FI124475B - Ilmanvaihtokanavan osa ja menetelmä ilmanvaihtokanavan lämmöneristekerroksen muodostamiseksi - Google Patents

Description

Ilmanvaihtokanavan osa ja menetelmä ilmanvaihtokanavan lämmöneriste-kerroksen muodostamiseksi

Keksinnön kohteena on Ilmanvaihtokanavan osa, jossa on olennaisesti ilmatiivis 5 seinämä, ainakin yksi tuloaukko ilman sisäänvirtausta varten ja ainakin yksi pois-toaukko ilman ulosvirtausta varten. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä ilmanvaihtokanavan osan lämmöneristekerroksen muodostamiseksi.

Rakennusten ilmanvaihtokanavat asennetaan tyypillisesti rakennuksen yläpohjaan, jolloin ne jäävät näkymättömiin rakenteiden sisään. Yläpohjassa olevat il-10 manvaihtokanavat on eristettävä huolellisesti, jotta kanavissa virtaavan ilman kosteus ei pääse tiivistymään talviaikaan jäteilman poistokanavaan ja kesällä viilen-nyksen yhteydessä tulokanavaan. Ilmanvaihtokanavat eristetään yleensä eriste-kouruilla, jotka asennetaan tiukasti paikoilleen ilmanvaihtokanavien ympärille. Ilmanvaihtokanavien eristäminen on erillinen työvaihe, joka tehdään varsinaisen 15 kanavien rakentamisen jälkeen. Eristämisessä käytettävät eristekourut ovat tyypillisesti materiaaliltaan mineraalivillaa, solumuovia tai polyesterikuitua.

Tunnetun tekniikan mukaiseen ilmavaihtokanavien eristämiseen liittyy useita epäkohtia. Rakennuksen yläpohja on tyypillisesti matala ja ahdas tila, jossa työskenteleminen on hankalaa. Pölyävien mineraalivillaeristeiden asentaminen tällaisessa 20 tilassa on vaikeaa ja edellyttää erityisten suojavarusteiden mm. hengityssuojainten käyttöä. Erityisen hankalaa kanavien eristäminen on saneerauskohteissa, joissa yläpohjan lämmöneristeet on jo asennettu paikoilleen. Ilmanvaihtokanavien ympärille tulevan lämmöneristeen asentaminen muodostaakin yksinään merkittävän osan ilmanvaihtokanavien asennuskustannuksista.

CO

5 25 Ilmanvaihtokanavien asentamisessa käytettävät eristekourut ovat eristemateriaa-

C\J

^ lista valmistettuja putkimaisia osia, joiden seinämässä on seinämän läpäisevä viil- ^ los. Eristekouru asennetaan putken ympärille raottamalla viillosta niin paljon, että eriste voidaan pujottaa ilmanvaihtokanavan ympärille. Tämän jälkeen eristekouru | teipataan ulkopinnaltaan siten, että kourun viilloksen puskusaumasta tulee tiivis.

cvj 30 Eristettä ei siis varsinaisesti kiinnitetä ilmavaihtokanavan seinämään, vaan eriste in ^ kouru on irrallinen osa, joka puristetaan tiukasti ilmanvaihtokanavan ympärille.

CNJ

^ Käytännössä on havaittu, että teippaukset voivat ajan myötä irrota, jolloin ilman- 00 vaihtokourun viilloksen kohdalle syntyy eristyskykyä heikentävä rako. Eristekourut voidaan puristaa putkien ympärille myös rautalangoilla tai rautalankaverkoilla. Täi- 2 löin on vaarana, että esite puristuu liikaa kokoon, jolloin sen lämmöneristyskyky heikkenee.

Keksinnön tavoitteena on tuoda esiin ilmanvaihtokanavan osa ja menetelmä ilmanvaihtokanavan osan eristämiseksi, joilla voidaan poistaa tunnettuun tekniik-5 kaan liittyviä epäkohtia.

Keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan ilmanvaihtokanavan osalla ja menetelmällä, joille on tunnusomaista, mitä on esitetty itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

10 Keksinnön kohteena on ilmanvaihtokanavan osa, jossa on olennaisesti ilmatiivis seinämä, ainakin yksi tuloaukko ilman sisäänvirtausta varten ja ainakin yksi pois-toaukko ilman ulosvirtausta varten. Ilmanvaihtokanavalla tarkoitetaan tässä esityksessä sekä tuloilmakanavia, joita pitkin rakennukseen sisään johdetaan raikasta ilmaa rakennuksen ulkopuolelta että poistoilmakanavia, joita pitkin rakennuksen 15 sisältä johdetaan jäteilma pois rakennuksen ulkopuolelle. Koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa sekä tulo- että poistoilmakanavat kulkevat il-manvaihtokoneen kautta. Ilmanvaihtokanavat asennetaan yleensä rakennuksen yläpohjan eristetilaan, jolloin ne jäävät näkymättömiin rakenteiden sisään. Eristeti-laan sijoitetut ilmanvaihtokanavat tulee lämpöeristää huolellisesti, jotta ilman sisäl-20 tämä kosteus ei tiivistyisi kylmällä ilmalla ilmanvaihtokanavaan. Keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan perusajatuksena on, että mainitun osan seinämän ulkopinnassa on ulkopinnan olennaisesti kokonaan peittävä yhtenäinen, ulkopintaan kiinnittyvä lämmöneristekerros. Lämmöneristekerros on siis valmiiksi luotettavasti kiinnittyneenä osaan seinämässä ts. sitä ei tarvitse erikseen asentaa ja kiin-” 25 nittää paikoilleen osaan. Lämmöneristekerros on yhtenäinen ts. siinä ei ole vuoto- ™ herkkiä saumoja tai liitospintoja.

Keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan eräässä edullisessa suoritusmuo-dossa on ensimmäinen päätypinta, johon tuloaukko avautuu ja toinen päätypinta, £ johon poistoaukko avautuu. Ensimmäinen päätypinta ja toinen päätypinta ovat mo- cv 30 lemmat olennaisesti tasaisia pintoja. Tasaisilla päätypinnoilla tarkoitetaan tässä ίο sitä, että päätypintaan rajoittuvan lämmöneristekerroksen pinta on olennaisesti C\l 5 tasainen ja päätypintaan avautuvien tulo- ja poistoaukkojen reunat asettuvat olen-

CM

naisesti samalla tasolle lämmöneristekerroksen pinnan kanssa. Päätypinnassa ei siten ole päätypinnan tasosta ulkonevia osia. Tasaiset päätypinnat mahdollistavat 35 kahden ilmavaihtokanavan osan liittämisen päätypinnoistaan kiinni toisiinsa erilli- 3 sillä muhviliitoskappaleilla siten, että liitoskohdassa liitettävien osien päätypintojen väliin jää vain hyvin pieni, n. 10 mm levyinen rako. Tällainen rako on helppo eristää luotettavasti rakoon pudotettavalla saumausaineella, edullisesti polyure-taanivaahdolla.

5 Keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa lämmöneristekerroksen ulkopinnassa on ensimmäinen olennaisesti tasainen pinta, jossa on ensimmäinen pintalevy ja toinen olennaisesti tasainen pinta, jossa on toinen pintalevy. Pintalevyt ovat jotain kovaa, verrattain ohutta le-vymateriaalia, kuten ohutta vaneria, HDF-levyä (High Density Fibreboard) tai pel-10 tiä. Pintalevyt voivat olla myös jotain muovipohjaista materiaalia tai komposiittimateriaalia. Pintalevyt ulottuvat kunkin ilmanvaihtokanavan osan ensimmäisestä pää-typinnasta sen toiseen päätypintaan saakka ts. pintalevyjen reunat rajoittuvat pää-typintoihin. Kahden ilmastointikanavan osan liitoskohdassa osat voidaan kiinnittää toisiinsa pintalevyihin järjestetyillä tai niihin kiinnitettävillä liitoselimillä. Yksinkertai-15 simmillaan kahden ilmanvaihtokanavan osan välinen liitos voidaan toteuttaa esimerkiksi vanerilevyn kappaleella, joka ruuvataan ruuveilla ensimmäisestä reunastaan kiinni ensimmäisen osan pintalevyyn ja toisesta reunastaan toisen osan pin-talevyyn. Vanerilevyn sijasta kiinnitys voidaan toteuttaa myös muulla tavalla, esimerkiksi käyttämällä jotain sopivaa kaksiosaista pikalukituselintä, jonka ensimmäi-20 nen osa on kiinni ensimmäisessä ilmanvaihtokanavan osassa ja toinen osa on kiinni toisessa ilmanvaihtokanavan osassa. Koska kussakin osassa on kaksi pinta-levyä, voidaan jokaiseen liitokseen asentaa ainakin kaksi liitoskappaletta. Näin osien liitoksesta tulee luja ja vääntöjäykkä.

Perinteisesti ilmanvaihtokanavien osat on liitetty toisiinsa muhviliitoksilla, joissa 25 liitettävät osat menevät lyhyeltä matkalta sisäkkäin ts. liitettävien osien seinämät

CO

^ limittyvät toistensa kanssa. Seinämien limittyvät osat kiinnitetään toisiinsa vetonii- ™ teillä, jolloin osien välille syntyy veto- ja taivutusrasitusta kestävä liitos. Toisen V osan sisään sovitettava limittyvä osa voi olla kiinteästi liitettävän osan päässä tai

CNJ

>- liitoksessa voidaan käyttää erillistä lyhyttä liitoskappaletta, jonka molemmissa | 30 päissä on liitettävien osien sisään sovitettavat seinämäosuudet. Keksinnössä il- ^ manvaihtokanavien osien liitoksessa käytetään edellä kuvattua tunnettua muhvilii- ^ tosta. Liitoksessa toistensa kanssa limittyviä seinämäosia ei kuitenkaan kiinnitetä ^ toisiinsa vetoniiteillä, vaan liitettävät osat kiinnitetään toisiinsa osien pintalevyistä.

