FI123825B - Menetelmä kuiturainakoneen kudoksien kiristämiseksi ja kudoskiristimellä varustettu kuiturainakone - Google Patents

Description

MENETELMÄ KUITURAINAKONEEN KUDOKSEN KIRISTÄMISEKSI JA KUDOSKI-RISTIMELLÄ VARUSTETTU KUITURAINAKONE

Keksinnön kohteena on menetelmä kuiturainakoneen kudoksen 5 kiristämiseksi, jossa menetelmässä ainakin yhtä kuiturainakonee-seen kuuluvaa ja kudosta tukemaan sovitettua telaa siirretään kudoskiristimellä, johon kuuluu kaksi rinnakkain sovitettua kiristysyksikköä, joissa kussakin on runkokappale ja siihen liikkuvasti tuettu kiristinvaunu sekä toimielimet kiristinvaunun 10 liikuttamiseksi ja siten kudoksen kiristämiseksi, ja menetelmässä kudoskireys määritetään toimielinten syöttöpaineesta. Keksinnön kohteena on myös kudoskiristimellä varustettu kuiturainako-ne.

15 Suomalaisessa patentissa numero 84504 esitetään kiristyslaite kudosten kiristämiseksi paperikoneessa. Kudosta kiristävä johtotela on tuettu molemmista päistään kiristyskelkkoihin. Kiristyskelkat on tuettu paperikoneen runkoon kiinnitettyihin runkokappaleisiin. Toimieliminä kiristyslaitteeseen kuuluu 20 hydraulimoottori, jolla pyöritetään molempien kiristyskelkkojen hammasrattaita väliakselin välityksellä. Haluttu kireys määritetään hydraulimoottorille syötettävästä paineesta. Toisin sanoen kiristettäessä kääntötelaa siirretään hydraulimoottorin avulla kunnes paine järjestelmässä nousee tavoitearvoonsa. Tämän 25 jälkeen järjestelmä suljetaan paineen säilyttäessä kudoksen kireyden. Paineen ja kireyden riippuvuus on määritelty kokeellisesti ja sen on havaittu olevan riittävällä tarkkuudella lineaarinen .

30 Vaikka painetta mittaamalla voidaankin määrittää kudoksen kireys, on tunnetussa laitteessa useita ongelmia. Hydraulimoottorin momentti välitetään lukuisten koneenosien välityksellä. Tällöin kitkavoimat ovat suuria ja niiden kumoamiseen kuluu osa momentista. Lisäksi koneenosien kuluminen ja likaantuminen 35 muuttaa laitteen ominaisuuksia, jolloin ennalta määritelty paineen ja kireyden riippuvuus muuttuu virheelliseksi. Niinpä käytännössä vaaditaankin erillistä kireysmittaria. Myös hyd- 2 raulimoottorin ominaisuudet muuttuvat käyttöiän aikana ja siinä on paljon kuluvia osia. Myös tämä muuttaa tietyllä paineella saavutettavaa kireyttä. Käytännössä ongelmien takia todellinen kireys jää selvästi tavoitearvosta. Niinpä nykyisin käytössä 5 olevat kiristinlaitteet ovat epätarkkoja ja annettu paine vastaa huonosti haluttua kudoksen kireyttä. Myös kuiturainakoneen runkojen kallistuminen ja eri osien lämpöpiteneminen aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi väliakselin pituus vaihtelee, mikä jumittaa kiristyskelkkoja. Lisäksi kiristyskelkan mukana liikkuva 10 hydraulimoottori vaatii joustavat öljy-yhteet ja paineen jostain syystä romahtaessa kudoksen kireys laskee äkillisesti.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kuiturainakoneen kudoksen kiristämiseksi uudenlainen menetelmä, jolla kudos saadaan 15 kiristettyä entistä tarkemmin ja yksinkertaisemmin. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen kudoskiristi-mellä varustettu kuiturainakone, jossa kudoskiristin on toimintavarma ja rakenteeltaan yksikertainen. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet ovat, että toimieliminä 20 käytetään sekä liikeruuveja että kuormitussylinterivälineitä, ja menetelmässä kuormitussylinterivälineisiin syötetään tavoiteki-reyttä vastaava syöttöpaine, minkä jälkeen liikeruuveilla siirretään telaa kiristyssuuntaan kunnes tavoitekireys on saavutettu. Vastaavasti keksinnön mukaisen kuiturainakoneen 25 tunnusomaiset piirteet ovat, että toimielimiin kuuluu sekä liikeruuveja että kuormitussylinterivälineitä, ja mittaus- ja säätövälineet on sovitettu syöttämään kuormitussylinterivälineisiin tavoitekireyttä vastaava syöttöpaine, minkä jälkeen liike-ruuvit on sovitettu siirtämään telaa kiristyssuuntaan kunnes 30 tavoitekireys on saavutettu. Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan tarkasti säädettävä ja riittävän suuri kireys kudokseen. Lisäksi kudoskiristin vaatii vähän asennustilaa ja sillä saavutetaan pitkä kiristysmatka. Kudoskiristin on myös tunnoton mahdollisille kuiturainakoneen dimensioiden vaihteluil-35 le.

