FI123282B - Menetelmä ja laitteisto tukin pyöritystapahtuman mittaamiseksi ja pyöritysvirheen korjaamiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO TUKIN PYÖRITYSTAPAHTUMAN MITTAAMISEKSI JA PYÖRITYSVIRHEEN KORJAAMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa 5 esitetty menetelmä ja patenttivaatimuksen 6 johdanto-osassa esitetty laitteisto tukin pyöritystapahtuman mittaamiseksi ja pyöritysvirheen korjaamiseksi.

Sahateollisuudessa raaka-aineena oleva tukki halutaan saada 10 mahdollisimman optimaaliseen asentoon ennen sahausta, jotta tukista saataisiin mahdollisimman paljon käytettyä ja mahdollisimman vähän puuta menisi hukkaan. Suorat tukit antavat jokseenkin saman saannon sahausasennosta riippumatta mutta lengot ja mutkaiset tukit on käännettävä sahausprosessin kannalta 15 parhaaseen asentoon, jotta saanto olisi mahdollisimman suuri. Ennen kuin tähän oli mitään apuvälineitä, tukit pyöritettiin sopivaan asentoon käsin, ilman sähköisiä apuvälineitä. Sitten yleistyi tekniikka, jossa sahuri teki pyörityksen ohjaussauvan ja pyörityslaitteen avulla visuaaliseen arvioonsa perustuen. 20 Näissä molemmissa menetelmissä on epäkohtana se, että ne perustuvat visuaaliseen arvioon, eikä tukkia tällä tavoin välttämättä saada optimaaliseen asentoon. Menetelmät ovat myös melko hitaita. Nykyisin käytetään pääasiassa tekniikkaa, jossa tukki-mittari mittaa tukin muodon ja ohjaa sitten pyörityslaitteita 25 automatiikan välityksellä. Nykymenetelmässä oletetaan pyörityksen tapahtuvan ja toteutuvan ohjearvon mukaan. Pyörityslaite ei c\j välttämättä kuitenkaan aina pysty pyörittämään tukkia optimaa- ° liseen asentoon. Mikäli esimerkiksi puun liukkaus tai vikaisuu- ό det, kuten oksakyhmyt tai vastaavat, tai tukin heilahtaminen ^ 30 linjastolla estävät optimaalisen pyörityksen toteutuksen, tai jos pyörityslaite toimii muuten huonosti, tapahtuu pyöritysvir- tr , o- he.

δ g) Tunnetaan ratkaisu, jossa pelkkahakkurilla tehdyn työstön jäl- o 35 keinen mittari mittaa työstetyn pelkän. Pelkän muotoa ver-

CM

rataan ennen pelkkahakkuria olevan tukkimittarin laskemaan muotoon. Tällä ratkaisulla voidaan havaita mahdollinen syste- 2 maattinen virhe tukin pyörityksessä mittausten perusteella ja ilmoittaa ensimmäiselle tukkimittarille korjauskulma, jolla virhe saataisiin korjattua. Tukkimittari ottaa sitten korjauskuluhan huomioon määrittäessään seuraavan tukin pyörityskul-5 maa. Tämän ratkaisun heikkoutena on se, että sillä voidaan korjata vain systemaattista pyöritysvirhettä ja pyörityksen keskiarvoa, mutta ei pyörityksen hajontaa. Juuri hajonnan suuruudella on merkittävä vaikutus tukeista saatavaan saantoon .

10

Tunnetaan myös ratkaisu, jossa käytetään kahta tukkimittaria, joista ensimmäinen mittaa tukit ja laskee tukeille halutun pyörityskulman ja toinen mittaa ovatko tukit tavoitellussa asennossa pyörityksen jälkeen. Tällä ratkaisulla voidaan 15 korjata yksittäisen tukin pyörityksessä tapahtuva ensimmäisen pyörityksen virhe. Tämän ratkaisun heikkoutena ovat kahdennetun laitteiston mekaniikka ja tilantarve, mikä rajoittaa sovelluksen asentamista olemassa oleviin linjoihin. Tällä menetelmällä ei voida myöskään korjata toisen pyöritystapah-20 tuman mahdollista virhettä.

