FI123517B - Ruiskutuslaitteisto ja menetelmä kuiturainaradan käsittelemiseksi ruiskutuslaitteistossa - Google Patents

Description

RUISKUTUSLAITTEISTO JA MENETELMÄ KU ITURAINARADAN

KÄSITTELEMISEKSI RUISKUTUSLAITTEISTOSSA

KEKSINNÖN ALA

5

Keksintö liittyy ruiskutuslaitteistoon ja menetelmään kuiturainaradan käsittelemiseksi ruiskutuslaitteistossa. Keksintö liittyy erityisesti, mutta ei pelkästään, ruiskutuslaitteistoon kuiturainan pintaliimauksen yhteydessä.

10 KEKSINNÖN TAUSTA

Kuiturainan kuten paperin ja kartongin pintaan levitetään käsittelyaineena pintaliimaa, pigmenttiä tai päällysteainetta esimerkiksi suihkuttamalla liikkuvalle rainalle käsittelyainetta rainaa kohti suunnatuilla spraysuuttimilla. Spraysuuttimet 15 on sovitettu suihkuttamaan käsittelyainetta kammiomaisen tilan läpi kulkevalle kuiturainaradalle. Ruiskutuskotelon sisälle on muodostettu kammiomainen tila, jonka ruiskutusvyöhykkeessä käsittelyaine kohdistetaan rataan ja muodostunutta käsittelyainesumua sekä ilmaa poistetaan ruiskutuskotelosta imemällä. Rataa voidaan käsitellä suihkuttamalla käsittelyainetta radan yhdelle puolelle tai 20 molemmille puolille. Käsittelyaineella suihkuttamisen jälkeen rataa voidaan puristaa käsittelyaineen imeytymisen tehostamiseksi. Tämä hakemus koskee pintaliimausta, pigmentointia ja päällystämistä sekä kuiturainan käsittelyä kalanteroimalla ja radan ohjausta kuiturainakoneessa. Jatkossa keksintöä kuvataan viittaamalla pintaliimaukseen keksinnön edullisena sovelluskohteena.

CO

δ 25 c\j 4 Pintaliimauksessa voidaan käyttää käsittelyaineena esimerkiksi tärkkelyksen i g vesiseosta, joka levitetään spraysuuttimilla radan pinnalle ja puristetaan radan x sisään esimerkiksi telojen välisessä nipissä. Käsittelyaineseos voi käsittää monia

CL

lisäaineita ja sideaineita. Käsittelyaineen suihkutuksen jälkeen rataa puristetaan O) o 30 puristusnipissä, jonka puristuselin voi telan ohella olla myös hihna. Pintaliimaa o käytetään radan lujuuden lisäämiseksi. Pintaliima parantaa myös paperin

CVJ

pintaominaisuuksia ja painettavuutta. Joidenkin kartonkilaatujen valmistuksessa tuotteen lujuus on yksi tuotteen tärkeimmistä ominaisuuksista. Koska 2 pintaliimauksella voidaan parantaa tuotteen taivutuslujuutta ja pintalujuutta, pyritään joissakin tuotteissa käyttämään suuria määriä suihkutettavaa käsittelyainetta.

5 Paperin- ja kartonginvalmistuksen tuottovaatimusten kasvaessa radan ajonopeutta on pyritty kasvattamaan. Nopeuden noston seurauksena radan mukana ruiskutusvyöhykkeelle kulkeutuva ilmamäärä kasvaa, mikä aiheuttaa ongelmia ruiskutuskotelosta poistettavan ilman ja käsittelyainesumun poistamisessa. Lisäksi käsittelyainesumun ympäristöön vuotamisen estäminen, esimerkiksi 10 ruiskutuskotelon tiivistäminen, on osoittautunut hankalaksi.

Rata viedään ruiskutuskotelon sisään ruiskutusvyöhykkeelle sisääntuloaukon kapeasta raosta. Rako on tunnetusti muodostettu kapeaksi, jottei ruiskutuksessa pöllyävä käsittelyainesumu karkaa ympäristöön. Kun rata kulkee lähellä 15 sisääntuloaukon seinää, se alkaa helposti lepattamaan. Lepatuksen määrä kasvaa, jos radan molemmilla puolilla on seinä. Mitä lähempänä seinät ovat toisiaan sisääntuloaukossa, eli mitä pienempi rakoväli, sitä enemmän radan lepatusta esiintyy ja kapeassa raossa lepatusta on hankala estää. Lepatuksen takia radan käsittely hankaloituu, mm. suihkutettavan käsittelyaineen määrää 20 lepattavalla alueella on hankala hallita ja joissakin tapauksissa rata voi törmätä sisääntuloaukon seinään. Radan hankaaminen ruiskutuskotelon seinään aiheuttaa ei-toivottua pölyämistä ja ratakatkoja. Edellä esitetty tilanne voi syntyä esimerkiksi sizeria eli liimapuristinta edeltävän ruiskutuskotelon sisääntuloaukossa. Rakoväliä suurennettaessa ruiskutusvyöhykkeeltä imettävän ilman määrää joudutaan

CO

o 25 kasvattamaan käsittelyainesumun ympäristöön karkaamisen estämiseksi.

4 Imuilmamäärän kasvattaminen on kuitenkin ongelmallista, sillä imemällä 0 g poistettavan tärkin määrä lisääntyy ja energiankulutus kasvaa.

CC

CL

Patenttihakemusjulkaisussa FI20075348 on esitetty laitteisto käsittelyaineen kuten O) o 30 pintaliiman applikoimiseksi kuiturainaradan pintaan. Laitteisto käsittää ainakin o yhden rataa kohti avautuvan ruiskutuskammion, jossa on sisääntulorako rataa

CVJ

varten ja spraysuuttimet käsittelyaineen levittämiseksi. Ilman ja käsittelyainesumun poistamiseksi ruiskutuskammiosta on järjestetty poistokanava. Osan 3 ruiskutuskammion seinistä muodostavat radan puristuselimet kuten telat, joiden kautta rata poistetaan ruiskutuskammiosta.

YHTEENVETO

5

Keksinnön erään ensimmäisen näkökohdan mukaan toteutetaan patenttivaatimuksen 1 mukainen ruiskutuslaitteisto.

Suppeneva pinta voi olla seinän pinta.

10

Edullisesti sisääntuloaukko käsittää lähimmäksi rataa sovitettavan ensimmäisen kapeimman pintakohdan ja ennen kapeinta pintakohtaa sovitetun ensimmäisen suppenevan pinnan.

15 Sisääntuloaukko voi käsittää radan toiselle puolelle lähimmäksi rataa sovitettavan toisen kapeimman pintakohdan välin tai raon muodostamiseksi rataa varten yhdessä ensimmäisen kapeimman pintakohdan kanssa.