3

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, j oissa 5 Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen kuiturainakoneen puris-tinosan periaatepiirroksena,

Kuva 2a esittää keksinnön mukaisen kudoskiristimen kiristysyk-siköt ylhäältä katsottuna,

Kuva 2b esittää keksinnön mukaisen kudoskiristimen isometri- 10 sesti kuvattuna,

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisen kudoskiristimen toimieli met .

Kuvassa 1 esitetään keksinnön mukaisen kuiturainakoneen puris-15 tinosa. Puristinosan lisäksi keksinnön mukaista kudoskiristintä voidaan käyttää myös kuiturainakoneen muissa osissa, kuten esimerkiksi kuivatusosalla. Paperikoneen lisäksi kudoskiristintä voidaan soveltaa myös kartonkikoneen tai muun vastaavan kuiturainakoneen yhteydessä. Kudoskiristin on tarkoitettu nimensä 20 mukaisesti lähinnä kudoksen kiristämiseen. Tietyissä sovelluksissa kudoskiristintä voidaan käyttää myös kudokseen ohjaamiseen. Kudoksia ovat esimerkiksi puristinhuovat ja kuivatusviirat sekä esimerkiksi erilaiset siirtohihnat. Kuvassa 1 on kudoskiristimen 10 lisäksi erillinen kudosohjain 11.

25

Yleisesti kuiturainakoneeseen kuuluu kudos 12 sekä kudosta 12 tukemaan sovitettuja teloja 13. Kudos on järjestetty päättymättömäksi lenkiksi, joka käytön aikana kiertää telojen kautta. Kudos on ainakin osamatkaltaan kosketuksessa rainan kanssa ja se 30 on lähinnä tarkoitettu rainan tukemiseen ja kuljettamiseen. Puristinhuopa lisäksi sitoo vettä itseensä. Teloista 13 ainakin yksi on kiinnitetty kudoskiristimeen 10, johon kuuluu kaksi rinnakkain sovitettua kiristysyksikköä 14. Kyseistä telaa kutsutaan johtotelaksi 15. Pääosin kiristysyksiköt ovat identti-35 siä ja ne kiinnitetään kuiturainakoneen runkorakenteisiin siten, että yksi kiristysyksikkö on hoitopuolella ja toinen kiristysyk- 4 sikkö on käyttöpuolella. Nykyisissä kuiturainakoneissa kudoksen leveys voi olla yli kymmenen metriä, jolloin kiritysyksikköjen keskinäinen etäisyys kuiturainakoneen poikkisuunnassa on tätäkin suurempi.

