FI125685B - Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto - Google Patents
Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto Download PDFInfo
- Publication number
- FI125685B FI125685B FI20126178A FI20126178A FI125685B FI 125685 B FI125685 B FI 125685B FI 20126178 A FI20126178 A FI 20126178A FI 20126178 A FI20126178 A FI 20126178A FI 125685 B FI125685 B FI 125685B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- pyrolysis
- pyrolyser
- bed material
- product gas
- gasification
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10B—DESTRUCTIVE DISTILLATION OF CARBONACEOUS MATERIALS FOR PRODUCTION OF GAS, COKE, TAR, OR SIMILAR MATERIALS
- C10B49/00—Destructive distillation of solid carbonaceous materials by direct heating with heat-carrying agents including the partial combustion of the solid material to be treated
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B2/00—Lime, magnesia or dolomite
- C04B2/10—Preheating, burning calcining or cooling
- C04B2/108—Treatment or selection of the fuel therefor
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B7/00—Hydraulic cements
- C04B7/36—Manufacture of hydraulic cements in general
- C04B7/43—Heat treatment, e.g. precalcining, burning, melting; Cooling
- C04B7/44—Burning; Melting
- C04B7/4407—Treatment or selection of the fuel therefor, e.g. use of hazardous waste as secondary fuel ; Use of particular energy sources, e.g. waste hot gases from other processes
- C04B7/4446—Treatment or selection of the fuel therefor, e.g. use of hazardous waste as secondary fuel ; Use of particular energy sources, e.g. waste hot gases from other processes the fuel being treated in a separate gasifying or decomposing chamber, e.g. a separate combustion chamber
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10B—DESTRUCTIVE DISTILLATION OF CARBONACEOUS MATERIALS FOR PRODUCTION OF GAS, COKE, TAR, OR SIMILAR MATERIALS
- C10B49/00—Destructive distillation of solid carbonaceous materials by direct heating with heat-carrying agents including the partial combustion of the solid material to be treated
- C10B49/16—Destructive distillation of solid carbonaceous materials by direct heating with heat-carrying agents including the partial combustion of the solid material to be treated with moving solid heat-carriers in divided form
- C10B49/20—Destructive distillation of solid carbonaceous materials by direct heating with heat-carrying agents including the partial combustion of the solid material to be treated with moving solid heat-carriers in divided form in dispersed form
- C10B49/22—Destructive distillation of solid carbonaceous materials by direct heating with heat-carrying agents including the partial combustion of the solid material to be treated with moving solid heat-carriers in divided form in dispersed form according to the "fluidised bed" technique
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10B—DESTRUCTIVE DISTILLATION OF CARBONACEOUS MATERIALS FOR PRODUCTION OF GAS, COKE, TAR, OR SIMILAR MATERIALS
- C10B53/00—Destructive distillation, specially adapted for particular solid raw materials or solid raw materials in special form
- C10B53/02—Destructive distillation, specially adapted for particular solid raw materials or solid raw materials in special form of cellulose-containing material
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J3/00—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J3/00—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
- C10J3/02—Fixed-bed gasification of lump fuel
- C10J3/06—Continuous processes
- C10J3/12—Continuous processes using solid heat-carriers
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J3/00—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
- C10J3/46—Gasification of granular or pulverulent flues in suspension
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J3/00—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
- C10J3/58—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels combined with pre-distillation of the fuel
- C10J3/60—Processes
- C10J3/62—Processes with separate withdrawal of the distillation products
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J2300/00—Details of gasification processes
- C10J2300/09—Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
- C10J2300/0913—Carbonaceous raw material
- C10J2300/094—Char
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J2300/00—Details of gasification processes
- C10J2300/09—Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
- C10J2300/0953—Gasifying agents
- C10J2300/0956—Air or oxygen enriched air
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J2300/00—Details of gasification processes
- C10J2300/09—Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
- C10J2300/0983—Additives
- C10J2300/0993—Inert particles, e.g. as heat exchange medium in a fluidized or moving bed, heat carriers, sand
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J2300/00—Details of gasification processes
- C10J2300/16—Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant
- C10J2300/1603—Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant with gas treatment
- C10J2300/1606—Combustion processes
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J2300/00—Details of gasification processes
- C10J2300/16—Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant
- C10J2300/1687—Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant with steam generation
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J2300/00—Details of gasification processes
- C10J2300/18—Details of the gasification process, e.g. loops, autothermal operation
- C10J2300/1807—Recycle loops, e.g. gas, solids, heating medium, water
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10J—PRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
- C10J3/00—Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
- C10J3/46—Gasification of granular or pulverulent flues in suspension
- C10J3/463—Gasification of granular or pulverulent flues in suspension in stationary fluidised beds
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
- Y02E50/00—Technologies for the production of fuel of non-fossil origin
- Y02E50/10—Biofuels, e.g. bio-diesel
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Combustion & Propulsion (AREA)
- Ceramic Engineering (AREA)
- Thermal Sciences (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Structural Engineering (AREA)
- Dispersion Chemistry (AREA)
- Gasification And Melting Of Waste (AREA)
- Processing Of Solid Wastes (AREA)
Description
Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto
Keksintö kohdistuu menetelmään pyrolyysin suorittamiseksi, joka on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä. Keksintö kohdistuu myös oheisen patenttivaatimuksen 8 johdanto-osan mukaiseen pyrolyysilaitteistoon.
Pyrolyysillä tarkoitetaan polttoaineen muuntamista inerteissä olosuhteissa ja korkeassa lämpötilassa kaasumaiseen olomuotoon, joka lauh-tuessaan muodostaa öljymäistä, eri orgaanisia yhdisteitä sisältävää nestettä. Inerteillä olosuhteilla tarkoitetaan pyrolyysin yhteydessä hapettomia olosuhteita, jolloin vältetään polttoaineen palaminen. Tervanpoltto on yksi esimerkki jo hyvin kauan tunnetusta pyrolyysi prosessista.
