FI125372B - Parannettu leikkaussalin valaisinjärjestely - Google Patents

Description

Parannettu leikkaussalin valaisinjärjestely

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen parannettu valaisinjärjestely, erityisesti leikkaussalia tai vastaavaa tilaa varten.

Leikkaussaliin tarvitaan hyvä valaistus, erityisesti niille leikkaussalin alueille, joissa suoritetaan leikkauksia. Lisäksi valaistusta kohdistetaan erityisesti siihen potilaan kehon kohtaan, jotta on määrä käsitellä kirurgisin toimenpitein.

Tavanomainen leikkaussalin valaisinjärjestely käsittää yleisvalaisinjärjestelyn ja yhden tai useamman leikkausvalaisimen, jotka on järjestetty leikkauspöydän läheisyyteen tämän yläpuolelle. Tunnettu leikkausvalaisin käsittää kiinteän valaisinrun-gon, joka on varustettu joukolla valolähteitä, kuten halogeenilamppuja tai vastaavia, ja yleensä käännettävän jousivarren valaisimen kiinnittämiseksi kattorakenteisiin ja sen aseman säätämiseksi suhteessa leikkauspöytään ja siinä lepäävään leikkauspotilaaseen.

Ennestään tunnetaan saksalaisesta patenttihakemusjulkaisusta DE 102006040393 leikkausvalaisin, joka käsittää useita yhteen runkoon koottuja va-laistussegmenttejä, jotka on toteutettu optiikalla varustetuista valodiodeista eli LED:eistä. Tämäkin leikkausvalaisin on tarkoitettu kiinnitettäväksi jousivarrella leikkaussalin kattorakenteisiin.

Tunnettujen leikkausvalaisimien rakenne on yleensä hyvin samanlainen. Leikka-usvalaisimien ongelmana on erityisesti runkorakenne ja kiinnitys kattorakenteisiin. Valaisinrunko on kiinteä, raskas ja kömpelö. Valaisimen aseman säätö tapahtuu käsin, jolloin vaarana on, että valaisin törmää siirtoa toteutettaessa muihin leikkaussalin laitteisiin. Lisäksi ongelmana toimenpiteen aikana ovat mahdolliset kirurgin kosketukset ei-steriileihin pintoihin. Myös valaisimen puhdistaminen on työlästä.

Tunnettujen leikkausvalaisimien ongelmana on myös se, että ne on useimmiten asennettu leikkaussalissa puhtaan tuloilman syöttöalueelle. Tuloilmanvirtauksella on tarkoitus ehkäistä epäpuhtauksien pääsy leikkauspöydälle ja potilaan leikkausalueelle, mutta ilmavirtauksen tiellä olevat laitteet, erityisesti leikkausvalaisimet, sotkevat ylhäältä alaspäin tulevaa laminaaria ilmavirtausta ja vaarantavat näin potilasturvallisuutta. Keksinnön tarkoituksena on poistaa mm. tunnettuihin leikkaus-valaisimiin liittyvät ongelmat. Keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan uusi parannettu leikkaussalin valaisinjärjestely, jonka avulla voidaan hallita edullisesti jopa leikkaussalin yleisvalaistusta ja erityisesti leikkauspöydän ja siis leikkaustoimenpiteiden kohdevalaistusta.

Keksinnön mukaiselle valaisinjärjestelylle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön edullisia sovellusmuotoja.

Keksinnön kohteena on yleisesti sanottuna valaisinjärjestely, joka on toteutettu va-lodiodien eli LED:ien avulla. Keksinnön mukaisesti valaisinjärjestely käsittää va-laisinalustan, joka on muodostettu kehyksestä, johon on sovitettu joukko pitkänomaisia tankomaisia asennustukia, jotka ovat välin päässä toisistaan ja joihin asennustukiin on järjestetty joukko ainakin yhden valodiodin sisältäviä valoele-menttejä.

Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on valaisinjärjestely, joka on toteutettu valodiodien eli LED:ien avulla, jolloin valaisinjärjestely käsittää valaisinalustan, joka on muodostettu kehyksestä, johon on sovitettu joukko pitkänomaisia tankomaisia asennustukia, jotka ovat välin päässä toisistaan ja joihin asennustukiin on järjestetty joukko ainakin yhden valodiodin sisältäviä valoelementtejä, jolloin asen-nustuet on järjestetty kahteen ryhmään, joihin kumpaankin ryhmään kuuluu ainakin kaksi asennustukea, joista ensimmäinen ryhmä on järjestetty ensimmäiseen tasoon (A - A) ja toinen ryhmä toiseen tasoon (B - B) siten, että ensimmäisen ryhmän asennustuet ovat kulmassa, edullisimmin kohtisuorassa kulmassa, toisen ryhmän asennustukia vastaan siten, että mainitut tasot (A-A) ja (B-B) ovat erillään toisistaan. Valaisinalusta kehyksineen ja asennustukineen on järjestetty leikkaussalin tai vastaavan tilan katon läheisyyteen olennaisesti leikkauspöydän yläpuolelle siten, että ne ovat valaistavan tilan tuloilmakehyksen alapuolella. Läheistä tekniikan tasoa on esitetty julkaisussa US2008068838, josta keksinnön mukainen valaisinjärjestely eroaa siinä, että keksinnössä valaisinalusta kehyksineen ja asennustukineen on järjestetty leikkaussalin tai vastaavan tilan katon läheisyyteen olennaisesti leikkauspöydän yläpuolelle siten, että ne ovat valaistavan tilan tuloilmakehyksen alapuolella.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa kehys on nelikulmion, kuten suorakaiteen tai neliön, muotoinen, johon kehykseen kuuluu ensimmäiset ja toiset kehysosat, jotka ovat pareittain yhdensuuntaiset.

Keksinnön toisessa edullisessa sovellusmuodossa valaisinjärjestelyn asennustuet on kiinnitetty liikutettavasti kehykseen siten, että yksittäiset asennustuet ovat tois tensa suhteen liikutettavia. Tällöin asennustukien välit ovat säädettävissä, mutta edullisimmin siten, että asennustukien välillä on aina pieni väli, minimiväli.

Keksinnön kolmannessa edullisessa sovellusmuodossa kunkin asennustuen päät on sovitettu kehyksen johteisiin, joissa asennustuki on liikutettavissa sopivilla siirtovälineillä.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa asennustuet ovat olennaisesti suoria jäykkiä ja muotonsa pitäviä varsia tai tankoja, jotka ovat lisäksi edullisesti kouru-maisia. Nämä ovat yhdessä tai kummassakin ryhmässä edullisimmin järjestetyt rinnakkain etäisyyden eli välin päähän toisistaan kulkemaan erityisesti suurta valo-voimakkuutta vaativan alueen yli.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa valoelementit on sovitettu asennustu-keen peräkkäin riviin etäisyyden päähän toisistaan.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa ainakin osa valoelementeistä käsittää valolähteen eli yhden tai useamman valodiodin lisäksi säädettävän optiikan valolähteen valon fokusoimiseksi ja suuntausvälineet, kuten yhden tai useamman kääntömoottorin, valolähteen valon, erityisesti valokeilan, suuntaamiseksi.

Keksinnön etuna on, että valaisinjärjestelyn tuottamaa valokenttää voidaan vapaasti muokata. Valaistuksen kohdistaminen leikkauspöydän alueelle ja erityisesti potilaan leikkauskohtaan on toteutettavissa keksinnön mukaisella valaisinjärjeste-lyllä. Kohdistetun valokentän laajuus ja muoto on muokattavissa leikkausvaatimusten ja tilanteen mukaan.

Keksinnön etuna on, että leikkaussalin yleisvalaistus on myös toteutettavissa keksinnön mukaisella valaisinjärjestelyllä.

Keksinnön etuna on, ettei fyysisen kosketuksen riski valaisinjärjestelyn valolähteisiin tai ylipäätään sen osiin on käytännössä eliminoitu ja bakteerien mahdollinen pääsy leikkaushaavaan valaisinjärjestelyn kosketuksen kautta leikkauspöydän läheisyydessä steriilillä alueella on estetty. Valaisinjärjestely on lattiatasoon nähden yleensä niin korkealla, ettei leikkauspöydän ääressä työskentelevä kirurgi tai muu apuhenkilö siihen yllä. Näin ollen kirurgisen toimenpiteen jälkeinen infektioriski on entistä pienempi. On myös huomattava, ettei apuhenkilökunnan ei tarvitse tulla steriilille alueelle säätämään leikkausvalaisinta, koska leikkausvalaisin on integroitu leikkaussalin katon läheisyyteen sovitettuun valaisinjärjestelyyn. Keksinnön etu na on myös se, etteivät leikkaussalin siirrettävät ja/tai käännettävät työvälineet ja/tai apulaitteet törmää valaisinjärjestelyn valolähteisiin tai ylipäätään sen osiin.