5

Kussakin kiristysyksikössä 14 on runkokappale 16 ja siihen liikkuvasti tuettu kiristinvaunu 17. Runkokappaleen ja kiristin-vaunun rakenne voi vaihdella eri sovelluksissa, joskin tavoitteena on kestävä ja kompakti rakenne, jossa kitkavoimat ovat 10 pieniä. Kiristysyksikköön 14 kuuluu myös toimielimet 18 kiris-tinvaunun 17 liikuttamiseksi ja siten kudoksen 12 kiristämiseksi kiristinvaunuihin 17 kiinnitettyä telaa 13 siirtämällä. Toimielimiin 18 kuuluu lisäksi mittaus- ja säätövälineet 19 kudos-kireyden määrittämiseksi toimielinten 18 syöttöpaineesta. 15 Keksinnön mukaan toimielimiin 18 kuuluu sekä liikeruuveja 20 että kuormitussylinterivälineitä 21. Toisin sanoen toimieliminä 18 käytetään sekä liikeruuveja 20 että kuormitussylinterivälineitä 21. Lisäksi mittaus- ja säätövälineet 19 on sovitettu syöttämään kuormitussylinterivälineisiin 21 tavoitekireyttä 20 vastaava syöttöpaine, minkä jälkeen liikeruuvit 20 on sovitettu siirtämään telaa 13 kiristyssuuntaan kunnes tavoitekireys on saavutettu. Ensinnäkin liikeruuveilla aikaansaadaan nopea liike kiristinvaunuun. Toiseksi syöttöpaineen vastaavuus todelliseen kudoksen kireyteen on tarkka.

25

Kuvissa 2a ja 2b esitetään tarkemmin kudoskiristimen rakennetta. Osa rakenteista on poistettu selvyyden vuoksi. Todellisuudessa liikeruuvi ja kuormitussylinterivälineet ovat suojassa runkorakenteen sisällä. Kiristysyksikköä käytetään jollain sopivalla 30 käyttölaitteella, kuten esimerkiksi sähkö-, hydrauli- tai paineilmamoottorilla. Moottori kiinnitetään runkorakenteeseen ja se pysyy paikoillaan kiristinvaunun liikkuessa. Itse asiassa kiristinvaunu on ainoa osa, joka liikkuu runkorakenteen päästä toiseen. Tällöin esimerkiksi käytössä helposti vaurioituvat 35 pitkät letkut ja kaapelit voidaan välttää. Kuvissa 2a ja 2b kiristinvaunut 17 ovat niin sanotussa kudosvaihtoasemassa.

5

Moottori esitetään periaatteellisesti kuvassa 3 ja se on merkitty kirjaimella M.

Esitetyssä sovelluksessa liikeruuviin 20 kuuluu vaihde 22 5 liikeruuvin 20 käyttämiseksi (kuva 3). Vaihteella saadaan liikeruuvin pyörimisnopeus halutuksi. Edullisesti käytetään kierukkavaihdetta, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja vaatii vähän asennustilaa. Lisäksi liikeruuvi 20 on sovitettu uivasti vaihteen 22 läpi, mutta itse vaihde on kiinnitetty 10 kiinteästi runkokappaleeseen. Kuvan 3 sovelluksessa liikeruuvi on osamatkaltaan ura-akseli 23. Tällöin momentti välittyy vaihteesta liikeruuviin ura-akselin kuitenkin salliessa liike-ruuvin aksiaaliliikkeen. Samalla liikeruuvi asettuu käytön aikana, mikä vähentää takeltelun todennäköisyyttä. Uivalla 15 liikeruuvilla saavutetaan myös muuta etua. Keksinnön mukaan kuormitussylinterivälineet 21 on sovitettu runkokappaleen 16 ja liikeruuvin välille 20. Tällöin kuormitussylinterivälineiden 21 voima välitetään kiristinvaunulle 17 liikeruuvilla. Rakenne mahdollistaa lyhyiden kuormitussylinterivälineiden käytön, mikä 20 edelleen yksinkertaistaan kudoskiristimen rakennetta. Keksinnön mukaan kuormitussylinterivälineiden iskunpituus on 5 - 30 mm, edullisemmin 10 - 20 mm.