Pyrolyysi prosessissa polttoaine pyrolysoidaan, reaktioissa syntyneet kaasumaiset yhdisteet erotetaan hiiltojäännöksestä, ja ne lauhdutetaan pyrolyysiöljyksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi polttoaineena tai voidaan jatkojalostaa eri kemikaaleiksi. Pyrolyysiöljyn valmistusta eri bioperäisistä, esimerkiksi puuperäisistä polttoaineista, on tutkittu tarkoituksena korvata sillä hiiltä ja raskasta polttoöljyä. Pyrolyysiöljyn eduksi voidaan katsoa sen helppo kuljetettavuus verrattuna vaikeasti kuljetettavaan biomassaan, kun otetaan huomioon polttoaineiden energiasisältö.
Pyrolyysiprosessien kehitystyöstä on esimerkkeinä monet patenttijulkaisut, joista voidaan mainita US-4891459, US-5728271, EP-513051, US-6814940, WO-97/06886 ja WO-02/083816, WO-03/106590.
Erityisen ryhmän muodostavat julkaisut, joissa pyrolysaattori on sijoitettu polttoainetta polttavan leijupetikattilan yhteyteen, kuten on esitetty mm. patenteissa FI-117512 sekä patentit FI-122858 ja FI-122778, joita vastaavat US-hakemusjulkaisut US 2009-0242376 ja US 2009-0242377). Näissä käytetään hyväksi leijupetikattilasta otetun kuuman inertin petimateriaalin (hiekan) energiasisältöä endotermisen pyrolyysin suorittamiseksi. Vaadittavan lämmön pyrolyysiin pyrolysaattorissa luovuttanut petimateriaali palautetaan leijupetikattilan tulipesään. Samalla pyrolyysiprosessin jäännöshiili (koksi) eli pyrolysoituneen polttoaineen jäännös kulkeutuu petimateriaalin mukana tulipesään, missä se palaa, jolloin se korvaa osittain kattilan polttoainetta. Pyrolyy-siprosessissa muodostuneet lauhtumattomat kaasut voidaan myös johtaa tulipesään poltettaviksi. Kattila voi olla kiertoleijukattila (CFB) tai kerrosleijukattila (BFB).
Leijupetikattilaan integroidulla pyrolyysillä on prosessiteknisiä etuja, mutta yksi haittapuoli on se, että pyrolysaattorille voi olla vaikea löytää sopivaa sijoituskohtaa ahtaassa kattilaympäristössä. Pyrolysaattorin on nimittäin oltava lähellä kattilaa, jotta petimateriaali ei ehdi jäähtyä liikaa kattilan ja pyrolysaattorin välisellä siirtomatkalla. Lisäksi pyrolyysi-prosessi on riippuvainen kattilan kuormasta. Kerrosleijuperiaatteella (BFB) toimivan kattilan käyttöä pyrolysaattorin kanssa hankaloittaa lisäksi se, että pyrolyysiprosessin jäännöshiili saattaa lentää leijutus-ilman mukana pois pedistä jolloin sen sisältämä energia menee hukkaan.
Keksinnön tarkoituksena on esittää pyrolyysimenetelmä, joka ei ole riippuvainen leijupetikattilasta tai polttokattiloista yleensä. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että pyrolyysiprosessin kautta kulkeva kiinteä materiaali otetaan polttoaineen kaasutusprosessista, joka luovuttaa materiaaliin lämpöä, ja se palautetaan kaasutusprosessiin, jossa pyrolyysiprosessin jäännöshiiltä kaasutetaan. Kiinteän, lämpöä siirtävän materiaalin kierto on tällöin järjestetty pyrolysaattorin ja kaasuttimen välille. Kaasutuksessa muodostuvaa lämpöä siirtyy materiaaliin, joka luovuttaa sitä pyrolyysiprosessiin. Pyrolyysiprosessissa syntyvä jäännöshiili puolestaan sopii hyvin kaasutusprosessin polttoaineeksi. Kun jäännöshiili kaasutetaan, saadaan sekä tuotekaasua, jota voidaan polttaa sopivassa laitoksessa, esim. poltto katti lassa tai uunissa, ja lämpöä, joka siirtyy kiinteään materiaaliin ja sen mukana taas pyrolyysiprosessiin. Uuni voi olla esimerkiksi sementtiuuni tai meesauuni.
Pyrolyysiprosessi ei ole riippuvainen kattilasta. Lisäksi pyrolyysi-prosessin tuottama jäännöshiili on lähes absoluuttisen kuivaa, mistä on etua kaasutuksessa.
Kaasutuksen polttoaineesta edullisesti kaikki tai suurin osa on pyrolyy-siprosessin jäännöshiiltä. Tarvittaessa kaasutusprosessiin voidaan ottaa polttoainetta myös muualta.