Sisääntuloaukko voi käsittää ennen toista kapeinta pintakohtaa sovitetun toisen 20 suppenevan pinnan.

Sisääntuloaukko voi käsittää ensimmäisen suppenevan pinnan ja toisen suppenevan pinnan, jotka on sovitettu vastakkain suppenevan sisääntuloaukon muodostamiseksi.

CO

δ 25 c\j 4 Sisääntuloaukko voi käsittää ainakin yhden painevyöhykkeen yhteyteen sovitetun i g ainakin yhden säätöelimen kuten säätölevyn ilmavirtauksen pois pääsyn x säätämiseksi painevyöhykkeestä.

CL

G) o 30 Suppenevan pinnan etäisin kohta radan kulkureitistä voi olla sovitettu etäisyydelle o alle 200 mm.

o

CVJ

Suppenevan pinnan lähin kohta radan kulkureitistä voi olla sovitettu etäisyydelle 2 5 4 - 75 mm, edullisesti 25 - 35 mm.

Suppenevan pinnan ja radan kulkureitin väliinsä määrittämä suppenemiskulma voi olla 2-60 astetta, edullisesti 10-20 astetta.

Kapein pintakohta voi olla pituudeltaan suppenevaa painevyöhykettä merkittävästi lyhyempi siten, että painevyöhykkeen rataa kohti aiheuttama tukivoima on suurempi kuin kapeimmassa pintakohdassa muodostuva rataan vaikuttava vastasuuntainen voima. Kapein pintakohta on edullisesti 1 - 30 mm pituinen radan 10 kulkusuunnassa.

Ruiskutuslaitteisto voi käsittää ensimmäisen ruiskutuskotelon, joka käsittää ensimmäisen suppenevan pinnan. Ruiskutuslaitteisto voi käsittää toisen ruiskutuskotelon, joka voi käsittää toisen suppenevan pinnan. Ainakin yksi 15 ilmavirtauksen säätöelin voi olla kiinnitetty ainakin yhteen ruiskutuskoteloon.

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaan toteutetaan patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä.

20 Edullisesti sisääntuloaukkoon lähimmäksi rataa sovitetaan ensimmäinen kapein pintakohta ja ennen kapeinta pintakohtaa sovitetaan ensimmäinen suppeneva pinta. Sisääntuloaukkoon lähimmäksi rataa radan toiselle puolelle voidaan sovittaa toinen kapein pintakohta välin tai raon muodostamiseksi rataa varten yhdessä ensimmäisen kapeimman pintakohdan kanssa.

CO

δ 25 c\j 4 Ilmavirtauksen pois pääsyä suppenevan pinnan ja radan väliinsä muodostamasta i g painevyöhykkeestä voidaan estää. Ruiskutuskoteloita voidaan liikuttaa kohti x liikkuvaa rataa sisääntuloaukon muodostamiseksi. Sisääntuloaukossa voidaan

CC

CL

mitata painetta suppenevan pinnan ja radan välisessä painevyöhykkeessä.

O) o 30 Painetta voidaan mitata myös ruiskutusvyöhykkeessä tai sisääntuloaukon o laajenevassa osassa. Painetiedon perusteella voidaan kasvattaa tai pienentää

CVJ

sisääntuloaukon rakoväliä. Painetiedon perusteella voidaan säätää kapeimman pintakohdan ja radan kulkureitin välistä etäisyyttä. Ilmavirtauksen pois pääsyä 5 painevyöhykkeestä voidaan estää ainakin yhdellä säätöelimellä kuten säätölevyllä. Säätöelin voidaan sovittaa sisääntuloaukon tulopuolelle, esimerkiksi ruiskutuslaatikon etuseinän yhteyteen. Säätöelin voi olla kiinteästi paikalleen sijoitettava tai liikutettava. Liikutettavaa säätöelintä voidaan ajaa lähemmäs rataa 5 ja/tai kauemmas radasta. Painevyöhykkeen paineeseen voidaan vaikuttaa säätöelimen sijainnilla tai asennolla, esimerkiksi radan kulkureitin suhteen. Säätöelintä voidaan liikuttaa radan suhteen kohtisuorassa suunnassa lineaariliikkeellä, mutta jokin muukin suunta tai liikemuoto on mahdollinen, esimerkiksi vino suunta radan suhteen tai kiertoliike tai usean liikkeen ja/tai 10 suunnan yhdistelmä. Painetiedon perusteella voidaan liikuttaa ainakin yhteen sisääntuloaukon tulopuolen painevyöhykkeeseen vaikuttavaa ainakin yhtä säätöelintä painevyöhykkeen paineen kasvattamiseksi tai pienentämiseksi.

Radan tuentaa kuiturainan käsittelylaitteen sisääntuloaukossa voidaan parantaa 15 muotoilemalla sisääntuloaukon geometriaa. Tällöin radan ohjauksessa ja sisääntuloaukon tiivistämisessä ei tarvita energiaa kuluttavia lisäjärjestelyjä. Radan mukana kulkeutuvan ilman avulla voidaan muodostaa rataa tukeva painevyöhyke ilman mitään rainaa kohti suuntautuvia tukipuhalluksia. Puhallukset kuluttavat energiaa ja kasvattavat ruiskutuskammioon pääsevän ilman määrää. 20 Painevyöhyke voidaan muodostaa pakkaamalla radan mukana kulkeutuvaa ilmaa suppenevan pinnan ja radan väliin, mikä kasvattaa staattista painetta radan vieressä.

Ruiskutuskotelon sisääntuloaukko voidaan muodostaa rakoleveydeltään pieneksi.

CO

o 25 Tällöin sisääntuloaukosta virtaava ilmamäärä pysyy vähäisenä ja tämän ansiosta 4 ruiskutuskotelosta imettävän ilman määrää ei tarvitse kasvattaa. Ruiskutuskotelon o i g sisääntuloaukon muodostaminen suppenevaksi ja radan johtaminen suppenevan x sisääntuloaukon kautta ruiskutusvyöhykkeelle aikaansaavat siten ruiskutuskoteloa

CL

tiivistävän vaikutuksen.

O) o 30

CD

o Radan lepatusta voidaan minimoida siten, että kuiturainan käsittelylaitteen

C\J

sisääntuloaukon kapein kohta muodostetaan pituudeltaan lyhyeksi. Joissakin 6 tapauksissa, jos esimerkiksi ratakireys on alhainen kuten esim. radan reunoilla, saattaa olla tarpeen muotoilla aukkoa lisää lepatuksen poistamiseksi.