Kuvassa 3 esitetyssä sovelluksessa liikeruuvin 20 päähän on 25 sovitettu ristikappale 24, jossa on rinnakkain kaksi hyd-raulisylinteriä 25. Hydraulisylinterit 25 vastaavat runkokappaleeseen 16 järjestettyihin vastinpintoihin 26 ja nekin on sovitettu kelluvasti. Toisin sanoen hydraulisylinterien 25 männänvarret 27 koskettavat vapaasti vastinpintoihin 26. Kudos-30 vaihtoasennossa kiristinvaunu on runkokappaleen vaihteen puoleisessa päässä. Uuden kudoksen vaihdon jälkeen kuormitussylinteri-välineisiin syötetään tavoitekireyttä vastaava syöttöpaine. Tällöin hydraulisylinterit työntävät liikeruuvin sisäasentoon, mikä vastaa kuvan 2a oikeanpuoleista kiristysyksikköä. Tämän 35 jälkeen liikeruuveilla siirretään telaa kiristyssuuntaan kunnes tavoitekireys on saavutettu. Toisin sanoen liikeruuveilla 6 ajetaan syöttöpainetta vasten. Kudoskiristintä voidaan käyttää myös siten, että ensin liikeruuveilla kiristinvaunu siirretään ennalta määritettyyn kiristysasemaan, minkä jälkeen käytetään kuormitussylinterivälineitä ja tarvittaessa korjataan asemaa 5 liikeruuveilla. Kuormitussylinterivälineet on mitoitettu siten, että tavoitekireydessä sylinterin iskunpituus on noin puolivälissä. Tällöin aikaansaadaan nopea ja tarkka säätö. Lisäksi kuormituksen aikana liikeruuvissa on vetojännitystä ja jatkuva kireys poistaa välykset. Kuvan 2b vasemmanpuoleisen kiristysyk-10 sikön liikeruuvi 20 on ulkoasennossa. Tuotannon aikana liikeruu-vi pyritään pitämään keskiasennossa, jolloin toimielimillä johtotelaa voidaan siirtää kumpaankin suuntaan nopeasti ja tarkasti.

15 Runkokappale muodostaan johteen kiristinvaunulle, johon on sijoitettu vierintälaakeroituja rullia. Rakenne on välyksetöntä ja haitallinen takeltelu voidaan välttää. Toisin sanoen kiristinvaunu säilyttää liikkuvuutensa kudoksen kiristämisestä aiheutuvat voimista huolimatta. Liikeruuvi on lisäksi tuettu 20 kelluvasti runkokappaleeseen ja kiristinvaunuun. Tällöin vältetään myös liikeruuvin takeltelu. Tässä kelluvuus on aikaansaatu vaihteen ja liikeruuvin mutterin kelluvalla asettelulla. Tällöin ruuvi pääsee asemoitumaan ja siten sopeutumaan mahdollisiin kuiturainakoneen muodonmuutoksiin säilyttäen kuitenkin toiminta-25 kykynsä.

Sinällään kukin kiristysyksikkö on itsenäisesti toimiva laite. Kudoksen kiristämisessä oleellista on kuitenkin johtotelan asennon säilyminen liikuttamisesta huolimatta. Toisin sanoen 30 kääntötelan molempien päiden tulee liikkua yhtä nopeasti yhtä pitkän matkan. Keksinnön mukaisessa kudoskiristimessä yhdenai-kaistaminen voidaan toteuttaa eri tavoin. Esitetyssä sovelluksessa kiristysyksikköjen 14 liikeruuvit 20 on synkronoitu mekaanisesti. Synkronointi on toteutettu yhdistämällä kiris-35 tysyksikköjen 14 vaihteet 22 väliakselilla 28. Tällöin vaihteet pyörivät saman verran, jolloin yhtenäistetyn mitoituksen ansios- 7 ta kiristinvaunutkin liikkuvat saman verran. Samalla yhdellä moottorilla voidaan käyttää molempia liikeruuveja, joskin moottorit voidaan sijoittaa kumpaankin kiristysyksikköön.

