FI126613B - Nivelletty ajoneuvo, jossa on lineaarisen toimilaitteen pidike - Google Patents

Description

NIVELLETTY AJONEUVO, JOSSA ON LINEAARISEN TOIMILAITTEEN PIDIKE

Keksinnön kohde

Keksinnön kohteena on ajoneuvo. Kyseessä on erityisesti ajoneuvo, joka on nivelletty ja jossa on runkoja runkoon kiinnitetty pidike lineaarista toimilaitetta varten.

Keksinnön taustaa

Liikkuva raskas kalusto, jota edustavat erilaiset mobiilit työkoneet, hyödyntää nivellettyä runkoratkaisua. Nivelletyssä runkoratkaisussa on tyypillisesti kaksi perättäistä rungon osuutta, joita yhdistää nivel tai nivelen tavoin toimiva linkki. Nivelen avulla rungot pääsevät kääntymään toistensa suhteen ja siten esim. ajosuunnan muuttaminen runkoja kääntämällä on mahdollista. Rungon osuudessa on yleensä pidike, johon rungon kahden osuuden välinen lineaarinen toimilaite on kytkettynä. Lineaarinen toimilaite generoi voiman, joka tarvitaan runkojen kääntämiseksi.

Eräitä tunnettuja mobiileja työkoneita ovat metsätyökoneet, kuten erilaiset harvesterit ja kuormatraktorit. Puunkorjuun suorittamiseksi harvesterin nivelpuomiston päähän on sovitettu puunkorjuulaitteisto, joka on kaatopää tai harvesteripää, jolla pystyssä kasvava puunrunko katkaistaan, kaadetaan, karsitaan tai sahataan halutun mittaisiksi osiksi. Sahatut puunrungot kerätään kuormatraktorilla, joka on varustettu nivelpuomiin kiinnitetyllä kuor-mainkouralla ja jonka kuormatilassa puunrungot kuljetetaan pois.

Lineaarisen toimilaitteen pidikkeisiin kohdistuu suuria voimia, joten rungon ja pidikkeen rakenne on oltava mitoitettu kestämään kyseisiä voimia ja pidikkeen sijoittelu rungossa on oltava optimaalinen. Pidikkeen rakenne ei kuitenkaan voi olla monimutkainen siten, että rakenne olisi vaikea valmistaa. Erityisesti pidikkeen monimutkainen rakenne edellyttää runsaasti erilaisia hitsausliitoksia, mikä lisää rungon valmistusaikaa ja/tai estää hitsauksen automatisoinnin.

Keksinnön lyhyt yhteenveto Tässä keksinnön selostuksessa esitettävä ratkaisu pyrkii poistamaan edellä esitettyjä ongelmia.

Keksinnön mukainen ajoneuvo on määritelty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaisen ajoneuvon eräitä tarkempia esimerkkejä on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

Esitettävässä ratkaisussa on kyseessä ajoneuvo, joka käsittää rungon, jossa ensimmäinen rungon osuus peräkkäin rungon toisen osuuden kanssa, ja linkin, joka yhdistää ensimmäistä ja toista osuutta ja jonka avulla ensimmäinen ja toinen osuus ovat kierrettävissä toistensa suhteen olennaisesti pystysuuntaisen kiertoakselin ympäri. Ajoneuvossa on ainakin kaksi pyörää tai telaketjua, jotka kannattelevat ensimmäistä osuutta ja ainakin kaksi pyörää tai telaketjua, jotka kannattelevat toista osuutta. Ajoneuvo käsittää myös lineaarisen toimilaitteen, joka on kiinnitetty ensimmäisen osuuden ja toisen osuuden väliin ja sovitettu ohjaamaan ensimmäisen ja toisen osuuden kiertymistä toistensa suhteen. Lineaarinen toimilaite on hydraulisylinteri, jossa on sylinteri putki, sylinterin pohjaosa, joka sulkee sylinteriputken ensimmäisen pään, sylinterin pääosa, joka sulkee sylinteriputken toisen pään, ja liikkuva männänvarsi, joka ulottautuu ulos sylinteri putkesta sylinterin pääosan läpi. Ajoneuvo käsittää lisäksi ensimmäisen pidikkeen, joka on kiinnitettynä ensimmäiseen osuuteen tai linkkiin (riippuen ajoneuvon rungon ja linkin tyypistä) ja johon männänvarsi on nivelöidysti kiinnitettynä. Ajoneuvo käsittää lisäksi toisen pidikkeen, joka on kiinnitettynä toiseen osuuteen ja johon lineaarinen toimilaite on nivelöidysti kiinnitettynä nivelen avulla. Kyseinen nivel on kiinnitettynä sylinterin pääosaan tai sylinteriputkeen.

