FI122635B - Jatkuvan materiaaliradan kimmokertoimen määrittäminen - Google Patents

Description

Jatkuvan materiaaliradan kimmokertoimen määrittäminen

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy jatkuvan materiaaliradan, erityisesti paperiradan kimmokertoimen määrittäminen. Erityisemmin keksintö liittyy kimmokertoimen 5 määrittäminen jatkuvasta materiaaliradasta materiaaliradan kulkiessa tuotantokoneessa.

Eräs paperin, kartongin tai vastaavan yleisesti määritettävistä ominaisuuksista on kimmokerroin. Kimmokerroin kuvaa materiaalin palautuvaa vastetta tähän kohdistuneeseen jännitykseen, ja kimmokerroin voidaan määrit-10 tää jännityksen ja tämän aikaansaaman venymän suhteena venymän ollessa lineaarisella alueella ja palautuessa täysin poistettaessa vetävä jännitys.

Paperin, kartongin tai vastaavan kimmokerroin vaikuttaa niin tuotantokoneen ajettavuuteen, kuin myös lopputuotteen laatuun. Usein lopputuotteelle annetaan tietty arvo tai arvoraja, jonka kimmokertoimelle tulee täyttää. Al-15 hainen kimmokerroin merkitsee esimerkiksi pakkausmateriaalien yhteydessä sitä, että materiaali saattaa repeytyä pakkaamisen yhteydessä liian herkästi. Vastaavasti käytettäessä paperia painotuotteisiin, ajettavuus painokoneissa on osaltaan riippuvainen kimmokertoimesta.

Kimmokertoimen määrittäminen suoritetaan tavanomaisesti käyttä-20 mällä laboratoriomittauksia valmistuneesta materiaalista. Esimerkiksi paperikoneen konerullan valmistumisen jälkeen paperista otetaan näyte, joka viedään laboratorioon mittausten suorittamista varten. Mittauksen tulos saadaan parhaimmillaankin tuntien päästä konerullan valmistumisen jälkeen. Mikäli kimmokerroin poikkeaa huomattavasti tavoitellusta arvosta, voi pahimmillaan cm 25 koko konerullallinen paperia mennä hukkaan. Lisäksi on selvää, että tuotantoni prosessin pikainen säätäminen laboratoriossa suoritettavien mittausten perus- oj teella on suurien viipeiden vuoksi mahdotonta.

c^ Kimmokertoimen on-line mittaukseen on esitetty menetelmiä, joissa

C\J

mittausanturit eivät kosketa materiaalirataa. Eräs näistä menetelmistä on rata- £ 30 leveyden muutosten mittaamiseen perustuva tapa. Rainan leveyden mittauk- g sen ja matemaattisen mallin avulla voidaan arvioida vetolujuussuhdetta, ja siiri ten päätellä paperin ominaisuuksia tuotannon aikana.

o Toinen tunnettu menetelmä on lähettää korkeataajuisia akustisia

CM

purskeita paperin pintaan ja havainnoida taajuusmodulaation korrelaatio pape- 35 rin kimmokertoimen kanssa.

2

Myös paperirainan kuituorientaation perusteella voidaan arvioida paperin vetolujuutta.

Kaikki yllä esitetyt menetelmä paperin kimmokertoimen tai vetolujuuden määrittämiseen vaativat tähän tarkoitukseen erikseen muodostetut mit-5 tauslaitteet. Akustisen mittauksen mittaustulosten luotettavuuteen vaikuttaa myös vaativa ympäristö sekä suuri ratanopeus. Lisäksi akustinen mittaus kohdistuu pistemäisesti materiaalirataan, eikä siten välttämättä kuvaa kokonaisuudessaan materiaalin ominaisuuksia. Rainan leveyden mittaukseen perustuvat matemaattiset mallit edellyttävät puolestaan laajaa tutkimusaineistoa luotetta-10 van mallin aikaansaamiseksi.

Julkaisussa US 6993964 esitetään menetelmä, jossa radan nopeutta ja kireyttä mitataan kahdessa eri ratavälissä, ja näiden mitattujen tietojen perusteella määritetään materiaalin kimmokerrointa.