5 Liikeruuvin lisäksi johtotelan asentoon vaikuttaa kuormitussy-linterivälineiden syöttöpaine. Edullisesti käytetään yhtä yhteistä syöttöpiiriä, jolloin sama syöttöpaine menee kaikille hydraulisylintereille. Esitetyssä sovelluksessa on kuitenkin myös eri yksiköiden kuormitussylinterivälineet 21 yhdistetty 10 toisiin mekaanisesti. Erityisesti kuvasta 3 ilmenee välitanko 29, joka yhdistää ristikappaleen 24 ja väliakselin 28. Tällöin molemmat ristikappaleet liikkuvat samanaikaisesti ja saman verran. Ristikappale 24 on tuettu kahden tukevan levyn 30 väliin ohjausrullilla 31. Levyjen pituus on noin 800 mm ja ne ovat noin 15 500 mm etäisyydellä toisistaan, joten rakenne on kompakti. Rakennetta ympäröi suojalevy, joka on selvyyden vuoksi jätetty esittämättä kuvassa 3.

Kiristysyksikön rakenteella saavutetaan pienikitkainen ja tarkka 20 liike kiristinvaunuun ilman haitallista takeltelua. Kuitu-rainakoneen runko elää, mikä aiheuttaa kuormituksia väliakseliin yleensä haitaten siten liikeruuvien käyttämistä. Keksinnön mukaan väliakseli onkin sovitettu aksiaalisuunnassa säätyväpi-tuiseksi. Toisin sanoen väliakselin pituus voi muuttuu momentin-25 siirtokyvyn kuitenkin säilyessä. Kuvan 2b sovelluksessa on kaksi liikuntasaumaa 32. Pituuden säätyminen voidaan toteuttaa esimerkiksi pooriakselilla. Edullisesti käytetään kuitenkin yhtä tai useampaa pallomaista hammaskytkintä, jotka lisäksi sallivat liitettyjen akseleiden asento- ja kulmavirheet. Hammaskytkin 30 koostuu kahdesta hammastetusta navasta, jotka on yhdistetty sisäpuolisesti hammastetulla hoikilla.

Periaatteessa väliakseli voisi olla tanko, palkki tai putki, jotka on riittävän kiertojäykkä välittämään momenttia. Keksinnön 35 mukaan 12 väliakseliin 28 kuuluu toisiinsa kytkettyinä keskiak-seli 33 ja ulkovaippa 34. Kyseinen rakenne on kevyt ja se vaatii 8 vähän asennustilaa. Lisäksi väliakselin värähtelyherkkyys on pieni. Keskiakselin ja ulkovaipan väliin jäävää tilaa voidaan käyttää esimerkiksi letkujen ja kaapeleiden johtamiseen kiris-tysyksiköiden välillä. Keskiakselin 33 keskilinjaa esitetään 5 kuvassa 3 vaakasuoralla pistekatkoviivalla ja pystysuoralla pistekatkoviivalla esitetään liikeruuvin 20 keskilinjaa.

Mekaanisen synkronoinnin sijasta tai sen lisäksi voidaan käyttää kiristysyksikköjen liikeruuvien ja kuormitussylinterivälineiden 10 elektronista synkronointia. Kuvan sovelluksessa käytetään kahdenlaisia antureita. Ensinnäkin liikeruuviin 20 on järjestetty etäisyysanturi 35, jolla liikeruuvin aksiaalisuuntainen sijainti voidaan määrittää. Tarkemmin sanoen liikeruuvin sijainnista saadaan määritettyä hydraulisylinterin männän paikka, mitä 15 voidaan hyödyntää kireyden säädössä ja synkronoinnissa. Kuvan sovelluksessa käytetään lineaarianturia. Toiseksi liikeruuviin 20 on järjestetty kierrosanturi 36, jolla liikeruuvin kierroslu-kumäärä voidaan määrittää. Tarkemmin sanottuna liikeruuvin kierroslukumäärästä saadaan määritettyä kiristinvaunun sijainti, 20 mitä voidaan hyödyntää kireyden säädössä ja synkronoinnissa. Kuvan 2a sovelluksessa käytetään absoluuttianturia. Sopivalla anturoinnilla voidaan siten jättää keskiakseli kokonaan pois. Toisaalta keskiakseli toimii ilman mainittuja antureita. Myös eri sovellusten piirteitä voidaan yhdistellä, jolloin saavute-25 taan kahdennettu ohjaus- ja mittausjärjestelmä tai yhtä järjestelmää voidaan käyttää toisen takaisinkytkentänä.

