti määritellyissä kohdissa.

Kerrostalot rakennetaan siten, että eri kerroksissa olevat, tilaelementeistä rakennettavat huonetilat, ovat olennaisesti samankokoisia ja sijoittuvat tarkasti päällek5 käin ts. ne ovat jokaisessa kerroksessa samassa välipohjan kohdassa. Yhdessä kerroksessa voi olla useita asuinhuoneistoja, jolloin tyypillisesti jokaisessa huoneistossa on ainakin yksi tilaelementistä rakennettava huonetila. Tilaelementit lasketaan kerroksiin ylhäältä päin välipohjien aukkojen läpi siten, että ensin lasketaan paikoilleen alimman kerroksen tilaelementti. Tämän jälkeen lasketaan paikoilleen 10 toiseksi alimman kerroksen tilaelementti, ja näin jatketaan kunnes tilaelementit on laskettu paikoilleen kaikkiin kerroksiin. Ylimmän kerroksen tilaelementtiä ei tietenkään tarvitse laskea kerrosten välisen välipohjan läpi.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä rakennukseen rakennetaan vesikatto ainakin osittain valmiiksi ennen tilaelementtien laskemista kerroksiin. Vesikattoon 15 muodostaan aukko, joka on kohdakkain välipohjan aukkojen kanssa. Tilaelementit lasketaan kerroksiin vesikaton aukon ja välipohjassa olevien aukkojen kautta. Vesikaton ansiosta rakennuksen runko saadaan suojattua sateelta, jolloin sadevesi ei pääse turmelemaan rakennukseen asennettuja tilaelementtejä. Vesikatossa oleva aukko peitetään heti sen jälkeen, kun kaikki tilaelementit on saatu laskettua raken20 nuksen sisään.

Rakennukseen rakennetaan myös ulkoseinät. Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa ainakin osa rakennuksen ulkoseinistä rakennetaan ainakin osittain valmiiksi ennen tilaelementtien laskemista kerroksiin. Edullisesti kaikki rakennuksen ulkoseinät rakennetaan ainakin osit25 tain valmiiksi ts. ainakin sellaiseen valmiusasteeseen, että rakennukseen saadaan lämpöeristetty, säältä suojaava yhtenäinen ulkovaippa. Ulkoseinien rakentamisen jälkeen kerroksiin voidaan asentaa lämmitys, jolloin rungon rakenteet alkavat kuivua ja rakennuksen sisätilojen kosteus ja lämpötila saadaan pysymään olennaisesti vakiona.

Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa tilaelementeissä on lattialaatta ja ne tuetaan lattialaatasta välipohjan aukon reunoihin, sen jälkeen kun ne on laskettu paikoilleen oikeaan kerrokseen kerrostalon sisään. Välipohjien aukot mitoitetaan siten, että ne ovat kooltaan vain hieman suurempia kuin tilaelementin lattialaatat, jotta lattialaatan reunojen ja aukon reunojen 35 väliin jää vain mahdollisimman pieni, tilaelementin läpikulun mahdollistava välys.

20135382 prh 31 -10- 2018

Tällöin lattialaatta on helppo kiinnittää reunoistaan aukon reunoihin ilman suuria kannatuselimiä. Edullisesti tilaelementit tuetaan paikoilleen siten, että lattialaatan yläpinta ja välipohjan yläpinta asettuvat olennaisesti samalle tasolle. Rakennuksen huoneistoissa kaikkien huonetilojen lattiapinnat ovat siis olennaisesti samassa ta5 sossa, jolloin ne täyttävät esteettömän asumisen vaatimukset.

Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa menetelmällä lasketaan kerrokseen tilaelementti, joka käsittää lattialaatan, katon ja seinät. Seinissä on ensimmäinen pinta ja toinen pinta, ja seinien ensimmäiset pinnat rajaavat sisäänsä kylpyhuoneen. Kylpyhuoneessa on kiinteästi asennettuja 10 varusteita ja/tai kalusteita kylpyhuoneen käyttöä varten. Tyypillisesti tällaisen kylpyhuone-elementin varusteisiin kuuluu ainakin wc-istuin, käsienpesuallas varusteineen, suihkuseinä tai -verho, suihkusekoitin, peilikaappi, valaisin, lämmönjakojärjestelmä, lattiakaivo ja pesukoneen liitännät.