o ^ Ilmanvaihtokanava säilyy näin sisäpinnaltaan sileänä myös liitosten kohdalta. Tyy- 35 pillisesti ilmanvaihtokanavien osia joudutaan myös kiinnittämään rakenteisiin ja joskus ripustamaan ne roikkumaan kantavista rakenteista. Pintalevy il lä varuste- 4 tuissa ilmanvaihtokanavien osissa kiinnitys- ja ripustuselimet voidaan kiinnittää suoraan pintalevyyn, jolloin kiinnitys- tai ripustusosat eivät ulotu lämmöneristeker-roksen läpi osan seinämään saakka. Näin ripustuskohtaan ei synny kylmäsiltaa.

Keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan vielä eräässä edullisessa suori-5 tusmuodossa lämmöneristekerroksen poikkileikkausmuoto on olennaisesti suorakaide. Lämmöneristekerroksen poikkileikkausmuodolla tarkoitetaan tässä sen uloimpien pintojen rajaamaa poikkileikkausta ts. lämmöneristekerroksen ulkopinnan ja/tai pintalevyjen ulkopintojen rajaamaa poikkileikkausta. Suorakaiteen muotoisen lämmöneristekerroksen erityisenä etuna on, että tasaiselle tukipinnalle ase-10 tettuna se ei pyöri pituusakselinsa ympäri, mikä helpottaa osien liittämistä toisiinsa. Poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisen osan käsittely on lisäksi helpompaa, kun kanavaa katkaistaan määrämittaan työmaalla.

Keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan vielä eräässä edullisessa suoritusmuodossa mainittu lämmöneristekerros on kovaa lämmöneristemateriaalia, 15 edullisesti polyuretaania. Kova lämmöneristemateriaali lisää ilmanvaihtokanavan osan puristus- ja vetolujuutta. Polyuretaanin hyvän lämmöneristyskyvyn ansiosta lämmöneristyskerros voi olla selvästi ohuempi kuin esimerkiksi mineraalivillaa käytettäessä. Ilmastointikanavan osan riittävä lämmöneristys voidaan saavuttaa siten jopa alle 50 mm vahvuisella lämmöneristekerroksella. Polyuretaani tarttuu lujasti 20 kiinni ilmanvaahtokanavan osan seinämään ja pintalevyihin ilman erillisiä liima-aineita. Polyuretaaninen lämmöneristekerros on myös paloturvallinen, koska se kestää hyvin korkeita lämpötiloja eikä levitä paloa. Polyuretaanilla eristetyn ilmanvaihtokanavan paloluokkaan voidaan vaikuttaa pintalevyjen materiaalivalinnoilla. Esimerkiksi korkeammissa paloluokkavaatimuksissa pintalevyinä voidaan käyttää 25 peltilevyjä ja näkyviin jäävät lämmöneristekerroksen osat voidaan peittää peltisillä

CO

£ peitelevyillä, jotka kiinnitetään kantatuista reunoistaan pintalevyihin peltiruuveilla.

^ Saumakohdat voidaan vielä tiivistää palonkestävällä massalla.

cv Keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan eräs edullinen suoritusmuoto on i ilmanvaihtoputki, jonka tuloaukko on putken ensimmäisessä päässä ja poistoauk-

CC

“ 30 ko putken toisessa päässä. Ilmanvaihtoputki voi olla pituudeltaan ilmanvaihto- ™ kanavien rakentamisessa yleisesti käyttävien putkien pituinen eli 3 m tai 6 m. II- c3 manvaihtoputki on poikkileikkausmuodoltaan edullisesti pyöreä, mutta muutkin ^ poikkileikkausmuodot ovat mahdollisia. Pyöreän ilmanvaihtoputken halkaisija voi olla esimerkiksi 100 mm, 125 mm tai 160 mm. Poikkileikkaukseltaan pyöreän il-35 manvaihtoputken ympärillä olevan lämmöneristekerroksen poikkileikkausmuoto on edullisesti neliö, jonka sivumitta on edullisesti 250 mm. Tässä suoritusmuodossa 5 lämmöneristekerroksen poikkileikkauksen ulkomitat ts. poikkileikkauksen leveys ja korkeus on edullista pitää vakiona, vaikka ilmanvaihtoputken sisähalkaisija muuttuisikin. Edullisesti kaikilla ilmanvaihtokanavissa yleisesti käytettävillä pyöreillä putkilla on siis lämmöneristekerroksen ulkopinnasta mitattuna sama poikkileik-5 kausmuoto, jolloin ilmanvaihtoputken ympärillä olevan lämmöneristekerroksen paksuus muuttuu putken poikkileikkauskoon mukaan. On todettu, että esimerkiksi polyuretaanieristettä käytettäessä halkaisijaltaan 160 mm:n kokoiselle pyöreälle ilmanvaihtoputkelle saadaan riittävä lämmöneristys, kun poikkileikkausmuodoltaan neliömäisen lämmöneristekerroksen sivumitta on 250 mm. Ilmanvaihtoputken sei-10 nämä voi olla mitä tahansa ilmanvaihtoputkissa yleisesti käytettävää materiaalia, kuten metallia tai muovia.

Keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan vielä eräs edullinen suoritusmuoto on ilmanvaihtokanavan kulmakappale tai T-liitoskappale. Ilmanvaihtokanavan osa voi olla myös ilmanvaihtokanavan äänenvaimennin. Tyypillisesti rakennuksen il-15 manvaihtokanava rakentuu suorista ilmanvaihtoputkista, kanavien kulmakappa-leista, T-liitoskappaleista sekä äänenvaimentimista, jotka on liitetty toisiinsa yhdeksi, useita haaroja käsittäväksi kanavaksi. Keksinnön edullisen suoritusmuodon perusajatuksen mukaisesti olennaisesti kaikissa ilmanvaihtokanavien rakentamiseen käytettävien osien seinämien ulkopinnoissa on valmiina ulkopinnan olennai-20 sesti kokonaan peittävä yhtenäinen, ulkopintaan kiinnittyvä lämmöneristekerros. Tällöin koko ilmanvaihtokanavan rakentaminen voidaan toteuttaa käytännössä kokonaan ilman erillistä eristämistyövaihetta.

Keksinnön kohteena olevassa menetelmässä muodostetaan ilmanvaihtokanavan osan lämmöneristekerros. Osassa, johon lämmöneristekerros muodostetaan, on 25 olennaisesti ilmatiivis seinämä, ainakin yksi tuloaukko ilman sisäänvirtausta varten

CO

g ja ainakin yksi poistoaukko ilman ulosvirtausta varten. Menetelmälle on tunnus- ^ omaista, että mainitun osan seinämän ulkopintaan muodostetaan ulkopinnan V olennaisesti kokonaan peittävä yhtenäinen, ulkopintaan kiinnittyvä lämmöneriste- ^ kerros. Edullisesti lämmöneristekerros muodostetaan seinämän ulkopintaan ennen £ 30 ilmanvaihtokanavan osan asentamista paikoilleen ilmanvaihtokanavaan. Tyypilli-

CL

sesti lämmöneristekerros muodostetaan osien pintaan tätä tarkoitusta varten jär-^ jestetyissä tuotantotiloissa, joista valmiiksi eristetyt ilmanvaihtoputken osat toimiteli taan ilmanvaihtokanavan rakentamiskohteeseen. Lämmöneristekerros on siis val- o ^ miiksi kiinnitettynä osassa jo siinä vaiheessa, kun ilmanvaihtokanavan rakentami- 35 nen aloitetaan.

6

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa asetetaan alustalle ensimmäinen pintalevy, järjestetään ensimmäisen pintalevyn päälle ainakin yksi ilmanvaihtokanavan osa erilleen ensimmäisestä pintalevystä ja järjestetään ilmanvaihtokanavan osan/osien päälle toinen pintalevy erilleen ilmanvaihto-5 kanavan osasta/osista. Ilmanvaihtokanavan osat järjestetään siis ensimmäisen ja toisen pintalevyn väliin siten, että ne ovat erillään molemmista pintalevyistä. Tämän jälkeen ensimmäisen ja toisen pintalevyn väliin annostellaan paisuvaa vaah-tomaista lämmöneristemateriaalia siten, että lämmöneristemateriaali ympäröi pai-suessaan ilmanvaihtokanavan osan seinämän ja täyttää ensimmäisen ja toisen 10 pintalevyn välisen tilan. Lopuksi lämmöneristemateriaalin annetaan kovettua kovaksi lämmöneristekerrokseksi ja tarttua kiinni ilmanvaihtokanavien osan/osien seinämiin ja pintalevyihin. Menetelmässä sovelletaan sinänsä tunnettua sandwich-tyyppisten eristelevyjen valmistusmenetelmää sillä lisäyksellä, että nyt pintalevyjen väliin asennetaan lisäksi ainakin yksi ilmavaihtokanavan osa. Tämä osa tuetaan 15 paikoilleen pintalevyjen väliin siten, että vaahtomainen eristemateriaali pääsee paisuessaan ympäröimään ilmanvaihtokanavan osan seinämät ja täyttämään ilmanvaihtokanavan osan ulkopuolisen pintalevyjen välisen tilan olennaisesti kokonaan. Edullisesti lämmöneristekerros muodostetaan polyuretaanista.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräs edullinen suoritusmuoto mahdollistaa 20 useiden keksinnön mukaisten ilmanvaihtokanavan osien valmistamisen ’’sarjatuotantona”. Tällöin ensimmäisen ja toisen pintalevyn väliin järjestetään ainakin kaksi ilmanvaihtokanavan osaa välimatkan päähän toisistaan ja ensimmäisen ja toisen pintalevyn väliin annostelaan paisuvaa vaahtomaista lämmöneristemateriaalia siten, että lämmöneristemateriaali ympäröi paisuessaan ilmanvaihtokanavien osien-25 seinämät ja täyttää ensimmäisen ja toisen pintalevyn välisen tilan. Tämän jälkeen „ lämmöneristemateriaalin annetaan kovettua kovaksi lämmöneristekerrokseksi ja 0 tarttua kiinni ilmanvaihtokanavan osan/osien seinämiin ja pintalevyihin, jolloin 2- muodostuu aihioita. Lopuksi paloitellaan aihiot kappaleiksi siten, että kussakin ^ kappaleessa on yksi lämmöneristemateriaalin ympäröimä ilmanvaihtokanavan 30 osa.

