FI127485B

FI127485B - Laskurilaite

Info

Publication number: FI127485B
Application number: FI20165397A
Authority: FI
Inventors: Mikko Savola; Mari Pohjanvesi; Seppo Puolitaival
Original assignee: Monidor Oy
Priority date: 2016-05-10
Filing date: 2016-05-10
Publication date: 2018-07-13
Also published as: EP3454923A1; FI20165397A; EP3454923B1; ES2971278T3; JP2019514572A; WO2017194836A1; EP3454923A4; JP6961242B2; EP3454923C0

Abstract

Keksinnön kohteena on laskurilaite infuusioneste-tippojen laskemiseen, joka laite käsittää rungon (F) jossa pesä (N) erilliselle infuusionestekammiolle ja salvan (H, HA) joka on järjestetty sulkemaan tai muutoin rajoittamaan pesää (N) infuusionestekammion pitämiseksi pesässä (N), ja laitteen runko (F) lisäksi käsittää infuusionestekammion tuentaa varten asemointirakenteena (GR) asemointiuran, ja joka laite käsittää myös mittausrakenteen (TX, RX, MCU), tippojen havaitsemiseksi. Erityyppistä infuusionestekammiota varten infuusiolaitteen runko käsittää toisen asemointirakenteen (PS2, PS22) ja mainittu toinen asemointirakenne (PS2, PS22) on etäisyyden päässä asemointiura-tyyppisestä asemointirakenteesta (GR) sijaiten rungon (F) pystysuunnan suhteen eri korkeudella kuin asemointiura-tyyppinen asemointirakenne (GR).

Description

Laskurilaite

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tippalaskureihin.

Tippalaskureita käytetään lääketieteessä suonensisäisen nesteytyksen 5 yhteydessä. Tippalaskurin avulla varmistetaan että potilas saa halutun mukaisen määrän infuusionestettä halutussa ajassa.

Infuusionesteen tiputusnopeus tarkoittaa nopeutta jolla infuusionestettä annostellaan potilaalle. Tavanomaisesti tiputusnopeus ilmoitetaan mitattuna tippojen lukumääränä minuuttia kohden, mutta tiputusnopeus voidaan ilmoittaa myös millimitroina tuntia kohden mikäli yhden tipan tilavuus on ennakolta tiedossa ja mikäli em. minuuttikohtainen tippojen lukumäärä on saatu selvitettyä.

Tippalaskureissa tippamäärän mittaus suoritetaan optisesti, esimerkiksi LED-valolähteen (light emitting diode) ja sille parina olevan valotransistorin avulla. Modernit tippalaskurilaitteet ovat sellaisia laite mittaa tippojen määrän ja tiedonkäsittely-yksikkönsä ja näyttönsä avulla laite näyttää tippojen määrän ja sen avulla lasketun nestetilavuuden minkä verran infuusionestettä on potilaaseen syötetty. Lisäksi laskurilaitteessa on aseteltavat hälytysrajat joiden avulla laite antaa hoitohenkilökuntaa varten hälytyksen mikäli infuusionesteen tiputusnopeus ei ole halutun suuruinen tai mikäli ennalta asetettu maksimimäärä infuusiones20 tettä on annettu eli tiputettu.

Tunnetut tippalaskurit ovat rakenteeltaan rajoittuneita sen suhteen millainen nestekammio tippalaskurilaitteeseen tuettavassa erillisessä infuusioletkustossa voi olla. Tästä syystä täytyy käyttäjän olla tietoinen asiasta ja aina on oltava nimenomaan tuohon kyseiseen laskurimalliin sopivalla nestekam25 miolla varustettu infuusioletkusto käytettävissä. Ongelma korostuu jos samassa hoitolaitoksessa on erilaisia infuusioletkustoja käyttäviä tippalaskureita koska asia voi aiheuttaa sekaannusta laitteita käyttäville henkilöille. Lisäksi on niin että erilliset tippaletkustot ovat tyypillisesti selvästi kalliimpia joka seikka nostaa kertakäyttöisten infuusioletkustojen käyttökustannuksia verrattuna siihen että voi30 täisiin vapaammin valita edullisin vaihtoehto.