Keksinnön etuna on, että leikkaussalin kattorakenteista sisään syötetty ja lattiaa kohti suunnattu steriili tuloilmavirtaus saadaan pidettyä laminaarisena. Valaisinjär-jestelyyn kuuluvat asennustuet ovat em. virtaussuunnassa aerodynaamisia, eivätkä ne siis estä ilman kulkua eivätkä muuta merkittävästi ilman etenemissuuntaa. Leikkauspöytää kohti ylhäältäpäin tuleva steriili ilmavirtaus kohdistuu häiriöttä leikkausalueelle ja estää omalta osaltaan tehokkaasti bakteerien pääsyn leikkaushaavaan. Näin ollen kirurgisen toimenpiteen jälkeinen infektioriski on tältäkin osalta entistä pienempi.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn etuna on, että valaisinalustan kiinteiden osien, kuten asennustukien, pinta-ala sen tasossa on pieni suhteessa nykyisten valaisinjärjestelyjen valaisinrunkoihin ja niiden kiinnitysvarsiin nähden. Pienen valaisinalustan kiinteiden osien pinta-alan ansiosta ilma pääsee virtaamaan valaisinalustan läpi toisin kuin tunnetuissa valaisimissa, erityisesti leikkausvalaisimis-sa.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn etuna on valaisinalustan yksinkertainen kiinnittäminen kattorakenteisiin. Valaisinalusta ripustetaan sen eripuolilta sopivilla ripustusvälineillä, kuten joukolla kannatusköysiä tai vastaavia ripustimia, kattorakenteisiin, erityisesti leikkaussalin tuloilmakehyksen määrittelemän alueen ulkopuolelle. Mitään katon keskialueelle ja tuloilmakehyksen sisäpuolelle järjestettyä kattokiinnikettä ei siis tarvita. Valaisinalustan ripustusjärjestely helpottaa ja yksinkertaistaa myös kattorakennetta.

Keksinnön etuna on myös se, että valaisinjärjestelyn yhteyteen on yksinkertaista lisätä sopivia apulaitteita, kuten kamerajärjestely ja valaistuksen kohdistusvälineet.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn etuna on monipuolisuus ja ohjelmoitavuus, jonka ansiosta erilaisia valaistustoiminoja on mahdollista toteuttaa yhdellä ja samalla fyysisellä rakenteella.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn etuna on yksinkertainen rakenne ja valmis-tusystävällisyys. Keksinnön etuna on myös hyvä käytettävyys, luotettavuus ja turvallisuus.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn etuna on myös se, että se on lähes huol-tovapaa, koska mm. LED:illä varustettujen valoelementtien käyttöikä on pitkä.

Seuraavassa keksintöä ja sen muita etuja selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää perspektiivikuvana leikkaussalia, erityisesti leikkaussalin kattoa, johon on asennettu keksinnön mukainen valaisinjärjestely; kuvio 2 esittää sivusta katsottuna osittaisena leikkauskuvana kuviossa 1 esitettyä valaisinjärjestelyä; kuvio 3 esittää havainnollisesti osittaisena poikkileikkauskuvana valoelementtiä sovitettuna asennustukeen; ja kuvio 4 esittää kaaviomaisesti valaisinjärjestelyn ohjausyksikköä ja sen liitämistä valaisinjärjestelyn valoelementteihin ja kaukosäätimeen.

Kuvioissa käytetään toisiaan vastaavista osia samoja viitenumerolta.

Keksinnön kohteena on valaisinjärjestely, joka on toteutettu valodiodien eli LED:ien (light emitting diode) avulla.

Keksinnön mukainen valaisinjärjestely on tarkoitettu erityisesti leikkaussaliin tai vastaavaan tilaan, mutta se on sovitettavissa myös muunlaisiin huoneisiin tai tiloihin, kuten työhuoneisiin, joissa tarvitaan tehokasta, edullisesti kohdistettavaa, valaistusta mm. tarkan ja vaativan työn toteuttamiseksi.

Valaisinjärjestely käsittää valaisinalustan 1, joka on muodostettu kehyksestä 5, johon on sovitettu joukkoa pitkänomaisia tankomaisia asennustukia 2; 21, 22; 211, 212,..., 21π; 221, 222 ..., 22n (n = positiivinen kokonaisluku), jotka ovat välin 4; 4a, 4b päässä toisistaan. Asennustukiin 2 on järjestetty joukko valoelementtejä 3, jotka sisältävät ainakin yhden valolähteenä toimivan valodiodin 31.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa asennustuet 2 on järjestetty kahteen ryhmää 21,22, joihin kumpaankin ryhmään kuuluu ainakin kaksi asennustukea 21; 211, 212; 22; 221, 222. Ensimmäinen ryhmä 21 on järjestetty ensimmäiseen tasoon A - A ja toinen ryhmä 22 toiseen tasoon B - B siten. Ryhmien asennustuet 21; 211, 212; 22; 221, 222ovat erillään eli välin 4; 4a, 4b päässä toisistaan. Lisäksi ensimmäisen ryhmän asennustuet 21; 211, 212 ovat kulmassa, edullisimmin kohtisuorassa kulmassa, toisen ryhmän 22; 221, 222 asennustukia vastaan. Ensimmäisen ja toisen ryhmän asennustuet 21, 22 ja samalla tasot A - A ja B - B ovat pienen etäisyyden päässä, kuten 25 - 50 mm, toisistaan. Edullisimmassa tapauksessa ensimmäisen ja toisen ryhmän asennustuet 21, 22 ovat pystysuunnassa ai- lekkain. Asennustukien 2; 21, 22 välit 4; 4a, 4b kummassakin ryhmässä ovat avoimet.