CC

CL

^ Keksinnön mukaisella menetelmällä lämmöneristekerros voidaan muodostaa periin aatteessa minkä tahansa ilmanvaihtokanavan rakentamisessa käytettävän osan ^ seinämän ulkopintaan. Lämmöneristekerros voidaan siten muodostaa ilmanvaih- o ^ toputken, ilmanvaihtokanavan kulmakappaleen, T-liitoskappaleen tai äänen- 35 vaimentimen seinämän ulkopintaan.

7

Keksinnön etuna on, että se lyhentää merkittävästi ilmanvaihtokanavien asentamiseen kuluvaa työaikaa, koska ilmanvaihtokanavien eristäminen erillisenä työvaiheena jää käytännössä kokonaan pois. Näin syntyy säästöä asennuskustannuksissa.

5 Lisäksi keksinnön etuna on, että ilmanvaihtokanavien lämpöeristyksen laatu paranee, koska lämpöeristeiden asennus tehdään valvotuissa tehdasolosuhteissa. Lämpöeristyksen laadun parantuminen pienentää rakennusvirheiden riskiä ja niistä aiheutuvia korjauskustannuksia.

Edelleen keksinnön etuna on, että ilmavaihtokanavien osien liittäminen toisiinsa 10 voidaan tehdä luotettavasti ilman ilmanvaihtokanavien sisään ulottuvia mekaanisia liitoselimiä. Ilmanvaihtokanavien sisäpinnoista tulee näin sileitä myös liitosten kohdalta, mikä vähentää pölyn ja lian kertymistä kanaviin ja helpottaa niiden puhdistamista.

Vielä keksinnön etuna on, että ilmanvaihtokanavat voidaan tukea ja ripustaa ra-15 kenteisiin lämmöneristekerroksen ulkopinnalta, jolloin kanavien ripustusrakenteet eivät muodosta ulkoilmasta kanavaan johtavia kylmäsiltoja.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti. Selostuksessa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 a esittää esimerkinomaisesti erästä keksinnön mukaista ilmanvaihtokana-20 van osaa etuyläviistosta kuvattuna, kuva 1b esittää esimerkinomaisesti kahden ilmanvaihtokanavan osan välistä liitosta poikkileikkauskuvana ja

CO

o kuvat 2a-2c esittävät esimerkinomaisesti keksinnön mukaisen menetelmän eri vai-

CNJ

t“ heitä kuvasarjana.

C\J

25 Kuvassa 1a on esitetty esimerkinomaisesti eräs keksinnön mukainen ilmanvaihto-| kanavan osa perspektiivikuvana etuyläviistosta kuvattuna. Kuvassa esitetty ilman- ^ vaihtokanavan osa on ilmanvaihtokanavien rakentamisessa käytettävä, poikkileik- ^ kaukseltaan pyöreä ilmanvaihtoputki 20. Ilmanvaihtoputki on olennaisesti suora, ^ jäykkä putki, jonka ensimmäisessä päässä on tuloaukko 12 ja toisessa päässä o ™ 30 poistoaukko 14. Putkella on vakiona pysyvä poikkileikkausmuoto koko putken pi tuudella. Putken halkaisija voi olla esimerkiksi 60 mm, 100 mm, 125 mm, 160 mm 250 mm. Putkella on olennaisesti ilmatiivis seinämä 10, joka voi olla materiaani- 8 taan metallia tai muovia. Edullisesti ilmanvaihtoputki on kierresaumattu metalliputki, jonka seinämä on sinkittyä teräslevyä.