Eräs tunnettu tippalaskuri on esitetty julkaisussa US2010309005.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää uudenlainen laite siten että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua tai lievennettyä. Keksinnön tavoite saa35 vutetaan laskurilaitteella joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisessä

20165397 prh 27-12- 2017 patenttivaatimuksessa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu rakenteiden muuttamiseen sellaiseksi että laite on monikäyttöisempi.

Keksinnön mukaisen laitteen etuna on monipuolinen soveltuvuus eri käyttöympäristöihin sekä toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirustuksiin joista:

Kuvio 1 esittää laitetta edestä, kauluksettoman nestekammion kera,

Kuvio 2 esittää laitetta edestä, kauluksellisen nestekammion kera, Kuvio 3 esittää laitetta edestä, ilman nestekammiota,

Kuvio 4 esittää laitetta takaa, kauluksellisen nestekammion kera, salvan ollessa puoliavoimessa asennossa,

Kuvio 5 esittää laitetta takaa, kauluksellisen nestekammion kera, salvan ollessa suljetussa asennossa,

Kuvio 6 esittää laitetta takaa, salvan ollessa suljetussa asennossa;

Kuvio 7 esittää joustinrakenteella varustettu salpaosaa,

Kuviot 8 A ja 8B esittävät laitetta jousilukitteisella salvalla varustettu20 na,

Kuviot 9A-9E esittävät laitetta työntö-kierto-tyyppisen salvan asentamisen eri vaiheissa,

Kuvio 10 esittää työntö-kierto-tyyppisen salvan saranapuolen lukitusrakenteita laitteen rungon haaran takapinnalla, kuvio 11 esittää indikaattori-LEDdlä varustettua laitetta, kuvio 12 esittää laitteen mittaustoiminnon lohkokaaviota.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Aluksi käsitellään erityisesti kuvioiden 1-6 mukaisia rakenteita jotka ovat keskenään samanlaisia myös salvan H asennuksen/kiinnityksen suhteen, mutta esitetty kuvaus soveltuu pääosin myös muiden kuvioiden esittämiin rakenteisiin koska niiden eroavuudet liittyvät lähinnä vain salvan tai sen asentamisen edellyttämiin rakenteisiin.

Kyseessä siis on laskurilaite DC eli tippalaskuri infuusioneste-tippojen laskemiseen. Neste eli infuusioneste voi esimerkiksi olla jotain suolaliuosta tai

Ringer-liuosta. Keksintö ei ole rajoittunut nesteen tyyppiin. Infuusionesteeseen

20165397 prh 27-12- 2017 voi olla lisätty lääkeaine tai ravintoaineita. Tipat tulevat infuusionestekammioon CHI, CH2 siirtokanavan kuten letkun Tl, T2 tuomasta infuusionesteestä. Kuviossa 1 laitteeseen DC on asetettu kaulukseton nestekammio CH2 johon yläpuolelta nestettä tuo letku T2 ja letkusta jatkuu nestekammion CH2 alapuolella letkuna

T22 joka vie nesteen potilaan kehon verisuoneen. Kuvioissa 2, 4 ja 5 laitteeseen

DC on asetettu kauluksellinen eli kauluksella COL varustettu nestekammio CH1 johon yläpuolelta nestettä tuo letku Tl ja letkusta jatkuu nestekammion CH1 alapuolella letkuna Tll, joka vie nesteen potilaan kehon verisuoneen.

Laite DC käsittää rungon F jossa pesä N tuollaiselle erilliselle infuusio10 nestekammiolle CH1, vastaavasti CH2. Lisäksi laite käsittää salvan H joka järjestetty sulkemaan tai muutoin rajoittamaan pesää N infuusionestekammion CH1,

CH2 pitämiseksi pesässä N.

Kuvioiden 2, 5 ja 5 esittämän kauluksella COL varustetun nestekammion CH1 tuentaa varten laitteen DC runko F lisäksi käsittää asemointirakenteena

GR asemointiuran GR joka asemoi nestekammion CH1 paikalleen pesään N.