Vaihtoehtoisesti asennustuet 2; 21 on järjestetty vain yhteen tasoon, kuten tasoon A-A.

Asennustuet 2; 21, 22; 211, 212; 211, 212 ovat ainakin asennustukien muodostamaan asennustasoon so. ensimmäiseen tasoon A - A ja toiseen tasoon B - B nähden poikittaisessa suunnassa C - C, edullisimmin kohtisuorassa suunnassa, aerodynaamisia tankomaisia tai varsimaisia osia, joiden väleistä 4; 4a, 4b ilma pääsee helposti virtaamaan. Näin ollen ilma pääsee virtaamaan koko valaisinalus-tan 1 läpi. Asennustuilla 2 on siis suunnassa C - C pieni ilmanvastus. Asennusten 2 poikkileikkaus on edullisesti ympyrä tai ellipsi tai ainakin asennusten 2 yläosa 2a on kiilamainen ja/tai pyöristetty. Tällöin asennusten 2 leveys I on edullisesti pienempi kuin korkeus k.

Asennusten 2; 21, 22; 211, 212; 211, 212 pituus voi vaihdella esim. 150 - 300 cm välillä, mutta muutkin pituudet ovat käyttökohteesta riippuen mahdollisia. Asennus-tuen 2 leveys I on esimerkiksi luokkaa 20 - 40 mm, mutta muutkin leveysmitat ovat mahdollisia.

Asennustuet 2; 21, 22; 211, 212; 211, 212 ovat edullisimmin metallia, kuten alumiinia, tai muuta vastaavaa suhteellisen kevyttä, jäykkää ja muotonsa pitävää materiaalia, kuten sopivasti vahvistettua muovia. Asennustuet 2 ovat tankomaisia osia, joissa on edullisesti kouru tai joukko peräkkäisiä syvennyksiä, johon/joihin va-loelementit 3 on asennettavissa.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa asennustuet 2; 21, 22; 211, 212; 211, 212 ovat suoria tankoja tai varsia, jotka on järjestetty rinnakkain etäisyyden päähän toisistaan.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa valoelementit 3; 31, 32 on sovitettu asennustukeen 2; 21, 22; 211, 212; 211, 212 riviin peräkkäin pienen etäisyyden päähän toisistaan. Valoelementit 3 on järjestetty samalle puolelle tasoa so. asen-nustasoa ja siten, että valoelementtien 3 tuottama valo, erityisesti valokeilat 311, on suunnattu poispäin tasosta A- A (ja B - B) sen toiselle puolelle.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuodossa asennustuen 2; 21, 22; 211, 212; 211, 212 leveys I pituussuuntaa vasten kohtisuorassa tasossa ja samalla asennustasossa A - A (ja B - B) on edullisesti korkeintaan valoelementin 3 mak- similäpimitta a sen poikittaisessa tasossa. Vaihtoehtoisesti valoelementin 3 mak-similäpimitta, erityisesti sen optiikan 32 läpimitta, voi olla suurempi kuin asennus-tuen leveys.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa ainakin osa valoelementeistä 3; 31, 32, 33 käsittää varsinaisen valolähteen 31 eli LED:in lisäksi säädettävän optiikan 32 eli sopivan linssijärjestelyn ja suuntausvälineet 33, kuten yhden tai useamman sähkötoimisen kääntömoottorin, jotka on sovitettu toisiinsa ja edullisimmin yhteiseen koteloon 34. Valoelementti 3 käsittää edullisesti myös sopivan läpinäkyvän suojakuvun tai ainakin suojapinnoitteen 35, joka on järjestetty optiikan 32 suojaksi ja jonka läpi valolähteen tuottama valo kulkee.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuodossa ainakin osa valoelementeistä 3; 31, 32, 33 on järjestetty liikutettaviksi asennustuessa 2; 21, 22; 211, 212; 221, 222, erityisesti sen pituussuunnassa. Tällöin valoelementti 3 on varustettu esimerkiksi siirtoalustalla, joka vuorostaan on järjestetty sopivalla voimalaitteella, kuten sähkömoottorilla, liikutettavaksi ja siirrettäväksi asennustuessa 2, kuten asennustuen pituussuuntaisessa johteessa (ulokkeessa tai urassa). Vaihtoehtoisessa sovellus-muodossa joukko valoelementtejä 3; 31, 32, 33 on sovitettavissa yhteen siirtoalus-taan, jolla näitä voidaan liikuttaa asennustuessa 2.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuodossa valoelementit 3; 31, 32, 33 ovat perusasennossa tietyn etäisyyden päässä toistaan, mutta edullisimmin myös liikutettavissa asennustuen 2; 21,22; 211, 212; 221, 222 pituussuunnassa.

