FI124978B - Kiekkohakkuri säädettävällä terällä - Google Patents

Description

KIEKKOHAKKURI SÄÄDETTÄVÄLLÄ TERÄLLÄ Keksinnön ala

Keksintö kohdistuu kiekkohakkuriin, erityisesti tämän teräjärjestelmään, jonka avulla hakkurin teräkiekon terien kärkien teräkohtainen asema on säädettävissä.

Tekniikan taso

Massan valmistukseen käytettävän hakkeen tekemiseen käytetään yleisesti kiekkohakku-reita. Kiekkohakkurin teräkiekkoon on kiinnitetty suunnilleen säteen suuntaisesti teriä, jotka hakettavat puun kiinteää vastaterää vasten. Hakkurin osalta hakkeen laatuun vaikuttaa vastaterän ja teräkomponenttien kunto, teräkiekon laakerointi, hakun osien riittävä jäykkyys, oikein teroitetut ja leveydeltään säädetyt terät sekä pieni terien ja vastaterän välinen välys. Nykyään käytetyillä suurehkoilla kiekkohakkureilla on terien kärjen aseman tasomaisuus myös merkittävä tekijä hyvään haketulokseen. Tasomaisuudella tarkoitetaan, että terien kärjet ovat samassa hakkurin akselia vastaan kohtisuorassa tasossa. Terävälyk-sen eli vastaterän ja terien välisen etäisyyden onnistuneen säädön ehdoton edellytys on terien kärkien mahdollisimman pieni poikkeama tästä tasosta. Koko teräkiekon terävälys säädetään aina lähimpänä vastaterää olevan terän mukaan.

Terien kärkien asemat perustuvat hakkurin osien valmistustarkkuuteen ja terien oikeaan leveyssäätöön. Terän leveys on terän kärjen ja terän säätöruuvin kannan muodostama mitta. Koska uudenaikaiset säädettävät ja helposti vaihdettavat hakkurin teräjärjestelmät sisältävät paljon osia, saattaa myös pienemmistä valmistusvirheistä muodostua kertautuessaan suuret erot. Erot lisääntyvät, kun osat tulevat vielä eri valmistussarjoista. Vaikka terien leveyssäätö on tehty huolella, jolloin terien keskinäinen leveysero on luokkaa +/- 0,1 mm, hakkurin teräkiekon muista osista johtuen muodostuu terien kärkien asemaerot terien ollessa kiinnitettynä teräkiekkoon. Näin terien kärkien asemaerot ovat usein 0,5 - 1,0 mm ja johtavat käytännössä hakkeen laadun heikkenemiseen ja etenkin tietyillä puulajeilla suurehkoon rihman muodostamiseen. Hakelaatu heikkenee, kun palakokojakauma laajenee. Ylisuurien kappaleiden ja hienoaineksen määrä kasvaa. Rihmat syntyvät pintapuusta terä-välyksen ollessa normaalia suurempi. Terä ei pysty katkaisemaan sitkeää pintapuuta ja liuska kulkeutuu vastaterän ja terän välistä teräkiekon ulkokehälle ja siltä edelleen hakete-tun hakkeen joukkoon.

Hakepituuden ja terän aseman tarkkuussäätöä on kuvattu esimerkiksi patenttijulkaisussa FI119318 (US 7735762). Menetelmässä kulutuslevyä vasten painetun terän kärjen asemaa säädetään kääntämällä kyseistä kulutuslevyä saranansa ympäri. Hienosäätö tapahtuu seu-raavan hakeaukon kohdalla kyseisen kulutuslevyn takaosan alla olevan säätölistan avulla. Säätölistan paikkaa siirretään kiilamaisessa kolossa, jolloin kulutuslevyn takareuna nousee tai laskee. Vastaavasti terän kärki siirtyy vastakkaiseen suuntaan. Menetelmällä terän kärjen asema saadaan riittävällä tarkkuudella kohdalleen eli edellä mainittuun akseliin nähden kohtisuorassa olevaan tasoon. Menetelmän haittapuolena on kuitenkin se, että kulutuslevyn takareunan aseman muuttuessa seuraavan terän ulottuma eli lei kko muuttuu. Leikolia tarkoitetaan edeltävän kulutuslevyn takaosan etupinnan ja sitä seuraavan terän kärjen välistä mittaa kiekon akselin suunnassa mitattuna. Lei kko määrittää muodostuvan hakepituuden. Hienosäädön seurauksena seuraavan terän muodostama hakepituus on eri kuin tavoitepi-tuus. Hakkeen laadun kannalta on kuitenkin tärkeää mahdollisimman yhtenäinen hakepituus.