Mittausjärjestelyn osalta todetaan tässä vaiheessa että laite DC käsittää mittausrakenteen TX, RX tippojen havaitsemiseksi, ja tuo mittausjärjestely käsittää optisen mittausrakenteen jossa lähetinelin TX kuten valonlähde kuten LED (light emitting diode) joka on järjestetty lähettämään signaalia kuten valoa läpi nestekammion CHI, CH2 vastaanotinelimelle RX, joka voi olla esimerkiksi phototransistori eli valoa mittaava transistori tms. detektori joka vastaanottamansa signaalin muutoksen perusteella havaitsee mikäli nestetippa putoaa mittausreitin kautta nestekammiossa CHI, CH2. Led eli lähetinelin TX ja sen parina oleva optinen vastaanotin RX on sijoitettu laitteen eri haaroihin SI, S2 ja korkeusase25 maltaan ne on sijoitettu siten että ne ovat ylempänä eli lähempänä laitteen yläosaa kuin millä korkeudella salpa HA sijaitsee.

Viitaten lohkokaavioon 12, mittausjärjestely käsittää mittausrakenteen eli lähettimen TX ja vastaanottimen RX lisäksi mittausrakenteeseen yhteydessä olevan tiedonkäsittely-yksikön MCU (Microcontroller Unit) ja siihen kytke30 tyn näytön D. MCU ohjaa laitteen toimintaa mm. ohjaamalla optista lähetintä TX ja laskemalla optisen vastaanottimen RX antaman signaalin perusteella mikä on nestetippojen määrä aikayksikköä kohden eli MCU laskee lukuarvon tippoja/minuutissa. MCU myös voi laskea annettujen tippojen yhteenlasketun nestetilavuuden. Näyttö D voi samalla olla käyttöliittymä mikäli kyseessä on kosketus35 näyttö. Käyttöliittymän avulla käyttäjä voi muuttaa laitteen asetuksia ja tehdä muita haluamiaan toimenpiteitä.

20165397 prh 27-12- 2017

Lohkokaavion 12 esittämät rakenteet ovat laitteen DC rungossa F, näyttö D on rungon F alaosassa eli nestekammiolle CHI, CH2 tarkoitetun pesän N alapuolisella alueella. Lähetinelin TX ja vastaanotinelin RX voivat toimia näkyvän valon alueen sijaan Infrapuna-alueella (IRj eli esim. lähetinelin TX voi olla IR-LED.

Salpaosa HA on pelkkä mekaaninen rakenne, koska näyttö D ja tiedonkäsittelyyksikkö MCU ovat rungossa F eikä siihen nähden kääntyvässä osassa eli salpaosassa HA, tämä piirre lisää toimintavarmuutta.

Kuviosta 11 havaitaan myös indikaattori IL, joka osoittaa käyttäjälle mittauskohdan jolta korkeudelta tipan mittaus nestekammiosta CHI, CH2 tapah10 tuu. Indikaattori IL voi olla näkyvän valon alueen LED, ja indikaattorin IL rooli on auttaa käyttäjää koska varsinainen mittauksen lähetin-LED TX on signaalinsa osalta huonosti havaittavissa oleva erityisesti jos lähetin-LED TX on IR-LED.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voidaan indikaattoria IL käyttää seuraavalla tavalla eli laite, esimerkiksi MCU:n avulla, on järjestetty muuttamaan indikaat15 torin IL sisääntuloonsa saamaa ohjausta nestetipan tultua mittausrakenteen TX, RX avulla havaituksi, jolloin indikaattori IL on järjestetty muuttamaan ulostulosignaaliaan. Käytännössä voi olla niin että indikaattori IL MCU:n ohjaamana sammuu tai oleellisesti himmenee kun tippa on havaittu, tämä toiminto voi toimia käyttäjän apuna tipan tulemisen indikaationa ja/tai suuntaa-antavana tietona tip20 pojen määrästä aikayksikköä kohden.

Laite DC on sellainen että kuvion 1 esittämää eri tyyppistä infuusionestekammiota CH2 varten infuusiolaitteen DC runko F käsittää toisen asemointirakenteen PS2-PS22, ja tuo mainittu toinen asemointirakenne PS2, PS22 on etäisyyden päässä asemointiura-tyyppisestä asemointirakenteesta GR sijaiten laitteen DC rungon F pystysuunnan suhteen eri korkeudella kuin asemointiuratyyppinen asemointirakenne GR. Kuvioiden esimerkissä em. etäisyys on muutama senttimetri.

Tuo mainittu toinen asemointirakenne PS2, PS22 sijaitsee eräässä toteutusmuodossa rungon F pystysuunnan suhteen korkeampana eli lähempänä rungon yläreunaa kuin asemointiura-tyyppinen asemointirakenne GR.