Pyrolysoitava polttoaine voi toimia välillisesti polttolaitoksen koko energialähteenä. Polttoaineesta erotetaan pyrolyysiöljy ja lauhtumat-tomat kaasut pyrolyysiprosessissa, ja pyrolyysijäännös eli hiiltojäännös (koksi) johdetaan kaasutusprosessiin, jossa siitä saadaan tuotekaasua, joka toimii polttoaineena kattilan energiatuotannossa tai esim. läm-mönlähteenä uunissa, kuten sementtiuunissa tai meesauunissa. Myös pyrolyysi prosessista saadut lauhtumattomat kaasut voidaan polttaa samassa paikassa. Poltto voidaan suorittaa yksinkertaisena poltinpolt-tona. Pyrolyysi prosessi ei määrää kattilan rakennetta ja pyrolysaattoria ei tarvitse sijoittaa lähelle kattilaa tai uunia. Oleellista kattilassa on vain, että siinä on lämpöpiiri, joka pystyy ottamaan poltossa tuotetun lämmön vastaan energiantuotantoa varten. Lieveilmiöt kattilassa poistuvat tai vähenevät merkittävästi (vinokuorma, pölypäästöt, pedin kuumien/ kylmien alueiden vaikutus likaantumiseen jne.) kun leijupetipolton sijaan voidaan käyttää kaasun polttoa. Samoin voidaan käyttää mitä tahansa uunia, joka on tarkoitettu kuumennettavaksi kaasua polttamalla.
Kaasutusprosessista voidaan tuotekaasua johtaa myös useampaan kohteeseen.
Pyrolyysin polttoaineeksi käy monenlainen kiinteä aines, erityisesti kasviperäinen biomassa, joka on sopivan pienessä partikkelikoossa.
Laitteistolla ei ole enää layoutista johtuvia ongelmia, koska pyroly-saattorin sijainti ei ole riippuvainen polttopaikan sijainnista. Ainoa pyrolysaattorin sijainnin määräävä tekijä on polttoaineen kaasuttimen sijainti. Kaasutin ja pyrolysaattori sijoitetaan lähelle toisiaan, mutta varsinainen tuotekaasun polttopaikka (kattila ja/tai uuni) voi olla monta kertaa kauempana, esimerkiksi yli 10 kertaa kauempana kuin pyroly-saattorin ja kaasuttimen keskinäinen etäisyys, mitattuna esimerkiksi kuumentuneen petimateriaalin siirtokanavaa ja vastaavasti tuote-kaasun kanavaa pitkin. Kaasutin ja pyrolysaattori on myös helppo integroida yhteen, jos molemmat ovat lämpöeristettyjä (muurattuja) reaktoreita. Pyrolysaattori ja kaasutin sijaitsevat esimerkiksi samassa voimalaitoksessa kuin kattila, mutta ne voidaan sijoittaa vapaammin kattilaan nähden. Pyrolysaattori ja kaasutin voidaan sijoittaa myös samaan prosessilaitokseen jossa tuotekaasua polttava uuni on käytössä.
Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuva 1 esittää kaavamaisesti laitteistoa, jossa käytetään keksinnön mukaista pyrolyysiprosessia, ja kuva 2 esittää kuvaan 1 nähden toista vaihtoehtoa käyttää tuotekaasua.
Kuvassa 1 Laitteisto on kuvattu kaavamaisesti ja sen tarkoitus on havainnollistaa ainevirtauksia ja prosessien välisiä kytkentöjä. Tarkempi prosessien (pyrolyysi pyrolysaattorissa, kaasutus kaasuttimessa, ja poltto kattilassa) kuvaus on jäljempänä.
Laitteistossa pyrolyysi prosessi tapahtuu pyrolysaattorissa 1, johon syötetään pyrolysoitavaa polttoainetta syöttöyhteen (nuoli F) kautta. Polttoaine voi olla kiinteää partikkelimuotoista polttoainetta. Voidaan käyttää puuperäistä ainesta, joita on puuhake, sahajauho, kuori, olki, erilaiset hakkuujätteet (metsätähde), tai puuta olevaa rakennusjätettä, tai maa-talousjätettä, joita on olki, korret, muut kasvinosat kuten siemenet ja hedelmien kuorijäte, juuresten prosessoinnista saadut jätteet, kaikkinaiset puristusjätteet jne., yleensä kaikki eloperäinen jäte. Voidaan käyttää myös semibioperäistä polttoainetta, kuten turvetta. Polttoaineena voidaan käyttää myös esim. öljyliusketta tai öljyhiekkaa. Kun pyrolysoitavasta materiaalista käytetään nimitystä polttoaine, on muistettava että aine ei pala pyrolyysiprosesissa vaan luovuttaa palamis-kykyisiä kaasumaisia aineita, jotka nesteeksi lauhtumisen jälkeen voidaan ottaa talteen, varastoida, kuljettaa ja polttaa muualla niiden energiasisällön hyödyntämiseksi. Pyrolysoitavasta poltoaineesta jää jäljelle pyrolyysijäännös, jäännöshiili eli koksi, joka on vielä palamis-kykyistä ja jota voidaan hyödyntää jäljempänä kuvatulla tavalla.
Pyrolysaattoriin syötetään kanavaa 3a pitkin kiinteää partikkeleista muodostuvaa leijupetimateriaalia. Leijupetimateriaali voi olla esim. inerttiä partikkelimuodossa olevaa epäorgaanista materiaalia, kuten hiekkaa. Leijutuskaasua syötetään pyrolysaattoriin 1 kanavaa 4 pitkin, jolloin pyrolysaattoriin syntyy leijupeti, jossa petimateriaali ja polttoaine ovat sekoittuneet. Leijutuskaasun mukana kulkeutuvat, pyrolyysin tuottamat kaasumaiset aineet johdetaan pois pyrolysaattorista 1 kanavaa 5 pitkin. Pyrolyysiprosessin läpi kulkenut leijupetimateriaali ja sen seassa kiintoaineen muodossa oleva, vielä palamiskykyinen hiiltojäännös otetaan ulos pyrolysaattorista kanavan 3b kautta. Käytännössä pyroly-saattorin 1 yhteydessä voi olla erotin, esimerkiksi syklonierotin, jossa kiinteä petimateriaali ja pyrolyysijäännös erotetaan kanavaan 3a kaasuvirtauksesta, joka jatkaa kanavaan 5.