Lepatus on mahdollista saada hyvin hallintaan, kun muotoillaan aukko siten, että 5 aukon kapeimman kohdan (jossa on lähes väkisin lepatusta aiheuttava painekenttä) viereen muodostuu rataa tukeva painevyöhyke. Rataa tukeva vyöhyke on edullista muodostaa merkittävästi pitemmäksi kuin aukon kapein kohta. Tällä tavalla radan käyttäytymistä voidaan stabiloida, koska lepatusta vastustavat voimat ovat suuremmat kuin lepatusta aiheuttavat voimat.

10

Yksinkertaisimmillaan radan käyttäytymistä voidaan stabiloida siten, että radan sisääntuloaukko järjestetään suppenevaksi. Radan ajotilanteessa radan mukanaan tuoma ilma pakkautuu suppenevaan aukkoon, jolloin osa ilmasta kääntyy takaisin ja osa menee raon läpi ruiskutusvyöhykkeelle estäen 15 käsittelyainesumun kulkeutumisen pois ruiskutuskotelosta sisääntuloaukon kautta.

Jos rata ajautuu pois sisääntuloaukon keskeltä, aukon kapeimmalla kohdalla rata pyrkii lepattamaan. Aukon suppenevalla osuudella vallitseva paine kuitenkin pyrkii työntämään rataa aukon keskelle heti radan siirtyessä pois aukon keskeltä. Aukon 20 sopivasti suppenevan osuuden ollessa sopivan pitkä ja kapean osuuden ollessa lyhyt rata pysyy stabiilina.

Rataa voidaan ohjata kuiturainakoneessa muodostamalla minkä tahansa kuiturainan käsittelylaitteen sisääntuloaukko suppenevaksi tässä selityksessä

CO

0 25 esitetyllä tavalla. Yleisemmin radan ohjaamiseen, tukemiseen ja/tai stabilointiin 4 voidaan käyttää ohjauselintä, joka on edullisesti radan poikkisuuntaan järjestetty, g ja joka käsittää ainakin yhden radan kulkusuunnan suhteen suppenevasti 1 järjestetyn pinnan. Tällä tavalla voidaan pienentää törmäysriskiä kuiturainaradan

CL

kulkureitillä läheltä kuiturainakoneen jotakin osaa, esimerkiksi vaakasuuntaista O) o 30 palkkia. Suppenevasti järjestettyjä pintoja voi olla kaksi. Suppenevasti järjestetyt o kaksi pintaa voi olla järjestetty vastakkain siten, että ne muodostavat toisiaan kohti

CM

suppenevan ja kuiturainaradan läpikuljettavan raon.

7

Esillä olevan keksinnön eri suoritusmuotoja kuvataan tai on kuvattu vain keksinnön jonkin tai joidenkin näkökohtien yhteydessä. Alan ammattimies ymmärtää, että keksinnön jonkin näkökohdan mitä tahansa suoritusmuotoa voidaan soveltaa keksinnön samassa näkökohdassa ja muissa näkökohdissa yksinään tai 5 yhdistelmänä muiden suoritusmuotojen kanssa.

KUVIOIDEN LYHYT ESITTELY

Keksintöä kuvataan nyt esimerkinomaisesti viitaten oheisiin kaaviollisiin 10 piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää erästä kuiturainan käsittelylaitetta, joka käsittää suppenevan sisääntuloaukon kuiturainarataa varten; kuvio 2 esittää sivulta erästä ensimmäistä suppenevaa sisääntuloaukkoa; 15 kuvio 3 esittää sivulta periaatekuvaa suppenevan sisääntuloaukon mitoista; ja kuvio 4 esittää sivulta erästä toista suppenevaa sisääntuloaukkoa.

YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

20 Oheisessa selityksessä samanlaisilla viitemerkinnöillä tarkoitetaan saman kaltaisia osia. On huomattava, että esitettävät kuviot eivät ole kokonaisuudessaan mittakaavassa, ja että ne lähinnä palvelevat vain keksinnön suoritusmuotojen havainnollistamistarkoitusta.

CO

δ 25 Kuvio 1 esittää ruiskutuslaitetta 100, joka käsittää ensimmäisen ruiskutuskotelon

C\J

4 1, joka käsittää ensimmäisen etuseinän 14. Ruiskutuslaite 100 käsittää toisen

O

^ ruiskutuskotelon 2, joka käsittää toisen etuseinän 24. Ruiskutuslaitteesta 100 on o x esitetty pistekatkoviivan s rajaama etuosa. Ensimmäinen ruiskutuskotelo 1 ja

CL

toinen ruiskutuskotelo 2 muodostavat väliinsä suppenevan sisääntuloaukon 10 o 30 kuiturainan W johtamiseksi ruiskutuslaitteen 100 sisälle. Kuiturainarata W on o kuviossa 1 esitetty vaaka-asennossa, mutta rata W voidaan johtaa

C\J

ruiskutuslaitteeseen 100 tai muuhun kuiturainan käsittelylaitteeseen myös kallistetussa asennossa tai pystyasennossa. Tässä selityksessä keksintöä 8 kuvataan esityksen yksinkertaisuuden vuoksi radan W ollessa vaaka-asennossa.

Kuvion 1 ruiskutuslaitteen 100 suppenevasta sisääntuloaukosta 10 rata W johdetaan ruiskutuslaitteen sisällä olevaan ainakin yhteen rataa W kohti 5 avautuvaan ruiskutuskammioon 5.1, 5.2 (katso kuviot 2-4). Ruiskutuskammion ruiskutusvyöhykkeessä käsittelyainetta kuten pintaliimaa voidaan applikoida spraysuuttimilla radan pintaan. Osan ruiskutuskammion tai ruiskutuskammioiden seinistä voivat muodostaa ruiskutusvyöhykkeen jälkeen sijoitetut radan puristuselimet kuten telat, joiden kautta rata poistetaan ruiskutuskammiosta (ei 10 esitetty kuvioissa).

Kuviossa 2 esitetty ruiskutuslaitteisto 100 käsittää ensimmäisen ruiskutuskotelon 1, jonka sisälle on muodostettu ensimmäinen ruiskutuskammio 5.1, jossa käsittelyaine kohdistetaan rataan W ja muodostunutta käsittelyainesumua sekä 15 ilmaa poistetaan ruiskutuskotelosta 1 imemällä. Ensimmäisessä ruiskutuskammiossa 5.1 vallitsee paine, joka on alempi kuin radan mukana tulevan ilman 3 dynaamisen paineen ja ympäristön ilmanpaineen summa. Toisen ruiskutuskotelon 2 sisälle on muodostettu toinen ruiskutuskammio 5.2, jossa käsittelyaine voidaan kohdistaa rataan W ja muodostunutta käsittelyainesumua 20 sekä ilmaa poistaa toisesta ruiskutuskotelosta 2 imemällä. Toisessa ruiskutuskammiossa 5.2 vallitsee paine, joka on alempi kuin radan mukana tulevan ilman 3 dynaamisen paineen ja ympäristön ilmanpaineen summa. Rataa W käsitellään suihkuttamalla käsittelyainetta radan W yhdelle puolelle tai molemmille puolille. Radan W kulkusuuntaa ajotilanteessa on esitetty nuolella.