Putken ympärillä on lämmöneristekerros 16, jonka ulkopinnan poikkileikkausmuoto on neliö. Lämmöneristekerros on sijoittunut ilmanvaihtoputken ympärille siten, että 5 lämmöneristekerros on keskimäärin yhtä paksu ilmanvaihtoputken eri puolilla. Luonnollisesti lämmöneristekerros on paksuin lämmöneristekerroksen nurkissa ja ohuin lämmöneristekerroksen sivujen keskellä. Lämmöneristekerros on materiaaliltaan kovettunutta polyuretaania. Ilmanvaihtoputken ensimmäisessä päässä on ensimmäinen päätypinta 18 ja toisessa päässä on toinen päätypinta 19. Päätypin-10 nat ovat olennaisesti tasaisia pintoja ja ne muodostuvat pääosin eristemateriaalista. Ilmanvaihtoputken tulo-ja poistoaukkojen reunat asettuvat olennaisesti samaan tasoon päätypintojen tason kanssa. Lämmöneristekerroksen poikkileikkauksen sivumitta on edullisesti 250 mm-350 mm.

Poikkileikkausmuodoltaan neliön muotoisessa lämmöneristekerroksessa on neljä 15 olennaisesti yhtä leveää, tasaista ulkopintaa. Tässä selostuksessa kuvassa 1a ylimpänä olevaa lämmöneristekerroksen pintaa nimitetään ensimmäiseksi pinnaksi ja kuvassa 1a alimpana olevaa pintaa toiseksi pinnaksi. Lämmöneristekerroksen ensimmäisen ja toinen pinta ovat siis lämmöneristekerroksen ulkopinnalla ilmanvaihtoputken vastakkaisilla puolilla. Ensimmäisellä pinnalla on ensimmäinen pinta-20 levy 30 ja toisella pinnalla on toinen pintalevy 32. Kuvan 1a pintalevyt ovat materiaaliltaan n. 3 mm paksuista vaneria. Pintalevyt ulottuvat yhtenäisenä levynä ensimmäisestä päätypinnasta 18 toiseen päätypintaan 19 saakka eli koko ilmanvaihtoputken pituudelle. Pintalevyn leveys on olennaisesti yhtä suuri kuin lämmöneristekerroksen poikkileikkauksen sivumitta. Pintalevyt kiinnittyvät lämmöneristeker-25 roksen pintaan koko lämmöneristekerrosta vasten asettuvalta pinta-alaltaan.

CO

° Kuvassa 1b on esitetty esimerkinomaisesti kahden ilmanvaihtokanavan osan väli- nen liitos poikkileikkauskuvana. Liitoksessa yhteen liitettävät ilmanvaihtokanavan osat ovat kuvassa 1a selostettuja ilmanvaihtoputkia 20a, 20b, joissa on seinämä x 10 ja seinämää ympäröivä lämmöneristekerros 16. Lämmöneristekerroksen ulko- 30 pinnalla on kaksi pintalevyä; ensimmäinen pintalevy 30 ja toinen pintalevy 32. Ku-^ vassa 1b ilmanvaihtoputket ovat asennossa, joissa ensimmäinen pintalevy on il- (n manvaihtoputken yläpuolella ja toinen pintalevy sen alapuolella. Käyttötilanteessa ^ eli valmiin ilmanvaihtokanavan osana ilmanvaihtoputket voivat olla joko tässä asennossa tai jossain muussa ilmanvaihtoputken pituusakselin ympäri kiertynees-35 sä asennossa.

9

Liitoksessa käytetään sinänsä tunnettua ilmavaihtoputkien liitososaa 40, jonka ensimmäinen pää sovitetaan ensimmäisen ilmanvaihtoputken 20a poistoaukkoon 14 ja toinen pää toisen ilmanvaihtoputken 20b tuloaukkoon 12. Liitososan ulkopinnoilla on kummassakin päässä ympärikiertävät kumitiivisteet, joilla valmistetaan liitok-5 sen ilmatiiviys (kumitiivisteitä ei ole esitetty kuvassa). Kun liitososa asetetaan suunnitellulla tavalla paikoilleen, jää ensimmäisen ilmanvaihtoputken toisen pääty-pinnan 19 ja toisen ilmanvaihtoputken ensimmäisen päätypinnan 18 väliin liitososan keskiosassa olevan palteen levyinen rako. Käytännössä tämä rako on n. 10 mm. Liitettävien ilmanvaihtoputkien ensimmäiset pintalevyt 30 kiinnitetään toi-10 siinsa liitoslevyllä 50. Liitoslevy voi olla mitä tahansa sopivaa ohutta levymateriaa-lia, kuten metallia tai edullisesti vaneria. Liitoslevy kiinnitetään kiinnitysruuveilla ensimmäisestä reunastaan kiinni ensimmäisen ilmanvaihtoputken 20a pintalevyyn 30 ja toisesta reunastaan kiinni toisen ilmanvaihtoputken 20b pintalevyyn. Vastaavalla tavalla toiset pintalevyt 32 kiinnitetään toisiinsa toisella liitoslevyllä 50. Liitos-15 levyjen paikoilleen asentamisen jälkeen päätypintojen väliseen rakoon pursotetaan saumausvaahtoa, edullisesti polyuretaanivaahtoa, joka paisuu ja täyttää päätypintojen välisen raon kokonaan. Saumausvaahdon kovettumisen jälkeen liitos on valmis.