Valaisinalustan 1 kehys 5 on edullisimmin nelikulmion, kuten suorakaiteen tai neliön, muotoinen. Kehys 5 ympäröi tai rajaa asennustukia 2. Kehys 5 käsittää ensimmäiset ja toiset sivut eli kehysosat 51, 52, 53, 54, jotka ovat suoria sivuja. Kehyksen 5 ensimmäiset kehysosat 51, 52 ja vastaavasti toiset kehysosat 53, 54 ovat keskenään yhdensuuntaiset ja edullisimmin kohtisuorassa toisiaan vastaan. Kehyksen 5 ensimmäiset kehysosat 51, 52 on kiinnitetty päädyistä kehyksen toisten osien 53, 54 päätyihin siten, että ne ovat eri tasossa keskenään. Asennustuet 2; 21, 22 on kiinnitetty kehykseen 5, edullisimmin päistään. Asennustuet 2; 21, 22 on kiinnitetty kehyksen 5 vastakkaisiin yhdensuuntaisiin kehysosiin 51, 52; 53, 54.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellusmuodossa asennustuet 2; 21,22 on kiinnitetty liikutettavasti kehykseen 5; 51, 52 siten, että yksittäiset asennustuet kussakin ryhmässä 21, 22 ovat toistensa suhteen liikutettavia. Tällöin asennustukien välit 4; 4a, 4b ovat myös muutettavissa, mutta edullisimmin siten, että asennustukien välil lä on ainakin pieni väli, minimiväli. Asennustukien 2 liikuttaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että kunkin asennustuen 21; 211, 212; 22; 221, 222 vastakkaiset päät on sovitettu kehyksen 5, kuten vastakkaisten kehysosien 51, 52; 53, 54 johteisiin, joissa asennustuki on liikutettavissa sopivilla siirtovälineillä. Kehysosat voivat itsessään muodostaa mainitut johteet. Nämä siirtovälineet on toteutettavissa esim. johteeseen sovitetun hammastangon tai -hihnan ja asennustuen päähän järjestetyn hammaspyörän ja sitä pyörittävän sähkömoottorin, kuten askelmoottorin, avulla. Todettakoon kuitenkin, että siirtovälineet on mahdollista toteuttaa monin eri tavoin.

Kehys 5, erityisesti kehysosat 51, 52, 53, 54, on muodostettu edullisimmin pitkistä tankomaisista osista, jotka eräässä keksinnön sovellusmuodossa ovat olennaisesti samanlaisia kuin asennustuet 21; 211, 212; 22; 221, 222. On kuitenkin huomattava, että muunkinlaisia pitkiä tankomaisia tai varsimaisia osia voidaan käyttää kehyksessä.

Valaisinalusta 1 ripustetaan sen eripuolilta sopivilla ripustusvälineillä, kuten joukolla kannatusköysiä 62 tai vastaavia, kattorakenteisiin, erityisesti leikkaussalin tu-loilmakehyksen TF määrittelemän alueen ulkopuolelle.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn edullinen sovellusmuoto käsittää myös siirtovälineet 6, joiden avulla valaisinalusta 1 on tarpeen vaatiessa nostettavissa ja/tai laskettavissa. Siirtovälineet 6 käsittävät voimalaiteen, kuten yhden tai useamman sähkömoottorin 61 ja ripustusvälineet, kuten joukon kannatusköysiä 62 tai vastaavia kehyksen 5 ja voimalaitteen, kuten sähkömoottorin 61 kääntöakselin, välissä. Piirustuksen mukaisessa sovellusmuodossa ripustusvälineitä, kuten kannatusköysiä 62, ja sähkömoottoreita 61 on neljä kappaletta kehyksen 5 eri puolilla suorakaiteen muotoisen valaisinalustan 1 kulmien läheisyydessä kattorakenteissa. Siirtovälineillä 6 valaisintaso 1 so. kehystä 5 ja asennustukia 2, on mahdollista liikuttaa pystysuunnassa. Valaisinalustaa 1 voidaan siis laskea kattorakenteista alaspäin halutulle korkeudelle ja vastaavasti nostaa takaisin ylöspäin lähelle kattorakenteita. Valaisinalusta 1 voidaan asettaa siirtovälineiden 6 avulla myös vinoon asentoon, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn edullinen sovellusmuoto käsittää ainakin yhden apulaitteen 7, kuten digitaalisen kameran 71 ja/tai sähköisen osoitinlaitteen (touchpad) 72 tai ylipäätään sopivan kaukosäätimen.