Keksinnön lyhyt selostus 15 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä, menetelmän to teuttava laitteisto, taajuusmuuttaja ja ohjelmistotuote siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, laitteistolla, taajuusmuuttajalla ja ohjelmistotuotteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suo-20 ritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että materiaalin kimmokertoimen ja siitä johdettavien suureiden määrittämiseen käytetään materiaalirataa kuljettavalta sähkömoottorikäytöltä saatavaa informaatiota. Ohjattu sähkömoottorikäyttö, joka on kytketty telalle, tuottaa tiedon telalla kulkevan radan nopeudesta sekä ra-(m 25 taan kohdistetusta vääntömomentista, joiden perusteella kimmokerroin laske- ^ taan.

en Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on saavu- cm tettava yksinkertaisuus mittausjärjestelyn toteuttamisessa. Kimmokertoimen C\1 x mittaamista varten materiaaliradalle ei tarvitse sijoittaa mitään mittalaitteita.

30 Näin säästytään mittalaitteiden asentamiselta ja niiden ylläpitävältä huollolta.

g Edelleen, tarkoitusta varten asennettujen antureiden ja vastaavien rikkoontu en g essa kimmokertoimen määrittäminen muuttuu mahdottomaksi, o On-line mitattua kimmokerrointa on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin niin tuotantoprosessin aikana, jälkikäsittelyssä kuin lopputuotteessakin.

3

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää periaatteellista kuvausta materiaaliradasta, jota ohja-5 taan sähkömoottorikäytöillä, ja

Kuvio 2 esittää esimerkkiä jännitys-venymä -käyrästä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty periaatteellisella tasolla jatkuva materiaalirata kyseisen materiaalin valmistuslaitteessa. Esimerkkinä tällaisesta on paperirata 10 paperikoneessa. Kuviossa 1 on esitetty, kuinka paperirata 4 kulkee kolmella telalla 1, 2, 3. Kuvio esittää esimerkinomaisesti, kuinka telaa 2 ohjataan sähkömoottorikäytöillä, joka koostuu sähkömoottorista 5 ja tätä syöttävästä taajuusmuuttajasta tai vastaavasta laitteesta 6. Moottorin 5 akseli on kytketty vaihteiston 7 välityksellä telan akselille telan pyörittämiseksi halutulla tavalla. On 15 huomattava, että vaihteiston käyttäminen ei ole välttämätöntä, jolloin moottorin akseli on kytketty suoraan telalle. Moottori voi olla tyypiltään mikä hyvänsä sähkömoottori, kuten oikosulkumoottori tai tahtimoottori. Muiden telojen yhteydessä sähkömoottorikäyttöjä ei ole kuviossa 1 esitetty.

Teloja pyörittäviä moottoreita voidaan ohjata nykyaikaisilla taajuus-20 muuttajilla tai vastaavilla säätölaitteilla useilla eri tavoin. Säätö voidaan toteuttaa esimerkiksi nopeussäätönä pitäen samalla radan kireys toivottuna. Tällainen säätö suoritetaan tyypillisesti siten, että jokin moottoreista tuottaa halutun ratanopeuden ja tähän paperiradan välityksellä yhteydessä olevia moottoreita säädetään momenttiohjattuina tavoitellun kireyden aikaansaamiseksi ja säilytti 25 tämiseksi. Vääntömomentin ja radan kireyden välillä on lineaarinen yhteys, sil- ^ lä rataan vaikuttava voima radan leveyttä kohden on ratakireys, ja vääntömo- i g mentti on puolestaan telan säteen ja ratavoiman tulo.

i tj Tilanteessa, jossa materiaalirata kulkee kahden pitävän telan välis- x sä staattisessa tilassa, voidaan suhteellinen venymä Kuvion 1 telojen 1 ja 2 vä- 30 Iissä määrittää yhtälöllä

CD

CO

(M

LO V-, — V , § * = (1) O Vj

(M

4

Tilan ollessa staattinen, nopeuden v2 muutos Av2 saa aikaan venymän muutoksen = (2) 5 kun v7on vakio ja olennaisesti samansuuruinen kuin v2.