Kanavaa 5 pitkin kaasumaiset aineet kulkevat lauhduttimeen 6, jossa lauhtuvat kaasut lauhdutetaan yhdessä tai useammassa vaiheessa pyrolyysiöljyksi. Lauhtuvien kaasujen mukana tulleet lauhtumattomat kaasut otetaan lauhduttimesta 6 ulos edelleen kanavaa 7 pitkin jatkokäsittelyyn, jota kuvataan jäljempänä.
Pyrolyysiprosessi on jatkuva, eli tuotteita (pyrolyysiöljy, lauhtumattomat kaasut ja pyrolyysijäännös) syntyy sitä mukaa kun polttoainetta syötetään prosessiin. Prosessissa käytetään hyväksi kanavan 3a kautta jatkuvasti tuodun kuuman petimateriaalin energiasisältöä, kun pyrolysaattoriin 1 syötetty kiinteä polttoaine sekoittuu petimateriaaliin. Tällä tavoin aikaansaatu pyrolyysilämpötila (lämpötila, jossa polttoaineen pyrolyysi tapahtuu) voi olla n. 400 - 800°C. Pyrolyysilämpötila voi vaihdella pyrolysaattorin eri osissa.
Leijutuskaasuna käytetään sopivaa inerttiä kaasua, esimerkiksi typpeä. Leijutuskaasun tulee olla oleellisesti hapetonta, jolloin voidaan käyttää myös erilaisia prosessikaasuja, joista happi on poistettu polttamalla. Leijutuskaasu kuivataan tarvittaessa vedettömäksi ennen sen syöttämistä pyrolysaattoriin. Leijutuskaasuna voidaan erityisesti käyttää takaisin kierrätettyjä lauhtumattomia kaasuja (katkoviiva 7a).
Pyrolyysireaktion vaatima lämpötila saadaan siis aikaan kanavan 3a kautta tuotavalla kuumalla leijupetimateriaalilla, joka luovuttaa lämpöä prosessiin. Kysymyksessä on ns. nopea pyrolyysi, jossa raaka-aine kuumennetaan nopeasti lyhyeksi ajaksi korkeaan lämpötilaan hapettomissa olosuhteissa, jolloin syntyy kaasumaisia tuotteita (pyrolyysiöljyä, joka voidaan lauhduttaa nestemäiseksi, ja lauhtumattomia kaasuja) sekä kiinteää hiiltojäännöstä. Pyrolyysiöljy sisältää raaka-aineen kosteudesta riippuen myös vettä.
Pyrolysaattori 1 voi toimia millä tahansa periaatteella, joka mahdollistaa polttoaineen pyrolyysin kuuman leijupetimateriaalin tuoman lämmön avulla. Pyrolysaattorina voidaan käyttää esimerkiksi pystyreaktoria, jossa pyrolysoitava polttoaine ja kuuma petimateriaali syötetään alhaalta ja ne nousevat leijutuskaasun mukana reaktorin yläosaan, josta pyrolyysituotteet poistetaan. Samoin voidaan käyttää ns. ristikkäis-virtausta, jossa pyrolysoitava polttoaine ja petimateriaali siirtyy koko ajan vaakasuunnassa pyrolysaattorin läpi ja leijutuskaasua puhalletaan pyrolysaattorin pohjasta alhaalta ylös poikittain polttoaineen ja petimateriaalin kulkeutumissuuntaa vastaan. Petimateriaali ja polttoaine syötetään pyrolysaattorin alkupäähän, ja polttoaineen syöttökohtia voi olla myös useampia polttoaineen ja petimateriaalin virtaussuun-nassa. Leijutuskaasun mukana kulkeutuvat pyrolyysin tuottamat kaasut otetaan kanavaan 5 leijupedin yläpuolelta, ja petimateriaali ja hiilto-jäännös otetaan kanavaan 3b pyrolysaattorin loppupäästä. Kyseinen järjestely tunnetaan patenteista FI-122778 ja FI-122858, joita vastaa mm. julkaisut US-8287697 ja US-2009/242376.
Pyrolyysilämpötilaa voidaan säätää pyrolysaattorissa 1 esimerkiksi kuuman petimateriaalin lämpötilaa säätämällä. Tämä voidaan tehdä ennen pyrolysaattoria sijaitsevan tai petimateriaalin syöttökohdan jälkeen pyrolysaattoriin sijoitetun lämmönvaihtimen avulla, jolla peti-materiaalia voidaan kuumentaa tai jäähdyttää.
Lämpönsä luovuttanut leijupetimateriaali kulkee pyrolyysijäännöksen kanssa kanavaa 3b pitkin kaasuttimeen 2, jossa pyrolyysijäännös kaasutetaan tuotekaasun saamiseksi. Kaasutusreaktio tuottaa lämpöä, joka siirtyy leijupetimateriaaliin, joka palautetaan kanavaa 3a pitkin pyrolysaattoriin 1. Pyrolysaattorin 1 ja kaasuttimen 2 välillä on siis petimateriaalin kierto 3. Kanavaa 3b pitkin poistetaan jäähtyneen petimateriaalin mukana pyrolyysijäännös (hiiltojäännös), ja petimateriaalin lämmön regenerointi tapahtuu palamiskykyisen pyrolyysijäännöksen energiasisällön avulla, joka kaasutuksessa osaksi siirtyy peti-materiaaliin lämmöksi ja osaksi lähtee kaasutuksessa syntyvän tuote-kaasun mukana edelleen hyödynnettäväksi.