CO

o 25 Ruiskutuskotelossa 1, 2 vallitseva paine voi olla alipaine tai ylipaine riippuen 4 poistoimun määrästä ja radan mukana tulevan ilman dynaamisesta paineesta.

o

x Kuvion 2 avulla kuvataan suppenevaa sisääntuloaukkoa 10 ja radan W

CL

käyttäytymistä ajon aikana aukossa 10 selostamalla sisääntuloaukon 10 piirteitä O) o 30 tarkemmin radan W ensimmäisellä puolella eli ensimmäisen ruiskutuskotelon 1 o puolella. Kuviossa 2 on esitetty tilannetta, jossa rata W on ajautunut lähelle

C\J

sisääntuloaukon 10 seinää. Sisääntuloaukon suppenevalla osuudella radan W ja suppenevan seinän 12 välissä 4.1 paine on kasvanut ja kapeimmassa kohdassa 9 11 paine on laskenut. Suppenevalla osuudella 12 paine pyrkii työntämään rataa kauemmas seinästä (stabiloimaan rataa) ja kapeassa kohdassa 11 paine pyrkii vetämään rataa entistä lähemmäksi seinää (lepattamaan). Koska suppenevalla alueella 4.1 korkeamman paineen vaikutuspiirissä olevan radan pinta-ala on 5 moninkertainen verrattuna radan pinta-alaan, joka on kapeassa kohdassa alemman paineen vaikutuspiirissä, on myös näistä paineista rataa kohti aiheutuva työntävä voima selvästi suurempi, ja rata pyrkii stabiloitumaan eli kulkeutumaan aukon reunalta aukon keskelle.

10 Radan W ajotilanteessa radan mukanaan tuoma ilma 3 (kuvattu nuolilla 3) pakkautuu suppenevaan sisääntuloaukkoon 10. Osa ilmasta 3 kääntyy takaisinpäin ja osa menee sisääntuloaukon 10 seinän kapeimman kohdan 11 ja radan W väliin muodostuvan raon läpi ensimmäiseen ruiskutuskammioon 5.1 estäen käsittelyainesumun kulkeutumisen pois ensimmäisestä ruiskutuskotelosta 15 1 sisääntuloaukon 10 kautta.

Radan W suppeneva sisääntuloaukko 10 käsittää ennen sisääntuloaukon kapeinta kohtaa 11 suppenevan painevyöhykkeen 4.1, johon radan W mukanaan tuoma ilma 3 pakkautuu. Painevyöhykkeeseen 4.1 muodostuu ylipaine ilman 20 pakkautumisen takia. Suppenevan painevyöhykkeen 4.1 muodostavat väliinsä radan W ajon aikana rata W itse ja ensimmäisen ruiskutuskotelon 1 edullisesti käsittämä suppeneva seinä 12. Kuviossa 2 suppeneva seinä 12 jatkuu ensimmäisestä etuseinästä 14 aukon kapeimman seinäkohdan 11 suuntaan siten, että suppenevan seinän 12 etäisyys radasta W pienenee radan kulkureitin δ 25 suunnassa.

C\J

i

O

g Sisääntuloaukon 10 suppeneva seinä 12 yhtyy aukon kapeimpaan kohtaan 11, x jossa sisääntuloaukon seinämä muodostaa mutkan. Kapeimmassa kohdassa 11

CL

rata W pyrkii käyttäytymään epästabiilisti. Sisääntuloaukko 10 jatkuu mutkan O) o 30 jälkeen jättöpintana, joka on kuviossa 2 esitetty laajenevana seinänä 13. o Suppenevan ja laajenevan osan välissä kapeimmassa kohdassa 11

™ sisääntuloaukon 10 seinään voi olla muodostettu pyöristys, joka on radan W

stabiiliuden kannalta suositeltavaa muodostaa mahdollisimman teräväksi silloin, 10 kun laajeneminen on hyvin nopeaa kapeimman kohdan 11 jälkeen. Radan W eri puolilla vaikuttavasta paine-erosta aiheutuvat voimat, jotka mm. aiheuttavat lepatusta, voidaan minimoida siten, että sisääntuloaukon 10 kapein kohta 11 muodostetaan pituudeltaan lyhyeksi. Tällöin suuretkin paineet kapeimmassa 5 kohdassa 11 radan pinnalla aiheuttavat vain pieniä voimia rataan, koska paineen vaikutuspinta-ala rataan on pieni kapeimmassa kohdassa 11. Joissakin tapauksissa, jos esimerkiksi ratakireys on alhainen kuten esim. radan reunoilla, saattaa olla tarpeen muotoilla aukkoa lisää lepatuksen poistamiseksi.

10 Sisääntuloaukon 10 kapeimpaan kohtaan 11 muodostuu todennäköisesti lepatusta aiheuttava painekenttä. Lepatus on mahdollista saada hyvin hallintaan, kun muotoillaan sisääntuloaukko 10 siten, että aukon kapeimman kohdan 11 viereen muodostuu rataa tukeva painevyöhyke 4. Rataa tukeva painevyöhyke 4 on muodostettu merkittävästi pitemmäksi kuin aukon kapein kohta. Tällä tavalla 15 stabiloidaan radan käyttäytymistä, koska lepatusta vastustavat voimat ovat suuremmat kuin lepatusta aiheuttavat voimat.

Joissakin suoritusmuodoissa kapeimmassa kohdassa 11 suositaan pienehköä pyöristystä, jonka pyöristyssäde on luokkaa 5-30 mm, jotta ruiskutusvyöhykkeen 20 virtaukset mahdollistavat mm. ruiskutuskammion sekä spraysuuttimien puhtaana pysymisen.

Laajeneva seinä 13 muodostaa osan ensimmäisestä ruiskutuskammiosta 5.1. Laajeneva seinä 13 jatkuu kuviossa 2 edelleen ruiskutuskammion 5.1 seinänä 13’, o 25 joka kaartuu laajenevan seinän 13 suunnasta poiketen kauemmas radasta W.

o g Sisääntuloaukon 10 suppenevan osuuden pituutta radan W kulkureitillä on x merkitty L. Sisääntuloaukon 10 kokonaispituutta radan W kulkureitillä on merkitty

CL

L10. Sisääntuloaukon pituutena L10 on siten esitetty kuvioissa esitetyissä o 30 edullisissa suoritusmuodoissa suppenevan seinän 12 ja laajenevan seinän 13 o yhteensä muodostama pituus radan W kulkusuunnassa.

