FI123107B - Menetelmä ja laitteisto uuteaineiden poistamiseksi kuitupitoisesta suspensiosta - Google Patents

Description

Menetelmä ja laitteisto uuteaineiden poistamiseksi kuitupitoisesta suspensiosta

Keksinnön ala 5

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä uuteaineiden poistamiseksi kuitupitoisesta suspensiosta. Keksinnön kohteena on myös laitteisto em. menetelmän toteuttamiseksi oheisen patenttivaatimuksen 11 johdanto-osan mukai-10 sesti.

Keksinnön tausta

Selluloosamassaa valmistettaessa puuhake keitetään alkalisessa vesi-15 liuoksessa. Keiton tuloksena puussa olevat kuidut ja ligniini saadaan erotettua toisistaan ja ligniini liukenee keittoliuokseen. Keiton jälkeen massa pestään, jolloin kuitupitoinen massa saadaan erotettua ligniini-pitoisesta keittoliuoksesta.

20 Puu sisältää myös paljon muita aineita kuin ligniiniä ja kuituja, esimerkiksi rasvahappoja ja hartseja, joita kutsutaan yleisesti uuteaineiksi. Pääosa uuteaineista liukenee keiton aikana keittoliuokseen, mutta niitä jää vielä runsaasti valmiin massan joukkoon. Erityisesti lehtipuu-massoissa esiintyy keiton jälkeen runsaasti neutraaleja uuteaineita. 25 Lehtipuumassojen uuteaineet muodostuvat pääosin tyydyttämättömistä rasvahapoista, jotka ovat pääosin massan joukossa olevissa pieni-™ kokoisissa parenkyymisoluissa. Uuteaineet voivat olla myös kuitujen 9 pinnalla tai vapaana liuoksessa.

sj- ϊ 30 Uuteaineet aiheuttavat lukuisia ongelmia massan jatkojalostuksessa.

Ne aiheuttavat massan jälkikellastumista massan seuraavissa S käsittelyvaiheissa ja haju- ja makuongelmia kuitumassasta valmistetus- m g sa paperissa. Liuoksessa vapaana olevat uuteaineet voivat kasaantua ° yhteen ja muodostaa kerrostumia, tahmoja ja saostumia massan 35 käsittelylaitteisiin ja niiden osiin. Sen lisäksi että kerrostumat haittaavat prosessilaitteiden toimintaa, niiden yhtäkkiset rikkoutumiset massan 2 joukkoon saavat aikaan massan likaantumisen. Lisäksi massan joukossa olevat yhteen kasaantuneet uuteaineet haittaavat paperin valmistusta, koska ne muodostavat rasvamaisia jälkiä paperiin, jotka haittaavat paperin pintaliimausta ja painamista muodostamalla siihen liimaa ime-5 mättömiä ja painoväriä hylkiviä pisteitä.

Näiden ongelmien poistamiseksi uuteaineet pyritään poistamaan massasta jossain vaiheessa massanvalmistusprosessia, ennen massan johtamista kuivaukseen tai paperin- tai kartonginvalmistukseen. Tähän 10 tarkoitukseen on käytetty apuaineita, joita lisätään massanvalmistus-prosessiin. Ne toimivat pinta-aktiivisina aineina ja tekevät uuteaineet liukoisiksi massasuspensiossa olevaan liuokseen. Tämän seurauksena uuteaineet saadaan poistettua massasta liuoksen mukana, eivätkä ne jää massaan. Lehtipuumassaa, erityisesti koivupuumassaa keitettäes-15 sä on apuaineena käytetty havupuun keitosta saatavia hartsihappoja, kuten mäntyöljyä tai mäntysaippuaa, jota on lisätty massan keitto-liuokseen. Nykyisin uuteaineiden poistamisessa käytetään apuaineena enimmäkseen synteettistä hartsisaippuaa, jossa hartsi- ja rasvahappojen suhde toisiinsa on valittu niin, että ne liuottavat uuteaineet 20 tehokkaasti. Tällaisia menetelmiä on esitetty esimerkiksi suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 20022270, jota vastaa WO-julkaisu 2004/057101, jossa kuitumassan, erityisesti koivusta valmistetun massan keittoliuokseen lisätään hartsihappo/rasvahapposeosta sekä suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 20030846, jota vastaa EP-25 patenttihakemus 1484375, jossa hartsihappo/rasvahappolisäys suoriteli taan joko massan keittoliuokseen tai pesuliuokseen.