Kuvissa 2a - 2c on esitetty kuvasarjana erään keksinnön mukaisen menetelmän 20 eri vaiheita. Keksinnön mukaisessa menetelmässä muodostetaan yhtenäinen lämmöneristekerros ilmanvaihtokanavan osan seinämän ulkopinnalle. Osa, johon lämmöneristekerros muodostetaan, on kuvassa 1a esitetty ilmanvaihtoputki 20.

Menetelmässä käytetään apuna laitetta, joka käsittää vaakasuuntaisen, tasaisen alustan 100 ja alustan kanssa yhdensuuntaisen, alustan suhteen liikuteltavan pu-25 ristuslevyn 120. Puristuslevyn siirtomekanismia ei ole esitetty kuvissa. Menetel-

CO

g mässä asetetaan ensin alustalle 100 ensimmäinen pintalevy 30. Ensimmäisen ^ pintalevyn päälle asennetaan rinnakkain joukko ilmanvaihtoputkia 20 siten, että V jokaisen ilmanvaihtoputken välissä on tasaleveä rako (kuva 2a). Ilmanvaihtoputket ^ tuetaan sopivien tukielimien avulla erilleen ensimmäisestä pintalevystä (tukielimiä | 30 ei ole esitetty kuvassa). Tämän jälkeen ilmanvaihtoputkien päälle asemoidaan toi- ^ nen pintalevy 32 siten, siten toinen pintalevy on erillään sen alapuolisista ilman- vaihtoputkista. Ensimmäinen ja toinen pintalevy ovat n. 3 mm paksuisia vanerile- ™ vyjä. Asemoimista varten toinen pintalevy kiinnitetään puristuslevyyn 120, joka o ^ säädetään sopivalle etäisyydelle ilmanvaihtoputkista. Kuvan selkeyden säilyttämi- 35 seksi puristuslevy on esitetty katkoviivoilla piirrettynä. Toisen pintalevyn sijainti säädetään puristuslevyä siirtämällä siten, että ilmanvaihtoputkien seinämien ja 10 pintalevyjen 30, 32 välinen rako on olennaisesti yhtä suuri ilmanvaihtoputkien molemmilla puolilla (kuva 2b). Seuraavaksi ensimmäisen ja toisen pintalevyn väliin annostellaan vaahtomaista polyuretaania siten, että se täyttää paisuessaan olennaisesti kokonaan ensimmäisen ja toisen pintalevyn välisen, ilmanvaihtoputkien 5 ulkopuolisen tilan. Puristuslevyn ja alustan avulla varmistetaan se, että pintalevyt pysyvät suunnitelluilla paikoillaan polyuretaanivaahdon paisumisen aikana. Poly-uretaanivaahdon annosteleminen tehdään tarpeen mukaan useammasta kohdasta siten, että varmistetaan polyuretaanivaahdon tasainen leviäminen koko pintalevyjen väliselle alueelle.

10 Paisuva polyuretaanivaahto tarttuu kiinni sekä ilmanvaihtoputkien 20 seinämien ulkopintaan että pintalevyihin 30, 32. Annostelun jälkeen polyuretaanivaahdon annetaan kovettua kovaksi lämmöneristekerrokseksi 16, jolloin muodostuu aihioita 60. Lopuksi edellä muodostetut aihiot sahataan kappaleiksi vierekkäisten ilmanvaihtoputkien välistä keskilinjaa pitkin siten, että kussakin kappaleessa on yksi 15 yhtenäisen polyuretaanikerroksen ympäröimä ilmanvaihtoputki (kuva 2c). Putkea ympäröivän lämmöneristekerroksen 16 ulkopinnassa on kaksi kaistaleen muotoista pintalevyä 30, 32, jota sijaitsevat ilmanvaihtoputken vastakkaisilla puolilla. Ilmanvaihtoputkien keskinäinen etäisyys voidaan mitoittaa siten, että sahauksen jälkeen putkea ympäröivälle lämmöneristekerrokselle tulee neliön muotoinen poik-20 kileikkaus.

Edellä on selostettu eräitä keksinnön mukaisen ilmanvaihtokanavan osan ja ilmanvaihtokanavan osan eristämismenetelmän edullisia suoritusmuotoja. Keksintö ei rajoitu edellä selostettuihin ratkaisuihin, vaan keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa eri tavoilla patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

$2 25 δ c\j

C\J

X

cc

CL

C\J

h- δ c\j δ c\j

Claims (15)