C\J

11

Kuviossa 2 radan W toisella puolella radan W suppeneva sisääntuloaukko 10 käsittää edullisesti vastaavat muodot kuin radan ensimmäisellä puolella. Luonnollisesti radan W toisella puolella olevien sisääntuloaukon 10 muotojen ei tarvitse olla identtisiä tai peilikuvia radan ensimmäisen puolen muodoille, vaan 5 radan W toiselta puolelta sisääntuloaukosta voi puuttua joitakin esitettyjä piirteitä tai voi olla joitakin lisäpiirteitä, tai piirteiden mitat voivat poiketa. Mahdollista on myös, että toista ruiskutuskammiota ei ole järjestetty lainkaan, jolloin rataan kohdistetaan yksipuoleinen käsittely yhdessä ruiskutuskotelossa, ja sisääntuloaukon muotoilu voi noudattaa radan ensimmäisen puolen muotoilua.

10

Ennen sisääntuloaukon kapeinta seinäkohtaa 21 on suppeneva painevyöhyke 4.2, johon radan W mukanaan tuoma ilma pakkautuu, ja tähän painevyöhykkeeseen muodostuu ylipaine ilman pakkautumisen takia silloin, kun rata on lähellä toista ruiskutuskoteloa 2. Suppenevan painevyöhykkeen muodostavat väliinsä radan W 15 ajon aikana rata W itse ja toisen ruiskutuskotelon 2 edullisesti käsittämä toinen suppeneva seinä 22. Kuviossa 2 toinen suppeneva seinä 22 jatkuu toisesta etuseinästä 24 aukon kapeimman kohdan 21 suuntaan siten, että toisen suppenevan seinän 22 etäisyys radasta W pienenee radan kulkureitin suunnassa. Toinen suppeneva seinä 22 päättyy aukon kapeimmassa kohdassa 21, josta 20 sisääntuloaukko 10 jatkuu mutkan jälkeen toisena laajenevana seinänä 23 ja edelleen toisen ruiskutuskammion 5.2 seinänä 23’, joka kaartuu toisen laajenevan seinän 23 suunnasta poiketen kauemmas radasta W.

Jos rata W ajautuu pois sisääntuloaukon 10 keskeltä, aukon kapeimmalla kohdalla

CO

o 25 11, 21 rata pyrkii lepattamaan. Aukon suppenevalla osuudella vallitseva paine 4 kuitenkin pyrkii stabiloimaan rataa heti sen siirtyessä pois aukon keskeltä.

i g Joidenkin suoritusmuotojen mukaan aukon suppenevan osuuden ollessa sopivan x pitkä ja kapean osuuden ollessa lyhyt rata pysyy stabiilina.

CL

CT) o 30 Radan lepatuksen on huomattu johtuvan liikkuvan radan ja tunnetun o sisääntuloaukon seinän väliin muodostuvasta alipaineesta, joka sopivissa

CVJ

olosuhteissa vetää rataa lähemmäksi seinää. Radan ja seinän välisen etäisyyden pienentyessä alipaine kasvaa ja rataa seinää päin vetävä voima kasvaa. Kun rata 12 painuu riittävän lähelle seinää, muodostuu radan ja seinän väliin ylipaine, joka alkaa työntämään rataa poispäin seinästä. Edellä kuvattu ilmiö voimistuu, kun radan molemmilla puolilla on seinä, esimerkiksi kuviossa 2 esitetyssä tapauksessa, jossa ruiskutuskammio on radan molemminpuolinen. Lepatus 5 hankaloittaa radan käsittelyä reunoissa enemmän kuin radan keskellä, ja suppenevasti muodostettu sisääntuloaukko aikaansaa erityisesti reunoissa rataa oikaisevaa vaikutusta.

Ruiskutuskotelon 1, 2 sisääntuloaukon muodostaminen suppenevaksi ja radan 10 johtaminen suppenevan sisääntuloaukon 10 kautta ruiskutusvyöhykkeelle 5.1, 5.2 aikaansaavat ruiskutuskoteloa tiivistävän vaikutuksen ilman, että sisääntuloaukon 10 läpi tarvitsee imeä suurta määrää ilmaa ruiskutuskoteloon.

Sisääntuloaukon 10 eri painevyöhykkeissä mitataan edullisesti painetta. Kuviossa 15 2 radan W ensimmäisellä puolella sisääntuloaukon 10 suppenevalla alueella olevaan painevyöhykkeeseen 4.1 on järjestetty ensimmäiset paineenmittausvälineet 4’ ja sisääntuloaukon 10 kapeimman kohdan 11 jälkeen laajenevaan osaan, edullisesti ruiskutusvyöhykkeeseen 5.1, toiset paineenmittausvälineet 5’. Radan W toisella puolella sisääntuloaukon 10 toiseen 20 suppenevaan painevyöhykkeeseen 4.2 on järjestetty kolmannet paineenmittausvälineet 4” ja sisääntuloaukon 10 kapeimman kohdan 21 jälkeen laajenevaan toiseen ruiskutusvyöhykkeeseen 5.2 neljännet paineenmittausvälineet 5”. Ainakin yhtä näistä painetiedoista voidaan käyttää rataan W vaikuttavien voimien määrittämiseen sen perusteella, kuinka suuri on tietyn paineen

CO

0 25 vaikutusala radassa. Ainakin yhtä näistä painetiedoista voidaan hyödyntää 4 sisääntuloaukon rakovälin säätämisessä ja/tai sisääntuloaukon ilmavirtaukseen 3 cp g vaikuttavan geometrian säätämisessä.

CC

CL

Kuviossa 3 on kuvattu rataan W kohdistuvia voimia sekä sisääntuloaukon 10 σ>

o 30 mittoja käyttämällä esimerkkinä sisääntuloaukon 10 yhtä puolta. Radan W

o lepatuksen hallitsemiseksi radan sisääntuloaukon 10 tulo- ja jättöpuolelle

C\J

aikaansaadaan edullisesti toisiaan vasten vaikuttavat painekentät. Edullisesti sisääntuloaukon tulopuolelle järjestetään painekentässä 4.1 ylipaine, joka 13 vaikuttaa rataan sitä sisääntuloaukon seinästä poispäin työntävän voiman, joka on suurempi kuin rataa sisääntuloaukon seinää kohti vetävä, rataan sisääntuloaukon jättöpuolella vallitsevan alipaineen rataan vaikuttava voima tai kapeimmassa seinäkohdassa 11 muodostuva rataan vaikuttava vastasuuntainen voima.