CVJ

o Edellä mainitut menetelmät uuteaineiden poistamiseksi kuitumassasta ^ ovat sinänsä toimivia. Niiden ongelmana on kuitenkin se, että koska * 30 koko kyseisen prosessivaiheen läpi kulkevaan massamäärään, kulutta- vat ne suuren määrän uuteaineiden poistamiseen käytettäviä apu-$ aineita. Apuainekustannukset ovat siten erittäin korkeat.

LO

LO

o ^ Lisäksi, erityisesti lehtipuumassan parenkyymisoluissa olevia uute- 35 aineita ei saada näillä tunnetuilla menetelmillä riittävän hyvin poistet- 3 tua, vaan ne jäävät massaan aiheuttaen ongelmia myöhemmin prosessissa.

Keksinnön lyhyt selostus 5

Nyt esitettävän keksinnön tarkoituksena on siten saada aikaan menetelmä, joka välttää edellä kuvatut ongelmat ja jonka avulla lehtipuu-massaa valmistettaessa uuteaineet saadaan poistettua kuitupitoisesta massasta entistä tehokkaammin ja aikaisempaa huomattavasti pie-10 nemmillä apuainemäärillä. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada em. menetelmän toteuttava laitteisto.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen 15 patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 11 tunnusmerkkiosassa.

20

Muissa, epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että keiton tuloksena saadusta 25 kuitumassasta erotetaan hienojakoisia partikkeleita sisältävä suspen-sio, eli hienoainepitoinen suspensio, joka käsitellään apuaineella niin, ™ että siinä olevat uuteaineet saadaan poistettua.

tn o i ? Käytännön kokeissa on nimittäin havaittu, että kuitumassan hienoin 30 aineeseen kerääntyy pääosa uuteaineesta, jopa 90% massan sisältä mästä uuteaineesta voi olla hienoaineessa. Koko massamäärässä tn S hienoaineita on yleensä 3 - 10%. Kun hienoainepitoinen suspensio tn .......

g erotetaan varsinaisesta massavirrasta ja vain tama pieni osuus, jossa c3 suurin osa uuteaineista on, käsitellään uuteaineita poistavalla apu- 35 aineella, saadaan käsittelyyn tarvittava apuainemäärä pienenemään huomattavasti.

4

Uuteaineiden poistamista voidaan vielä tehostaa käsittelemällä, esimerkiksi jauhamalla tai dispergoimalla hienoainesuspensio niin, että sen sisältämät partikkelit saadaan pienemmiksi kooltaan. Käsittelyn 5 ansiosta hienoaineen joukossa olevat parenkyymisolut rikkoutuvat, jolloin apuaine pääsee vaikuttamaan uuteaineeseen ja lisää sen liukoisuutta suspension liuoskomponenttiin.

Keksinnön erään sovellusmuodon mukaan hienoainepitoisesta suspen-10 siosta poistetaan suspensiossa olevaa liuosta ennen sen käsittelyä, jolloin käsitteleminen, eli jauhaminen tai dispergoiminen on tehokkaampaa.

Kuitumassasta erotettu hienoainepitoinen suspensio sisältää oleellises-15 ti kaiken pienaineen, mitä massassa on. Tyypillisesti siinä on nolla-kuitua, parenkyymisoluja, kuitukappaleita, joskus jopa hiekkaa. Hieno-ainepitoisessa suspensio voidaan määritellä siten, että se on suspensio, jossa olevat partikkelit ovat kooltaan sellaisia, että ne menevät 200 meshin viiran läpi, kun suspensio on analysoitu kuitujen fraktiointi-20 analyysiin soveltuvilla menetelmillä. Eräs tällainen menetelmä on Bauer-McNett-analyysi.