Etuna on, että pidikkeen paikka voidaan valita vapaammin eikä sen ole tarpeen aina sijaita hydraulisylinterin pohjaosan luona perinteiseen tapaan. Pidikkeen paikka voidaan nyt sijoittaa sellaiselle alueelle, esim. lähemmäs rungon yhden osuuden päätyä kuin verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jolla alueella on jo ennestään jäykistäviä rakenteita tai muita tukirakenteita, jotka jäykistävät ja vahvistavat runkoa. Näin pidike ja runko pystyvät välittämään hydraulisylinterin generoimia voimia luotettavasti. Erään esimerkin mukaisesti jäykistäviä rakenteita tai muita tukirakenteita, esim. nosturin jalustan tukirakenne, on sijoittuneena osuuden siihen päähän, johon myös linkki kiinnittyy.

Erään tarkemman esimerkin mukaisesti nivel on erillään sylinterin pohjaosasta tai nivel on kiinnitettynä sylinteriputken keskiosaan tai sylinteriputken toisen pään luokse, kun kyseinen toinen pää on vastakkainen ensimmäiselle päälle, jossa on sylinterin pohjaosa.

Erään esimerkin mukaisesti sylinteri on sellaisessa asennossa, että nivel määrittää olennaisesti pystysuuntaisen kiertoakselin, jonka ympäri lineaarinen toimilaite kiertyy suhteessa pidikkeeseen.

Erään esimerkin mukaisesti em. pidike käsittää olennaisesti vaakasuuntaisen ylemmän levyrakenteen, joka on sijoittuneena lineaarisen toimilaitteen yläpuolelle, ja olennaisesti vaakasuuntaisen alemman levyrakenteen, joka on sijoittuneena lineaarisen toimilaitteen alapuolelle. Nivel kiinnittyy ylempään ja alempaan levyrakenteeseen.

Erään esimerkin mukaisesti rungon osuudessa on olennaisesti pystysuuntainen levyrakenne, joka on lineaarisen toimilaitteen vieressä ja lisäksi määrittää rungon osuuden sivulla olevan pinnan.

Erään esimerkin mukaisesti pystysuuntainen levyrakenne on hitsattu ylemmän levyrakenteen alapinnalle. Alempi levyrakenne on puolestaan kiinnitetty rungon osuuden sivupintaan.

Sopivimmin on lisäksi niin, että ylempi levyrakenne määrittää rungon osuuden päällä olevan pinnan ja ulottuu sivusuuntaan pystysuuntaisen levyrakenteen ohitse ja edelleen lineaarisen toimilaitteen päälle. Alempi levyrakenne puolestaan ulottuu sivusuuntaan alkaen pystysuuntaisesta levyrakenteesta ja jatkuu lineaarisen toimilaitteen alle.

Kun em. ylempi levyrakenne muodostaa samalla sekä rungon yläpinnan että pidikkeen, jotka sijaitsevat siis samalla korkeudella, saadaan aikaan yksinkertainen rakenne, jossa on vähemmän hitsausliitoksia kuin tunnetussa tekniikassa ja verrattuna siihen tilanteeseen, jossa ylempi levyrakenne on erillinen rakenne ja kiinnitetty rungon sivupintaan.

Sopivimmin on niin, että ylempi levyrakenne ja rungon yläpinta on valmistettu samasta levyaihiosta ja muodostavat siten saumattoman kokonaisuuden. Etuna on yksinkertainen rakenne ja valmistuksen sekä asennuksen nopeutuminen.

Sopivimmin on lisäksi niin, että ylempi levyrakenne, joka on samalla myös rungon yläpinta, toimii perustana tukirakenteelle, joka ulottuu ylöspäin ylemmästä levyrakenteesta ja on kiinnitettynä ylempään levyrakenteeseen.