Myös patenttijulkaisussa US 6056030 on kuvattu erästä kiekkohakkuria ja säädettävää kulutuslevyä.

Keksinnön tehtävät ja yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kiekkohakkuri, jossa kunkin terän kärki saadaan samaan teräkiekon akselia vastaan kohtisuoraan tasoon muiden terän kärkien kanssa ilman että kiekkohakkuri n pyörimissuunnassa seuraavan terän ulottuma oleellisesti muuttuisi. Keksinnölle tunnusomaisesti tämä saavutetaan kiekkohakkurilla, jossa terän asemaa muutetaan ainakin yhden kiilaelementin avulla, joka on sijoitettu segmentissä oleellisesti tätä edeltävän hakeaukon puoleiseen päätyyn.

Keksinnön avulla vältetään hakepituuden eroavaisuudet eri terien välillä ja silti pystytään kompensoimaan valmistusepätarkkuuksien vaikutus sekä terien kärjet voidaan asettaa oleellisesti tarkemmin samaan tasoon hakkurin teräkiekossa kuin perinteisesti. Näin ollen saavutetaan parempi laatu tuotetulle hakkeelle sekä edelleen tehostettua hakkeen jatkokäsittelyä.

Keksinnön mukainen kiekkohakkuri voidaan toteuttaa esimerkiksi kallistusasemaltaan asetettavalla kulutuslevyllä varustetulla rakenteella. Tällöin terän kärki saadaan samaan terä- kiekon akselia vastaan kohtisuoraan tasoon muiden terän kärkien kanssa siirtämällä kiila-elementtiä, joka muuttaa kulutuslevyn kallistusasemaa kulutuslevyn jälkeisen terän ulottuman pysyessä oleellisesti muuttumattomana.

Vaihtoehtoisesti keksinnön mukainen kiekkohakkuri voidaan toteuttaa rakenteella, jossa kulutuslevy on kiinteä. Tällöin kiilaelementtiä siirtämällä asetetaan terän alustaja edelleen terän painin haluttuun asemaan, jolloin vastaavasti myös terä saadaan paikoitettua halutulla tavalla.

Kuvioiden lyhyt selitys

Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa

Fig. 1 esittää tunnettua ratkaisua terän aseman tarkkuussäätämiseksi aseteltavalla kulu-tuslevyllä varustetussa kiekkohakkurissa,

Fig. 2 esittää keksinnön mukaista terän tarkkuus säätömenetelmää,

Fig. 3 esittää kuvion Fig. 2 leikkausta A-A,

Fig. 4 esittää kulutuslevyä teräkiekon puolelta katsottuna,

Fig. 5 esittää keksinnön sovellusta toisenlaisessa terän kiinnitysjärjestelmässä,

Fig. 6 esittää kuvion Fig. 5 leikkausta B-B ja

Fig. 7 esittää keksinnön erästä toista sovellusmuotoa.

Keksinnön yksityiskohtainen selitys

Kuvion Fig. 1 tunnetun tekniikan mukaisen kiekkohakkuri n teräkiekon 1 poikkileikkaus-kuviossa on nähtävissä kulutuslevyt 2 teräkiekon 1 kolmessa eri kohdassa. Terän 3 tark-kuussäätö suoritetaan muuttamalla kiilamaisen säätölistan 4 asemaa kiilamaisessa kolossa 5 teräkiekon 1 ja kulutuslevyn takaosan 11 välissä. Kiilamainen säätölista 4 paikoitetaan siinä olevan ruuvin 6 avulla. Haluttaessa siirtää terän 3 kärkeä 7 lähemmäksi teräkiekkoa 1 eli pienentää terän ulottumaa löysätään ensin kulutuslevyn kiinnitysruuvin mutterit 8 ja terän kiinnitysruuvit 9, jonka jälkeen käännettään ruuvia 6 sisäänpäin. Tällöin säätölista 4 siirtyy 1 nuolen N suuntaan ja kulutuslevy kääntyy saranan 10 ympäri nuolen F suuntaan. Samalla terän kärki 7 siirtyy lähemmäksi teräkiekkoa, teräkiekkoa vastaan kohtisuorassa suunnassa.