Runko F voi olla esimerkiksi muovia kuten polyeteeniä johon on valuvaiheessa tai työstäen tehty tarvittavat muodot ja rakenteet. Rungossa F on sijoituskohdat kuvion 12 esittämille rakenteille.

Edellä mainittu toinen asemointirakenne PS2, PS22 sijaitsee rungon käsittämän pesän N yläosassa, erityisesti siten että eräässä toteutusmuodossa tuo

20165397 prh 27-12- 2017 toinen asemointirakenne sijaitsee F rungon käsittämän pesän N yläosassa rungon F yläosassa, kuten kuviot esittävät.

Viitaten erityisesti kuvioon 1, tarkemmin ilmaistuna on eräässä toteutusmuodossa rakenne sellainen että tuo toinen asemointirakenne PS2, PS22 käsit5 tää pesän yläosan kavennusrakenteen joka on järjestetty estämään pesään sijoitettavan infuusionestekammion CH2 nousuliikkeen rungon F pystysuunnassa.

Havaitaan että kuviossa 1 nestekammion CH2 yläosan ulkopinta toimii vastakappaleena tuolle toiselle asemointirakenteelle PS2, PS22.

Kuvioissa 2, 4 ja 5 nestekammion ulkopuolen kaulus COL on vastakap10 paleena ensimmäiselle asemointirakenteelle GR.

Viitaten erityisesti kuvioihin 2, 4 ja 5 todetaan että kyseinen toinen asemointirakenne PS2, PS22 toki on olemassa myös tuota kauluksella COL varustettua nestekammiota CH1 kannattelevassa laitteessa DC mutta kuvioissa 2, 4 ja 5 tuo asemointirakenne PS2, PS22 ei ole käytössä koska laitteeseen on asetettu eri nestesäiliö CH1 joka tukeutuu kauluksensa COL eli laippansa avulla uraan GR joka siis on ensimmäinen asemointirakenne.

Lähetinelimen TX kuten ledin ja vastaanotinelimen RX kuten valotransistorin ja indikaattorin kuten indikaattori-ledin IL fyysinen sijoituskohta näkyy parhaiten kuvioita 1-3, 6 ja 11 yhtä aikaa tulkitsemalla. Havaitaan että eräässä to20 teutusmuodossa lähetinelin TX ja vastaanotinelin RX on sijoitettu ylemmäs kuin kauluksella COL varustettua nestekammiota CH1 asemoiva ura GR ja alemmas kuin eri käyttötilanteessa erilaista nestekammiota CH2 asemoiva asemointirakenne PS2, PS22. Lähetinelin TX voi olla esimerkiksi 8,5mm ylempänä kuin uran GR yläreuna. Lähetinelin TX voi olla toteutettu yhdellä tai useammalla kuten esi25 merkiksi kolmella ledillä ja jos käytetään useita ledejä TX niin ne ovat eräässä toteutusmuodossa rinnakkain rivissä.

Kuvioissa lähetinelin-led eli TX on edestäpäin eli näytön D puolelta laitetta katsottaessa vasemmassa haarassa S2 ja vastaanotinelin RX on oikeanpuoleisessa haarassa SI, mutta sijoitus voi olla päinvastainenkin. Indikaattori-led IL on kuviossa 11 sijoitettu haaraan SI mutta eräässä toteutusmuodossa kuvioiden 1-3 ja 6 mukaisesti se mieluiten on samassa haarassa S2 kuin lähetinelinkin TX.

Indikaattori-led IL on syytä olla mittauskohdan (jossa TX, RX) läheisyydessä, eräässä toteutusmuodossa indikaattori-led IL on korkeintaan 10mm päässä mittauskohdasta eli esimerkiksi 4,5 mm ylempänä kuin led TX.