Etuna on se, että em. tukirakenne antaa pidikkeelle rungolle ja sen rakenteelle lujuutta, kun tukirakenne on sijoittuneena pidikkeen viereen.

Kiinnityksissä käytetään sopivimmin hitsausliitoksia.

Edellä esitettyä ratkaisua voidaan soveltaa rungoissa, jotka ovat työkoneen runkoja. Ajoneuvona on esim. työkone, joka on esim. metsäharvesteri, metsäkuormatraktori, maataloustraktori tai rakennuskoneena toimiva ajoneuvo.

Piirustusten kuvaus

Esitettyä ratkaisua esitellään eräiden esimerkkien avulla ja samalla viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuva 1 esittää erään työkoneen, jossa esitettyä ratkaisua voidaan soveltaa ja joka on kuormatraktori.

Kuva 2 esittää erään työkoneen rungon osuuden, jossa esitettyä ratkaisua sovelletaan.

Kuva 3 esittää kuvan 2 esimerkin, johon eri komponentit on kytketty paikoilleen.

Kuva 4 esittää erään esimerkin kuvan 2 mukaisesti nivelestä, joka avulla hydraulisylinteri kiinnittyy rungossa olevaan pidikkeeseen.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuvassa 1 on esitetty eräs esimerkki perinteisestä ajoneuvosta, jossa esitettyä ratkaisua voidaan soveltaa. Kyseinen ajoneuvo on mobiili työkone, joka on erityisesti kuormatraktori, jolla kuljetetaan puunrunkoja.

Työkone 10 käsittää rungon 12, jota pyörät 22 kannattelevat. Etummaiset pyörät keskenään ja/tai takimmaiset pyörät keskenään on kiinnitetty keinuvaan teliin, joka pyörivästi kiinnitetty runkoon 12. Työkoneessa on lisäksi ohjaamo 60, voimanlähteenä 62 moottori, joka on esimerkiksi polttomoottori, erityisesti dieselmoottori. Työkoneessa on nosturi 64, joka on nivelpuomi ja jonka päähän 66 on kiinnitetty työkalu, joka on esimerkiksi koura, jonka avulla puunrunkoja voidaan käsitellä. Nosturi 64 on kiinnitettynä runkoon nosturin jalustan 70 välityksellä.

Vaihtoehtoisesti, pyörien 22 päälle voi olla sijoitettuna päättymätön telaketju. Vaihtoehtoisesti, etummaisten pyörien ja/tai takimmaisten pyörien 22 tilalla voi olla propulsiota varten telaketjuun perustuva rakenne.

Erään esimerkin mukaisesti kuvan 1 etummaiset pyörät 22 on korvattu yhdellä pyörällä ja keinuvan telin tilalla voi olla keinuva varsi, johon pyörä on kiinnitettynä, tai poikittaissuuntainen akseli, jonka päähän pyörä 22 on kiinnitettynä.

Kuvan 1 esimerkissä työkoneen runko 12 on nivelikäs ja se käsittää ensimmäisen osuuden 14 ja toisen osuuden 16, jotka ovat peräkkäin ja kiinnitetyt linkin 18 avulla toisiinsa. Linkki 18 toimii nivelen tavoin ja sallii osuuksien 14 ja 16 kiertymisen toistensa suhteen kiertoakselin 20 ympäri (ks. kuva 3). Kiertoakseli 20 on olennaisesti pystysuuntainen ja poikittain suhteessa työkoneen 10 pituussuuntaan ja ajosuuntaan.

Erään esimerkin mukaisesti linkki 18 sallii lisäksi osuuksien 14 ja 16 kiertymisen toistensa suhteen sellaisen kiertoakselin ympäri, joka on olennaisesti vaakasuuntainen ja yhdensuuntainen suhteessa työkoneen 10 pituussuuntaan ja ajosuuntaan.

Kuvan 1 työkoneessa lineaarinen toimilaite 26 on kytkettynä osuuden 14 ja nivelen 18 välille.

Kuvissa 2-4 on esitetyn mukainen ratkaisu kuvattu tarkemmin. Kuvissa 2-4 on samat osat merkitty eri kuvissa samalla viitenumerolla.