Toiminnan seurauksena kulutuslevyn takaosan 11 asema muuttuu siten, että mitta H’ pienene. Eli seuraavan terän 3’ ulottuma pienenee. Seurauksena on myös hakepituuden pieneneminen tämän terän 3’ kohdalla. Jokainen tarkkuus säätö muuttaa vastaavasti hakepituutta jäljempänä kulkevan terän kohdalla. Käytännössä tarvittava tarkkuus säätö eli terän kärjen 7 aseman muutos teräkiekkoa vastaan kohtisuorassa suunnassa on 0 - 0,7 mm. Muutettaessa hakepituutta vaihdetaan säätölista 4 eri paksuiseen. Hakepituuden muutos toteutetaan tyypillisesti noin 1 mm portaittaisina muutoksina terän kärjen asemassa.

Kuviossa Fig. 2 ja Fig. 3 on esitetty keksinnön mukainen järjestely terän tarkkuussäätämi-sen suorittamiseksi siten, ettei jäljempänä kulkevan terän ulottuma oleellisesti muutu. Kuviossa Fig. 2 on esitetty teräkiekko 1 ja siihen kiinnitetty kulutuslevy 2’. Kulutuslevyn kiinnitysruuveja ei ole esitetty. Terä 11 painetaan kulutuslevyä 2’ vasten terän alustan 12 avulla. Terän alustan 12 kiristysruuveja ei ole esitetty. Kulutuslevyn 2’ ja teräkiekon 1 välissä on saranalista 13 ja hakepituuden säätölista 14. Muutettaessa terän kärjen 27 asemaa teräkiekkoon 1 nähden kohtisuorassa suunnassa säädetään kulutuslevyn 2’ kiilamaisen saranan 13 paikkaa saranan pituussuunnassa teräkiekon 1 pinnassa.

Kuviossa Fig. 3, joka on kuvion 2 leikkaus A-A, on esitetty kiilamainen sarana 13 kulutus-levyn 2’ ja teräkiekon 1 välissä. Kuviossa 3 saranan teräkiekon ulkokehää lähempänä oleva pää 15 on teräkiekkoon 1 nähden kohtisuorassa suunnassa kapeampi kuin teräkiekon keskiötä lähempänä oleva pää 16. Haluttaessa lisätä terän 11 ulottumaa H. Löysätään terän alustan 12 kiristy sruuvej a sekä kulutuslevyn 2’ kiinnitysruuveja. Tämän jälkeen kiilamaista saranaa 13 siirretään teräkiekon 1 ulkokehän suuntaan kulutuslevyn 2’ reunaan kiinnitetyn ruuvin 17 avulla. Kulutuslevy 2’ asettuu uuteen asemaan kääntyen hakepituuden säätölis-tan 14 ympäri nuolen G suuntaan. Kiristetyn terän kärki 27 siirtyy myös kauemmaksi terä-kiekosta 1 ja ulottuma H kasvaa. Koska kulutuslevy 2’ kääntyy hakepituuden säätölistan 14 ympäri, kulutuslevyn takaosan pinnan 11’ asema ei oleellisesti muutu suuremmalla osalla kulutuslevyn pituutta ja jälkimmäisen terän ulottuma H’ ei siten muutu.

Kuviossa Fig. 4 on esitetty kulutuslevyn 2’ takapinta. Tyypillisesti kulutuslevyn 2, 2’ pituus P on 800 - 1100 mm. Säätölista 14 ja saranalista 13 ulottuvat suunnilleen kulutuslevyn ulkokehältä 29 kulutuslevyn sisäkehälle 30. kuviossa 4 näkyvät myös kulutuslevyn kiinni-tyspulttien kierrereiät 31. Teräkiekko 1 ja sen osat on mitoitettu siten, että säätölista 14 ja saranalista 13 ovat tasaisessa kosketuksessa koko pituudeltaan kulutuslevyyn 2’ ja toiselta puoleltaan teräkiekkoon 1. Kun saranalistaa 13 korotetaan esimerkiksi 0,5 mm, kulutuslevy 2’ asettuu uuteen asentoon paikalleen kiristettäessä. Tällöin kulutuslevy 2’ on edelleen kosketuksessa saranalistaan 13 koko sen pituudelta, mutta säätölistaan 14 vain ulkokehän 29 puolelta. Tällöin kulutuslevyn ja teräkiekkoon kosketuksessa olevan säätölistan väliin jää kolmiomainen rako, joka suurenne sisäkehää 30 kohti.