5

Sisääntuloaukon 10 tulopuolella painevyöhykkeessä 4 vallitsevan paineen avulla vaikutetaan rataa kohti voimalla F1, jonka määrittävät paineen määrä sekä painevyöhykkeen 4.1 vaikutuspiirissä oleva radan pinta-ala. Sisääntuloaukon 10 jättöpuolella ruiskutusvyöhykkeessä vallitsevaa alipainetta voidaan kontrolloida ja 10 säätää esimerkiksi vaikuttamalla ruiskutuskotelosta poistettavan ilman määrään ja paineeseen.

Sisääntuloaukon 10 tulopuolella painevyöhykkeessä 4.1 muodostetaan radan mukanaan kuljettaman ilman 3 avulla ylipaine, jottei sisääntuloaukon rakoväliä 15 (kapeimmassa kohdassa 11, 21) jouduta kasvattamaan. Ylipaineen avulla muodostetaan tulopuolelle rataa W tukeva voima F1. Radan W ollessa riittävän lähellä sisääntuloaukon 10 seiniä voima F1 työntää rataa suppenevasta seinästä 12 poispäin. Sisääntuloaukon 10 jättöpuolella alipaineesta rataan kohdistuvaa voimaa on merkitty F2. Voima F1 vaikuttaa radassa vastakkaisen suuntaan kuin 20 voima F2, mutta voimien F1 ja F2 resultanttivoiman FR vaikutuksesta rata edullisesti pidetään irti sisääntuloaukon seinistä ja rataan W kohdistuva kokonaisvoima pyrkii pitämään radan W muutokset hitaina ja rauhallisina.

Radan W lepatusta voidaan siis hallita muotoilemalla sisääntuloaukko 10 siten,

CO

o 25 että aukon 10 kapeimman kohdan 11 viereen muodostuu rataa W tukeva 4 painevyöhyke 4.1. Rataa W tukeva painevyöhyke 4.1 on edullista muodostaa i g merkittävästi pitemmäksi kuin aukon 10 kapein seinäkohta 11. Kuvioissa 2-4 x sisääntuloaukon 10 kapein kohta 11 on muodostettu pituudeltaan lyhyeksi, jolloin

CL

radan W lepatusta vastustavat voimat ovat suuremmat kuin lepatusta aiheuttavat O) o 30 voimat.

CD

O) o o

CNJ

Suppenevan osan 10 on joidenkin suoritusmuotojen mukaan suositeltavaa olla mahdollisimman pitkä (kuvassa mitta L), jotta rataa W tukeva voima olisi 14 mahdollisimman suuri, eli radan W ja suppenevan seinän 12 väliin pakkautuvan ilman painevaikutus rataa kohti olisi suuri. Käytännössä mitan L kasvattaminen hyvin suureksi ei kuitenkaan välttämättä ole kannattavaa, esimerkiksi kasvavien tilavaatimusten vuoksi. Joidenkin edullisten suoritusmuotojen mukaan suppenevan 5 seinän 12 etäisyys h rataan W on pienempi kuin 200 mm. Jos suppeneva seinä on liian kaukana radasta se ei tue riittävästi rataa.

Kuviossa 3 suppenevan seinän 12 suurinta etäisyyttä radasta W on merkitty hmax ja suppenevan seinän 12 pienintä etäisyyttä radasta W on merkitty hm in.

10

On suositeltavaa pienentää suppenemiskulmaa a (radan Wja suppenevan seinän 12 välinen kulma), jotta suppenevan alueen pituus L saadaan maksimoitua ja samalla h < 200 mm. Suppenemiskulmalla kuvataan radan sisääntuloaukon 10 korkeuden ja pituuden suhdetta. Sisääntuloaukon 10 muodolle on pyritty mm. 15 virtauslaskennan avulla hakemaan sopivia ja liikkuvan radan ohjaamista varten optimaalisia muotoja. Sisääntuloaukon muodon avulla voidaan sovittaa rataa keskelle työntävä voima ja rataa seinään päin vetävä voima siten sopusuhtaisiksi toisiinsa verrattuna, että syntyy stabiili tasapainotila, jossa lepatus vähenee ja radan sijainnin muutokset sisääntuloaukon suhteen ovat hitaita.

20

Eräiden suoritusmuotojen mukaan suppenemiskulma a on 2 - 60 astetta, edullisemmin 10-20 astetta ja joidenkin erittäin edullisten suoritusmuotojen mukaan suppenemiskulma a on luokkaa 15 astetta. Radan stabiiliuden kannalta ajateltuna sisääntuloaukon on suositeltavaa laajeta nopeasti kapean kohdan 11 ° 25 jälkeen. Tällöin kapea kohta 11 järjestetään edullisesti mahdollisimman lyhyeksi, g huomioon ottaen valmistustekniset vaatimukset sekä mahdollisessa radan ja g seinän kohtaustilanteessa rataa mahdollisimman vähän vaurioittava seinän g muotoilu.

Q.

O) 00 § 30 Painevyöhykkeessä 4 muodostuva tukivoima F1 rataa W kohti on o § voimakkaimmillaan suppenemiskulman a ollessa noin 5 astetta. Käytännössä rata

C\J

W saattaa olla löysä ja tehdä mutkia sisääntuloaukon 10 alueella tai muista syistä tulla vinossa sisääntuloaukolle. Niinpä suppenemiskulman a on suositeltavaa olla 15 tarpeeksi suuri, jottei radan W ja suppenevan seinän 12 väliin pääse missään tilanteessa muodostumaan avautuvaa kanavaa (josta aiheutuisi rataa seinän suuntaan imevä vaikutus).

5 Suppenevan seinän 12 pienin etäisyys hmin radasta W halutaan pitää pienenä muun muassa sen takia, ettei sisääntuloaukon 10 kautta ruiskutuskoteloon vihaavan ilman määrä ja vastaavasti ruiskutuskotelosta imettävän ilman määrä kasvaisi. Joidenkin suoritusmuotojen mukaan hmin on 2 - 75 mm, edullisemmin 30 mm. Suppenevan alueen pituus L voidaan erään laskennallisesti 10 muodostettavan edullisen esimerkin mukaan muodostaa seuraavasti: L = (hmax -hmin)/(tan(a)). Jos hmax - hmin = 200 mm - 30 mm = 170 mm ja suppenemiskulma a on 15 astetta, niin L = 635 mm, joka voi käytännössä olla sopiva suppenevan alueen pituuden yläraja tällä suppenemiskulmalla a.