1. Ilmanvaihtokanavan osa, jossa on olennaisesti ilmatiivis seinämä (10), ainakin yksi tuloaukko (12) ilman sisäänvirtausta varten ja ainakin yksi poistoaukko (14) ilman ulosvirtausta varten, jonka mainitun seinämän (10) ulkopinnassa on 5 ulkopinnan olennaisesti kokonaan peittävä yhtenäinen, ulkopintaan kiinnittyvä lämmöneristekerros (16) tunnettu siitä, että lämmöneristekerroksen (16) ulkopinnassa on ensimmäinen olennaisesti tasainen pinta, jossa on ensimmäinen pintale-vy (30) ja toinen olennaisesti tasainen pinta, jossa on toinen pintalevy (32), jotka pintalevyt (30, 32) kiinnittyvät lämmöneristekerroksen (16) pintaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu siitä, että siinä on ensimmäinen päätypinta (18), johon tuloaukko (12) avautuu, ja toinen päätypinta (19), johon poistoaukko (14) avautuu, jotka ensimmäinen ja toinen päätypinta (18, 19) ovat olennaisesti tasaisia pintoja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu επί 5 tä, että mainitun lämmöneristekerroksen (16) poikkileikkausmuoto on olennaisesti suorakaide.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu siitä, että mainittu lämmöneristekerros (16) on kovaa lämmöneristemateriaalia, edullisesti polyuretaania.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu siitä, että se on ilmanvaihtoputki (20), jonka tuloaukko (12) on putken ensimmäisessä päässä ja poistoaukko (14) putken toisessa päässä. £2

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu siitä, ° että ilmanvaihtoputken (20) seinämä (10) on materiaaliltaan metallia. i ^ 25

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu siitä, että ilmanvaihtoputken (20) seinämä (10) on materiaaliltaan muovia. CC CL

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu ^ siitä, että se on ilmanvaihtokanavan kulmakappale tai T-liitoskappale. CVJ

^ 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ilmanvaihtokanavan osa, tunnettu 30 siitä, että se on ilmanvaihtokanavan äänenvaimennin.

10. Menetelmä ilmanvaihtokanavan osan lämmöneristekerroksen (16) muodostamiseksi, jossa osassa on olennaisesti ilmatiivis seinämä (10), ainakin yksi tulo-aukko (12) ilman sisäänvirtausta varten ja ainakin yksi poistoaukko (14) ilman ulosvirtausta varten, jonka seinämän ulkopintaan muodostetaan ulkopinnan olen- 5 naisesti kokonaan peittävä yhtenäinen, ulkopintaan kiinnittyvä lämmöneristekerros (16), tunnettu siitä, että menetelmässä - asetetaan alustalle ensimmäinen pintalevy (30), -järjestetään ensimmäisen pintalevyn (30) päälle ainakin yksi ilmanvaihtokanavan osa erilleen ensimmäisestä pintalevystä (30), 10 -järjestetään ilmanvaihtokanavan osan/osien päälle toinen pintalevy (32) erilleen ilmanvaihtokanavan osasta/osista, - annostellaan ensimmäisen (30) ja toisen pintalevyn (32) väliin paisuvaa vaahto-maista lämmöneristemateriaalia siten, että lämmöneristemateriaali ympäröi paisu-essaan ilmanvaihtokanavan osan seinämän ja täyttää ensimmäisen (30) ja toisen 15 pintalevyn (32) välisen tilan ja - annetaan lämmöneristemateriaalin kovettua kovaksi lämmöneristekerrokseksi (16) ja tarttua kiinni ilmanvaihtokanavan osan/osien seinämiin ja pintalevyihin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lämmöneristekerros (16) muodostetaan seinämän (10) ulkopintaan ennen 20 ilmanvaihtokanavan osan asentamista paikoilleen osaksi ilmanvaihtokanavaa.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että me- „ netelmässä δ ^ - ensimmäisen ja toisen pintalevyn (30, 32) väliin järjestetään ainakin kaksi ilman- V vaihtokanavan osaa välimatkan päähän toisistaan, CVJ 25. annostellaan ensimmäisen (30) ja toisen pintalevyn (32) väliin paisuvaa vaahto- maista lämmöneristemateriaalia siten, että lämmöneristemateriaali ympäröi paisu- CNJ Is- essaan ilmanvaihtokanavan osien seinämät ja täyttää ensimmäisen (30) ja toisen cu pintalevyn (32) välisen tilan, δ CVJ - annetaan lämmöneristemateriaalin kovettua kovaksi lämmöneristekerrokseksi 30 (16) ja tarttua kiinni ilmanvaihtokanavien osien seinämiin ja pintalevyihin, jolloin muodostuu aihioita (60) ja - paloitellaan aihiot (60) kappaleisiin siten, että kussakin kappaleessa on yksi lämmöneristekerroksen (16) ympäröimä ilmanvaihtokanavan osa.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmöneristekerros (16) muodostetaan ilmanvaihtoputken (20) seinämän ulkopin- 5 taan.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmöneristekerros (16) muodostetaan ilmanvaihtokanavan kulmakappaleen, T-liitoskappaleen tai äänenvaimentimen seinämän ulkopintaan.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 lämmöneristekerros (16) muodostetaan polyuretaanista. CO δ C\J i C\l X cc CL CM δ CM δ CM