Kanadalaisessa patenttihakemuksessa nro CA2480976 on esitetty ratkaisu, jossa tukin päätyyn tehdään merkintä ennen pyöritystä ja merkinnän kulma-asemaa seurataan kameroilla pyöri-25 tyksen aikana. Merkintää seuraamalla voidaan todeta mahdollinen pyörityksessä tapahtunut virhe ja pyöritysvirhe voidaan c\j korjata. Tässä ratkaisussa on kuitenkin ongelmana se, että ° tukin päätyyn voi olla vaikea tehdä merkintää, jota pystytään ό seuraamaan kameroilla, sillä tukin päädyt eivät aina ole ^ 30 samanlaisia mm. muodoltaan ja väriltään. Tukin pääty voi esimerkiksi olla tummentunut, jos se on ollut pitkään koste-£ assa tilassa. Ongelmana tässä ratkaisussa on myös se, että q johtuen siitä, että merkintä on tukin päädyssä, merkintää voi m olla hankala seurata, kun tukit liikkuvat kovaa vauhtia kul- cn o 35 jettimella. Tämän ongelman vuoksi kuljettimen nopeutta voi- c\j daan joutua hidastamaan tai linjastolle voidaan joutua sovit- 3 tamaan lisää seurantakameroita, mikä puolestaan lisää kustannuksia .

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epä-5 kohdat ja aikaansaada mahdollisimman edullinen ja yksinkertainen menetelmä ja laitteisto tukin pyöritystapahtuman mittaamiseksi ja pyöritysvirheen korjaamiseksi, joka laitteisto on asennettavissa olemassa oleviin sahalinjoihin ilman suuria muutostöitä linjaan. Tavoitteena on, että jokainen yksittäi-10 nen tukki saataisiin käännettyä mahdollisimman optimaaliseen sahausasentoon. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosassa. Vastaavasti keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tun-15 nusmerkkiosassa. Keksinnön muille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, mitä on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on se, että tukin pyörityksessä mahdollisesti tapahtuva virhe tai epätarkkuus pystytään 20 havaitsemaan sekä myös korjaamaan automaattisesti. Etuna on lisäksi se, että ratkaisun avulla pystytään tekemään korjaus jokaiselle yksittäiselle tukille siten, että jokainen tukki saadaan haluttuun sahausasentoon. Etuna on myös se, että puutavarasta saadaan käytettyä mahdollisimman suuri osa hyväksi ja 25 mahdollisimman vähän puuta menee hukkaan. Etuna on lisäksi se, että virheellisen pyörityksen havaitseminen ja korjaaminen on c\j nopeaa. Etuna on myös se, että tukkiin tehtyä merkintää on ° helppo seurata seurantalaitteella, minkä ansiosta kaikki tukit ό saadaan varmasti pyöritettyä haluttuun sahausasentoon. Etuna on ,1 30 vielä se, että keksinnön mukainen ratkaisu on tilavaatimuksel taan edullinen sekä yksinkertainen ja edullinen toteuttaa, cc

CL

g Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin sovel la m lutusesimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, σ> o 35 joissa c\j 4 kuvio 1 esittää yksinkertaistettuna ja päältä katsottuna tukkia kuljettavaa laitteistoa, jossa käytetään keksinnön mukaista ratkaisua, kuvio 2 esittää yksinkertaistettuna ja päädystä katsottuna 5 tukkia kuljettavaa laitteistoa, jossa käytetään keksinnön mukaista ratkaisua ja kuvio 3 esittää päästä katsottuna keksinnön mukaisella menetelmällä käsiteltävää tukkia.