Kamera 71 on sovitettu valaisinalustan 1 yhteyteen, kuten sopivaan valaisintukeen 2, ja se on suunnattu kuvaamaan valoelementtien 3 valaisusuuntaan ainakin osaa valaistavasta alueesta. Kameralla 71 tarkkaillaan valaistavaa aluetta. Sähköisen osoitinlaitteen 72 näytöllä 72a katsotaan kameran 71 antamaa kuvaa ja määritetään, esim. koskettamalla tai kohdistinta siirtämällä, se kohta kameran näkemästä alueesta, johon valaistusta halutaan keskittää ja valokenttää kohdistaa. Tämän jälkeen valaisinjärjestelyn ohjausyksikkö 8 (selostettu jäljempänä), johon on tallennettu sopiva ohjausohjelma, antaa ohjauskomennot ainakin osalle valoelementtejä 3 siten, että niiden valokeilat keskitetään ao. alueelle, kuten leikkauspöydällä lepäävän potilaan kehon kohtaan, johon leikkaustoimenpide on määrä toteuttaa. Sähköisellä osoitinlaitteella 72 määritetään edullisesti myös voimakkaasti valaistavan alueen koko ja haluttu valovoima/valovirta, joka ohjausyksikön 8 avulla toteutetaan. Kameralla 71 tarkkaillaan toteutunutta valoaluetta ja valovoimaa ja pidetään se olennaisesti määrittelyjen puitteissa. Vaihtoehtoisesti sopivalla optisella anturilla toteutetaan kohteen saaman valovoiman tarkkailua kohteesta heijastuneen valon avulla.

Tarpeen vaatiessa asennustukia 2; 21, 22 voidaan siirtää ja/tai valoelementtien 3 asemaa asennustuissa muuttaa ja/tai kehystä nostaa/laskea parhaan mahdollisen valaistuksen, niin valokentän muodon kuin valovoimankin suhteen, takaamiseksi halutulle alueelle. Kaikki nämä toimenpiteet toteutetaan ohjausyksikköön 8 tallennettujen sopivien ohjausohjelmien avulla.

Keksinnön mukaisen valaisinjärjestelyn soveltuu erityisesti leikkaussaliin tai vastaavaan tilaan, kuten puhdastilaan. Valaisinalusta 1 asennustukineen 2; 21, 22; 211, 212, 221, 222 ja kehyksineen 5 on järjestetty leikkaussalin katon K läheisyyteen leikkauspöydän LP yläpuolelle, kuten kuviossa 1 on havainnollisesti esitetty. Valaisinalusta 1 on erityisesti leikkaussalissa sovitettu tuloilmakehyksen TF mää-rittelemälle alueelle ja suoraan tämän alueen alapuolelle. Tällöin valaisinalusta 1 on tuloilmakanavan TK yhden tai useamman tuloilma-aukon TA alapuolella, jolloin tuloilma (nuolet D kuviossa 2) pääsee purkautumaan olennaisesti laminaarisena virtauksena tuloilmakehyksen sisällä olevista tuloilma-aukoista valaisinalustan 1 läpi, so. valaisinalusta 1 asennustukien 2; 21, 22; 211, 212; 221, 222 väleistä 4; 4a, 4b, alaspäin kohti leikkauspöytää LP ja siinä olevaa leikkauspotilasta P ja leviä-mään poispäin leikkauspöydästä lähtöilmakanaviin tai vastaaviin ilmanpoistokana-viin.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa valaisinjärjestely käsittää lisäksi ohjausyksikön 8, kuvio 4, ainakin valaisinalustan 1 valaisintukiin 2 järjestettyjen valoele- menttien 3 säätämiseksi. Ohjausyksikkö 8 käsittää edullisesti ainakin kolme sää-töyksikköä 81,82, 83.