Apuaineena voidaan käyttää jotain havupuun keitosta saatavaa sivutuotetta, kuten mäntyöljyä, mäntysuopaa tai rasvahappo/hartsihappo-25 seosta. Rasvahappo ja hartsihappo voivat olla apuaineessa myös suo-lojensa muodossa, eli saippuoituneena. Apuaineena voidaan käyttää ™ myös synteettistä rasvahappo/hartsihappo-seosta.

tn o i ? Keksinnön etuna on, että lehtipuumassaa valmistettaessa uuteaineiden g 30 poistamiseen tarvittavan apuaineen määrä pienenee, jolloin saadaan taloudellista säästöä apuainekustannuksissa. Lisäksi hienoainepitoisen S suspension käsitteleminen niin, että uuteainetta sisältävät parenkyymi- m g solut saadaan rikottua ja niiden sisältämä uuteaine pääsee kosketuk- ° siin apuaineen kanssa, tehostaa uuteaineiden poistamista merkittäväs- 35 ti. Nämä edut on saavutettavissa vain keksinnön mukaisella hienoainepitoisen suspension erottamisella kuitumassasta, koska keksinnön 5 avulla apuainekäsittely saadaan kohdennettua siihen osaan kuitu-massaa, jossa uuteaineet todella ovat. Koko kuitumassamäärän käsitteleminen jauhamalla tai dispergoimalla partikkelien pienentämiseksi olisi mahdotonta toteuttaa. Lisäksi kuitumassan jauhaminen muuttaisi 5 kuitujen ominaisuuksia ja vaikuttaisi sitä kautta massan ja siitä tuotettavan lopputuotteen laatuun. Hienoainepitoisen suspension jauhaminen ei vaikuta yhtä voimakkaasti massan laatuun, varsinkaan kuitujen lujuusominaisuuksiin sillä ei ole merkittävää vaikutusta.

10 Kuvioiden Ivhvt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa 15 kuvio 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista erästä sovellus-muotoa uuteaineiden poistamiseksi kuituja sisältävästä suspensiosta ja kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen erästä toista 20 sovellusmuotoa uuteaineiden poistamiseksi kuituja sisältä västä suspensiosta.

Kuvioissa 1 ja 2 on käytetty vastaavista osista vastaavia numeroita, eikä niitä ole myöhemmin erikseen selitetty, ellei asian selventäminen 25 sitä ole edellyttänyt.

OJ

δ ™ Keksinnön yksityiskohtainen selostus

LO

o ^ Kulumassalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lehtipuumassan £ 30 valmistusprosessin eri vaiheissa käsiteltävää kuitumassaa. Hienoaine-

CL

pitoisella suspensiolla tarkoitetaan kuitumassasta erottimella erotettua S suspensiota, jossa on erotinta ennen olevan massanvalmistus-

LO

§ prosessin prosessivaiheelle tyypillistä liuosta ja hienojakoisia partikkeli leita. Liuos voi olla esimerkiksi keittolipeää tai massan pesuvettä ja se 35 voi sisältää hienojakoisten partikkelien lisäksi esimerkiksi ligniiniä, selluloosaa, hemiselluloosaa sekä puusta liuennutta epäorgaanista 6 materiaalia. Hienojakoiset partikkelit ovat esimerkiksi nollakuitua, parenkyymisoluja tai kuitukappaleita. Termillä linja tarkoitetaan mitä tahansa liuoksen tai suspension siirtämiseen soveltuvaa putkea, yhdet-tä tai kanavaa.

5

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti eräs keksinnön mukainen laitteisto uuteaineiden poistamiseksi kuituja sisältävästä suspensiosta. Massanvalmistusprosessista saatavaa kuitumassaa johdetaan linjan 1 kautta erotusvälineisiin, eli erottimeen 2. Erotin on läjitin tai saostin, esi-10 merkiksi ruuvisaostin, joka toimii esisaostimena ja joka kykenee erottamaan kuitumassasta hienoainepitoisen suspension. Erottimena voidaan käyttää esimerkiksi seulaa, sihtiä tai suodatinta. Erottimesta 2 hienoainepitoinen suspensio johdetaan linjan 3 kautta säiliöön 4. Karkeampaa ainesta sisältävä päämassavirtaus johdetaan linjan 5 15 kautta eteenpäin massanvalmistusprosessissa. Ennen säiliötä 4 linjaan 3 johdetaan apuainetta ensimmäisten apuaineen lisäysvälineiden eli apuainelinjan 6 kautta. Apuaine tekee hienoainepitoisessa suspensiossa olevat uuteaineet helpommin liukeneviksi suspensiossa olevaan liuokseen. Säiliö 4 toimii viipymäsäiliönä, joka takaa apuaineelle riittä-20 vän reaktioajan uuteaineiden kanssa. Säiliöstä 4 hienoainepitoinen, apuaineen kanssa reagoinut suspensio johdetaan pumpun 7 avulla linjan 8 kautta päämassavirtauksen joukkoon. Osa apuaineen kanssa reagoineesta suspensiosta voidaan haluttaessa johtaa kuitumassan joukkoon linjaan 1, ennen erotinta 2.