Koneistuksessa tapahtuneiden mittavirheiden vuoksi näin ei käytännössä aina ole. Lisäksi kokemus on osoittanut, kun terän kärki jää liian matalalle, sen korjaaminen nostamalla saranalistaa koko pituudeltaan sopivan paksuisen fyllinpalan avulla korjaa tilanteen ja kulutuslevy asettuu kiristettäessä riittävän lujasti paikalleen. Käytännössä n. 1 metrin pitkä kulutuslevy taipuu riittävästi, siten että mahdollinen rako jää vain aivan sisäkehän puoleiseen reunaan. Sisäkehällä haketusta tapahtuu vain vähäisessä määrin ja sen vaikutus koko-naishakelaatuun on vähäinen.

Kiilamaisen saranalistan 13 säätöön voidaan käyttää säätöruuvia 17 kiilan molemmissa päissä. Säätöruuvi 17 voi myös olla kiinnitetty saranalistaan 13 siten, että se liikkuu ruuvin 17 mukana molempiin suuntiin. Myös muita tunnettuja menetelmiä voidaan käyttää saranalistan 13 aseman säätämiseksi kuten vipumekanismeja tai hydraulisia. Kuvioissa 2 ja 3 saranalistan 13 vastepintana kulutuslevyssä 2’ on kiilamainen ura. Kiilamainen vastepinta voi vaihtoehtoisesti olla teräkiekossa 1.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty keksinnön mukainen terän tarkkuussäätö toisenlaisessa terän kiinnitysjärjestelmässä. Menetelmässä terä 18 asetetaan paikalleen puristamalla terän painimella 19 terän alustaa 20 vasten. Terän painimen 19 kiinnitysruuveja ei ole esitetty. Menetelmässä kulutuslevy 21 ei ole kosketuksessa terään 18, joten terän aseman säätö ei vaikuta kulutuslevyn 21 asemaan. Keksinnön mukainen tarkkuussäätö toteutetaan terän alustan 20 ja teräkiekon 1’ välissä olevien lattamaisten kiilojen 22, 23 avulla. Kuten kuviossa 6 on esitetty kiilojen 22, 23 asemaa säädetään ruuvien 24, 25 avulla.

Kuviossa 7 on esitetty toisenlainen keksinnön sovellus. Kiilat 26, 27 liikkuvat teräkiekon Γ tangentin suunnassa. Kuvion 7 konstruktiossa liikutetaan vain toista kiilaa 26 ruuvien 28 avulla. Kuviossa 7 on esitetty vain yksi säätöruuvi 28. Menetelmässä samaa kiilaa 26 tarvitaan paikoittamaan 2 tai useampia ruuveja. Vaihtoehtoisesti voidaan säätää kiilaa 27.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen kiekkohakkuri käsittää teräkiekon, jossa useita segmenttejä. Kukin segmentti on erotettu viereisestä segmentistä hakeaukolla, joka ulottuu edullisesti suunnilleen teräkiekon 1 säteittäisessä suunnassa tämän sisä- ja ulkokehän välillä. Hakeaukko ei kuitenkaan edullisesti ulotu teräkiekon ulkopuolelle, vaan rajautuu tämän sisälle. Hakeaukon tehtävänä on toimia väylänä haketetun materiaalin siirtymiselle pois teräkiekon 1 teräpuolelta.