Ensimmäinen säätöyksikkö 81 on tarkoitettu kunkin valoelementin 2 valolähteen 31 virran syötön hallitsemiseksi ja/tai valovoiman säätämiseksi. Ensimmäinen säätöyksikkö 81 on yhdistetty kunkin valoelementin 3 valolähteeseen 31, erityisesti tämän virtalähteeseen V, ensimmäisen säätöyksikön 81 kautta sähkönsyötön sallimiseksi ja katkaisemiseksi ko. valolähteeseen sekä tämän virran ja sitä kautta valovoiman säätämiseksi ennalta määrätyissä rajoissa. Mikäli valoelementti 3 sisältää useita LED:ejä, joiden tuottaman valon spektrialueet poikkeavat toisistaan, on mahdollista säätää myös valoelementin 3 tuotaman valon värilämpötilaa.

Toinen säätöyksikkö 82 on tarkoitettu kunkin valoelementin 3 optiikan 32 säätämiseen ja valoelementin 3 tuottaman valokeilan 311 keskittämiseen halutulle etäisyydelle. Näin kunkin valoelementin 3 valokeila 311 pystytään fokusoimaan esim. määrätylle korkeustasolle mm. leikkauspöydän tasosta tarkasteltuna. Toinen säätöyksikkö 81 on yhdistetty kunkin valoelementin 3 optiikan 32 säätövälineeseen.

Kolmas säätöyksikkö 83 on tarkoitettu kunkin valoelementin 3 valolähteen 31 suuntausvälineiden 33, kuten yhden tai useamman sähkömoottorin ja valoele-menttiin liitetyn vipujärjestelyn tai vastaavan, ohjaamiseen. Suuntausvälineiden avulla valoelementtiä 3 ja samalla sen tuottamaa valokeilaa 311 voidaan kallistaa 10-15 astetta, edullisimmin mihin tahansa suuntaan, tasoa A-A (tai B - B) vastaan kohtisuorasta akselista. Näin kunkin valoelementin 3 tuottama valokeila 311 on suunnattavissa ennalta määrätylle alueelle leikkauspöytää ja erityisesti leikattavaa potilasta.

Kolmannella ohjausyksiköllä 83 hallitaan edullisimmin myös valoelementtien 3 mahdollista liikuttamista asennustuissa 2.

Ohjausyksikkö 8 käsittää edullisesti myös neljännen säätöyksikön 84, joka on tarkoitettu siirtovälineiden 6, 7, kuten yhden tai useamman sähkömoottorin 61 ohjaamiseen kehyksen 5 nostamiseksi tai laskemiseksi. Ohjausyksikön 8, erityisesti neljännen säätöyksikön 84, avulla kutakin sähkömoottoria ohjataan siten, että haluttu valaisinalustan 1 korkeus esim. lattiatasosta määriteltynä saavutetaan.

Neljännellä ohjausyksiköllä 84 hallitaan edullisimmin myös asennustukien 2; 21, 22 mahdollista siirtämistä kehyksessä 5.

Ohjausyksikkö 8 käsittää edullisimmin lisäksi joukon antureita, jotka on yhdistetty eri säätöyksiköihin 81, 82, 83, 84 mittaustiedon saamiseksi valaisinjärjestelystä säätötoimintojen toteuttamiseksi ja valvomiseksi.

Apulaite 7, kuten digitaalinen kamera 71 ja/tai sähköinen osoitinlaite (touchpad) 72, on yhdistetty ohjausyksikköön 8. Apulaitteelta 7; 71, 72 saatua informaatiota käytetään hyväksi ohjausyksikössä 8 ja vastaavasti ohjausyksikön avulla apulaitteita käytetään ja säädetään.

Ohjausyksikkö 8 käsittää lisäksi yhden tai useamman valvontayksikön 85, jonka avulla valvotaan esim. valaisinjärjestelyn turvallisuutta ja ilmoitetaan mahdollisista toimintahäiriöistä.

Ohjausyksikön 8, erityisesti sen säätö- ja valvontayksiköiden 81, 82, 83, 84, 85 avulla valvotaan ja säädetään ainakin yhtä seuraavista valoelementin 3 ominaisuuksista: valoelementin kytkentä päälle/pois päältä ja valovoiman suuruus (ja värilämpötila), valokeilan fokuksen asettaminen ja valokeilan suunta. Tällöin ainakin osa valoelementtien 3 tuottamasta valosta voidaan kohdistaa potilaaseen leikkauspöydällä ja lisäksi halutulle (kohdistus)alueelle.

Ohjausyksikkö 8 säätö-ja valvontayksikköineen 81, 82, 83, 84, 85 on edullisimmin toteutettu mikroprosessorin tai vastaavan tietojenkäsittely-yksikön avulla. Säätöyk-sikön 8 toiminnot on tällöin toteutettu tietokoneohjelmien avulla ja valaisinjärjestely toimii siis ohjelmaohjatusti.

Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa valaisinjärjestely käsittää kaukosäätimen 9. Tämä on edullisimmin langattomassa (radio- tai infrapunayhteys) yhteydessä ohjausyksikön 8, erityisesti tämän eri säätö- ja valvontayksikköjen 81, 82, 83, 84, 85 kanssa. Näin kaukosäätimellä ohjataan ja säädetään valaisinjärjestelyä ja sen eri toimintoja. Kaukosäädin 9 on edullisimmin varustettu kosketusnäytöllä 91. Eri symbolit valaisinjärjestelyn toiminnoille ja valoelementtien 2 säädettäville ominaisuuksille on järjestettävissä kosketusnäytölle.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyä sovellusesimerkkiä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (10)

1. Parannettu valaisinjärjestely, joka on toteutettu valodiodien eli LED:ien avulla, jolloin valaisinjärjestely käsittää valaisinalustan (1), joka on muodostettu kehyksestä (5; 51, 52, 53, 54), johon on sovitettu joukko pitkänomaisia tan-komaisia asennustukia (2; 21; 22), jotka ovat välin (4; 4a, 4b) päässä toisistaan ja joihin asennustukiin on järjestetty joukko ainakin yhden valodiodin (31) sisältäviä valoelementtejä (3; 31, 32, 33), jolloin asennustuet (2) on järjestetty kahteen ryhmään (21, 22), joihin kumpaankin ryhmään kuuluu ainakin kaksi asennustukea (21; 211, 212; 22; 221, 222) siten, että ensimmäisen ryhmän (21) asennustuet ovat kulmassa, edullisimmin kohtisuorassa kulmassa, toisen ryhmän (22) asennustukia vastaan ja ensimmäinen asennustukien ryhmä (21) on järjestetty ensimmäiseen tasoon (A - A) ja toinen asennustukien ryhmä (22) on järjestetty toiseen tasoon (B - B) siten, että mainitut tasot (A-A) ja (B-B) ovat erillään toisistaan, tunnettu siitä, että valaisinalusta (1) ke-hyksineen (5) ja asennustukineen (2; 21, 22) on järjestetty leikkaussalin tai vastaavan tilan katon (K) läheisyyteen olennaisesti leikkauspöydän (LP) yläpuolelle siten, että ne ovat valaistavan tilan tuloilmakehyksen (TF) alapuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että asennustuet (2; 21, 22) on kiinnitetty liikutettavasti kehykseen (5) siten, että yksittäiset asennustuet ovat toistensa suhteen liikutettavia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että kehys (5; 51, 52, 53, 54) on varustettu johteilla, joihin kunkin asennustuen (21; 211, 212; 22; 221, 222) päät on sovitettu, joissa johteissa asennustuki on liikutettavissa sopivilla siirtovälineillä.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että valoelementit (3; 31, 32, 33) on sovitettu asennustukeen (2; 21; 211, 212; 22; 221, 222) riviin peräkkäin etäisyyden päähän toisistaan.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että ainakin osa valoelementeistä (3; 31, 32, 33) käsittää valolähteen (31) eli LEDin, lisäksi säädettävän optiikan (32) valolähteen valon foku-soimiseksi ja suuntausvälineet, kuten yhden tai useamman kääntömoottorin (33), valolähteen valon, erityisesti valokeilan (311), suuntaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että ainakin osa valoelementeistä (3; 31, 32, 33) on järjestetty liikutettaviksi asennustuessa (2; 21,22) sen pituussuunnassa.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että valaisinjärjestely käsittää siirtovälineet (6; 61, 62), joiden avulla valaisinalusta (1) on tarpeen vaatiessa nostettavissa ja/tai laskettavissa.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että valaisinjärjestely käsittää lisäksi ohjausyksikön (8), jolla ainakin jotakin seuraavista valoelementtien (3; 31, 32, 33) tai asennustuen (2) ominaisuuksista säädetään: valoelementin kytkentä päälle/pois päältä ja valovoiman suuruus, valokeilan fokuksen asettaminen ja valokeilan suunta, valoelementin asema asennustuessa, asennustuen asema suhteessa kehykseen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että valaisinjärjestely käsittää ainakin yhden apulaitteen (7), kuten digitaalisen kameran (71) ja sähköisen osoitinlaitteen (72).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen valaisinjärjestely, tunnettu siitä, että valaisinjärjestely käsittää kaukosäätimen (9), jolla säädetään valaisinjär-jestelyä ohjausyksikön (8) välityksellä.