Seuraavaksi käsitellään salpaan H liittyviä seikkoja. Salpa H on erääsä toteutusmuodossa kuvioiden mukaisesti sellaisella korkeudella että salpa H on

20165397 prh 27-12- 2017 pesän N pystysuunnan osalta keskialueella tai alemman puolikkaan alueella koska tällöin salpa H pääsee vasten nestekammion CHI, CH2 joustavaa eli kokoonpuristuvaa pintaa koska nestekammion CHI, CH2 keskiosa ja alaosa tavanomaisesti on kokoonpuristuva jotta käyttäjä voisi puristaa nestekammiota CHI, CH2. Salvan

H salpaosan HA kontakti nestekammion CHI, CH2 joustavaan pintaan aikaansaa yksinkertaisen ja toimintavarman puristuksen salvan H salpaosan HA ja nestekammion CHI, CH2 välille.

Eräässä toteutusmuodossa salvan H korkeudellinen asema on sellainen että salpa H sijaitsee lähempänä rungon F alaosaa kuin mainittu toinen ase10 mointirakenne PS2, PS22. Salvan H korkeudellinen asema on sellainen että salpa H sijaitsee lähempänä rungon F alaosaa kuin asemointiura-tyyppinen asemointirakenne GR. Molemmat edelliset toteutusmuodot huomioiden on siis siten että salvan H korkeudellinen asema on sellainen että salpa H sijaitsee lähempänä rungon F alaosaa kuin kumpikaan asemointirakenne GR, PS2/PS3. Mainitut toteu15 tusmuodot parantavat nestesäiliön eli nestekammion CHI, CH2 tuennan vakautta.

Viitaten erityisesti kuvioihin 1-3, on eräässä toteutusmuodossa niin että nestekammiolle CHI, CH2 tarkoitetun pesän N perällä pesä N käsittää estorakenteen ST1, ST2 infuusionestekammion kuten CHI, CH2 lisätuentaa varten. Estorakenne ST1, ST2 toimii vastinpintana salvalle H kun salpa H, HA puristaa nes20 tekammiota CHI, CH2 kuvioiden 1, 2 ja 5 mukaisesti. Esto rakenne ST1, ST2 on pesän molemmilla reunoilla oleva kynsirakenne, erityisesti noiden kynsien kärkialueet kaarevuudellaan myötäilevät kammion CHI, CH2 pinnan muotoa ja siten myös keskittävät kammion oikeaan kohtaan.

Havaitaan että estorakenne ST1, ST2 käsittää läpäisyalueen HO, joka on joko aukko tai muu läpinäkyvä kohta, joka estä näkyvyyttä nestekammion CHI, CH2 läpi. Kuvioiden esimerkissä estorakenne on kaarevapintainen, tarkoituksena mukailla nestekammion CHI, CH2 pintaa. Estorakenteessa ST1, ST2 oleva läpäisyalue HO on estorakenteen eri sivujen kuten puoliskojen ST1, ST2 välillä.

Tuennan parantamiseksi on eräässä toteutusmuodossa siten että estorakenne ST1, ST2 pesän N perällä on oleellisesti samalla korkeudella kuin missä pesän N sulkeva tai pesää N muutoin rajoittava salpa H on. Lisäksi on niin että eräässä toteutusmuodossa estorakenne ST1, ST2 on pesän N pystysuunnan suhteen pesän N keskialueella.

Kuvioiden esimerkissä estorakenteen ST1, ST2 korkeus, erityisesti pesän N poikittaisleveyden keskialueella, on vain noin 1/8 pesän N korkeudesta. Estorakenne ST1, ST2 voi olla selvästi korkeampikin kuin em. 1/8 pesän N kor20165397 prh 27-12- 2017 keudesta, kunhan näkyvyyttä jää tarpeeksi, estorakenteen ST1, ST2 salvan korkeus voi olla esimerkiksi korkeintaan neljännes tai puolet pesän N korkeudesta.

Rungon F ylempi osa on haaramainen ja käsittää rinnakkaiset haarat SI, S2 jotka ovat kohti toisiaan siten että pesä N infuusionestekammiolle CH1,

CH2 on rungon haarojen SI, S2 välissä.

Jottei salpa H, HA peitä liikaa näkyvyyttä on eräässä toteutusmuodossa siten että salvan H korkeus rungon pystysuunnassa on matalampi kuin infuusionestekammiolle CHI, CH2 tarkoitetun pesän N korkeus. Salpa H on pesän N korkeussuunnan keskialueella joten läpinäkyvyyttä jää sekä salvan H alapuolelle kohtaan W1 että yläpuolelle kohtaan W2.