Kuvissa 2-4 esitettyä ratkaisua voidaan soveltaa kuvan 1 työkoneessa, jossa osuus 14 muodostaa etummaisen osan rungosta 12 ja osuus 16 muodostaa takimmaisen osan rungosta 12. Seuraavassa selostuksessa ja kuvien 2-4 ratkaisussa osuus 16 voi muodostaa joko etummaisen osan tai takimmaisen osan rungosta 12, joten osuus 14 on vastaavasti joko takimmainen tai etummainen osa. Ensin mainitussa tapauksessa nosturi voi olla sijoitettuna osuuden 14 päälle ja osuuden 16 päälle voi olla sijoitettuna esim. ohjaamo. Kun kyseessä on harvesteri, niin työkoneessa ei ole kuvan 1 mukaista kuormatilaa 80, jossa puunrungot kuljetetaan.

Kuvassa 2 on esitetty osuuden 16 rakenne tarkemmin siten, että osuus 14 ja linkki 18 (ks. kuva 1) eivät ole kiinnitettyinä osuuteen 16. Linkkiä 18 kääntävä lineaarinen toimilaite 26 (ks. kuva 3) ei myöskään ole kiinnitettynä osuuteen 16 kuvassa 2.

Linkki 18 kiinnitetään runkoon 12 linkin 18 ensimmäisen osan 72 ja toisen osan 74 välityksellä. Linkin ensimmäinen osa 72 ja toinen osa 74 kiinnittyvät nivelöidysti linkin muihin osiin ja ovat kiinnitettyinä runkoon 12 ja kuvan 2 esimerkissä osuuteen 16, esim. hitsausliitoksien avulla.

Erään esimerkin ja kuvan 2 mukaisesti ensimmäinen osa 74 on levyrakenne, joka on kiinnitetty tukirakenteen 58 päälle, esim. hitsausliitoksen avulla, ja nosturin jalusta 70 on kiinnitetty ensimmäisen osan 74 päälle.

Erään esimerkin ja kuvan 2 mukaisesti pidike 30 koostuu ylemmästä levyrakenteesta 52 ja alemmasta levyrakenteesta 52, jotka ovat kiinnitettyinä osuuteen 16, esim. hitsausliitoksien avulla. Lineaarista toimilaitetta 26 ja sen niveltä (ks. kuva 3, esim. nivel 24) varten ylemmässä levyrakenteessa 52 on ylempi kiinnityskohta 76 ja alemmassa levyrakenteessa 52 on alempi kiinnityskohta 78. Lineaarinen toimilaite 26 sijoittuu ylemmän levyrakenteen 52 ja alemman levyrakenteen 54 väliin, joten ne sijoittuvat päällekkäin. Lineaarinen toimilaite 26 on ylemmän levyrakenteen 52 alapuolella ja alemman levyrakenteen 54 yläpuolella.

Sopivimmin on lisäksi niin, että levyrakenteita 52 ja 54 yhdistää kannake, joka on esimerkiksi pystysuuntainen levyrakenne tai levy, joka on kiinnitetty levyrakenteiden 52 ja 54 päihin tai väliin, esim. hitsausliitoksien avulla. Kannake sijoittuu lineaarisen toimilaitteen 26 viereen välimatkan päähän ja lineaarinen toimilaite 26 sijoittuu kannakkeen ja pystysuuntaiseen levyrakenteen 56 väliin tarkasteltuna vaakasuunnassa ja osuuden 16 poikittaissuunnassa.

Erään esimerkin ja kuvan 2 mukaisesti kiinnityskohta 76 ja/tai kiinnityskohta 78 on esimerkiksi pyöreä aukko, jonka läpi nivel 24 kulkee.