Keksinnön mukaisen menetelmän vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa 15 menetelmällä lasketaan kerrokseen tilaelementti, jossa osa mainitusta lattialaatasta ulottuu ainakin yhden seinän pituudella mainittujen seinien toisten pintojen rajaaman alueen ulkopuolelle. Tällä lattialaatan osalla ja/tai mainitun ainakin yhden seinän toisella pinnalla on kiinteästi asennettuja toisia varusteita ja/tai kalusteita toisen huonetilan käyttöä varten. Olennaista keksinnön tässä suoritusmuodossa 20 on siis, että sen sisäpuolella on ensimmäisiä kiinteästi asennettuja kalusteita ja/tai varusteita, jotka on tarkoitettu tilaelementin sisäpuolisen kylpyhuoneen käyttöön, ja tilaelementin ulkopuolella on toisia kiinteästi asennettuja varusteita, jotka on tarkoitettu tilaelementin ulkopuolisen tilan käyttöön. Tilaelementin ulkopuolinen toinen huonetila voi olla keittiö, jolloin em. toiset varusteet ja/tai kalusteet ovat kiinteästi 25 asennettuja keittiön varusteita ja/tai kalusteita. Tällaisia tyypillisiä jokaiseen keittiöön kuuluvia varusteita ovat mm. keittiökaapit, tiskipöytä varusteineen sekä liitännät astianpesukoneen, lieden ja kylmäkalusteiden asentamista varten. Toiset varusteet ja/tai kalusteet voivat olla myös kiinteästi asennettuja eteisen varusteita ja/tai kalusteita, kuten vaatekomerolta.

Keksinnön kohteena olevassa rakennuksessa on ainakin kaksi kerrosta, runko, joka käsittää ainakin yhden välipohjan ja välipohjia kannatelevat kantavat rakennusosat, kuten kantavat seinät ja/tai pilarit. Rakennuksessa on lisäksi ainakin yksi tilaelementti ainakin yhden välipohjan alapuolella olevassa kerroksessa. Rakennukselle on tunnusomaista, että ainakin yhteen välipohjaan on muodostettu aukko 35 ja tilaelementti on laskettu kerrokseen aukon kautta.

20135382 prh 31 -10- 2018

Keksinnön mukaisen rakennuksen eräässä edullisessa suoritusmuodossa tilaelementeissä on lattialaatta ja tilaelementit on tuettu lattialaatasta välipohjan aukon reunoihin. Aukon reunoihin kiinnitetyn tilaelementin lattialaatta peittää aukon olennaisesti kokonaan. Edullisesti tilaelementit on tuettu paikoilleen siten, että lattialaa5 tan yläpinta ja välipohjan yläpinta asettuvat olennaisesti samalle tasolle.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on, että se mahdollistaa kerrostalorakentamisen esivalmistusasteen merkittävän kasvattamisen, mikä lyhentää rakennusaikaa ja tuo säästöä rakentamiskustannuksissa.

Lisäksi keksinnön etuna on, että se nopeuttaa tilaelementtien asentamista raken10 nukseen. Ennen tilaelementtien paikoilleen asentamista välipohjissa olevat, tilaelementtejä varten muodostetut aukot toimivat ’’hormeina”, jotka helpottavat ja nopeuttavat rakennuksen työnaikaista lämmittämistä ja kuivattamista. Keksintö lyhentää siis rakentamisaikaa myös tätä kautta.

Vielä keksinnön etuna on, että se parantaa rakentamisen laatua, koska suuri osa 15 rakennusteknisesti vaikeimmista rakennustöistä siirtyy työmaalta tehdasolosuhteissa tehtäväksi.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvat 1a-1d esittävät esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista rakennuk20 sen rakentamismenetelmää kuvasarjan avulla ja kuva 2 esittää menetelmällä rakennetussa rakennuksessa olevaa tilaelementtiä poikkileikkauskuvana.

Kuvissa 1a-1d on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen rakennuksen rakentamismenetelmä kuvasarjan avulla. Kuvissa 1a-1d esitetyllä mene25 telmällä rakennettava rakennus on kuusikerroksinen kerrostalo. Menetelmässä rakennetaan ensin rakennuksen perustus 28, jonka päälle pystytetään kerrostalon runko 10 (kuva 1a). Perustus voi olla anturaperustus tai paaluperustus tai mikä tahansa tunnettu perustus. Kerrostalossa on useita päällekkäisiä kerroksia 26, joissa voi olla yksi tai useampi huoneisto. Kuvissa 1a-1d esitetyssä kerrostalossa 30 on kuusi kerrosta, mutta niitä voi olla myös jokin muu määrä. Jokaisen kerroksen välissä on välipohja 12, joka muodostaa alemman kerroksen katon ja ylemmän kerroksen lattian. Ylimmän kerroksen yläpinnassa on yläpohja 14, joka on rakenteeltaan olennaisesti samanlainen kuin välipohjat. Alimman kerroksen alapinnassa