Kuvioiden esimerkissä salvan H, HA korkeus, erityisesti pesän N poikkittaisleveyden keskialueella, on vain noin 1/5 pesän N korkeudesta. Salpa H, HA voi olla selvästi korkeampikin kuin em. 1/5 pesän N korkeudesta, kunhan näkyvyyttä jää tarpeeksi, salvan H korkeus voi olla esimerkiksi korkeintaan puolet pe15 sän N korkeudesta.

Eräässä toteutusmuodossa salvan H yläpuolisella alueella pesä N käsittää aukon tai muun läpinäkyvän alueen Wl, ja vastaavasti salvan H alapuolisella alueella pesä N käsittää aukon tai muun läpinäkyvän alueen. Mikäli kyseessä on aukko, on siitä se lisäetu että käyttäjä voi helpommin puristaa, tarttua tai muutoin käsitellä nestekammiota CHI, CH2. Aukon sijaan noissa alueissa Wl, W2 kyseessä voi olla läpinäkyvä seinämä, joka sekin mahdollistaa näkyvyyden.

Salpa H käsittää avattavan eli käännettävän eli kierrettävän salpaosan HA ja lisäksi kiertymisen mahdollistavan kiinnityksen FX salpaosan HA kääntöliikettä eli kiertoliikettä varten suhteessa runkoon F, ja lisäksi salpa H kä25 sittää sulkimen CL salpaosan HA vapaan pään HAE sulkemiseksi suhteessa runkoon F rungon haarassa S2 olevan vastakappaleen CP avulla. Kiertyvä kiinnitys on rungon haaran SI puolella.

Seuraavaksi käsitellään kuvioiden 8A ja 8B mukaista toteutusmuotoa. Siinä em. kiertyvä kiinnitys, nyt merkinnällä FX8, salpaosaa HA varten on pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys salpaosan HA irrottamiseksi rungosta F ja kiinnittämiseksi runkoon F. Irrotus/kiinnitys on suhteessa haaraan SI.

Kuvioiden 8A ja 8B pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys FX 8 käsittää jousitetut painikkeet BI, B2 joita toisiaan kohti painaen nuolien A, B mukaisesti saadaan puristettua rungon F haaran SI saranakorvakkeen HI pystysuuntainen jousitappi DD lyhemmäksi jolloin salpaosa HA vapautuu rungon F haarasta SI nuolen C mukaisesti.

20165397 prh 27-12- 2017

Seuraavaksi käsitellään vaihtoehtoista tapaa pikalukitteiselle kiertyvälle kiinnitykselle, nyt merkinnällä FX9, eli käytännössä salpaosan HA kiinnitykselle, nyt kuvioiden 9A-9E ja 10 mukaisesti. Kiertyvä kiinnitys, nyt merkinnällä FX9, salpaosaa HA varten on pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys salpaosan HA ir5 rottamiseksi rungosta F ja kiinnittämiseksi runkoon F. Irrotus/kiinnitys on suhteessa rungon haaraan SI. Tässä toteutusmuodossa tuo pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys salpaosaa varten käsittää työntö-kierto-rakenteen PT1, PT2, PT3, PT4, PT5 jolla salpaosa HA on järjestetty olemaan kiinnitettävissä laitteen runkoon F ja irrotettavissa laitteen rungosta F.

Kuviossa 9A-9E ja 10 pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys FX9 salpaosalle HA käsittää salpaosassa HA tapin tms. ulokkeen PT1 ja tuota uloketta PT1 varten on rungossa F eli erityisesti rungon haarassa SI urat tms. liiketilat PT2, PT3, jotka urat PT2, PT3 ulottuvat keskenään risteäviin suuntiin koska kyse on salpaosan HA työntöliikkeen ja kiertoliikkeen peräkkäisestä yhdistelmästä. Lisäksi on lukituskohouma PT4 joka voi olla peremmässä urassa PT3. Lisäksi pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys FX9 käsittää seinämän PT5 joka estää salpaosan ulokkeen PT1 pakenemisliikkeen. Seinämä PT5 samalla rajaa taakseen uran PT3 ja myös rajaa alleen uran PT2.