15 Käytännössä suppenevan alueen pituus L voi joidenkin suoritusmuotojen mukaan olla luokkaa L = 240 - 300 mm, jolloin hmax = n. 95 -110 mm, kun a = 15 astetta ja hmin = 30 mm.

Kuviossa 4 on esitetty ruiskutuslaitetta 100, joka käsittää kuvion 2 tapaan kaksi 20 ruiskutuskoteloa 1 ja 2. Kuviossa 2 esitetyn lisäksi sisääntuloaukko 10 käsittää radan W ensimmäisellä puolella ensimmäisen säätölevyn 15 ja radan W toisella puolella toisen säätölevyn 25, joilla voidaan vaikuttaa sisääntuloaukon tulopuolella pakkautuvan ilman virtaukseen 3 ja siten painevyöhykkeiden staattisiin paineisiin. Säätölevyllä voidaan estää radan W mukana kulkeutuvan ilmavirtauksen 3 pois o 25 pääsyä painevyöhykkeestä 4. Säätölevyt 15 ja 25 voidaan kiinnittää 4 ruiskutuskoteloiden vastaaviin etuseiniin 14 ja 24. Säätölevyllä 15 voidaan säätää i g sisääntuloaukon 10 tulopuolen painevyöhykkeen 4 ylipainetta. Kukin säätölevy 15, x 25 voi olla yksi- tai moniosainen. Säätölevy voi olla kiinteästi paikalleen asennettu.

CL

Tällöin esimerkiksi painevyöhykkeessä 4 oleva ylipaine voi olla suurempi

CO

g 30 verrattuna kuviossa 2 esitettyyn tilanteeseen ilman säätölevyä. Edullisesti O) § säätölevyt 15, 25 ovat radan W suhteen lähemmäksi ja kauemmaksi liikutettavia C\1 paineen säätämiseksi painevyöhykkeissä. Säätölevyjä voidaan liikuttaa esimerkiksi sisääntuloaukon 10 tulopuolen painemittaukseen 4’, 4” perustuen.

16 Säätölevyjä voidaan liikuttaa sisääntuloaukon jättöpuolen painemittaukseen 5’, 5” perustuen. Painevyöhykkeen painesäätöä voidaan tarvita esimerkiksi jos rata pyrkii käyristymään tai jos rata roikkuu epätasaisesti.

5 Kuviossa 4 kapeat kohdat 11, 21 on järjestetty lyhyiksi, ja verrattuna kuvion 2 tilanteeseen kapeiden kohtien jälkeen laajenevat seinät 13, 23 ruiskutuskammioiden 5.1, 5.2 seininä aukeavat jyrkemmässä asennossa kauemmas radasta W.

10 Ruiskutuslaitetta 100 voidaan käyttää tavalla, jossa ruiskutuskoteloita 1 ja 2 liikutetaan kohti liikkuvaa rataa W siten, että ruiskutuskoteloiden väliin muodostuu sisääntuloaukko 10, jonka kautta rata on johdettu. Sisääntuloaukossa 10 voidaan mitata painetta painevyöhykkeessä 4. Tarvittaessa mitataan painetta ruiskutusvyöhykkeessä tai sisääntuloaukon laajenevassa osassa. Painetiedon 15 perusteella voidaan kasvattaa tai pienentää sisääntuloaukon 10 rakoväliä. Säätölevyjä 15, 25 voidaan ajaa lähemmäs rataa ja/tai kauemmas radasta. Painevyöhykkeen 4 paineeseen voidaan vaikuttaa säätölevyn 15, 25 asennolla. Kuviossa 4 säätölevyjä liikutetaan radan suhteen kohtisuorassa suunnassa lineaariliikkeellä, mutta jokin muukin suunta tai liikemuoto on mahdollinen, 20 esimerkiksi säätölevy voi olla nivelen tai saranan ympäri käännettävä. Painetiedon perusteella voidaan liikuttaa ainakin yhteen sisääntuloaukon tulopuolen painevyöhykkeeseen vaikuttavaa ainakin yhtä säätölevyä painevyöhykkeen paineen kasvattamiseksi tai pienentämiseksi.

CO

o 25 Keksinnön joidenkin suoritusmuotojen mukaan sisääntuloaukkoa 10, joka käsittää 4 kaksi vastakkaista suppenevaa pintaa 12, 22, varten on järjestetty ainakin yhtä

O

g suppenevaa pintaa varten liikutusvälineet, joilla sisääntuloaukkoa 10 voidaan x kasvattaa ja pienentää. Sisääntuloaukon 10 koon muuttaminen on hyödyllistä

CL

esimerkiksi radan W päänvientitilanteessa, ratakatkotilanteessa sekä ratakireyden O) o 30 muuttuessa. Sisääntuloaukon 10 rakoväliä muuttamalla voidaan säätää myös

CD

o suppenevan pinnan ja radan välistä painetta sekä sisääntuloaukon läpi

C\J

kulkeutuvan ilman määrää.

17

Joidenkin suoritusmuotojen mukaan rataa voidaan ohjata kuiturainakoneessa muodostamalla minkä tahansa kuiturainan käsittelylaitteen sisääntuloaukko 10 suppenevaksi tässä selityksessä ja kuvioissa 2-4 esitetyllä tavalla.

5 Yleisemmin radan ohjaamiseen, tukemiseen ja/tai stabilointiin voidaan käyttää ohjauselintä, joka on edullisesti radan poikkisuuntaan järjestetty, ja joka käsittää ainakin yhden pinnan, joka on sovitettu radan kulkureitin suhteen suppenevasti radan kulkusuunnassa. Suppenevalla pinnalla tarkoitetaan edullisesti sellaista radan kulkureitin viereen sovitettavaa pintaa, joka pinta ja kulkureitilleen sovitettu 10 rata muodostavat väliinsä suppenevan tai kapenevan tilan radan kulkusuunnassa. Suppenevasti järjestetyn pinnan pituus radan suunnassa on suositeltavaa olla huomattavasti suurempi kuin lähimpänä rataa olevan merkittävästi radan suuntaisen pinnan, kuten tässä selityksessä ja kuvioiden yhteydessä on esitetty. Tällä tavalla voidaan vähentää törmäysriskiä kuiturainaradan W kulkureitillä läheltä 15 kuiturainakoneen jotakin osaa, esimerkiksi vaakasuuntaista palkkia. Suppenevasti järjestettyjä pintoja voi olla kaksi 12; 22, edullisesti yksi radan kummallakin puolella. Suppenevasti järjestetyt kaksi pintaa 12, 22 voi olla järjestetty vastakkain siten, että ne muodostavat toisiaan kohti suppenevan ja kuiturainaradan läpikuljettavan raon.