Kiekkohakkuri käsittää lisäksi ainakin yhden terän 11; 18, edullisesti yhden kutakin segmenttiä kohden. Terä 11; 18 sijoitetaan sopivimmin vastaavaa segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon läheisyyteen. Terä 11; 18, sopivimmin tämän kärki 27, ulottuu matkan verran teräkiekosta 1 tämän aksiaalisessa suunnassa. Edullisesti terä 11; 18 ulottuu pituussuunnassaan hakeaukon tavoin suunnilleen teräkiekolle säteittäisessä suunnassa tämän sisä- ja ulkokehän välillä. Terä 11; 18 on tuettu kahden vastakkaisen pinnan väliin

Edelleen, kiekkohakkuri käsittää ainakin yhden kiilaelementin 13; 22, 23, edullisesti yhden kutakin segmenttiä kohden. Terän 11; 18 tavoin, kiilaelementti 13; 22, 23 voi ulottua pi-tuussuuntaisesti suunnilleen teräkiekolle säteittäisessä suunnassa tämän sisä- ja ulkokehän välillä. Kiilaelementti 13; 22, 23 on sovitettu säätämään ainakin toisen kahdesta vastakkaisesta pinnasta asemaa suhteessa teräkiekkoon mainitun terän 11; 18 aksiaalisen ulottuman teräkiekosta 1 asettamiseksi haluttuun arvoon. Edullisesti kiilaelementti 13; 22, 23 on sovitettu teräkiekon 1 ja ainakin toisen kahdesta vastakkaisesta pinnasta käsittävän komponentin 12; 20 väliin, jolloin siirtämällä kiilaelementtiä 13; 22, 23 saadaan säädettyä terää 11; 18 tukevan pinnan, ja täten myös itse terän 11; 18 aksiaalista asemaa suhteessa teräkiekkoon 1. Teräkiekkoon 1 tai ainakin toisen kahdesta vastakkaisesta pinnasta käsittävään komponenttiin 12; 20 voidaan järjestää ura, joka on sovitettu toimimaan yhdessä kiilaelementin 13; 22 kanssa. Kiilaelementin 13; 22, 23 tulee olla sijoitettuna segmentissä oleellisesti tätä edeltävän hakeaukon puoleiseen päätyyn. Tällöin kiilaelementin 13; 22, 23 ase man muuttamisesta aiheutuu mahdollisimman pieni vaikutus segmentissä tätä seuraavan hakeaukon puoleisessa päädyssä olevien komponenttien asemaan.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa kiekkohakkurissa kukin segmentti käsittää lisäksi teräkiekon 1 suhteen vastakkaisesti sijoitetun kulutuslevyn 2’, joka edullisesti ulottuu oleellisesti segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän ja seuraavan aukon välillä. Lisäksi kuhunkin segmenttiin kuuluu teräkiekon 1 ja kulutuslevyn 2’ väliin, mainittua segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon läheisyyteen sijoitettu terän alusta 12. Terän alusta 12 on edullisesti sovitettu puristumaan terää vasten, toisin sanoen kulutuslevyä 2’ kohden. Puristettaessa terän alustaa 12 terää 11 vasten, jää terä 11 siis puristuksiin kulutuslevyn 2’ ja terän alustan 12 väliin. Näin ollen, terän alusta 12 sekä kulutuslevy 2’ muodostavat siis kaksi vastakkaista pintaa, jotka tukevat terää 11.

Kyseisessä suoritusmuodossa kulutuslevyn 2’ ja teräkiekon 1 väliin on sijoitettu saranalista 13 oleellisesti vastaavaa segmenttiä edeltävän hakeaukon puoleisen päätyyn. Saranalista 13 on teräkiekon 1 suhteen säteittäisessä suunnassa kiilamainen ja edullisesti se ulottuu suunnilleen teräkiekolle 1 säteittäisessä suunnassa tämän sisä- ja ulkokehän välillä. Tällöin siirtämällä saranalistaa 13 kohti sisä- tai ulkokehää, saadaan kulutuslevyn 2’ asemaa teräkiekon 1 suhteen aksiaalisesti nostettua tai laskettua. Tämä puolestaan vaikuttaa edelleen terän 11 asemaan vastaavasti. Näin ollen, saranalista 13 toimii siis mainittuna kiilaelementtinä. Toisin sanoen, saranalistan 13 avulla segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon puoleisen kulutuslevyn 2’ pääty on sijainniltaan teräkiekon 1 suhteen aksiaalisesti aseteltavissa siirtämällä mainittua saranalistaa 13 teräkiekon 1 säteittäisessä suunnassa. Saranalista 13 on edullisesti kulutuslevyn 2’ puolelta kaareva, jolloin kulutuslevyyn 2’ voidaan järjestää vastaavanmuotoinen ura. Vaihtoehtoisesti saranalista 13 voi olla edullisesti teräkiekon 1 puolelta kaareva, jolloin teräkiekkoon 1 voitaisiin järjestää vastaavanmuotoinen ura. Mikäli kulutuslevyyn 2’ tai teräkiekkoon 1 järjestetään ura saranalistaa 13 varten, voi myös mainittu ura olla saranalistan 13 tavoin kiilamainen.