Kaasuttimessa 2 käytettävä kaasutusprosessi käyttää siis raaka-aineena hiilipitoista pyrolyysijäännöstä, joka tulee petimateriaalin mukana. Kaasutus suoritetaan syöttämällä kanavaa 8 pitkin kaasuttimeen happitoista kaasua, esimerkiksi ilmaa, jolla aiheutetaan pyrolyysijäännöksen osittainen palaminen, eli käytetään ali-ilmaa. Kaasua voidaan syöttää pyrolyysijäännöksen suhteen määrä, joka vastaa 20-50% stökiömetrisesti täydellisestä palamisesta. Lämpötila voi vaihdella kaasuttimen eri kohdissa, mutta kaasutusvaiheessa se on korkeampi kuin pyrolyysissa jotta sitä voidaan käyttää petimateriaalin kuumentamiseen, sopivimmin alueella 600 - 1200°C. Kaasuttimesta 2 poistetaan tuotekaasua kanavaa 9 pitkin edelleen polttoon. Tuotekaasu sisältää vetyä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja vesihöyryä. Tuotekaasu voi sisältää myös pieniä määriä metaania. Koska kaasutettava materiaali (pyrolyysijäännös eli hiiltojäännös) on lähes absoluuttisen kuivaa edeltävän pyrolyysiprosessin ansiosta, kaasutusprosessin tuottamaa lämpöenergiaa ei mene veden haihtumiseen, ja sitä voidaan käyttää kaasuttimen kautta kiertävän inertin leijupetimateriaalin lämmittämiseen. Kaasuttimen lämpötilaa voidaan säätää ilmakertoimen (hapen suhteellisen määrän) avulla. Verrattuna biomassan kaasutukseen kuivaus- ja pyrolyysivaihe jää pois kaasutuksessa, ja esimerkiksi tervaa, joka joudutaan erottamaan tuotekaasusta, ei synny.
Polttoaineen ja happipitoisen kaasutuskaasun syöttökohdat kaasut-timeen 2 on esitetty viitteellisesti. Varsinaiset syöttökohdat riippuvat kaasutusprosessista ja kaasuttimen ja pyrolysaattorin rakenneratkaisuista.
Kaasutin 2 on edullisesti leijukerroskaasutin.Leijukerroskaasutuksessa leijupetimateriaalin ja pyrolyysijäännöksen seos sekä kaasutuskaasu, joka muodostaa samalla leijutuskaasun, syötetään kaasuttimen alaosaan, ja näiden avulla muodostetaan kiertoleijupeti, jossa tapahtuu kaasutus. Leijutuskaasuna voidaan käyttää ilmaa, vesihöyryä tai happea tai jotakin näiden seosta. Tuotekaasut erotetaan petimaterialista kaasuttimen yläosassa esimerkiksi syklonilla ja kuumennut petimate-riaali johdetaan kanavaan 3a ja sen kautta pyrolysaattoriin. Kysymyksessä on siis kiertoleijukaasutus (CFBG), jossa petimateriaali kiertää nyt pyrolysaattorin 1 kautta takaisin kaasutukseen.
Kuvassa on petimateriaalin kierto 3 esitetty kaavamaisesti, ja sen tarkoitus on kattaa kaikki laiteratkaisut. Kun pyrolysaattorina 1 on pystyreaktori, leijupetimateriaalin ja pyrolyysijäännöksen seos johdetaan reaktorin yläosasta leijukerroskaasuttimen 2 alaosaan ja kuumennut, tuotekaasusta leijukerroskaasuttimen 2 yläosassa erotettu leiju-petimateriaali puolestaan johdetaan takaisin pyrolysaattoriin 1 sen alaosaan. Tämä petimateriaalin kierto on esitetty kaavamaisesti kuvassa 2.
Sekä pyrolysaattorissa 1 että kaasuttimessa 2 prosessi voi siis tapahtua leijukerrosperiaatteella. Pyrolysaattori ja kaasutin voivat toimia kiertoleijuperiaatteella (CFB), mutta ne voivat toimia myös kerrosleiju-periaatteella (BFB). Samoin toinen mainitusta reaktoreista voi toimia kiertoleijuperiaatteella ja toinen kerrosleijuperiaatteella. Kaikissa tapauksissa on järjestettävissä petimateriaalin ja pyrolyysijäännöksen ottaminen ulos pyrolysaattorista 1 ja johtaminen kaasuttimeen 2 sekä petimateriaalin ottaminen ulos kaasuttimesta 2 ja johtaminen takaisin pyrolysaattoriin 1 niin, että toiminta on jatkuvaa.
Kaasuttimesta 2 saatu palamiskykyinen tuotekaasu johdetaan kanavaa 9 pitkin kattilaan 10, jossa se poltetaan. Tarvittaessa voidaan kaasutukseen tuoda lisäpolttoainetta (nuoli 11), jos pyrolysaattorista tuleva hiiltojäännös ei riitä tuottamaan tarpeeksi tuotekaasua kattilan tarpeisiin. Myös pyrolyysiprosessin tuottamista lauhtumattomista kaasuista se osa, jota ei kierrätetä pyrolysaattorin leijutuskaasuksi, voidaan johtaa kanavaa 7 pitkin samaan kattilaan 10. Vaihtoehtoisesti ne voidaan johtaa kaasuttimeen 2. Kattila 10 on kaasukattila, jossa poltettavat polttoaineet ovat kaasumaisessa muodossa ja ne poltetaan poltti-messa 10a. Lauhtumattomat kaasut toimivat lisäksi hyvänä tukipoltto-aineena niiden korkeamman lämpöarvon ansiosta. Polttimeen tuodaan palamisilmaa kanavaa 10b pitkin. Kattila 10 on varustettu lämpöpiirillä polton tuottaman energian vastaanottamiseksi. Kaasukattila voi olla höyrypiirillä varustettu kattila, kuumavesikattila tai lämminvesikattila, yleensä mikä tahansa energiaa lämmön tai lämmön ja sähkön muodossa tuottamaan tarkoitettu voimakattila. Esimerkiksi olemassaoleva kattila voidaan muuntaa prosessiin sopivaksi lisäämällä siihen sopiva poltin.