20135382 prh 31 -10- 2018 on alapohja 16, joka kuvassa 1a on maanvarainen betonilaatta. Välipohjien 12 ja ylimmän välipohjan ja yläpohjan 14 välissä on pystysuuntaisia kantavia seiniä 20 ja pilareita 22, jotka kantavat yläpohjien ja välipohjien kuormat ja johtavat ne perustukseen. Kerrostalon runko rakennetaan teräsbetonista, ts. sen kantavat raken5 teet ovat raudoitettuja betonirakenteita. Runko voidaan rakentaa paikalla rakentaen tai joko kokonaan tai osittain elementtirakenteisena. Kerrostalon rungon rakentaminen on tavanomaista tunnettua talonrakennustekniikkaa, jota ei selosteta tässä yhteydessä tarkemmin.

Menetelmässä jokaiseen välipohjaan 12 muodostetaan aukkoja 30 siten, että pääl10 lekkäisissä välipohjissa olevat aukot ovat olennaisesti samankokoisia ja -muotoisia sekä kohdakkain samalla pystylinjalla. Yläpohjaan 14 muodostetaan vastaavat aukot 30 kuin välipohjiin. Aukkoja muodostetaan niin monta, että jokaiseen kerrokseen tulevan huoneiston kohdalla on yksi aukko. Aukot mitoitetaan siten, että niiden ulkomitat ovat hieman suurempia kuin aukon kohdalle sijoitettavan tilaelemen15 tin ulkomitat.

Kun rakennuksen runko on saatu valmiiksi, rakennetaan seuraavaksi rakennuksen ulkoseinät 24 ja vesikatto 18 ja asennetaan yläpohjan päälle lämmöneristys (kuva 1b). Ulkoseinät voidaan rakentaa paikalla rakentaen tai elementtirakenteisina. Vesikattoon jätetään läpimenevät aukot 30a yläpohjassa olevien aukkojen kohdalle.

Vesikaton aukot peitetään avattavilla kansilla (kansia ei ole esitetty kuvissa), jotta vesikatosta tulee vedenpitävä. Ulkoseinien ja vesikaton rakentamisen jälkeen rakennuksen sisätilat ovat säältä suojassa ja rakennuksen ulkovaippa on lämpöeristetty. Tämän jälkeen rakennuksen sisätilan lämpötila nostetaan lämmittimillä normaaliin asuinlämpötilaan, jolloin rakenteet alkavat kuivua. Rakenteiden kuivumista 25 voidaan nopeuttaa erillisillä kuivureilla. Samanaikaisesti rakenteiden kuivumisen kanssa tehdään rakennuksen sisustustöitä.

Kun rakennuksen sisällä on saavutettu pintamateriaalien kestävyyden kannalta riittävän alhainen ilman suhteellinen kosteus, rakennuksen sisään siirretään tilaelementit 50 (kuva 1c). Tilaelementit ovat esivalmistettuja rakennusosia, joissa on 30 lattialaatta, seinät ja katto. Tilaelementtien rakenne on selostettu tarkemmin kuvan selostuksen yhteydessä. Tilaelementit on rakennettu ja varusteltu valmiiksi elementtitehtaalla ja toimitettu asennusvalmiina osina rakennuspaikalle. Tilaelementtien siirtämistä varten vesikatossa olevat aukot 30a avataan ja tilaelementit lasketaan nosturilla 100 vesikatossa 18, yläpohjassa 14 ja välipohjissa 12 olevien auk35 kojen läpi kerroksiin 26. Vesikaton, yläpohjan ja välipohjien aukot on mitoitettu siten, että aukkojen sivumitat ovat hieman tilaelementin ulkomittoja suuremmat. Au

20135382 prh 31 -10- 2018 kon sivumitat voivat olla esimerkiksi molemmissa suunnissa 50 mm tilaelementin sivumittoja suuremmat. Tällöin tilaelementin seinien ulkopintojen ja aukon reunojen väliin jää läpimenon mahdollistava riittävä välys.

Tilaelementtien asentaminen aloitetaan alimmasta kerroksesta ts. ensin lasketaan paikoilleen alimman kerroksen tilaelementti alapohjan 16 päälle. Alapohjassa on tilaelementin laskukohdassa syvennys 17 (kuva 1a), jonka ulkomitat ovat samat kuin välipohjissa 12 olevien aukkojen mitat. Syvennyksen syvyys on mitoitettu siten, että syvennykseen asetetun tilaelementin lattialaatan yläpinta ja alapohjan 16 yläpinta asettuvat olennaisesti samalle tasolle. Alimman kerroksen tilaelementti 10 kiinnitetään juotosvalulla alapohjaan.