Koska kireyden ja venymän suhde on olennaisesti lineaarinen pienillä venymillä ja pienillä venymän muutoksilla, voidaan soveltaa Hooken lakia 10 σ = Εε, (3) mikä määrittää jännityksen σ kimmokertoimen E ja venymän ε tulona. Toisaalta jännitys voidaan määrittää ratavoiman ja voimaan nähden radan kohtisuoran pinta-alan suhteena 15 σ ~~Ä' (4)

A

Yhtälöstä (4) saadaan edelleen

F T

20 σ=ΓΓΤ (5) koska pinta-ala A on paperiradan korkeuden h, eli paksuuden, ja leveyden / ^ tulo, ja ratakireys T on ratavoiman F ja rataleveyden / suhde.

5 Yhtälöiden (3) ja (5) perusteella voidaan merkitä Λ 25

O T

n Εε = τ (6) c\j h

X

tr

CL

ja edelleen

CO

CO

CM

λ y o 30 ΕΔε = =L m o h ' w CM n 5

Yhtälön (7) pätee, sillä kireyden ja venymän muutosten suhde on lineaarinen pienillä muutoksilla.

Sijoittamalla yhtälö (2) yhtälöön (7) saadaan 5 = (8) v2 h

Kun huomioidaan telan säde r ja mahdollinen vaihteiston välityssuhde i, voidaan moottorin vääntömomentin M muutos AM esittää muodossa AFr 2ATlr 10 AM2= — = (9) i i josta voidaan edelleen ratkaista kireyden muutos Δ7" = ^ (10) 2lr 15

Ratkaistaan edelleen yhtälöstä (8) kimmokerroin E ja sijoitetaan tähän ratkaisuun yhtälö (10) ATv2 AM2iv2 E =-- =-(11) hAv2 hAv2 21 r 20 jolloin havaitaan, että kimmokertoimen arvo voidaan määrittää vääntömomen-tin muutoksen, ratanopeuden ja ratanopeuden muutoksen, sekä tunnettujen 5 parametrien avulla. Vääntömomentin muutos, ratanopeus ja ratanopeuden

(M

^ muutos saadaan suoraan taajuusmuuttajalta, joka ohjaa telalle kytkettyä moot- ^ 25 toria. Vastaavasti yhtälössä (11) oleva vaihteiston välityssuhde i ja telan säde ^ r voidaan tallentaa taajuusmuuttajan tai vastaavan muistiin. Paperiradan pak- | suus h ja leveys l voivat vaihdella, ja nämä arvot voidaan tallentaa joko käy- cd tön aikaisten mittausten perusteella tai tunnettuina parametreinä.

CO

Keksinnön menetelmän mukaisesti määritetään materiaaliradan no-o 30 peus v2 ja muodostetaan materiaalirataan sähkömoottorikäytöllä muutos jät-

O

^ kuvan materiaaliradan säädettävään ominaisuuteen. Näitä säädettäviä ominai suuksia ovat materiaaliradan kireys, materiaalirataan vaikuttava vääntömo-mentti ja materiaaliradan nopeus.

6

Edelleen keksinnön mukaisesti lasketaan kimmokerroin määritetyn materiaaliradan nopeuden ja nopeuden muutoksen, sekä vääntömomentin muutoksen tai materiaaliradan kireyden muutoksen perusteella. Yllä esitetyissä yhtälöissä materiaaliradan nopeuteen tehtiin muutos. Tällainen muutos voi-5 daan toteuttaa suoraan antamalla moottorille ohje ratanopeuden muuttamiseksi. Tämä ratanopeuden muutos vaikuttaa yhtälöiden mukaan telalla vaikuttavaan vääntömomenttiin. On huomattava, että vaikuttava vääntömomentti voidaan katsoa olevan joko materiaalirataan kohdistuva vääntömomentti tai materiaaliradan telaan kohdistama vääntömomentti. Näiden eri tavoin tulkittujen 10 vääntömomenttien suuruudet ovat kuitenkin samat.