20

Sisääntuloaukolla voi olla tulo- ja jättöpuolilla myös toisenlainen muoto tai toisenlaisia muotoja kuin edellä on esitetty, esimerkiksi kaarevia tai kulmikkaita muotoja.

CO

o 25 Edellä esitetty selitys tarjoaa ei-rajoittavia esimerkkejä keksinnön joistakin 4 suoritusmuodoista. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei kuitenkaan

O

g rajoitu esitettyihin yksityiskohtiin vaan, että keksintö voidaan toteuttaa myös muilla x ekvivalenssilla tavoilla.

CC

CL

G) o 30 Esitettyjen suoritusmuotojen joitakin piirteitä voidaan hyödyntää ilman muiden o piirteiden käyttöä. Edellä esitettyä selitystä täytyy pitää sellaisenaan vain

CVJ

keksinnön periaatteita kuvaavana selostuksena eikä keksintöä rajoittavana. Täten keksinnön suojapiiriä rajoittavat vain oheistetut patenttivaatimukset.

Claims (18)

1. Ruiskutuslaitteisto (100) kuiturainan (W) käsittelemistä varten, joka ruiskutuslaitteisto käsittää ainakin yhden ruiskutuskotelon (1, 2) ja 5 ruiskutuskoteloon johtavan sisääntuloaukon (10) rataa (W) varten, tunnettu siitä, että sisääntuloaukko (10) käsittää suppenevan pinnan (12, 22), joka on järjestetty radan (W) kulkureitin suhteen suppenevasti radan kulkusuunnassa radan (W) mukana kulkeutuvan ilmavirtauksen (3) pakkaamiseksi suppenevan pinnan (12, 22. ja radan väliinsä muodostamassa painevyöhykkeessä (4.1, 4.2) ja suppeneva 10 pinta on järjestetty estämään käsittelyainesumun kulkeutuminen pois ruiskutuskotelosta (1,2) sisääntuloaukon kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sisääntuloaukko (10) käsittää lähimmäksi rataa sovitettavan ensimmäisen 15 kapeimman pintakohdan (11) ja ennen ensimmäistä kapeinta pintakohtaa sovitetun ensimmäisen suppenevan pinnan (12).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sisääntuloaukko (10) käsittää radan toiselle puolelle lähimmäksi rataa sovitettavan 20 toisen kapeimman pintakohdan (21) välin tai raon muodostamiseksi rataa varten yhdessä ensimmäisen kapeimman pintakohdan kanssa ja sisääntuloaukko käsittää ennen toista kapeinta pintakohtaa (21) sovitetun toisen suppenevan pinnan (22). CO δ 25

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että CNJ 4 sisääntuloaukko (10) käsittää ainakin yhden painevyöhykkeen (4) yhteyteen g sovitetun ainakin yhden säätöelimen (15, 25) kuten säätölevyn ilmavirtauksen (3) x pois pääsyn säätämiseksi painevyöhykkeestä (4.1,4.2). CL G) o 30

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että o suppenevan pinnan (12, 22) etäisin kohta (hmax) radan (W) kulkureitistä on C\J sovitettu etäisyydelle alle 200 mm.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että suppenevan pinnan (12, 22) lähin kohta (hmin) radan (W) kulkureitistä on sovitettu etäisyydelle 2-75 mm, edullisesti 25 - 35 mm.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että suppenevan pinnan (12, 22) ja radan (W) kulkureitin väliinsä määrittämä suppenemiskulma (a) on 2 - 60 astetta, edullisesti 10-20 astetta.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 10 kapein pintakohta (11, 21) on pituudeltaan suppenevaa painevyöhykettä (4.1,4.2) merkittävästi lyhyempi siten, että painevyöhykkeen (4.1, 4.2) rataa (W) kohti aiheuttama tukivoima (F1) on suurempi kuin kapeimmassa pintakohdassa (11,21) muodostuva rataan vaikuttava vastasuuntainen voima.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ruiskutuslaitteisto (100) käsittää ainakin yhden ruiskutuskotelon (1, 2), joka käsittää suppenevan pinnan.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 20 ainakin yksi säätöelin (15, 25) on kiinnitetty ainakin yhteen ruiskutuskoteloon (1, 2).

11. Menetelmä kuiturainaradan (W) käsittelemiseksi ruiskutuslaitteistossa (100), joka käsittää ainakin yhden ruiskutuskotelon (1, 2) ja ruiskutuskoteloon CO δ 25 johtavan sisääntuloaukon (10) rataa (W) varten, tunnettu siitä, että järjestetään CNJ 4 sisääntuloaukkoon (10) ainakin yksi suppeneva pinta (12, 22), joka on radan (W) i g kulkureitin suhteen suppeneva radan kulkusuunnassa, ja muodostetaan rataa x tukeva paine sekä paine, joka estää käsittelyainesumun kulkeutumisen pois CL ruiskutuskotelosta (1, 2) sisääntuloaukon kautta, pakkaamalla radan (W) mukana O) o 30 kulkeutuvaa ilmavirtausta (3) suppenevan pinnan (12, 22) ja radan väliinsä o muodostamassa painevyöhykkeessä (4.1,4.2). CVJ

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että estetään radan (W) mukana kulkeutuvan ilmavirtauksen (3) pois pääsyä painevyöhykkeestä (4.1,4.2).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 sovitetaan sisääntuloaukkoon (10) lähimmäksi rataa ensimmäinen kapein pintakohta (11) ja sovitetaan ennen kapeinta pintakohtaa ensimmäinen suppeneva pinta (12).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 sovitetaan sisääntuloaukkoon (10) lähimmäksi rataa radan toiselle puolelle toinen kapein pintakohta (21) välin tai raon muodostamiseksi rataa varten yhdessä ensimmäisen kapeimman pintakohdan kanssa ja sovitetaan ennen toista kapeinta pintakohtaa (21) toinen suppeneva pinta (22).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan paine painevyöhykkeessä (4.1, 4.2) ja säädetään mitatun painetiedon perusteella sisääntuloaukon (10) raon kokoa.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että mitataan paine painevyöhykkeessä (4.1, 4.2) ja säädetään mitatun painetiedon perusteella sisääntuloaukon (10) käsittämän kapeimman pintakohdan (11,21) ja radan (W) kulkureitin välistä etäisyyttä (hmin).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, CO o 25 että sovitetaan ainakin yksi kiinteä tai liikuteltava säätöelin (15,25) kuten säätölevy 4 sisääntuloaukon (10) tulopuolelle. o

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan CC CL paine painevyöhykkeessä (4.1, 4.2) ja säädetään mitatun painetiedon perusteella O) o 30 ainakin yhden säätöelimen (15, 25) etäisyyttä tai asentoa radan (W) suhteen. CD o o CVJ