Erään esimerkin ja kuvan 2 mukaisesti ylempi levyrakenne 52 ja alempi levyrakenne 54 ovat vaakasuuntaisia levyjä. Aiempi levyrakenne 54 on kiinnitettynä osuuden 16 sivulle, esimerkiksi pystysuuntaiseen levyrakenteeseen 56 tai sen sivuun, esim. hitsausliitoksen avulla. Pystysuuntainen levyrakenne 56 toimii rungon 12 ja osuuden 16 sivupintana, ts. sivulla olevana pintana, ja lisäksi levyrakenteet 52 ja 54 ulottuvat sivusuunnassa kauemmas kuin pystysuuntainen levyrakenne 56. Pystysuuntainen levyrakenne 56 sijoittuu lineaarisen toimilaitteen 26 viereen, kun tarkastellaan vaakasuuntaa. Sivusuunnalla tarkoitetaan sellaista suuntaa, joka on poikittain suhteessa työkoneen 10 pituussuuntaan ja ajosuuntaan. Erään esimerkin mukaisesti levyrakenne 56 on olennaisen yhdensuuntainen toimilaitteen 26 kanssa, ne ovat välimatkan päässä toisistaan ja niiden väliin jää vapaa tila.

Erään esimerkin mukaisesti ylempi levyrakenne 52 määrittää jatkeen osuuden 16 yläsivulle, joka on olennaisesti vaakasuuntainen ja jatkuu siten sivusuuntaan pystysuuntaisen levyrakenteen 56 ohitse. Ylempi levyrakenne 52 muodostaa myös osuuden 16 päällä olevan pinnan, ts. yläsivun. Yläsivu jatkuu pystysuuntaisen levyrakenteen 56 ohitse ainakin lineaarisen toimilaitteen 26 kohdalla.

Sopivimmin on niin, että ylempi levyrakenne 52 on erottamaton osa yläsivun rakennetta, joka on toteutettu levyrakenteen tai levyn avulla, esim. saumattomasti. Osuuden 16 yläsivu muodostaa samalla myös ylemmän levyrakenteen 52, joka on osa pidikettä 30. Pystysuuntainen levyrakenne 56 on kiinnitetty ylemmän levyrakenteen 52 alle, esim. hitsausliitoksen avulla.

Erään esimerkin ja kuvan 2 mukaisesti ylemmän levyrakenteen 52 tai osuuden 16 yläsivun päälle on kiinnitetty tukirakenne 58, esim. hitsausliitoksen avulla. Ylempi levyrakenne 52 tai osuuden 16 yläsivu muodostaa perustuksen, jonka päällä tukirakenne 58 on. Tukirakenne 58 koostuu esim. toisiinsa kiinnitetyistä pystysuuntaisista levyrakenteista tai levyistä, jotka sijoittuvat ylemmän levyrakenteen 52 ja ylemmän kiinnityskohdan 76 viereen tai läheisyyteen ja jäykistävät rakenteen. Tukirakenteen 58 päälle kiinnitetään nosturin jalusta 70. Ylempi kiinnityskohta 76 ja ylempi levyrakenne 52 sijoittuvat sivusuuntaan suhteessa tukirakenteeseen 58.

Kuvassa 3 on esitetty osuuden 16 rakenne tarkemmin siten, että linkki 18 (ks. kuva 1) on kiinnitettynä osuuteen 16 mutta osuus 14 ei ole kiinnitettynä linkkiin 18 tai osuuteen 16. Linkkiä 18 kääntävä lineaarinen toimilaite 26 on kiinnitettynä osuuteen 16. Osuuteen 16 on kiinnitettynä pidike 30, jonka välityksellä lineaarinen toimilaite 26 kiinnittyy osuuteen 16.

Erään esimerkin ja kuvan 2 mukaisesti linkkiin 18 on kiinnitettynä toinen pidike 28, johon lineaarinen toimilaite 26 myös kiinnittyy ja kääntää linkkiä 18 kuvitteellisen kiertoakselin 20 ympäri. Vaihtoehtoisesti pidike 28 on kiinnitettynä osuuteen 14.

Kuvan 2 esimerkissä linkki 18 sallii lisäksi osuuksien 14 ja 16 kiertymisen toistensa suhteen sellaisen kiertoakselin ympäri, joka on olennaisesti vaakasuuntainen ja yhdensuuntainen suhteessa työkoneen 10 pituussuuntaan ja ajosuuntaan.