Edelleen, esillä olevassa suoritusmuodossa kukin segmentti käsittää kulutuslevyn 2’ ja teräkiekon 1 väliin sijoitetun säätölistan 14 oleellisesti vastaavaa segmenttiä seuraavan hakeaukon puoleisessa päädyssä. Sopivimmin säätölista 14 ulottuu suunnilleen teräkiekolle 1 säteittäisessä suunnassa tämän sisä- ja ulkokehän välillä Myös säätölista 14 on edullisesti joko kulutuslevyn 2’ tai teräkiekon 1 puolelta kaareva, jolloin joko kulutuslevyyn 2’ tai teräkiekkoon voidaan vastaavasti järjestää säätölistan 14 kaarevuudelle sopiva ura. Vaihtelemalla säätölistan 14 paksuutta voidaan vaikuttaa kulutuslevyn 2’ segmenttiä seuraavan hakeaukon puoleisen päädyn aksiaaliseen asemaan suhteessa teräkiekkoon. Tällä tavoin saadaan asetettua myös hakepituus haluttuun arvoon

Yllä kuvatun suoritusmuodon kaltainen kiekkohakkuri voidaan edelleen varustaa teräkie-kon 1 ja säätölistan 14 väliin asetettavilla fylli- eli täytepaloilla, joilla voidaan kasvattaa säätölistan 14 ja kulutuslevyn 2’ välistä kosketuspintaa ja täten parantaa kulutuslevyn 2’ tuentaa.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisessa kiekkohakkuri ssa kukin segmentti käsittää terän painimen 19 sijoitettuna segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon läheisyyteen. Lisäksi kukin segmenttiä käsittää terän alustan 20 myöskin sijoitettuna segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon läheisyyteen sekä lisäksi terän painimen 19 ja teräkiekon 1 väliin. Terän painin 19 on sovitettu painamaan terää 18 vasten, terän 18 jäädessä terän painimen 19 sekä terän alustan 20 väliin. Terän painin 19 sekä terän alusta 20 muodostavat siis mainitut kaksi vastakkaista pintaa terän tukemiseksi. Lisäksi terän alustan 20 sekä teräkiekon 1 väliin järjestetty päällekkäinen kiilapari 22, 23, jonka kiilat ovat toisilleen vastakkaisissa suunnissa kiilamaisia. Kiilapari 22, 23 toimii mainittuna kiila-elementtinä, jolloin terän alusta 20 on sijainniltaan teräkiekon 1 suhteen aksiaalisesti säädettävä ainakin toista kiilaparin 22, 23 kiilaa siirtämällä tämän kiilamaisuuden suunnassa.

Terän alustan 20 ja terän painimen 19 vuoksi kulutuslevy 21 voi olla kiinteä sekä irrallinen terästä 18. Täten voidaan saavuttaa entistäkin pienempi terien 18 keskinäinen aseman vaihtelu. Myös yksittäisen terän 18 ulkonemaa voidaan hallita paremmin, toisin sanoen yksittäisen terän 18 ulkoneman vaihtelu terän 18 uiko- ja sisäkehän välillä saadaan pienemmäksi.

Kiilaparin 22, 23 kiilat voivat olla kiilamaisia esimerkiksi teräkiekolle 1 suhteen säteittäi-sessä suunnassa. Vaihtoehtoisesti kiilat 22,23 voivat olla kiilamaisia myös teräkiekon 1 suhteen tangentiaalisessa suunnassa. Teräkiekko 1’ tai terän alusta 20 voi olla varustettu kiilaparia 22, 23 vastaavalla uralla

Claims (6)