Salpaosa HA siis työnnetään kuvioiden 9A, 9B mukaisessa asennossa kohti rungon F haaraa SI jolloin salpaosan HA päässä oleva uloke PT1 etenee rungon F ensimmäistä uraa PT2 pitkin ja seuraavaksi kuvioiden 9C, 9D mukaisesti kierretään salpaosaa HA myötäpäivään tuota perempää uraa PT3 pitkin kunnes salpaosan HA pään uloke PT1 ylittää lukituskohouman PT4 ja lukittuu sen taakse. Näin salpaosa on pikalukittu rungon H haaraan SI. Salpaosan HA irrotus tapahtuu päinvastaisella liikkeellä. Salpaosan HA helppo irrotettavuus/kiinnitettävyys helpottaa laitteen osien pesua.

Viitaten kuvioon 7, eräässä toteutusmuodossa salvan H oleellisemmassa osassa eli salpaosassa HA on sisäpinnallaan (eli vasten nestekammiota CHI, CH2) tuleva) joustinrakenne FL, joka kuvion 7 mukaisesti esimerkiksi on taipuisa kannas. Joustinrakenne FL siis on suunnattu kohti nestekammiolle CH1, CH2 tarkoitettua pesää N. Kuviossa 7 näkyy myös salpaosan HA kiinnityskohdat HH1, HH2 josta salpaosa HA kiertyvästi kiinnitetään rungon F haaraan SI saranakorvakkeeseen HI, ja lisäksi näkyy kiinnityskohdat HH21, HH22 johon salpaosan HA vapaan pään HAE käsittämä suljin CL kiinnitetään. Kuviossa 8A, 8B ja 9A-9E ei ole esitetty tuota suljinta CL salpaosan HA vapaassa päässä HAE.

Laite on eräässä toteutusmuodossa toteutettu siten, että mekanismit ja tippakammion kuten CH1 ja letkuston asetus laitteeseen ja/tai irroitus on järjestetty olemaan suoritettavissa yhdellä kädellä. Salpa HA siis on 1-ote tyyppinen salpa. Näin ollen, esimerkinomaisessa käyttötilanteessa oikealla kädellä otetaan kiinni laitteesta yhdestä kohdasta siten että laitteen näyttö D on alaosassa ja laitteen haarat SI, S2 ovat ylöspäin ja etusormi koskettaa/ulottuu salvan HA päälle. Sormea taivuttamalla kämmeneen päin salpa HA avautuu. Sitten esim. tippakammio CH1 letkuilla varustettuna asetetaan paikallaan pesään N ja seuraavaksi etusormella vapautetaan salpa HA ja painetaan lukitus kiinni. Sama periaate toisen10 tyyppisen tippakammion CH2 tapauksessa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims

Patenttivaatimukset

20165397 prh 27-12- 2017

1. Laskurilaite infuusioneste-tippojen laskemiseen, joka laite käsittää 5 rungon (F) jossa pesä (N) erilliselle infuusionestekammiolle ja salvan (H, HA) joka on järjestetty sulkemaan tai muutoin rajoittamaan pesää (N) infuusionestekammion pitämiseksi pesässä (N), ja laitteen runko (F) lisäksi käsittää infuusionestekammion tuentaa varten asemointirakenteena (GR) asemointiuran, ja joka laite käsittää myös mittausrakenteen (TX, RX, MCU), tippojen havaitsemiseksi tunnet10 tu siitä, että erityyppistä infuusionestekammiota varten infuusiolaitteen runko käsittää toisen asemointirakenteen (PS2, PS22) joka on järjestetty estämään pesään sijoitettavan infuusionestekammion nousuliikkeen rungon (F) pystysuunnassa, ja tuo mainittu toinen infuusionestekammion nousuliikkeen rungon (F) pystysuunnassa estämään järjestetty asemointirakenne (PS2, PS22) on etäisyy15 den päässä asemointiura-tyyppisestä asemointirakenteesta (GR) sijaiten rungon (F) pystysuunnan suhteen eri korkeudella kuin asemointiura-tyyppinen asemointirakenne (GR).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu toinen asemointirakenne (PSS2, PS22) sijaitsee rungon pystysuunnan suhteen

20 korkeampana eli lähempänä rungon (F) yläreunaa kuin asemointiura-tyyppinen asemointirakenne (GR).
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu toinen asemointirakenne (PS2, PS22) sijaitsee rungon (F) käsittämän pesän (N) yläosassa.