10 Kuviossa 1 on esitetty päältä katsottuna ja kuviossa 2 ta-kapäädystä katsottuna yksinkertaistettuna laitteisto, jossa tukki on järjestetty kuljetettavaksi ja pyöritettäväksi. Tarkemmin sanottuna kuviossa 2 laitteisto on esitetty katsottuna kuviossa 1 olevien osien 8 ja 9 välistä osan 8 suuntaan. Lait-15 teistoon kuuluu linjasto 1, jolla tukit 2 on järjestetty kulkemaan eteenpäin. Tukki 2 tulee linjastolle 1 kuorimakoneelta kuorittuna ja tukki 2 on järjestetty liikkumaan linjaston alussa tukkikuljettimella la. Linjaston alkuun on sijoitettu laskentayksikköön 3a yhdistetty mittauslaite 3 eli tukkimittari, 20 joka on järjestetty mittaamaan linjastolle tulevan tukin 2 muodon ja määrittämään sen perusteella laskentayksikön 3a avulla kullekin tukille 2 saannon kannalta optimaalisen asennon, johon tukki pitäisi pyörittää olennaisesti pituusakselinsa ympäri ennen sahausta. Tukkimittarin 3 toiminta perustuu esi-25 merkiksi laser- ja/tai kameratekniikkaan. Laskentayksikkö 3a voi olla lisäksi järjestetty ohjaamaan tukin käsittelyn myöhem-c\j piä vaiheita.

δ c\j ό Tukin 2 kulkusuunnassa seuraavana linjastolle 1 on sovitettu 30 telineeseen 4 kiinnitetty merkintälaite 5, joka sijaitsee lin- jaston 1 yläpuolella. Merkintälaite 5 on järjestetty tekemään cc o- sen alitse kulkevaan tukkiin 2 merkintä 10, kuten esimerkiksi g viiva tai katkoviiva niin kuin tässä keksinnön sovellutusmuo- g) dossa. Merkintälaitteen 5 käyttämä merkintätyyppi voi olla o 35 esimerkiksi jonkin värinen maali, muste, fluorisoiva muste tai c\j vastaava. Tässä sovellutusesimerkissä merkintälaite 5 on siis järjestetty tekemään merkintä 10 sen alitse kulkevaan tukkiin 2 5 siten, että se ruiskuttaa alaspäin tietyin välein merkintäai-netta ja kun tukki 2 liikkuu merkintälaitteen 5 ali, sen kylkeen piirtyy olennaisen suora katkoviiva. Merkintää 10 ei tehdä välttämättä koko tukin 2 pituudelta, vaan osan tukista 2 katta-5 va katkoviivakin yleensä riittää. Merkintälaite 5 on lisäksi suojattu siten, ettei se vahingoitu, jos linjastolla kulkeva tukki 2 osuu siihen. Jos esimerkiksi tyvilaajentunut tukki osuu merkintälaitteeseen 5, laite joustaa ja väistää näin pois tukin tieltä.

10

Merkintälaitteen 5 jälkeen linjaston 1 yhteyteen on sovitettu seurantalaskentayksikköön 7 yhdistetty seurantalaite 6, joka on järjestetty mittaamaan tukin 2 pyöritystä olennaisesti pituusakselinsa ympäri. Seurantalaitteen 6 seurantalaskentayksik-15 kö 7 on yhdistetty myös tukkimittarin 3 laskentayksikköön 3a. Seurantalaitteen 6 jälkeen linjaston 1 yhteyteen on sovitettu pyörityslaite 8, joka on järjestetty pyörittämään tukki 2 laskentayksikön 3a aikaisemmin määrittämään haluttuun sahausasen-toon. Pyörityslaitteeseen 8 kuuluu kaksi rullaa 8a, jotka on 20 järjestetty tarttumaan tukkiin 2 tukin molemmilta puolilta. Rullat 8a on kiinnitetty pyöriväksi järjestettyyn kehään 8b, joka on sovitettu linjaston 1 ympärille. Pyörityslaite 8 on järjestetty pyörittämään tukkia 2 siten, että rullat 8a on järjestetty tarttumaan tukkiin 2 ja kehä 8b on järjestetty 25 pyörähtämään sen verran kuin tukkia 2 halutaan pyörittää pituusakselinsa ympäri. Rullat 8a on järjestetty myös pyörimään cm ja kuljettamaan näin tukkia 2 laitteistossa eteenpäin, koska ^ tukkikuljetin la päättyy ennen seurantalaitetta 6.