Seuraavaksi lasketaan paikoilleen toiseksi alimman kerroksen tilaelementti 50.

Tilaelementti lasketaan alas edellä selostetulla tavalla nosturilla 100 vesikatossa 18, yläpohjassa 14, ja välipohjissa 12 olevien aukkojen läpi. Tilaelementti kiinnitetään lattialaatan reunoista välipohjan 12 aukon 30 reunoihin sopivien kiinnityseli15 mien avulla. Kiinnityselimet voivat olla esimerkiksi betonielementeissä yleisesti käytettyjä teräksisiä kiinnityslevyjä, jotka on valettu tankomaisten tartuntaosien avulla kiinni välipohjan aukon 30 reunoihin ja tilaelementin lattialaatan reunoihin.

Teräksiset kiinnityslevyt voidaan kiinnittää toisiinsa hitsikiinnityksellä välikappaleen avulla. Tilaelementin lattialaatan ja välipohjan aukon reunojen välinen rako täyte20 tään juotosvalulla.

Kerrostalon kaikkiin kerroksiin ja kaikkiin kerroksen huoneistoihin asennetaan tilaelementit vastaavalla tavalla. Kun ylimmän kerroksen tilaelementit on laskettu ja kiinnitetty paikoilleen, yläpohjassa 14 ja vesikatossa 18 olevat aukot 30a peitetään (kuva 1 d). Aukkojen peittämisen jälkeen yläpohja on kauttaaltaan lämpöeristetty ja 25 vesikatto on vedenpitävä.

Kuvassa 2 on esitetty esimerkinomaisesti eräs menetelmällä rakennetussa rakennuksessa oleva tilaelementti 50 poikkileikkauskuvana. Tilaelementti on umpinainen ’’huonemainen” tila, jossa on lattialaatta 52, seinät 54 ja katto 56. Yhdessä seinässä on avattava ovi 58 tilaelementin sisään kulkemista varten. Tilaelementin 30 seinät 54 ovat rakenteeltaan tavanomaisia, molemmilta pinnoiltaan verhouslevyllä pinnoitettuja rankarakenteisia seiniä. Katossa on vaakasuuntaiset kannatinpalkit, joiden alapinnassa on sisäverhouslevy. Tilaelementin lattialaatta on mitoitettu siten, että se kantaa tilaelementin omasta painosta syntyvät kuormitukset sekä käytönaikaiset kuormitukset reunoistaan tuettuna. Lattialaatta on valmistettu raudoite35 tusta betonista. Lattialaatta on kiinnitetty reunoistaan välipohjan 12 aukon 30 reu8

20135382 prh 31 -10- 2018 noihin siten, että lattialaatan yläpinta ja välipohjan yläpinta asettuvat olennaisesti samalle korkeustasolle. Tilaelementin kiinnittämistä varten lattialaatan reunapinnoissa ja aukon 30 reunapinnassa on teräksisiä kiinnityslevyjä 60, jotka on valettu tankomaisten tartuntaosien avulla kiinni välipohjan aukon reunoihin ja lattialaatan 5 reunoihin. Teräksiset kiinnityslevyt on hitsattu kiinni toisiinsa välikappaleiden 68 avulla. Tilaelementin lattialaatan ja välipohjan aukon reunojen välinen rako on täytetty juotosvalulla 62.