25 ^ Uuteaineiden liukenevuutta hienoainepitoisessa suspensiossa olevaan ™ liuokseen voidaan tehostaa käsittelemällä hienoainepitoinen suspensio o niin, että sen sisältämät partikkelit saadaan pienemmiksi kooltaan ja ^ lisäämällä näin saatuun erittäin hienojakoisia partikkeleita sisältävään g 30 suspensioon apuainetta. Käsitteleminen suoritetaan ensimmäisen apu ainelinjan 6 kautta suoritetun ensimmäisen apuainelisäyksen jälkeen g sijoitetun käsittelylaitteen 9 avulla. Käsittelyn ansiosta hienoaineen jou- g kossa olevat parenkyymisolut rikkoutuvat, jolloin uuteaine pääsee kos- ° ketuksiin apuaineen kanssa. Käsittelylaite 9 voi olla jauhin tai disper- 35 gaattori, jota kuvioissa 1 ja 2 on kuvattu kaavamaisesti katkoviivoilla. Käsittelyn jälkeen suspensioon johdetaan apuainetta toisten apuaineen 7 lisäysvälineiden, eli toisen apuainelinjan 10 kautta, joka myös on merkitty kuvioihin 1 ja 2 katkoviivoilla.

Mikäli laitteistossa on edellä kuvattu käsittelylaite 9, syötetään linjassa 5 3 kulkevaan, hienoainepitoiseen suspensioon apuainetta sekä ensim mäisen apuainelinjan 6 että toisen apuainelinjan 10 kautta. Apuaineen määrä ei kuitenkaan lisäänny verrattuna edellä esitettyyn, ilman hieno-ainepitoisen suspension käsittelyä tapahtuvaan uuteaineiden poistomenetelmään, vaan apuaineen määrä jaetaan niin, että osa apuainees-10 ta syötetään ensimmäisen apuainelinjan 6 ja loput apuaineesta syötetään toisen apuainelinjan 10 kautta. On myös mahdollista, että koko apuainemäärä syötetään vasta toisen apuainelinjan 10 kautta, eikä hienoainepitoisen suspension joukkoon ennen sen käsittelyä syötetä apuainetta lainkaan. Haluttaessa koko apuainemäärä voidaan myös 15 syöttää hienoainepitoisen suspension joukkoon ensimmäisen apuaine-linjan 6 kautta ennen suspension käsittelyä.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön eräs toinen sovellusmuoto, jossa hienoainepitoista suspension kuiva-ainepitoisuutta nostetaan ennen 20 sen johtamista käsittelyyn. Tässä sovellusmuodossa erottimelta 2 saatava hienoainepitoinen suspensio johdetaan linjan 11 kautta liuos-erottimeen 12, joka on jokin suspensiosta liuosta poistava laite, kuten suodatin tai rumpusuodin. Liuoserottimen tarkoituksena on nostaa käsittelylaitteelle 9 johdettavan hienoainepitoisen suspension kuiva-25 ainepitoisuutta, jolloin sen käsittely käsittelylaitteella 9 on helpompaa ja tehokkaampaa. Hienojakoisen suspension käsittelemisessä käytettäviä ^ putkistoja ja säiliötä on myös mahdollista pienentää pienemmän liuos- o määrän ansiosta.

g 30 Liuoserottimelta 12 korkeamman kuiva-ainepitoisuuden omaava hieno- jakoinen suspensio johdetaan linjan 13 kautta käsittelylaitteelle 9 ja S edelleen säiliöön 4. Suspensioon johdetaan uuteaineiden poistamiseksi