1. Kiekkohakkuri käsittäen: - teräkiekon (1), joka käsittää useita segmenttejä, kunkin segmentin ollessa erotettu viereisestä segmentistä suunnilleen teräkiekon säteittäisessä suunnassa tämän sisä- ja ulkokehän välillä ulottuvalla hakeaukolla; ainakin yhden terän (11; 18) kutakin segmenttiä kohti, mainitun terän (11; 18) sijaitessa segmentissä sitä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon läheisyydessä, mainitun terän (11; 18) ulottuessa aksiaalisesti matkan verran mainitusta teräkiekosta (1) ja ollen tuettuna kahden vastakkaisen pinnan välissä; ja ainakin yhden kiilaelementin (13; 22, 23) kutakin segmenttiä kohti, mainitun ainakin yhden kiilaelementin (13; 22, 23) ollessa sovitettu ainakin toisen mainituista vastakkaisista pinnoista aseman säätämiseksi suhteessa teräkiekkoon (1), mainitun terän (11; 18) aksiaalisen ulottuman teräkiekosta (1) asettamiseksi haluttuun arvoon, tunnettu siitä, että mainittu ainakin yksi kiilaelementti (13; 22, 23) on sijoitettu segmentissä oleellisesti tätä edeltävän hakeaukon puoleiseen päätyyn.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkohakkuri, jossa kukin segmentti käsittää lisäksi: kulutuslevyn (2’) sijoitettuna teräkiekon kanssa vastakkaisesti ulottuen oleellisesti mainittua segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän ja seuraa-van aukon välillä; terän alustan (12) sijoitettuna teräkiekon (1) ja kulutuslevyn (2’) väliin, mainittua segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän aukon läheisyyteen, terän alustan (12) ollessa sovitettuna puristumaan terää (11) vasten; saranalistan (13), joka on sijoitettu mainitussa segmentissä oleellisesti tätä edeltävän aukon puoleiseen päätyyn teräkiekon ja kulutuslevyn väliin, mainitun saranalistan (13) ollessa teräkiekon (1) säteittäisessä suunnassa kiilamainen; ja säätölistan (14), sijoitettuna mainitussa segmentissä oleellisesti tätä seu-raavan aukon puoleiseen päätyyn teräkiekon (1) ja kulutuslevyn (2’) väliin, jolloin kulutuslevy (2’) sekä terän alusta (12) muodostavat mainitut kaksi vastakkaista pintaa terän (11) tukemiseksi ja saranalista (13) toimii mainittuna kiila-elementtinä, mainittua segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon puoleisen kulutuslevyn (2’) päädyn ollessa sijainniltaan teräkiekon (1) suhteen aksiaali-sesti aseteltavissa siirtämällä mainittua saranalistaa (13) teräkiekon (1) säteittäisessä suunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kiekkohakkuri, jossa teräkiekon (1) ja säätölistan (14) väliin on asetettu täytepala, säätölistan (14) ja kulutuslevyn (2’) välisen kosketuspinnan kasvattamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkohakkuri, jossa kukin segmentti käsittää lisäksi: terän painimen (19) sijoitettuna mainittua segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän aukon läheisyyteen; terän alustan (20) sijoitettuna terän painimen (19) ja teräkiekon (1) väliin mainittua segmenttiä pyörimissuunnassa edeltävän hakeaukon läheisyyteen; ja päällekkäisen kiilaparin (22, 23) sijoitettuna terän alustan (20) ja teräkiekon (1) väliin, kiilaparin (22, 23) kiilojen ollessa kiilamaisia toisilleen vastakkaisissa suunnissa, jolloin terän painin (19) on sovitettu painamaan terää (18) vasten, terän (18) jäädessä terän painimen (19) sekä terän alustan (20) väliin, terän painimen (19) sekä terän alustan (20) täten muodostaessa mainitut kaksi vastakkaista pintaa terän (18) tukemiseksi, kiilaparin (22, 23) toimiessa mainittuna kiilaelementtinä sekä terän alustan (20) ollessa sijainniltaan teräkiekon (1) suhteen aksiaalisesti säädettävä ainakin toista kiilaparin (22, 23) kiilaa siirtämällä tämän kiilamaisuuden suunnassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kiekkohakkuri, jossa mainitun kiilaparin (22, 23) kiilat ovat kiilamaisia teräkiekon (1) suhteen säteittäisessä.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kiekkohakkuri, jossa mainitun kiilaparin (22, 23) kiilat ovat kiilamaisia teräkiekon (1) suhteen tangentiaalisessa suunnassa.