Tuotekaasua voidaan käsitellä kaasutuksen jälkeen ennen sen johtamista kattilaan 10. Kanavaan 9 järjestetään esimerkiksi kuumasuodin 12 tuhkan erottamiseksi tuotekaasusta. On myös mahdollista erottaa hiilidioksidi tuotekaasusta.
Kattilassa 10 voidaan polttaa pyrolyysiprosessin ja kaasutusprosessin tuottamien kaasumaisten aineiden lisäksi myös muuta polttoainetta. Kattila voi olla järjestetty polttamaan samalla sekä kiinteää että kaasumaista polttoainetta.
On mahdollista, että kaasuttimen tuotekaasua syötetään samanaikaisesti myös useampaan polttimella varustettuun kattilaan. Lauhtumat-tomia kaasuja voidaan myös syöttää näihin kattiloihin.
Muut kohteet, joissa kaasutuksessa saatua tuotekaasua, mahdollisesti yhdessä lauhtumattomien kaasujen kanssa, voidaan polttaa energian saamiseksi ovat erilaiset uunit, joissa poltolla saatua lämpöenergiaa käytetään materiaalien käsittelyyn. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita sementtiuunit ja meesauunit. Kuvassa 2 on esitetty vaihtoehto, jossa kaasuttimesta lähtevä tuotekaasulinja 9 on viety meesauunin 13 päässä olevaan polttimeen, jossa se poltetaan. Katkoviivalla on kuvattu vaihtoehtoa, jossa tuotekaasua johdetaan myös muuhun kohteeseen, esimerkiksi kattilalle. Saatua tuotekaasua voidaankin jakaa erityyppsiin kohteisiin, esimerkiksi samanaikasesti kattilalle ja uunille.
Prosessiin sisään syötettävän poltoaineen F energiasisältö voi jakautua saatuihin tuotteisiin seuraavasti: bioöljy (pyrolyysiöljy) 40 - 65%, kaasutuksen tuotekaasu 10 - 35%, lauhtumattomat kaasut 10 - 25%.
Keksintöä ei ole rajoitettu edellä esitettyyn prosessiin ja laitteistoon, vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Pyrolysaattori- ja kaasutintyyppejä ei ole rajoitettu edellä mainittuihin, ja samoin tuote-kaasua polttavina kattiloina ja uuneina voidaan käytää muita kuin edellä esitetyjä rakenneratkaisuja.
Claims (11)
1. Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi, jossa menetelmässä pyroly-saattoriin (1) syötetään kiinteää partikkelimuotoista bioperäistä polttoainetta ja pyrolysaattorissa pidetään yllä pyrolyysiolosuhteita lauhtuvien kaasumaisten aineiden erottamiseksi polttoaineesta, jolloin pyrolyysiolosuhteiden vaatima lämpö tuodaan ainakin osaksi kiinteän leijupetimateriaalin mukana, joka kulkee pyrolysaattorin (1) kautta samalla kun sitä leijutetaan pyrolysaattorissa leijutuskaasulla, ja polttoaineesta eronneet lauhtuvat kaasumaiset aineet johdetaan pyrolysaattorista (1) lauhduttimeen (6), jossa ne erotetaan nestemuodossa ns. pyrolyysiöljynä, ja pyrolysaattorista otettu kiinteä leijupetimateriaali jonka mukana on palamiskykyinen, polttoaineesta peräisin oleva pyrolyysijäännös kierrätetään prosessin kautta, jossa pyrolyy-sijäännöksen energiasisältöä käytetään hyväksi leijupetimateriaalin kuumennuksessa, ja kuumennettu leijupetimateriaali palautetaan pyrolysaattoriin tunnettu siitä, että leijupetimateriaali kierrätetään kaasutusprosessin kautta, jossa pyrolyysijäännöksestä muodostetaan tuotekaasua, joka poltetaan, jolloin kaasutusprosessissa muodostuvaa lämpöä siirtyy leijupetimateriaaliin, joka palautetaan pyrolysaattoriin, jossa se luovuttaa lämpöä pyrolyy-siprosessiin.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myös pyrolyysin tuottamista lauhtumattomista palamiskykyisistä kaasuista ainakin osa poltetaan tuotekaasun kanssa.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuotekaasun poltto suoritetaan poltinpolttona kattilassa (10).
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuotekaasun poltto suoritetaan uunissa.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasutus suoritetaan leijukerroskaasutuksena.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyrolyysissa lämpötila on 400 - 800°C ja kaasutuksessa lämpötila on 600 - 1200°C.