i o ^ 30 Seurantalaitteessa 6 on kuusikulmion muotoinen runko 6a, joka on sovitettu linjaston 1 ympärille ja jonka läpi tukki 2 on cr järjestetty kulkemaan. Rungon 6a sisäkehälle, jokaiselle kuu- q delle sivulle on sovitettu mittaelin 6b, jotka ovat esimerkiksi LO värivnvakameroita. Seurantalaite 6 on järjestetty mittaamaan o 35 pyörityslaitteen 8 tekemä tukin 2 toteutunut pyörityskulma cvj siten, että seurantalaite 6 lukee mittaelimien 6b avulla tukkiin 2 piirretyn, merkintänä 10 toimivan katkoviivan sijainnin 6 ennen pyöritystä, seuraa katkoviivan kulma-asemaa tukin 2 pyöriessä ja lukee katkoviivan sijainnin pyörityksen jälkeen. Tämän jälkeen toteutunut pyörityskulma lasketaan merkinnän 10 sijainnin muutoksen perusteella. Jos toteutunut pyörityskulma 5 ei vastaa tukkimittarin 3 ja laskentayksikön 3a antamaa ohjearvoa eli jos pyöritys on jäänyt vajaaksi tai tukkia 2 on pyöritetty liikaa, lasketaan seurantalaskentayksikön 7 avulla erotus, eli korjausarvo korjauspyöritystä varten. Useimmat virheet pyörityksessä ovat vajaita pyörityksiä, jotka johtuvat esimer-10 kiksi oksakyhmyistä. Jos pyöritys ei ole toteutunut alunperin lasketun ohjearvon mukaan, tukkia 2 pyöritetään uudestaan kor-jausarvon mukaan, kunnes tukki 2 asettuu alunperin laskettuun haluttuun sahausasentoonsa. Tätä tarkoitusta varten laitteistossa on korjauspyöritin 9, joka on sijoitettu tukin 2 kulku-15 suunnassa sopivan matkan päähän pyörityslaitteen 8 jälkeen.

Kuviossa 3 on esitetty päästä katsottuna tukki 2, johon on merkitty kaksi pyörityskulmaa A ja B. Kulma A on esimerkki tarvittavasta pyörityskulmasta ja kulma B toteutuneesta pyöri-20 tyskulmasta. Toteutuneessa pyörityskulmassa B alkuperäisen merkinnän 10 paikka on siirtynyt kulman B verran kohtaan 10', kun taas tarvittavan pyörityksen mukaan paikan pitäisi olla kohdassa 10'' . Tukkia 2 on siis pyöritetty pituusakselinsa ympäri haluttua vähemmän. Tarvittava korjausarvo on A - B eli 25 tukkia 2 on pyöritettävä kulman A-B verran lisää korjauspyöri-tyksessä, jotta oikea sahausasento saavutettaisiin. c\j o Keksinnön mukaisella menetelmällä tukin pyöritystapahtuman ό virhe tai epätarkkuus mitataan ja korjataan esimerkiksi seuraa- 30 vasti. Aluksi kuoritulle tukille 2 mitataan ja lasketaan saan- non kannalta optimaalinen sahausasento tukkimittarin 3 ja lasti kentayksikön 3a avulla. Sitten tukki 2 kuljetetaan linjastolla g 1 merkintälaitteen 5 ali, joka merkintälaite 5 ruiskuttaa nier iä g) kintäametta alaspäin ja piirtää näin alla kulkevan tukin 2 o 35 kylkeen merkintänä 10 toimivan katkoviivan. Seuraavaksi tukki 2 c\j johdetaan seurantalaitteen 6 läpi ja samalla tukkia 2 pyöritetään pyörityslaitteen 8 avulla. Tukki 2 pyritään pyörittämään 7 tukkimittarin 3 ja laskentayksikön 3a määrittämään haluttuun sahausasentoon. Seurantalaite 6 ja sen mittauselimet 6b mittaa-vat pyörityslaitteen 8 tekemän toteutuneen pyörityksen sen perusteella missä kohdassa tukkiin piirretty katkoviiva oli 5 ennen pyöritystä ja missä pyörityksen jälkeen. Merkinnän 10 kulma-asemasta lasketaan paljonko tukki 2 on pyörähtänyt ja jos toteutunut pyörityskulma poikkeaa tukkimittarin 3 ja laskentayksikön 3a määrittämästä ohjearvosta, lasketaan korjausarvo, jonka perusteella tukki 2 pyöritetään haluttuun sahausasentoon 10 korjauspyörittimen 9 avulla.