LO

g apuainetta ennen käsittelylaitetta 9, apuainelinjan 6 kautta ja/tai oj käsittelylaitteen 9 jälkeen, apuainelinjan 10 kautta. Säiliöstä 4 apu- 35 aineen kanssa reagoinut suspensio johdetaan pumpun 7 avulla linjan 8 kautta päämassavirtauksen joukkoon. Liuoserottimelta 12 saatava 8 hienojakoisesta suspensiosta erottunut liuos johdetaan linjan 14 kautta ulos liuoserottimesta 12. Hienojakoisesta suspensiosta erottunut liuos voidaan johtaa tarpeen mukaan johtaa joko erottimelta 2 saatavan karkeampaa ainesta sisältävän päämassavirtauksen joukkoon linjaan 5 5 tai linjan 15 kautta kuitumassan joukkoon linjaan 1, ennen erotinta 2 tai laimennusvedeksi säiliöön 4 linjan 16 kautta.

Kaikissa edellä kuvatuissa keksinnön sovellusmuodoissa esitetyn säiliön 4 tarkoituksena on taata hienojakoiselle suspensiolle riittävästi 10 viiveaikaa, jotta siihen lisätty apuaine ehtii reagoimaan riittävästi suspensiossa olevan uuteaineen kanssa. Reaktioaika vaihtelee muutamasta sekuntista muutamaan minuuttiin. Säiliön 4 koko riippuu käsiteltävistä suspensiomääristä ja apuaineen lisäyskohdasta ennen säiliötä. Mikäli apuaineen lisääminen tapahtuu riittävän kaukana ennen säiliötä 15 4, on reaktio apuaineen ja uuteaineiden kanssa jo ehtinyt tapahtua ennen säiliötä, jolloin säiliö toimii varasto- tai laimennussäiliönä muulle prosessille.

Hienojakoisen suspension erottaminen lehtipuumassasta ja apuaineen 20 lisääminen siihen voidaan tehdä missä vaiheessa massanvalmistus-prosessia tahansa. Se voidaan suorittaa joko keiton jälkeen, keitintä seuraavan puskusäiliön jälkeen, ennen valkaisuvaiheita, niiden jälkeen tai valkaisuvaiheiden välissä tai ennen massan jälkilajittelua tai sen jälkeen. Edullisin kohta hienojakoisen suspension erottamiseksi kuitu-25 massasta on keiton jälkeisen oksanerotusvaiheen jälkeen. Oleellista on, että erotuksen jälkeiset uuteaineiden reaktiot apuaineiden kanssa ™ tapahtuvat aikalisissä olosuhteissa. Hienoainepitoisen suspension tu- 9 lee siten olla alkalista, mikä ei yleensä ole ongelma massanvalmistus- ί prosesseissa, joissa prosessiliuokset ovat useimmiten aikalisiä. Mikäli g 30 keksinnön mukainen uuteaineiden poistolaitteisto sijoitetaan massan- valmistusprosessin vaiheeseen, jossa hienojakoisen suspension aikalisä suus olisi uuteaineiden poistolle liian alhainen, voidaan suspension LT) g alkalisuutta nostaa lisäämällä hienojakoiseen suspensioon natriumien hydroksidia tai valkolipeää ennen apuaineen lisäämistä.

35 9

Keksintöä voidaan soveltaa kuitumassoille, jotka on valmistettu lehtipuusta, kuten koivusta, haavasta, lepästä, vaahterasta, tai näiden sekoituksesta sekä eukalyptuksesta, akaasiasta ja ns. mixed tropical hardwoodista. Keksintöä voidaan myös soveltaa massoille, jotka on 5 valmistettu yksivuotisista kasveista, kuten viljan oljesta, ruokohelpistä, kaislasta ja bagassista.

Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esimerkinomaisesti esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan keksintöä on tarkoitus laajasti soveltaa 10 seuraavassa määriteltyjen patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

C\J

δ

(M

tn o sj-

X

Χ

CL

m oo m m m o o

(M

Claims (23)

1. Menetelmä uuteaineiden poistamiseksi kuituja sisältävästä suspensiosta, jossa kuituja sisältävään suspensioon lisätään apuainetta, tun- 5 nettu siitä, että kuituja sisältävästä suspensiosta erotetaan hienojakoisia partikkeleita sisältävä hienoainepitoinen suspensio ja että apuainetta lisätään hienoainepitoiseen suspensioon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 hienoainepitoista suspensiota käsitellään käsittelylaitteella (9) hieno- ainepitoisen suspension sisältämien partikkelien koon pienentämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuainetta lisätään hienoainepitoiseen suspensioon ennen 15 käsittelylaitetta (9).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuainetta lisätään hienoainepitoiseen suspensioon käsittelylaitteen (9) jälkeen. 20

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hienoainepitoisen suspension kuiva-ainepitoisuutta nostetaan poistamalla siitä liuosta ennen apuaineen lisäämistä siihen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hienoainepitoisen suspension kuiva-ainepitoisuutta nostetaan poista-™ maila siitä liuosta ennen sen käsittelemistä käsittelylaitteella (9). tn o i

? 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kui- ϊ 30 tuja sisältävä suspensio on lehtipuumassaa. CL LO

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että LT) g apuaine valitaan ryhmästä, joka sisältää seuraavat apuaineet: mänty- ° öljy, mäntysuopa ja rasvahappo/hartsihappo-seos. 35

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuaine lisätään alkaliseen hienoainepitoiseen suspensioon.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että apuaineen annetaan reagoida hienojakoisessa suspensiossa olevien uuteaineiden kanssa säiliössä (4), jolloin uuteaineet tulevat liukoisiksi hienojakoiseen suspensioon ja että näin saatu uute-aineista vapaa hienojakoinen suspensio johdetaan takaisin massan-valmistusprosessiin. 10

11. Laitteisto uuteaineiden poistamiseksi kuituja sisältävästä suspensiosta, jossa laitteistossa on ainakin yhdet apuaineen lisäysvälineet (6, 10) apuaineen lisäämiseksi kuituja sisältävään suspensioon, tunnettu siitä, että laitteistossa on erotusvälineet (2) hienojakoisia partikkeleita 15 sisältävän hienoainepitoisen suspension erottamiseksi kuituja sisältävästä suspensiosta ja että apuaineen lisäysvälineet (6, 10) on järjestetty lisäämään apuainetta hienoainepitoiseen suspensioon.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 20 laitteistossa on käsittelylaite (9) hienoainepitoisen suspension sisältämien partikkelien koon pienentämiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäiset apuaineen lisäysvälineet (6) on järjestetty lisäämään 25 apuainetta hienoainepitoiseen suspensioon ennen käsittelylaitetta (9). C\J δ

^ 14 Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, o että toiset apuaineen lisäysvälineet (6) on järjestetty lisäämään apu- ^ ainetta hienoainepitoiseen suspensioon käsittelylaitteen (9) jälkeen, g 30 Q_

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 11-14 mukainen laitteisto, S tunnettu siitä, että laitteistossa on liuoserotin (12) hienoainepitoisen tn g suspension kuiva-ainepitoisuuden nostamiseksi ennen apuaineen ° lisäämistä siihen. 35

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että hienoainepitoisen suspension kuiva-ainepitoisuus on järjestetty nostettavaksi ennen käsittelylaitetta (9).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 12-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käsittelylaite (9) on jauhin tai dispergaattori.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että erotusvälineet (2) on valittu ryhmästä, joka sisältää seuraavat välineet: 10 seula, saostin, sihti ja suodatin.

19. Jonkin patenttivaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että liuoserotin (12) on suodatin tai rumpusuodin.

20. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto on järjestetty poistamaan uuteaineita lehtipuumassasta.

21. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että apuaine on järjestetty valittavaksi ryhmästä, joka sisältää seuraavat 20 apuaineet: mäntyöljy, mäntysuopa ja rasvahappo/hartsihappo-seos.

22. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että apuaine on järjestetty lisättäväksi alkaliseen hienoainepitoiseen suspensioon. 25

23. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 11-22 mukainen laitteisto, ™ tunnettu siitä, että laitteistossa on säiliö (4), jossa apuaine ja hieno- 9 jakoisessa suspensiossa olevat uuteaineet reagoivat keskenään, jolloin ί uuteaineet tulevat liukoisiksi hienojakoiseen suspensioon ja että näin g 30 saatu uuteaineista vapaa hienojakoinen suspensio on järjestetty joh dettavaksi takaisin massanvalmistusprosessiin. 00 tn tn tn o o (M