7. Pyrolyysilaitteisto, joka käsittää: - pyrolysaattorin (1), - syöttöyhteen (F) pyrolysoituvan polttoaineen syöttämiseksi pyrolysaattoriin (1), - petimateriaalin syöttökanavan (3a) kuuman partikkelimuotoisen peti-materiaalin ottamiseksi pyrolysaattorin (1) sisään, - petimateriaalin poistokanavan (3b) petimateriaalin ottamiseksi pois pyrolysaattorista, - poistokanavan (5) pyrolysoituvasta polttoaineesta eronneiden lauhtuvien kaasumaisten aineiden ottamiseksi ulos pyrolysaattorista, ja - lauhduttimen (6), johon poistokanava (5) on yhdistetty lauhtuvien kaasumaisten aineiden lauhduttamiseksi pyrolyysiöljyksi, jolloin syöttökanava (3a) ja poistokanava (3b) on yhdistetty laitteeseen, joka on järjestetetty kuumentamaan petimateriaali pyrolyysissa jäähtyneen petimateriaalin kuumentamiseksi ja kierrättämiseksi takaisin pyrolysaattoriin (2), tunnettu siitä, että mainittu laite on kaasutin (2), joka käsittää kanavan (8) kaasutuskaasun syöttämiseksi kaasuttimeen sekä tuotekaasukanavan (9) kaasutuksessa petimateriaalin mukana olleesta pyrolyysijäännöksestä syntyneen tuotekaasun poistamiseksi jatkokäsittelyyn, jolloin laitteisto käsittää - pyrolysaattorin (1) ja kaasuttimen (2) välillä kanavan, joka on järjestetty kuljettamaan petimateriaalia pyrolysaattorista (1) kaasuttimeen (2) toimien mainittuna petimateriaalin poistokanavana (3b), ja - kaasuttimen (2) ja pyrolysaattorin (1) välillä kanavan, joka on järjestetty palauttamaan petimateriaalia kaasuttimesta (2) pyrolysaattoriin (1) toimien mainittuna petimateriaalin syöttökanavana (3a), jolloin kanavat muodostavat petimateriaalin kierron pyrolysaattorin (1) ja kaasuttimen (2) välille.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tuotekaa-sukanava (9) on viety kattilaan (10) ja yhdistetty polttimeen (10a) tuote-kaasun polttamiseksi.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lauhdutti-mesta (6) on viety kanava (7) kattilaan (10) ja yhdistetty polttimeen (10a) pyrolyysiöljyksi lauhtumattomien kaasujen polttamiseksi kattilassa (10).
10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tuote-kaasukanava (9) on viety uuniin tuotekaasun polttamiseksi.
11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kaasutin (2) on leijukerroskaasutin.
Priority Applications (6)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20126178A FI125685B (fi) | 2012-11-09 | 2012-11-09 | Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto |
| BR112015009872A BR112015009872A2 (pt) | 2012-11-09 | 2013-11-07 | método para realizar pirólise, e, aparelho de pirólise |
| PCT/FI2013/051055 WO2014072583A1 (en) | 2012-11-09 | 2013-11-07 | A method for performing pyrolysis and a pyrolysis apparatus |
| US14/441,812 US10023803B2 (en) | 2012-11-09 | 2013-11-07 | Method for performing pyrolysis and a pyrolysis apparatus |
| EP13810969.9A EP2917312A1 (en) | 2012-11-09 | 2013-11-07 | A method for performing pyrolysis and a pyrolysis apparatus |
| CA2888044A CA2888044A1 (en) | 2012-11-09 | 2013-11-07 | A method for performing pyrolysis and a pyrolysis apparatus |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20126178 | 2012-11-09 | ||
| FI20126178A FI125685B (fi) | 2012-11-09 | 2012-11-09 | Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto |
Publications (2)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20126178A FI20126178A (fi) | 2014-05-10 |
| FI125685B true FI125685B (fi) | 2016-01-15 |
Family
ID=49816934
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20126178A FI125685B (fi) | 2012-11-09 | 2012-11-09 | Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto |
Country Status (6)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US10023803B2 (fi) |
| EP (1) | EP2917312A1 (fi) |
| BR (1) | BR112015009872A2 (fi) |
| CA (1) | CA2888044A1 (fi) |
| FI (1) | FI125685B (fi) |
| WO (1) | WO2014072583A1 (fi) |
Families Citing this family (4)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI125685B (fi) | 2012-11-09 | 2016-01-15 | Valmet Technologies Oy | Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto |
| GB2503065B (en) | 2013-02-20 | 2014-11-05 | Recycling Technologies Ltd | Process and apparatus for treating waste comprising mixed plastic waste |
| AT519060B1 (de) * | 2016-09-09 | 2018-07-15 | Baumit Beteiligungen Gmbh | Verfahren zum Brennen von Kalk oder Zement mit Synthesegas |
| CN114890645B (zh) * | 2022-06-02 | 2023-09-01 | 天津中材工程研究中心有限公司 | 一种利用水泥窑高效资源化处置油泥的系统和方法 |
Family Cites Families (20)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4039392A (en) | 1973-10-04 | 1977-08-02 | Singh Alamjit D | Process and apparatus for producing char and co-products from coal and the like |
| US4891459A (en) | 1986-01-17 | 1990-01-02 | Georgia Tech Research Corporation | Oil production by entrained pyrolysis of biomass and processing of oil and char |
| CA2009021C (en) | 1990-01-31 | 2001-09-11 | Barry A. Freel | Method and apparatus for a circulating bed transport fast pyrolysis reactor system |
| FI931785A (fi) * | 1993-04-20 | 1994-10-21 | Valtion Teknillinen | Menetelmä ja laitteisto nestemäisen polttoaineen valmistamiseksi pyrolysoimalla raakapolttoainetta |
| NL1001006C2 (nl) | 1995-08-18 | 1997-02-20 | Biomass Technology Group B V | Werkwijze en inrichting voor het thermisch behandelen van niet-gasvormig materiaal. |