25
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu toinen asemointirakenne (PS2, PS22) sijaitsee rungon (F) käsittämän pesän yläosassa rungon yläosassa.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu toinen asemointirakenne käsittää pesän yläosan kavennusraken30 teen joka on järjestetty estämään pesään sijoitettavan infuusionestekammion nousuliikkeen rungon pystysuunnassa.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että salvan korkeudellinen asema on sellainen että salpa sijaitsee lähempänä rungon alaosaa kuin mainittu toinen asemointirakenne.

35
7. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että

20165397 prh 27-12- 2017 salvan korkeudellinen asema on sellainen että salpa sijaitsee lähempänä rungon alaosaa kuin asemointiura-tyyppinen asemointirakenne.
8. Patenttivaatimuksen 6 ja 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että salvan korkeudellinen asema on sellainen että salpa sijaitsee lähempänä rungon ala5 osaa kuin kumpikaan asemointirakenne.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pesän perällä pesä (N) käsittää estorakenteen (ST1, ST2) infuusionestekammion (CH1, CH2) lisätuentaa varten.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että esto10 rakenne (ST1, ST2) pesässä (N) on oleellisesti samalla korkeudella kuin missä pesän sulkeva tai pesää muutoin rajoittava salpa (H, HA) on.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että estorakenne (ST1, ST2) on pesän (N) pystysuunnan suhteen pesän (N) keskialueella.

15
12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että runko käsittää rinnakkaiset haarat (SI, S2) jotka ovat kohti toisiaan siten että pesä (N) infuusionestekammiolle on rungon haarojen (SI, S2) välissä.
13. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että

20 salvan korkeus rungon pystysuunnassa on matalampi kuin infuusionestekammiolle tarkoitetun pesän korkeus.
14. Patenttivaatimuksen 1 tai 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että salvan (H) yläpuolisella alueella pesä (N) käsittää aukon tai muun läpinäkyvän alueen (Wl).

25
15. Patenttivaatimuksen 1, 13 tai 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että salvan (H) alapuolisella alueella pesä (N) käsittää aukon tai muun läpinäkyvän alueen (W2).
16. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että salpa (H) käsittää avattavan salpaosan (HA) ja lisäksi kiertymisen mahdollistavan

30 kiinnityksen salpaosan kiertoliikettä varten suhteessa runkoon, ja sulkimen (CL) salpaosan (HA) vapaan pään (HAE) sulkemiseksi suhteessa runkoon (F).
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiertyvä kiinnitys salpaosaa varten on pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys (FX8, FX9) salpaosan irrottamiseksi rungosta ja kiinnittämiseksi runkoon.

35
18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että pikalukitteinen kiertyvä kiinnitys (FX9) salpaosaa (HA) varten käsittää työntö-kierto12 rakenteen (PT1, PT2, PT3, PT4, PT5) jolla salpaosa (H) on järjestetty olemaan kiinnitettävissä laitteen runkoon (F) ja irrotettavissa laitteen rungosta (F).
19. Patenttivaatimuksen 12 ja 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiertyvä kiinnitys on rungon (F) ensimmäisen haaran (SI) kohdalla ja suljin on

5 rungon (F) toisen haaran (S2) kohdalla.
20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että avattava salpaosa (HA) on pelkkä mekaaninen rakenne, siten että laitteen käsittämä mittausrakenteeseen (TX, RX) yhteydessä oleva tiedonkäsittely-yksikkö (MCU) ja tiedonkäsittely-yksikköön yhteydessä oleva näyttö (D) ovat laitteen rungossa (F).

10
21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää LED-valon tai muun indikaattorin (IL) osoittamaan mittausrakenteen (RX, TX) sijoituskohdan.
22. Patenttivaatimuksen 1 tai 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää LED-valon tai muun indikaatorin (IL), ja laite on järjestetty muutta15 maan indikaattorin (IL) sisääntuloonsa saamaa ohjausta nestetipan tultua mittausrakenteen (TX, RX) avulla havaituksi, jolloin indikaattori (IL) on järjestetty muuttamaan ulostulosignaaliaan.
23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että salvan (H) käsittämä kiertyvä salpaosa (HA) käsittää joustinrakenteen (FL) joka on

20 suunnattu kohti nestekammiolle tarkoitettua pesää (N).