Kuvassa 3 esitetään myös kytkentäkaavio. Hydraulipumpun 37 painetta ohjataan suuntaventtiilillä 38, josta on paineväli-30 aineyhteet 39 ja 40 kahdelle kaksitoimiselle hydraulisylinteril-le 25. Esitetyssä sovelluksessa kiristysyksiköt ovat synkronoitu myös hydraulisesti, sillä myös toiselle kiritysyksikölle johdetaan paineväliaineyhteet 39' ja 40' yhdestä ja samasta suunta-venttiilistä 38. Ainakin kuormittavaan suuntaan johtavassa 35 paineväliaineyhteessä 39 painemittari 41. Edullisesti suunta-venttiilin ohjaus on yhdistetty ohjauspiiriin tai koneenohjaus- 9 järjestelmään samoin kuin painemittari ja moottorin ohjaus. Tällöin kudoskiristintä ja sen toimilaiteita voidaan helposti ohjata ja kudoskiristin toimii suunnitellulla tavalla.

5 Keksinnössä mukaisessa kudoskiristimessä liikeruuvit on tahdistettu keskenään. Toisin sanoen hoito- ja käyttöpuolen kiristin-vaunut liikkuvat samanaikaisesti ja yhtä pitkän matkan. Kudoski-ristimellä viedään kiristävä johtotela halutulle kireysalueelle, joka on määritelty hydraulipaineen avulla. Toisin sanoen kiris-10 tyssylintereihin on ohjattu haluttua kireyttä vastaava paine. Tämän lisäksi hoito- ja käyttöpuolen kelkat on tahdistettu mekaanisesti sekä liikeruuvin että hydrauliikan osalta väliakse-leilla. Samalla kudoskiristimen rakenteesta muodostuu yksinkertainen ja kompakti. Kudoskiristintä voidaan käyttää myös ilman 15 mekaanista tahdistusakselia lisäämällä liikeruuviin lineaari- ja absoluuttianturit. Tällöin kudoskiristimen toimintakyky säilyy kuiturainakoneen runkojen liikkeistä huolimatta. Myös väliakse-lillinen versio on ongelmaton, koska väliakseli on aksiaalisesti vapaasti uiva.

20

Keksinnön mukainen kudoskiristimen rakenne parantaa kudoskiristimen toimintavarmuutta antamalla halutun kireyden kudokseen entistä tarkemmin. Lisäksi kudoskiristin on tunnoton epäkeskei-sistä massoista ja lämpötilojen muutoksista aiheutuvalle kuitu-25 rainakoneen runkojen elämiselle. Riittävän suuri kireys on edellytys rainan laadun optimoinnille. Samalla ratakatkojen määrä vähenee ja kudoksen käyttöikä pitenee. Myös kudosta käyttävän telan luistaminen vältetään. Keksinnön mukaisella kudoskiristimellä aikaansaadaan riittävä kireys ja toisaalta 30 vältetään kudoksen ylikiristäminen. Lisäksi kudoskiristimellä aikaansaadaan riittävän nopea ja pitkä työisku, mikä helpottaa ja nopeuttaa kudoksen vaihtamista.