Lineaarinen toimilaite 26 on sovitettu ohjaamaan osuuksien 14 ja 16 kääntymistä toistensa suhteen. Lineaarista toimilaitetta voidaan ohjata paineväliaineen ohjauspiirillä, jota voidaan ohjata puolestaan elektronisella ohjausyksiköllä ja/tai työkoneen ohjausjärjestelmällä. Paineväliaineen ohjauspiiri on esimerkiksi osa työkoneen ohjauspiiriä. Lineaarinen toimilaite 26 kykenee lyhentymään, jolloin se vetää pidikkeitä 28 ja 30 lähemmäs toisiaan, ja pidentymään, jolloin se työntää pidikkeitä 28 ja 30 kauemmas toisistaan, jotta osuuksien 14 ja 16 keskinäinen asento muuttuisi esim. ajosuunnan muuttamiseksi.

Erään esimerkin mukaisesti lineaarinen toimilaite 26 on hydraulisylinteri, jossa on liikkuva männänvarsi 38, jonka yksi pää on kiinnitettynä sylinteriputken 32 sisällä liikkuvaan mäntään 68 (ks. kuva 4). Mäntä 68 ja männänvarsi 38 liikkuvat yhdessä edestakaisin ja niiden asento määrittää hydraulisylinterin iskunpituuden, ts. minimi-ja maksimipituuden. Männänvarsi 38 ulottuu sylinteriputken 32 yhteen päähän kiinnitetyn kannen 36 läpi. Pohja 34 sulkee sylinteriputken 32 ensimmäisen pään ja sylinteriputken 32 toinen pää on suljettu kannen 36 avulla. Männänvarren 38 päässä on kiinnike tai kierre, johon kyseinen kiinnike voidaan kiinnittää, ja kyseinen kiinnike muodostaa nivelen, esim. pallonivelen. Männänvarren 38 kiinnike 39 on kiinnitettynä osuuteen 14, esim. siinä olevaan pidikkeeseen, tai kuvan 3 mukaisesti pidikkeeseen 28 ja kyseinen kiinnike muodostaa nivelen, esim. pallonivelen. Hydraulisylinteri kääntyy sellaisen olennaisesti pystysuuntaisen kiertoakselin ympäri, jonka männänvarren 38 kiinnike 39 määrittää ja joka kulkee männänvarren 38 kiinnikkeen 39 kautta.

Erään esimerkin mukaisesti pohjassa 34 on kiinnike, esim. pallonivel. Pohjan 34 kiinnike on kiinnitettynä osuuteen 16, esim. siinä olevaan pidikkeeseen. Erään toisen esimerkin mukaisesti männänvarren 38 kiinnike 39 on kiinnitettynä osuuteen 16, esim. siinä olevaan pidikkeeseen, ja pohjan 34 kiinnike on kiinnitettynä osuuteen 14, esim. siinä olevaan pidikkeeseen tai linkin 18 pidikkeeseen 28. Hydraulisylinteri kääntyy sellaisen olennaisesti pystysuuntaisen kiertoakselin ympäri, jonka pohjan 34 kiinnike määrittää ja joka kulkee pohjan 34 kiinnikkeen kautta.

Erään esimerkin mukaisesti hydraulisylinteri on kiinnittyneenä osuuden 16 pidikkeeseen 30 nivelen välityksellä ja kyseinen nivel määrittää olennaisesti kuvitteellisen pystysuuntaisen kiertoakselin 50, jonka ympäri hydraulisylinteri kääntyy suhteessa pidikkeeseen 30. Sopivimmin kiertoakseli 50 on välimatkan päässä hydraulisylinterin siitä päästä, joka on vastakkainen suhteessa männänvarren 38 päähän. Sopivimmin on lisäksi niin, että kiertoakseli 50 kulkee hydraulisylinterin läpi, kun sylinteri on olennaisesti vaakasuuntainen.

Sopivimmin kiertoakseli 50 on välimatkan päässä pohjasta 34. Sopivimmin on lisäksi niin, että kiertoakseli 50 kulkee sylinteriputken 32 tai kannen 36 läpi. Eräs esimerkki on esitetty kuvissa 2 ja 3, joissa hydraulisylinteri on kiinnittyneenä pidikkeeseen 30 nivelen 24 välityksellä ja nivel 24 määrittää em. kiertoakselin 50, joka on välimatkan päässä pohjasta 34 ja kulkee sylinteriputken 32 läpi. Nivel 24 kiinnittyy ylempään kiinnityskohtaan 76 ja alempaan kiinnityskohtaan 78, joiden väliin nivelen 24 rakenne ainakin osittain sijoittuu.