Merkintälaitteen sijaitessa linjan keskiviivalla on suoran katkoviivan mahdollista piirtyä epäkeskeisesti tukkiin, mikäli tukki ei ole asettunut kuljettimen keskelle huolimatta kuljet-15 timissa tyypillisesti käytettävistä keskittävistä kolista.

Tukkimittari 3 laskee näin sijoittuneille tukeille laskennallisesti merkinnän paikan ja huomioi tämän korjauslaskennassa. Tätä kompensointilaskentaa ei tarvita, mikäli tukki merkintäpaikassa on keskitetty esimerkiksi molemminpuolisilla ohjain-20 rullilla.

Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyyn sovellutusesimerkkiin, vaan voi vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä 25 esimerkiksi laitteiston eri laitteet, kuten merkintälaite, seurantalaite ja pyörityslaite voivat olla erilaisiakin kuin c\j edellä on esitetty. Alan ammattimiehelle on myös selvää että ^ merkintälaite voi sijaita myös ennen tukkimittaria, kuorima- ό koneen jälkeen.

30

Alan ammattimiehelle on lisäksi selvää, että tukkia pyörittä- cc viä pyörityslaitteita voi olla useampiakin kuin yksi, kuten q esimerkiksi kaksi tai kolme, m O) o 35 Alan ammattimiehelle on myös selvää, että korjauspyöritystä varten ei välttämättä tarvitse olla erikseen korjauspyöritin-tä, vaan korjauspyöritys voidaan tehdä samalla pyörityslait- 8 teella tai samoilla pyörityslaitteilla kuin ensimmäinenkin pyöritys.

Lisäksi alan ammattimiehelle on selvää, että tukkimittarilla ja 5 seurantalaitteella ei välttämättä tarvitse olla kummallakin omaa laskentayksikköä, vaan ne voivat käyttää samaa yhteistä laskentayksikköä tai koko järjestelmällä voi olla yksi yhteinen ohjaus- ja laskentayksikkö, joka on järjestetty hoitamaan myös tukkimittarin ja seurantalaitteen ohjaamisen ja laskutoimituk-10 set.

Alan ammattimiehelle on vielä selvää että merkintälaitteen tuottama jälki voi olla värin sijaan myös tukin pituussuuntainen mekaaninen työstö esimerkiksi ura tai vastaava.

15

Samoin alan ammattimiehelle on selvää, että merkintää ei tarvitse välttämättä tehdä tukin yläpintaan, vaan se voidaan tehdä johonkin muuhunkin kohtaan, kuten esimerkiksi sivulle.

20 Alan ammattimiehelle on myös vielä selvää, että tukin pyörimistä seuraavia seurantalaitteita voi olla useampiakin kuin yksi, kuten esimerkiksi kaksi tai kolme.

CM

δ

CM

ό

X

X

CL

δ 1^-

LO

σ> o o

CM

Claims (12)

9

1. Menetelmä tukin pyöritystapahtuman mittaamiseksi ja pyöri-tysvirheen korjaamiseksi, jossa menetelmässä tukille (2) määri- 5 tetään mittauslaitteen (3) ja laskentayksikön (3a) avulla haluttu sahausasento ja tarvittava pyörityskulma (A) eli se kuinka paljon tukkia (2) pitää pyörittää alkuasennostaan, jotta se olisi mainitussa halutussa sahausasennossa, ja tukkia (2) pyritään pyörittämään määritetyn tarvittavan pyörityskulman (A) 10 verran haluttuun sahausasentoon ainakin yhden pyörityslaitteen (8) avulla, ja toteutunutta pyörityskulmaa (B) mitataan ainakin yhden seurantalaitteen (6) avulla ja jos toteutunut pyöritys-kulma (B) poikkeaa olennaisesti aikaisemmin määritetystä tarvittavasta pyörityskulmasta (A), määritetään korjausarvo ja 15 tukkia (2) pyöritetään uudestaan tämän korjausarvon mukaisen kulman verran, tunnettu siitä, että pyörityslaitteella (8) pyöritetyn tukin (2) toteutunutta pyörityskulmaa (B) mitataan siten, että ennen pyöritystä tukin (2) kylkeen tehdään merkin-tälaitteella (5) viivamainen merkintä (10), jonka kulma-asemaa 20 seurataan pyörityksen aikana seurantalaitteella (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkinnäksi (10) tehdään tukin (2) kylkeen olennaisesti tukin (2) kulkusuuntainen viiva, katkoviiva, ura tai vastaava. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu cvj siitä, että tukille (2) tarvittavan lisäpyörityksen ilmoittava o korjausarvo lasketaan laskentayksikön (3a) avulla. i o ^ 30