Claims (15)

1. Menetelmä kuiturainakoneen kudoksen kiristämiseksi, jossa menetelmässä ainakin yhtä kuiturainakoneeseen kuuluvaa ja 5 kudosta (12) tukemaan sovitettua telaa (13) siirretään kudoski-ristimellä (10), johon kuuluu kaksi rinnakkain sovitettua kiristysyksikköä (14), joissa kussakin on runkokappale (16) ja siihen liikkuvasti tuettu kiristinvaunu (17) sekä toimielimet (18) kiristinvaunun (17) liikuttamiseksi ja siten kudoksen (12) 10 kiristämiseksi, ja menetelmässä kudoskireys määritetään toimielinten (18) syöttöpaineesta, tunnettu siitä, että toimieliminä (18) käytetään sekä liikeruuveja (20) että kuormitus-sylinterivälineitä (21), ja menetelmässä kuormitussylinteriväli-neisiin (21) syötetään tavoitekireyttä vastaava syöttöpaine, 15 minkä jälkeen liikeruuveilla (20) siirretään telaa (13) kiris-tyssuuntaan kunnes tavoitekireys on saavutettu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiristysyksikköjen (14) liikeruuvit (20) ja kuormitussylin-20 terivälineet (21) on synkronoitu mekaanisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiristysyksikköjen (14) liikeruuvit (20) ja kuormi-tussylinterivälineet (21) on synkronoitu elektronisesti. 25

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormitussylinterivälineiden (21) voima välitetään kiristinvaunulle (17) liikeruuvin (20) välityksellä.

5. Kudoskiristimellä varustettu kuiturainakone, johon kuuluu kudos (12) sekä kudosta (12) tukemaan sovitettuja teloja (13), joista ainakin yksi on kiinnitetty kudoskiristimeen (10), ja kudoskiristimeen (10) kuuluu kaksi rinnakkain sovitettua kiristysyksikköä (14), joissa kussakin on runkokappale (16) ja siihen 35 liikkuvasti tuettu kiristinvaunu (17) sekä toimielimet (18) kiristinvaunun (17) liikuttamiseksi ja siten kudoksen (12) kiristämiseksi kiristinvaunuihin (17) kiinnitettyä telaa (13) siirtämällä, ja joihin toimielimiin (18) kuuluu mittaus- ja säätövälineet (19) kudoskireyden määrittämiseksi toimielinten (18) syöttöpaineesta, tunnettu siitä, että toimielimiin (18) 5 kuuluu sekä liikeruuveja (20) että kuormitussylinterivälineitä (21), ja mittaus- ja säätövälineet (19) on sovitettu syöttämään kuormitussylinterivälineisiin (21) tavoitekireyttä vastaava syöttöpaine, minkä jälkeen liikeruuvit (20) on sovitettu siirtämään telaa (13) kiristyssuuntaan kunnes tavoitekireys on saavu-10 tettu.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että liikeruuviin (20) kuuluu vaihde (22) liikeruuvin (20) käyttämiseksi ja liikeruuvi (20) on sovitettu uivasti 15 vaihteen (22) läpi.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että liikeruuvi (20) on tuettu kelluvasti runkokappaleeseen (16) ja kiristinvaunuun (17). 20

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että kuormitussylinterivälineet (21) on sovitettu runkokappaleen (16) ja liikeruuvin välille (20) kuormitussy-linterivälineiden (21) voiman välittämiseksi kiristinvaunulle 25 (17) .

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että kuormitussylinterivälineiden (21) iskunpi-tuus on 5 - 30 mm, edullisemmin 10 - 20 mm. 30

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että kiristysyksikköjen (14) vaihteet (22) on yhdistetty väliakselilla (28).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että väliakseli (28) on sovitettu aksiaalisuunnassa säätyväpituiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että väliakseliin (28) kuuluu toisiinsa kytkettyinä keskiakseli (33) ja ulkovaippa (34).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 12 mukainen kuiturainako-10 ne, tunnettu siitä, että kuormitussylinterivälineet (21) on kytketty väliakseliin (28).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 5-12 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että liikeruuviin (20) on järjestetty etäisyys- 15 anturi (35).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 5-13 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että liikeruuviin (20) on järjestetty kierrosan-turi (36).