| US5728271A (en) | 1996-05-20 | 1998-03-17 | Rti Resource Transforms International Ltd. | Energy efficient liquefaction of biomaterials by thermolysis |
| FI104561B (fi) | 1998-02-27 | 2000-02-29 | Fortum Oil And Gas Oy Fortum O | Menetelmä hiilipitoisten lähtöaineiden pyrolysoimiseksi |
| NL1009745C2 (nl) | 1998-07-27 | 2000-01-28 | Stichting Energie | Werkwijze en inrichting voor het vormen van synthesegas uit biomassa en reststoffen. |
| FI117512B (fi) | 1998-10-14 | 2006-11-15 | Valtion Teknillinen | Menetelmä ja laite pyrolyysiöljyn valmistamiseksi |
| DK200000417A (da) | 2000-03-15 | 2001-09-16 | Cowi Radgivende Ingeniorer As | Fremgangsmåde og anlæg til dekomposition, forgasning og/eller forbrænding af fugtigt brændsel. |
| FI120909B (fi) | 2001-04-12 | 2010-04-30 | Neste Oil Oyj | Menetelmä hiilipitoisen materiaalin käsittelemiseksi |
| NL1020861C2 (nl) | 2002-06-14 | 2003-12-16 | Tno Biomass Technology Group B | Werkwijze voor het pyrolyseren van een pyrolyseerbare massa. |
| JP4358095B2 (ja) * | 2004-12-08 | 2009-11-04 | 太平洋セメント株式会社 | 可燃性廃棄物及び含水有機汚泥の処理方法 |
| FI123180B (fi) * | 2007-10-11 | 2012-12-14 | Valtion Teknillinen | Laitteisto pyrolyysituotteen valmistamiseksi |
| FI122858B (fi) | 2008-03-31 | 2012-08-15 | Metso Power Oy | Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto |
| FI122778B (fi) | 2008-03-31 | 2012-06-29 | Metso Power Oy | Pyrolyysimenetelmä kattilan yhteydessä ja pyrolyysilaitteisto |
| CN102465043B (zh) * | 2010-11-01 | 2013-07-31 | 中国科学院过程工程研究所 | 一种固体燃料的多段分级热解气化装置及方法 |
| CN102191088B (zh) | 2011-04-12 | 2013-06-12 | 浙江大学 | 固体燃料双流化床热解气化分级转化装置及方法 |
| CN102504842A (zh) | 2011-11-09 | 2012-06-20 | 浙江大学 | 三流化床固体热载体煤热解气化燃烧梯级利用方法 |
| FI125685B (fi) | 2012-11-09 | 2016-01-15 | Valmet Technologies Oy | Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto |
-
2012
- 2012-11-09 FI FI20126178A patent/FI125685B/fi active IP Right Grant
-
2013
- 2013-11-07 EP EP13810969.9A patent/EP2917312A1/en not_active Withdrawn
- 2013-11-07 WO PCT/FI2013/051055 patent/WO2014072583A1/en active Application Filing
- 2013-11-07 BR BR112015009872A patent/BR112015009872A2/pt not_active Application Discontinuation
- 2013-11-07 US US14/441,812 patent/US10023803B2/en not_active Expired - Fee Related
- 2013-11-07 CA CA2888044A patent/CA2888044A1/en not_active Abandoned
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20126178A (fi) | 2014-05-10 |
| EP2917312A1 (en) | 2015-09-16 |
| US10023803B2 (en) | 2018-07-17 |
| CA2888044A1 (en) | 2014-05-15 |
| US20150315474A1 (en) | 2015-11-05 |
| BR112015009872A2 (pt) | 2017-07-11 |
| WO2014072583A1 (en) | 2014-05-15 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| CA2734315C (en) | Method and system for production of a clean hot gas based on solid fuels | |
| CN100338177C (zh) | 有机物或有机物混合物热解和气化的方法和设备 | |
| FI76114C (fi) | Foerfarande foer pyrolysering av lignocellulosahaltiga aemnen och anordning foer genomfoerande av foerfarandet. | |
| US20100115841A1 (en) | Drying and gasification process | |
| EP1278813A1 (en) | A method and a system for decomposition of moist fuel or other carbonaceous materials | |
| AU2010295138B2 (en) | External combustion and internal heating type coal retort furnace | |
| ITTO20070438A1 (it) | Apparato per la decomposizione di sostanze organiche vegetali e la produzione di gas combustibile per via termochimica, e relativo metodo | |
| RU2010109199A (ru) | Топливо, способ и установка для получения тепловой энергии из биомассы | |
| KR101632147B1 (ko) | 바이오매스 발전설비 | |
| FI125685B (fi) | Menetelmä pyrolyysin suorittamiseksi ja pyrolyysilaitteisto | |
| RU2346026C2 (ru) | Способ получения синтез-газа и полукокса пиролизом биомассы | |
| CN101636473A (zh) | 干燥和气化方法 | |
| Kluska et al. | Comparison of downdraft and updraft gasification of biomass in a fixed bed reactor | |
| RU2408820C1 (ru) | Установка для мультифазового пиролиза органического сырья | |
| RU2697912C1 (ru) | Способ получения генераторного газа из твёрдых коммунальных и органических отходов и комбинированный газогенератор обращённого процесса газификации для его осуществления | |
| DK201970772A1 (en) | Method and system for production of a hot burnable gas based on solid fuels | |
| RU136800U1 (ru) | Газификатор твердого топлива | |
| SU1120009A1 (ru) | Способ термической переработки пылевидного твердого топлива | |
| RU92011U1 (ru) | Установка для мультифазового пиролиза органического сырья | |
| Sovaiala et al. | Comparative analysis of biomass thermal generators. | |
| UA120631C2 (uk) | Спосіб газифікації твердого подрібненого палива | |
| UA123424C2 (uk) | Спосіб газифікації твердого подрібненого палива | |
| RU115353U1 (ru) | Устройство конверсии гранулированных органических веществ в газообразное топливо | |
| Ghani et al. | Sustainable power generation through co-combustion of agricultural residues with coal in existing coal power plant | |
| Zhuravskii et al. | Gas-Producer Technologies of Organic-Waste Processing |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| PC | Transfer of assignment of patent |
Owner name: VALMET POWER OY |
|
| PC | Transfer of assignment of patent |
Owner name: VALMET TECHNOLOGIES OY |
|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 125685 Country of ref document: FI Kind code of ref document: B |