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukille (2) tarvittavan lisäpyörityksen ilmoittava £ korjausarvo lasketaan erillisen seurantalaskentayksikön (7) £ avulla, m O) o 35

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, c\j tunnettu siitä, että merkintälaitteella (5) tehtyä merkintää 1 kompensoidaan mittauslaitteen (3) ja laskentayksikön (3a) 10 laskentatiedon perusteella, mikäli tukki (2) ei ole keskeisesti sijoittunut merkinnän aikana.

6. Laitteisto tukin pyöritystapahtuman mittaamiseksi ja pyöri-5 tysvirheen korjaamiseksi, johon laitteistoon kuuluu ainakin tukkia (2) kuljettamaan järjestetty linjasto (1), laskentayksikkö (3a) ja siihen yhdistetty mittauslaite (3) sekä ainakin yksi pyörityslaite (8), jossa laitteistossa mittauslaite (3) on järjestetty mittaamaan tukin (2) muodon ja alkuasennon ja las-10 kentayksikkö (3a) on järjestetty määrittämään tukille (2) saannon kannalta mahdollisimman hyvän sahausasennon ja tarvittavan pyörityskulman (A) eli sen, kuinka paljon tukkia (2) pitää pyörittää alkuasennostaan, jotta se olisi tässä halutussa sa-hausasennossa, ja pyörityslaite (8) on järjestetty pyörittämään 15 tukki (2) tähän haluttuun sahausasentoon, ja laitteistoon kuuluu lisäksi merkintälaite (5), joka on järjestetty tekemään tukkiin (2) ennen pyöritystä merkintä (10), sekä ainakin yksi seurantalaite (6), joka on järjestetty mittaamaan pyö-rityslaitteella (8) pyöritetyn tukin (2) toteutunutta pyöri-20 tyskulmaa (B) merkinnän (10) avulla, tunnettu siitä, että merkintälaite (5) on järjestetty tekemään viivamainen merkintä (10) tukin (2) kylkeen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, 25 että seurantalaite (6) on järjestetty seuraamaan merkinnän (10) kulma-asemaa tukkia (2) pyöritettäessä. C\J

^ 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tunnettu ό siitä, että laskentayksikkö (3a) on järjestetty laskemaan kor- 30 jausarvo, jonka perusteella tukki (2) on järjestetty pyöritet-tavaksi uudestaan korjauspyörityksessä, jos seurantalaitteen CC (6) mittaama toteutunut pyörityskulma (B) poikkeaa aikaisemmin g määritetystä tarvittavasta pyörityskulmasta (A). Γ'- LO σ> o 35

9. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tunnettu C\J siitä, että laitteistoon kuuluu seurantalaitteeseen (6) yhdistetty seurantalaskentayksikkö (7), joka on järjestetty laske- 11 maan korjausarvo, jonka perusteella tukki (2) on järjestetty pyöritettäväksi uudestaan korjauspyörityksessä, jos seuranta-laitteen (6) mittaama toteutunut pyörityskulma (B) poikkeaa aikaisemmin määritetystä tarvittavasta pyörityskulmasta (A). 5

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 6-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu korjaus-pyöritin (9), joka on sijoitettu tukin (2) kulkusuunnassa sopivan matkan päähän pyörityslaitteen (8) jälkeen. 10

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 6-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että merkintälaitteella (5) tehty merkintä (10) on järjestetty kompensoitavaksi mittauslaitteen (3) ja laskentayksikön (3a) laskentatiedon perusteella, mikäli 15 tukki (2) ei ole keskeisesti sijoittunut merkinnän aikana.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 6-11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että merkintä (10) on tukin (2) kylkeen olennaisesti tukin (2) kulkusuuntaisesti tehty viiva, 20 katkoviiva, ura tai vastaava. CM δ CM o X cc CL δ N- LO σ> o o CM 12