Erään esimerkin ja kuvan 3 mukaisesti nivel 24 on kiinnitetty sylinteriputkeen 32. Erään toisen esimerkin mukaisesti nivel 24 on kiinnitetty sylinteriputken 32 keskiosaan. Kyseinen keskiosa sijoittuu sylinteriputken 32 ensimmäisen pääosan ja toisen pääosan väliin, kun ensimmäinen pääosa on sylinteriputken 32 ensimmäisen pään luona ja toinen pääosa on sylinteriputken 32 toisen pään luona.

Sopivimmin nivel 24 on kiinnittynyt hydraulisylinterin sylinterimäiseen ulkopintaan, esim. sylinteriputken 32 ulkopintaan.

Erään esimerkin ja kuvan 3 mukaisesti nivel 24 käsittää nivelrungon 40, joka on kiinnittyneenä sylinteriputkeen 32. Nivelrunko 40 ympäröi sylinteriputken 32 joko kokonaan tai osittain. Nivelrungossa 40 on pari ensimmäisiä nivelosia 42 ja 44, jotka ovat sijoittuneina sylinteriputken 32 vastakkaisille puolille, sopivimmin sylinteriputken 32 alle ja päälle. Nivelessä 24 on lisäksi pari toisia nivelosia 46 ja 48, jotka on kytketty ensimmäisiin nivelosiin 42 ja 44 siten, että kukin ensimmäinen nivelosa on kiinnittynyt yhteen toisista nivelosista ja siten ne ovat sijoittuneina sylinteriputken 32 vastakkaisille puolille. Ensimmäiset nivelosat 42 ja 44 sekä toiset nivelosat 46 ja 48 määrittävät olennaisesti pystysuuntaisen kiertoakselin 50, jonka suhteen lineaarinen toimilaite 26 kääntyy suhteessa pidikkeeseen 30. Ensimmäinen nivelosa 42 ja toinen nivelosa 46 kiertyvät suhteessa toisiinsa, esim. laakerin avulla.

Ensimmäinen nivelosa 44 ja toinen nivelosa 48 kiertyvät suhteessa toisiinsa, esim. laakerin avulla.

Toinen nivelosa 46 kiinnittyy alempaan levyrakenteeseen 54, esim. alemman kiinnityskohdan 78 välityksellä. Toinen nivelosa 48 kiinnittyy ylempään levyrakenteeseen 52, esim. ylemmän kiinnityskohdan 76 välityksellä.

Edellä esitettyä ratkaisuja ja eri esimerkkejä voidaan soveltaa nivelöidyissä rungoissa, jotka ovat mobiilin työkoneen runkoa. Kyseeseen tulee esimerkiksi ajoneuvo, joka on harvesteri, kuormatraktori, maataloustraktori tai ja rakennuskone.

Kuvissa 2-4 esitetty ratkaisu on sopivimmin toteutettuna rungon 12 ja osuuden 16 molemmilla sivuilla symmetrisesti, ts. ajosuuntaan katsottuna toteutettuna sekä rungon 12 vasemmalla että oikealla puolella.

Keksintö ei ole rajoittunut pelkästään edellä olevassa selostuksessa esitettyihin esimerkkeihin ja vaihtoehtoihin, vaan edellä olevia piirteitä voidaan esitetyssä ratkaisussa yhdistää ja alempana esitetyt patenttivaatimukset määrittävät tarkemmin keksinnön piirteet ja laajuuden.

Claims (12)