Kuten edellä mainittiin, aiheutettu nopeuden muutos tuotti vääntö-momentin muutoksen. Näiden muutosten sekä ratanopeuden ja käyttöön liittyvien parametrien perusteella voidaan laskea kimmokertoimen suuruus.

Vastaavalla tavalla telan materiaalirataan kohdistamaan vääntömo-15 menttiin tai kireyteen voidaan tehdä muutos. Tämä muutos aiheuttaa edelleen väistämättä nopeuden muutoksen vastaavalla telalla. Yhtälössä (11) on esitetty kimmokerroin sekä kireyden muutoksen AT, että vääntömomentin muutoksen AM funktiona. Kireyden muutoksen käyttäminen on edullista esimerkiksi silloin, kun materiaaliradan kireyteen suoritetaan muutos kimmokertoimen las-20 kemiseksi materiaaliradan ollessa kireyssäädetty. Tällöin yhtälön (11) mukaan alkuperäisen ratanopeuden, kireyden muutoksesta aiheutuneen ratanopeuden muutoksen sekä kireyden muutoksen avulla voidaan laskea arvo kimmoker-toimelle huomioimalla myös materiaaliradan paksuus.

Edellä nopeutena on viitattu materiaaliradan nopeuteen. Tämän no-25 peuden ja moottorin kulmanopeuden välillä on tunnetulla tavalla lineaarinen <m suhde, joten niin haluttaessa ratanopeuksien sijaan voidaan käyttää moottorin ° kulmanopeuksia. Nykyaikaiset taajuusmuuttajat kykenevät määrittämään g moottorin tuottaman vääntömomentin tai moottoriin kohdistetun vääntömomen- i £i tin suuruuden sisäisesti samoin kuin rata- tai kulmanopeuden. Kuten edellä x 30 tuotiin esiin, ratakireyden määrittäminen perustuu vääntömomentin määrittämi-

CC

seen, joten kaikki keksinnön menetelmässä määritettävät suureet ovat suoraan co taajuusmuuttajan säätöyksikön tiedossa. Nämä suureet voidaan välittää sellai- g senaan erilliseen laskentayksikköön ja sieltä ylemmän tason säätöjärjestel- o o mään, kuten käyttöjä ohjaavaan automaatiojärjestelmään. Taajuusmuuttaja voi 35 myös itse olla sovitettu suorittamaan tarvittavat laskutoimenpiteen kimmoker- 7 toimen määrittämiseksi. Tällaisessa tapauksessa taajuusmuuttaja välittää ylemmälle tasolle lasketun kimmokertoimen suuruuden.

Telaa ohjaavana laitteistona on yllä viitattu erityisesti taajuusmuuttajan ja oikosulkumoottorin tai tahtimoottorin yhdistelmään. Vastaava toiminnalli-5 suus keksinnön mukaisen menetelmän aikaansaamiseksi voidaan toteuttaa myös tasavirtamoottorilla ja tätä ohjaavalla laitteistolla.

Menetelmän mukainen kimmokertoimen määritys voidaan suorittaa ajastetusti tietyin määrävälein materiaaliradan ollessa staattisessa tilassa. On myös ajateltavissa, että kimmokerrointa määritetään jatkuvasti muodostamalla 10 esimerkiksi pientä nopeusohjeen vaihtelua määrityksen suorittavalle telalle. Kimmokertoimen määrittämisen tarkkuuden vuoksi on tärkeää, että se tela, jonka yhteydessä kimmokerrointa määritetään, on pitävä tela. Tällä tarkoitetaan sitä, että telan pintanopeuden ja ratanopeuden tulee vastata toisiaan mahdollisimman tarkasti, jolloin materiaalirata ei luista telan päällä.

15 Keksinnön mukaista menetelmää käyttäen voidaan arvioida materi aaliradan toimintapistettä kimmokertoimen perusteella. Kimmokerroin on materiaalille muodostettavissa olevan jännitys-venymä -käyrän kulmakerroin kuvion 2 esittämällä tavalla. Oltaessa alueella, jossa materiaalin venymä on pientä, on kulmakertoimen arvo suhteellisen suuri. Kulmakertoimen pienentyessä sama 20 materiaalirataan kohdistuva jännityksen, eli ratavoiman muutos tuottaa suuremman venymän. Kun ratavoimaa edelleen kasvatetaan, saavutetaan piste, jossa materiaalirata katkeaa, eli materiaalin murtolujuus on ylitetty. Tätä pistettä ennen käyrän kulmakerroin eli kimmokerroin on pieni, joten keksinnön mukaista menetelmää hyödyntämällä voidaan päätellä tilanteet, joissa materiaali-25 radan kireys uhkaa katkaista radan. Tätä tietoa voidaan hyödyntää suoraan cm materiaaliradan säätämisessä alentamalla kireysohjetta tai vastaavaa kulmani kertoimen ollessa merkittävän pieni.

g Tyypillisissä tilanteissa valmistettaessa paperia tai vastaavaa mate- i cm riaalia toimitaan jännitys-venymä -käyrän lineaarisella alueella, jolloin mene- x 30 telmällä laskettavan kimmokertoimen suuruus ei olennaisesti vaihtele. Kun

DC

kimmokertoimessa havaitaan pienentymistä, niin materiaalin kireys on muuttuko nut olennaisesti materiaalin laadun säilyessä samana. Paperin tai vastaavan

CM

g materiaalin tuotantokoneen ajettavuutta ja diagnostiikkaa voidaan siten paran- o .

o taa.

CM

35 Edelleen, materiaalin tuotannon aikana menetelmän mukaisesti määritetty kimmokerroin tuottaa lisäarvoa määritettäessä syitä ratakatkoihin.

8

Materiaalin kimmokertoimen yllättävä vaihtelu saattaa aiheuttaa ongelmia materiaalin ajettavuudessa silloin, kun normaalilaatuisen materiaalin osalta toimittaisiin jännitys-venymä -käyrän lineaarisella alueella. Rekisteröimällä keksinnön mukaisesti määritettyjä kimmokertoimen arvoja on mahdollista löytää kor-5 relaatioita tuotantokoneen alkupäässäkin tapahtuneisiin prosessihäiriöihin. Erityisesti silloin, jos kimmokertoimessa ilmenee syklisesti vaihtelevia muutoksia, on tämän syklin perusteella mahdollista paikallistaa ongelmia tuotantokoneen toiminnassa.

Keksinnön menetelmällä määritetyt kimmokertoimen arvot, tai poik-10 keavuudet normaaleina pidetyistä kimmokertoimista voidaan merkitä valmistuneeseen konerullaan joko merkkaamalla valmistuneen materiaalin reunaan tai käyttämällä sähköisiä tallennusvälineitä. Näiden merkkien perusteella mahdollisesti hylyksi päätyvä materiaali voidaan poistaa materiaalin jatkokäsittelylait-teissa.

15 Keksinnön mukainen laitteisto käsittää välineet materiaaliradan no peuden määrittämiseksi, ja laitteiston sähkömoottorikäyttö on sovitettu muodostamaan muutoksen jatkuvan materiaaliradan säädettävään ominaisuuteen, joka on joko materiaaliradan kireys, materiaalirataan vaikuttava vääntömo-menttiin tai materiaaliradan nopeus. Laitteisto on edelleen sovitettu laskemaan 20 kimmokertoimen määritetyn materiaaliradan nopeuden ja nopeuden muutoksen sekä vääntömomentin muutoksen tai materiaaliradan kireyden muutoksen perusteella. Nämä välineet voidaan toteuttaa sähkömoottorikäytöllä, jolloin sähkömoottorikäyttö sisältää laskentakapasiteettia tarvittavien laskutoimitusten suorittamiseen sekä luettavaa muistia tarvittavien parametrien huomioimiseen 25 laskutoimituksissa. Laskentakapasiteetti voi olla sijoitettu myös ohjausjärjes-<m telmään, joka voi vastaanottaa mittaustietoja prosessista ja taajuusmuuttajan c3 tuottamaa dataa.

g Keksintö voidaan toteuttaa olemassa oleviin järjestelmiin tai käyttää c\j erillisiä elementtejä ja laitteita keskitetysti tai hajautetusti. Olemassa olevat lait-

(M

x 30 teet kuten sähkömoottorikäytöt tyypillisesti käsittävät prosessorin ja muistin,

CC

joita voidaan hyödyntää keksinnön suoritusmuotojen toiminnallisuuden toteutti) tamisessa. Täten kaikki keksinnön suoritusmuotojen toteuttamisen vaatimat cv g muutokset ja kokoonpanot voidaan suorittaa ohjelmistorutiinien avulla, jotka o puolestaan voidaan toteuttaa lisättyinä tai päivitettyinä ohjelmistorutiineina. Jos 35 keksinnön toiminnallisuus toteutetaan ohjelmiston avulla, tällainen ohjelmisto voidaan tarjota tietokoneohjelmatuotteena, joka käsittää tietokoneohjelmakoo- 9 dia, jonka tietokoneohjelmakoodin suoritus tietokoneessa saa aikaan tietokoneen tai vastaavan laitteiston suorittamaan keksinnön mukaisen toiminnallisuuden edellä kuvatun mukaisesti. Tällainen tietokoneohjelmakoodi voidaan tallentaa tietokoneella luettavalle välineelle kuten sopivalle muistivälineelle, 5 esimerkiksi flash-muistille tai levymuistille, josta se on luettavissa yksikölle tai yksiköille, jotka suorittavat ohjelmakoodin. Lisäksi tällainen ohjelmakoodi voidaan ladata yksikölle tai yksiköille, jotka suorittavat ohjelmakoodin, sopivan dataverkon kautta ja se voi korvata tai päivittää mahdollisesti olemassa olevaa ohjelmakoodia.

10 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

(M

δ

(M

(M

O

(M

(M

X

en

CL

CD

CO

CM

LO

05

O

O

CM

Claims (14)

1. Menetelmä jatkuvan materiaaliradan kimmokertoimen määrittämiseksi, jossa menetelmässä jatkuva materiaalirata (4) kulkee telalla (2), jota ohjataan sähkömoottorikäytöllä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää 5 vaiheet, joissa määritetään materiaaliradan nopeus v2 käyttäen sähkömoottorikäytön taajuusmuuttajaa, muodostetaan sähkömoottorikäytöllä muutos jatkuvan materiaaliradan säädettävään ominaisuuteen, joka on joko materiaaliradan kireys T, ma-10 teriaalirataan vaikuttava vääntömomentti M tai materiaaliradan nopeus v2, määritetään sähkömoottorikäytön taajuusmuuttajalla materiaaliradan nopeuden muutos, joka on aiheutunut sähkömoottorikäytöllä säädettävään ominaisuuteen muodostetun muutoksen vuoksi, määritetään sähkömoottorikäytön taajuusmuuttajalla vääntömomen-15 tin muutos tai materiaaliradan kireyden muutos, joka on aiheutunut sähkömoottorikäytöllä säädettävään ominaisuuteen muodostetun muutoksen vuoksi, ja lasketaan kimmokerroin E määritetyn materiaaliradan nopeuden v2 ja nopeuden muutoksen Δν2 sekä vääntömomentin muutoksen AM tai materiaaliradan kireyden muutoksen AT perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkömoottorikäytöllä muodostetaan muutos materiaaliradan nopeuteen v2, määritetään moottorin vääntömomenttia ennen nopeuden muutosta 25 ja nopeuden muutoksen jälkeen vääntömomentin muutoksen AM aikaansaa- ^ miseksi, ja <m lasketaan kimmokerroin E materiaaliradan nopeuden v2 ja muo- 0 dostetun materiaaliradan nopeuden muutoksen Av2 sekä materiaaliradan no- c\] peuden muutoksesta aiheutuneen moottorin vääntömomentin muutoksen AM 1 30 perusteella. CL

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, CD S3 että LO § sähkömoottorikäytöllä muodostetaan muutos materiaaliradan kirey- oj teen T, 35 määritetään materiaaliradan nopeuden muutos Av2 kireyden muu toksen AT vaikutuksesta, ja lasketaan kimmokerroin E materiaaliradan nopeuden v2 ja muodostetun materiaaliradan kireyden muutoksen ΛT sekä materiaaliradan kireyden muutoksesta aiheutuneen moottorin nopeuden muutoksen Δν2 perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkömoottorikäytöllä muodostetaan muutos materiaalirataan vaikuttavaan vääntömomenttiin M, määritetään materiaaliradan nopeuden muutos Δν2 vääntömomen- 10 tin muutoksen ΔΜ vaikutuksestapa lasketaan kimmokerroin E materiaaliradan nopeuden v2 ja muodostetun materiaaliradan vääntömomentin muutoksen ΔM sekä materiaaliradan vääntömomentin muutoksesta aiheutuneen moottorin nopeuden Δν2 muutoksen perusteella.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaaliradan nopeus ja materiaalirataan vaikuttava vääntömomentti määritetään sähkömoottorikäytössä.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi vaiheet, joissa verrataan eri 20 mittauskerroilla määritettyjen kimmokertoimien suuruuksia, ja havaittaessa kimmokertoimen pieneneminen pienennetään materiaaliradan kireyttä.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kimmokerroin määritetään sähkökäytössä.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen menetelmä, cm tunnettu siitä, että sähkömoottorikäyttö lähettää kimmokertoimen määrit- c3 tämiseen tarvittavat tiedot ylemmälle tasolle, jossa kimmokerroin määritetään,

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen menetelmä, i oj tunnettu siitä, että kimmokertoimen laskennassa käytetään lisäksi radan x 30 paksuutta, radan leveyttä ja ohjattavan telan sädettä, sekä mahdollista sähkö- CC moottorin ja telan välisen vaihteen välityssuhdetta.

^ 10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen menetel- (M ^ mä, tunnettu siitä, että sähkömoottorikäytön moottori on vaihtovirtamootto- o o n tai tasavirtamoottori.

11. Laitteisto jatkuvan materiaaliradan kimmokertoimen määrittämi seksi, jolloin jatkuva materiaalirata kulkee telalla, jota on sovitettu ohjattavaksi sähkömoottorikäytöllä, tunnettu siitä, että sähkömoottorikäytön taajuus-muuttaja on sovitettu määrittämään materiaaliradan nopeuden, ja sähkömoottorikäyttö on sovitettu muodostamaan muutoksen jatkuvan materiaaliradan säädettävään ominaisuuteen, joka on joko materiaaliradan 5 kireys, materiaalirataan vaikuttava vääntömomenttiin tai materiaaliradan nopeus, sähkömoottorikäytön taajuusmuuttaja on sovitettu määrittämään materiaaliradan nopeuden muutoksen, joka on aiheutunut sähkömoottorikäytöllä säädettävään ominaisuuteen muodostetun muutoksen vuoksi, 10 sähkömoottorikäytön taajuusmuuttaja on sovitettu määrittämään vääntömomentin muutoksen tai materiaaliradan kireyden muutoksen, joka on aiheutunut sähkömoottorikäytöllä säädettävään ominaisuuteen muodostetun muutoksen vuoksi, jolloin laitteisto on sovitettu laskemaan kimmokertoimen määritetyn mate-15 riaaliradan nopeuden ja nopeuden muutoksen sekä vääntömomentin muutoksen tai materiaaliradan kireyden muutoksen perusteella.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sähkömoottorikäytön moottori on vaihtovirtamoottori tai tasavirtamoottori.

13. Taajuusmuuttaja, joka on sovitettu jonkin edeltävän patenttivaa-20 timuksen 1-10 menetelmän sähkömoottorikäytön osaksi ohjaamaan telaa, jolla jatkuva materiaalirata kulkee, jolloin taajuusmuuttaja on sovitettu ohjattavaksi muutoksen aikaansaamiseksi jatkuvan materiaaliradan säädettävään ominaisuuteen ja laskemaan kimmokertoimen.

14. Tietokoneohjelmatuote, joka käsittää tietokoneohjelmakoodia, 25 jonka tietokoneohjelmakoodin suoritus tietokoneessa saa aikaan tietokoneen cm suorittamaan jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukaisen menetelmän vaiheet, δ CVJ CVJ o CVJ CVJ X cc CL CD CO CM LO 05 O O CM