Tilaelementin sisällä on kiinteästi asennettuja varusteita ja/tai kalusteita kylpyhuoneen käyttöä varten (kalusteita ja varusteita ei ole esitetty kuvassa). Tyypillisesti 10 kylpyhuone-elementin varusteisiin kuuluu ainakin wc-istuin, käsienpesuallas varusteineen, suihkuseinä tai -verho, suihkusekoitin, peilikaappi, valaisin, lämmönjakojärjestelmä, lattiakaivo ja pesukoneen liitännät. Tilaelementin yhdessä nurkassa on seinämien rajaama pystysuuntainen kanaali 66, ns. hormi, jonka ensimmäinen pää avautuu lattialaatassa 52 olevan aukon läpi lattialaatan alapuolelle ja toinen pää 15 avautuu katossa 56 olevan aukon läpi katon yläpuolelle. Kanaali on tarkoitettu kerrostalon LVIS- järjestelmiin kuuluvien putkien ja johtojen sijoittamista varten. Tällaisia kanaaliin sijoitettavin putkia ja johtoja ovat mm. viemäriputket, ilmanvaihtoputket, kylmän ja lämpimän käyttöveden putket, vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän putket, sprinklerijärjestelmän putket ja sähköjohdot. Kanaalissa voi olla val20 miiksi asennettuna kaikki em. putket ja johdot, jolloin päällekkäisten tilaelementtien putket ja johdot liitetään toisiinsa tilaelementtien asentamisen yhteydessä. Asuinkerrostalon kerroskorkeus on rakennusmääräysten mukaan vähintään 3 metriä, jolloin kerroksen alapuolisen välipohjan ja yläpuolisen välipohjan välinen vapaa väli on n. 2700 mm. Tilaelementti on mitoitettu siten, että lattialaatan yläpinnan ja 25 katon yläpinnan välinen etäisyys on n. 2400 mm, ts. selvästi pienempi kuin 2700 mm. Kahden päällekkäisen paikoilleen asennetun tilaelementin väliin ts. alemman tilaelementin katon yläpinnan ja ylemmän tilaelementin lattialaatan alapinnan väliin jää siten asennustila 64, jossa voidaan liittää yhteen tilaelementtien kanaaleissa 66 kulkevia putkia ja johtoja.

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen menetelmän ja kerrostalon edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoin patenttivaatimusten määrittämissä rajoissa.

Claims (6)

1. Patenttivaatimukset

   1. Menetelmä rakennuksen rakentamiseksi, jossa rakennuksessa on ainakin kaksi kerrosta (26), jossa menetelmässä pystytetään rakennuksen runko (10), joka runko käsittää ainakin yhden välipohjan (12) ja välipohjia kannattelevat kantavat ra-

   5 kennusosat, kuten kantavat seinät (20) ja/tai pilarit (22), ja järjestetään ainakin yhden välipohjan (12) alapuolella olevaan kerrokseen (26) ainakin yksi tilaelementti (50) muodostamalla ainakin yhteen välipohjaan (12) aukko (30) ja laskemalla tilaelementti (50) kerrokseen (26) mainitun aukon kautta, tunnettu siitä, että aukot (30) muodostetaan välipohjiin (12) välipohjien rakentamisen yhteydessä ja rakennuk10 seen rakennetaan vedenpitävä vesikatto (18) ainakin osittain valmiiksi ennen tilaelementtien (50) laskemista kerroksiin (26), johon vesikattoon (18) muodostetaan aukko (30a), joka aukko on kohdakkain välipohjan (12) aukkojen (30) kanssa, ja tilaelementit (50) lasketaan kerroksiin vesikaton (18) aukon (30a) kautta.
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pystytetään 15 runko (10), jossa on useita välipohjia (12), ja muodostetaan olennaisesti jokaiseen rungon (12) välipohjaan (12) ainakin yksi aukko (30) siten, että aukot (30) ovat kohdakkain samalla pystylinjalla ja lasketaan olennaisesti jokaiseen kerrokseen (26) ainakin yksi tilaelementti (50) aukkojen (30) kautta.
3. 3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ra20 kennukseen rakennetaan ulkoseinät (24) ja ainakin osa rakennuksen ulkoseinistä (24) rakennetaan ainakin osittain valmiiksi ennen tilaelementtien (50) laskemista kerroksiin (26).
4. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilaelementeissä (50) on lattialaatta (52) ja katto (56) ja tilaelementit tuetaan lattialaa-

   25 tästä välipohjan (12) aukon (30) reunoihin siten, että alemman tilaelementin (50) katon (56) yläpinnan ja ylemmän tilaelementin (50) lattialaatan (52) alapinnan väliin jää asennustila (64).
5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä lasketaan kerrokseen (26) tilaelementti (50), joka käsittää lattialaatan

   30 (52), katon (56) ja seinät (54), joissa seinissä (54) on ensimmäinen pinta ja toinen pinta, joiden seinien ensimmäiset pinnat rajaavat kylpyhuoneen, jossa kylpyhuoneessa on kiinteästi asennettuja varusteita ja/tai kalusteita kylpyhuoneen käyttöä varten.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä lasketaan kerrokseen (26) tilaelementti (50), jossa osa mainitusta lattialaatasta (52) ulottuu ainakin yhden seinän (54) pituudella mainittujen seinien toisten pintojen rajaaman alueen ulkopuolelle ja mainitulla lattialaatan (52) osalla ja/tai mainitun aina5 kin yhden seinän toisella pinnalla on kiinteästi asennettuja toisia varusteita ja/tai kalusteita toisen huonetilan käyttöä varten.