1. Ajoneuvo (10), käsittäen: - rungon (12), jossa ensimmäinen osuus (14) peräkkäin toisen osuuden (16) kanssa; - linkin (18), joka yhdistää ensimmäistä ja toista osuutta ja jonka avulla ensimmäinen ja toinen osuus ovat kierrettävissä toistensa suhteen olennaisesti pystysuuntaisen kiertoakselin (20) ympäri; - ainakin kaksi pyörää (22) tai telaketjua, jotka kannatelevat ensimmäistä osuutta ja ainakin kaksi pyörää (22) tai telaketjua, jotka kannatelevat toista osuutta; - lineaarisen toimilaitteen (26), joka on kiinnitetty ensimmäisen osuuden ja toisen osuuden väliin ja sovitettu ohjaamaan ensimmäisen ja toisen osuuden kiertymistä toistensa suhteen, jolloin lineaarinen toimilaite on hyd rau I isy I i nteri, jossa on sylinteriputki (32), sylinterin pohjaosa (34), joka sulkee sylinteriputken ensimmäisen pään, sylinterin pääosa (36), joka sulkee sylinteriputken toisen pään, ja liikkuvan männänvarren (38), joka ulottautuu ulos sylinteriputkesta sylinterin pääosan läpi; - ensimmäisen pidikkeen (28), joka on kiinnitettynä ensimmäiseen osuuteen tai linkkiin ja johon männänvarsi on nivelöidysti kiinnitettynä, ja toisen pidikkeen (30), joka on kiinnitettynä toiseen osuuteen; ja - nivelen (24), jonka avulla lineaarinen toimilaite on nivelöidysti kiinnitettynä toiseen osuuteen ja joka on kiinnitettynä sylinterin pääosaan tai syli nteri putkeen; tunnettu siitä, että: - toisessa osuudessa on olennaisesti pystysuuntainen levyrakenne (56), joka on lineaarisen toimilaitteen (26) vieressä ja määrittää toisen osuuden (16) sivulla olevan pinnan; - toisessa pidikkeessä (30) on olennaisesti vaakasuuntainen ylempi levyrakenne (52), joka määrittää toisen osuuden (16) päällä olevan pinnan ja ulottuu sivusuuntaan pystysuuntaisen levyrakenteen (56) ohitse lineaarisen toimilaitteen (26) päälle; ja - toisessa pidikkeessä (30) on olennaisesti vaakasuuntainen alempi levyrakenne (54), joka ulottuu sivusuuntaan pystysuuntaisesta levyrakenteesta (56) lineaarisen toimilaitteen (26) alle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että nivel (24) on erillään sylinterin pohjaosasta (34).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että nivel (24) on kiinnitettynä sylinteriputken (32) keskiosaan tai sylinteriputken (32) toisen pään luokse.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että nivel (24) määrittää olennaisesti pystysuuntaisen toisen kiertoakselin (50), jonka ympäri lineaarinen toimilaite (26) kiertyy suhteessa toiseen pidikkeeseen (30).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että nivel (24) käsittää: - nivelrungon (40), joka ympäröi sylinteri putkea ja on kiinnittyneenä sylinteriputkeen; - parin ensimmäisiä nivelosia (42, 44), jotka ovat nivelrungossa ja sijoittuneina sylinteriputken vastakkaisille puolille; - parin toisia nivelosia (46, 48), kukin sovitettuna yhteen ensimmäisistä nivelosista ja sijoittuneina sylinteriputken vastakkaisille puolille; - jolloin toiset nivelosat ovat kiinnitettyinä toiseen pidikkeeseen (30); ja - jolloin ensimmäiset ja toiset nivelosat kiertyvät suhteessa toisiinsa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että kukin toinen nivelosa (46, 48) on kiinnittyneenä yhteen ylemmästä ja alemmasta levyrakenteesta (52, 54).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että ylempi levyrakenne (52) toimii lisäksi perustana tukirakenteelle (58), joka ulottuu ylöspäin ylemmästä levyrakenteesta ja on kiinnitettynä ylempään levyrakenteeseen, esim. hitsausliitoksen avulla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että tukirakenne (58) on sijoittuneena toisen pidikkeen (30) viereen ja antaa rakenteelle lujuutta.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että tukirakenteen (58) päälle on kiinnitettynä nosturin jalusta (70).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että pystysuuntainen levyrakenne (56) on kiinnitettynä ylemmän levyrakenteen (52) alapinnalle hitsausliitoksen avulla ja alempi levyrakenne (54) on kiinnitettynä pystysuuntaiseen levyrakenteeseen (56) hitsausliitoksen avulla.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että että ylempi levyrakenne (52) on erottamaton osa toisen osuuden (16) päällä olevan pinnan rakennetta, joka on toteutettu levyrakenteen tai levyn avulla.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että runko (12) on työkoneen runko, jolloin työkone on esim. metsäharvesteri, metsäkuormatraktori, maataloustraktori tai rakennuskoneena toimiva ajoneuvo. Patentkrav: