FI122613B - Akselijatko, kuiturainan käsittelyelin ja menetelmä - Google Patents

Description

AKSELIJATKO, KUITURAINAN KÄSITTELYELIN JA MENETELMÄ KEKSINNÖN ALA

5 Keksintö liittyy akselijatkoon kuiturainan käsittelyelimen akselia varten. Lisäksi keksintö liittyy kuiturainan käsittelyelimeen, menetelmään akselijatkon kiinnittämiseksi kuiturainan käsittelyelimen akseliin sekä menetelmään telakäytön kiinnittämiseksi akselijatkon avulla kuiturainan käsittelyelimen päätyyn. Erityisesti, mutta ei pelkästään, keksintö liittyy kuiturainakoneen telan 10 tai vastaavan telamaisen kuiturainan käsittelyelimen akselijatkoon, joka on järjestettävissä samankeskeiseksi käsittelyelimen käyttöakselin pyörimisakselin kanssa ja kykenee käytössä välittämään telaan telan pyöritysmomentin.

KEKSINNÖN TAUSTA 15

Kuiturainakoneessa kuten paperi-, kartonki-, tissue- tai sellukoneessa käytettäviä pyöritettäviä kuiturainan käsittelyelimiä ovat esimerkiksi telat sekä pyörityselimet, joilla liikutetaan kudoksia ja hihnoja. Tavallisesti tela on tuettu kumpaankin päähän järjestetyistä akseleistaan pyöritettävästi laakerointien 20 välityksellä runkorakenteeseen, joka on pyörimätön. Tyypillisesti akseleille asennetut laakerit on kiinnitetty laakeripesiin, jotka on kiinnitetty runkorakenteeseen.

Paperikoneen telan käyttömoottorina on tunnettua käyttää putkiakselilla C\1 o 25 varustettua kestomagneettimoottoria. Putkiakselilla varustettu moottori on -A asennettu telan akselin päähän tai laakerin ja telarungon väliin siten, että akseli i o kantaa koko moottorin painon. Moottorin roottori ja staattori on laakeroitu x toisiinsa roottorin ja staattorin ilmavälin hallitsemiseksi ja staattoriosan

CL

pyöriminen estetään momenttituella.

cd ,n r- 30 tn ^ Käyttömoottorin on todettu alkavan kokonaisuudessaan värähdellä C\1 voimakkaasti käytön aikana, jos akselin päässä tai akselilla on radiaalista heittoa. Uusittaessa käyttömoottoreita olemassa olevaan telan akseliin voidaan 2 tehdä jatkos, johon moottori kiinnitetään. Tällöin telan akselin ja jatkoksen välinen liitos aiheuttaa aina valmistustoleranssin mukaista epäkeskeisyyttä, joka aiheuttaa värähtelyjä telan käytön aikana. Radiaalisuunnassa heittävän ja/tai epäkeskeisen akselinpään tai jatkoksen varaan laakeroitu moottorin runko ja 5 runkoon kiinnitetty staattori pyrkivät värähtelemään käytön aikana. Värähtely voi siirtyä telan välityksellä suoraan kuiturainan valmistusprosessiin ja värähtely voi siirtyä telan laakeroinnin ja laitteiston rungon välityksellä muiden telojen kautta kuiturainan valmistusprosessiin. Värähtelyt haittaavat kuiturainan valmistusprosessia sekä aiheuttavat mekaanisia vaurioita laakereihin, teloihin ja 10 muihin kuiturainanvalmistuslaitteiden osiin kuten runkorakenteisiin.

Telan päädyn akselia voidaan haluta jatkaa akselijatkolla esimerkiksi sähkömoottorin, vaihteen, vetolaitteen, vetopyörän tai vastaavan telan pyörityselimen asennusta varten.

15

Joissakin tapauksissa telan päädyssä oleva akseli tai telaan kytketyn vaihteiston pyöritysakseli on liian lyhyt akselin yhteyteen asennettavaa telaa pyörittävää moottoria varten. Joissakin tapauksissa telan päädyssä oleva akselin pinta ei ole riittävän samankeskeinen telan pyörimisakselin kanssa 20 riittävän värinättömän toiminnan aikaansaamiseksi.

Telan päätyyn järjestetyn akselin jatkamista varten on tunnettua vaihtaa telaan uusi pääty, jossa pidempi akseli kuin alkuperäisessä päädyssä. Uuden päädyn valmistaminen on kallista ja uuden päädyn toimitusaika on pitkä. Lisäksi on o 25 tunnettua asentaa akseliin akselijatko siten, että akseliin koneistetaan A mittatarkkoja ohjauspintoja, joihin uusi mittatarkka akselijatko voidaan asentaa.

o Akselijatko voidaan asentaa olemassa olevaan akseliin myös mittatarkkojen x hoikkien avulla. Alkuperäiseltä akselilta on tarpeen löytää tällöin 0_ pinnanlaadultaan hyviä ja telan pyörimisen kanssa samankeskeisiä pintoja. 30 Tarkkojen koneistusten tekeminen koneessa olevaan telaan on hankalaa. Telan ^ akselin koneistaminen johtaa useimmiten telan irrottamiseen koneesta

CM

muutostöiden ajaksi. Harvoissa tapauksissa voidaan selvitä telapäädyn irrottamisella telan vaipasta konesalissa, mutta laadukkaan telan valmistaminen 3 edellyttää useimmiten koko telan kuljettamista verstaalle telapäädyn koneistamista varten. Alkuperäiselle akselille voidaan joutua tekemään kalliita sisä- tai ulkopuolisia koneistuksia telan pyörimisliikkeen kanssa samankeskeinen pinnan aikaansaamiseksi jatko-osien kuten hoikkien 5 asentamista varten. Lisäksi mittatarkkojen jatko-osien ja asennusholkkien valmistaminen lisää kustannuksia ja moottorin asennukseen käytettävää aikaa. Kustannuksia aiheuttaa myös telan irrottaminen koneesta, asentaminen takaisin koneeseen sekä yleisemmin tuotannon keskeytyminen.

10 Alkuperäiseen akseliin järjestettyihin ohjauspintoihin sekä näitä ohjauspintoja vasten sovitettaviin vastinpintoihin perustuva tunnettu akselijatkon asennustapa on epätarkka, ellei sovitepintojen koneistuksia ole tehty suurella tarkkuudella ja kalliisti. Tästä huolimatta asennettavan akselijatkon asemaa ei voi säätää asennuksen aikana, vaan asema määräytyy tehtyjen koneistusten perusteella, 15 jolloin saavutettavassa akselijatkon keskittämistarkkuudessa on epävarmuutta.

Julkaisussa DE102005037647A1 on esitetty tela, jonka akselille on asennettu putkiakselilla varustettu moottori. Julkaisussa on esitetty erilaisia tapoja moottorin kiinnittämiseksi telan akselille. Eräs kiinnitystäpä on akseliputkeen 20 kiinnitetty sovitelaippa, joka on kiinnitetty toisesta päästää lieriömäisellä puristussovitteella telan akselin ympärille. Eräs kiinnitystäpä on käyttää moottorin putkiakselin ja akselin välillä kiristyselementtiä, jossa kahta halkaistua kartioholkkia kiristetään toisiaan vasten. Eräs kiinnitystäpä on kiristää moottorin putkiakseliin kiinnitetty sovitelaippa hydraulisella paineella vasten telan akselin o 25 lieriömäistä ulkopintaa.

i δ

o YHTEENVETO

X

cc

CL

Keksinnön erään ensimmäisen näkökohdan mukaan tarjotaan akselijatko 30 kuiturainan käsittelyelimen akselia varten, joka akselijatko käsittää ensimmäisen ? pään akseliin kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään kuiturainan

C\J

käsittelyelimen pyöritysvälinettä varten sekä kiinnitysvälineet akselijatkon kiinnittämiseksi ensimmäisestä päästä kuiturainan käsittelyelimen akseliin 4 jäykästi ja pyöritysmomentin välittävällä tavalla. Akselijatko käsittää ensimmäisessä päässä kiinnitysosan, joka on sovitettavissa sisäkkäin kuiturainan käsittelyelimen akselin kanssa siten, että kiinnitysosa ja kuiturainan käsittelyelimen akseli muodostavat väliinsä kehämäisen asennusvälin, ja 5 akselijatko käsittää ensimmäisiä säätöpaloja, jotka ovat asennusväliin sovitettavia, ja säätöpalat ovat yhdessä tai erikseen säädettäviä asennusvälin radiaalisen koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että akselijatko on säädettävissä samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen akselin pyörimisakselin kanssa ja asennusväli on kiinnitysaineella täytettävä 10 akselijatkon ja kuiturainan käsittelyelimen akselin liittämiseksi toisiinsa.

Edullisesti akselijatko käsittää laippaosan, joka ulottuu kiinnitysosasta radiaalisuunnassa ulospäin tai sisäänpäin. Akselijatko voidaan tukea laippaosalla kuiturainan käsittelyelimen akselin päähän. Akselijatko voidaan 15 säätää samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen akselin pyörimisakselin kanssa, kun akselijatko säädetään laippaosan kohdalta samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen akselin pyörimisakselin kanssa. Edullisesti kuiturainan käsittelyelimen akseli on käyttöakseli.

20 Edullisesti laippaosa käsittää kiinnitysvälineet laippaosan kiinnittämiseksi radiaalisuunnassa säädettäväsi! kuiturainan käsittelyelimen akselin päähän. Edullisesti laippaosa käsittää väljiä reikiä kuiturainan käsittelyelimen akselin päähän kiinnitettäviä ruuveja varten.

(M

o 25 Edullisesti laippaosa käsittää annosteluaukon kiinnitysaineen annostelemiseksi Ά asennusväliin akselijatkon ulkopuolelta. Edullisesti laippaosa on varustettu i 0 tulpalla annosteluaukon sulkemiseksi.

1 CC Q_

Asennusväli voidaan sulkea laippaosalla akselijatkon toisen pään suuntaan. 30 Kun asennusväli on suljettu laippaosalla, asennusväliin annosteltava ? kiinnitysaine ei tule ulos asennusvälistä akselijatkon toisen pään suuntaan.

CM

Laippaosa voi suuntautua akselijatkosta radiaalisesti ulospäin, kun kiinnitysosa 5 kiinnitetään kuiturainan käsittelyelimen akselin sisäpuoliseen reikään. Laippaosa voi suuntautua akselijatkosta radiaalisesti sisäänpäin, kun kiinnitysosa kiinnitetään ulkopuolisesti kuiturainan käsittelyelimen akselin ympärille.

5

Edullisesti akselijatko käsittää onton tilan, joka ulottuu aksiaalisuunnassa ainakin kiinnitysosan alueelle. Edullisesti akselijatkon ontto tila on aksiaalisuunnassa akselijatkon läpäisevä.

10 Edullisesti ensimmäisiä säätöpaloja on järjestetty akselijatkon ensimmäiseen päähän akselijatkon ensimmäisen pään säätämiseksi samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen akselin pyörimisakselin kanssa.

Edullisesti ensimmäiset säätöpalat ovat sovitettavissa etäisyydelle kuiturainan 15 käsittelyelimen akselin päästä. Edullisesti ensimmäiset säätöpalat ovat sovitettavissa etäisyydelle laippaosasta. Ensimmäisiä säätöpaloja voi olla esimerkiksi kolme kappaletta tai enemmän jakautuneena samaan kiinnitysosan poikkileikkaukseen.

20 Edullisesti ensimmäinen säätöpala käsittää asennusväliin sovitettavan kiilaosan asennusvälin radiaalisen koon säätämiseksi. Edullisesti ensimmäinen säätöpala käsittää säätöosan säätövoiman välittämiseksi ensimmäiseen säätöpalaan.

Edullisesti ensimmäisten säätöpalojen kiilaosien kiristyssuunta on järjestetty o 25 suuntaan akselijatkon toisesta päästä ensimmäisen päähän. Tällöin akselijatkon Ά asennusvaiheessa, esimerkiksi ennen laippaosan kiristämistä kuiturainan

O

o käsittelyelimen akseliin esimerkiksi ruuvikiinnityksellä, laippaosa puristuu x ensimmäisten kiilaosien kiristysliikkeen ansiosta vasten kuiturainan käsittelyelimen akselin päätä. Kiilaosien kiristysliikkeen aikaansaama 30 kitkavoima auttaa pitämään laippaosaa radiaalisuunnassa paikallaan, o δ

CM

Edullisesti ensimmäiset säätöpalat ovat akselijatkon ulkopuolelta säädettäviä, kun akselijatko ja kuiturainan käsittelyelimen akseli on sovitettu sisäkkäin.

6

Esimerkiksi tapauksessa, jossa kiinnitysosa on sovitettu kuiturainan käsittelyelimen akselin sisäpuolelle, ensimmäisiä säätöpaloja voidaan säätää kiinnitysosan sisäpuolelle järjestettyyn onttoon tilaan ulottuvien säätöosien välityksellä akselijatkon ulkopuolelta. Tällöin ensimmäiseen säätöpalaan 5 vaikuttava säätövoima voidaan välittää onttoon tilaan ulottuvan työkalun välityksellä akselijatkon ulkopuolelta. Esimerkiksi tapauksessa, jossa kiinnitysosa ympäröi kuiturainan käsittelyelimen akselia, ensimmäisiä säätöpaloja voidaan säätää suoraan kiinnitysosan ulkopuolelta.

10 Edullisesti akselijatko käsittää ensimmäisessä päässä kiinnitysosaan muodostettuja ensimmäisiä aukkoja ensimmäisiä säätöpaloja varten. Edullisesti ensimmäiset aukot mahdollistavat säätöpalojen säätöliikkeen sekä mukana pysymisen ensimmäisissä aukoissa, esimerkiksi siirrettäessä akselijatkoa ennen asennuksen valmistumista. Edullisesti ensimmäisen säätöpalan 15 säätöosa on sovitettu ensimmäisen aukon läpäiseväksi siten, että säätövoiman välittäminen ensimmäiseen säätöpalaan on mahdollista asennusvälin ulkopuolelta. Edullisesti ensimmäinen säätöpala on akselijatkon onton tilan kautta säädettävä.

20 Laippaosa voi käsittää toisia säätöpaloja, jotka ovat kehämäiseen asennusväliin sovitettavia ja yhdessä ja/tai erikseen säädettäviä asennusvälin radiaalisen koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että akselijatko on säädettävissä samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen akselin pyörimisakselin kanssa. Edullisesti toiset säätöpalat on järjestetty lähelle o 25 kuiturainan käsittelyelimen akselin päätä. Laippaosa voi käsittää toisia aukkoja toisten säätöpalojen asennusta varten. Toiset säätöpalat voi olla sovitettu o laippaosan aksiaalisuunnassa läpäiseviin toisiin aukkoihin, jotka on järjestetty x radiaalisuunnassa asennusvälin kohdalle. Toisia säätöpaloja voi olla esimerkiksi kolme kappaletta tai enemmän. Edullisesti toinen säätöpala käsittää 30 asennusväliin sovitettavan kiilaosan asennusvälin radiaalisen koon

LO

£ säätämiseksi. Edullisesti toinen säätöpala käsittää säätöosan säätövoiman C\l välittämiseksi toiseen saatopalaan. Edullisesti ensimmäiset säätöpalat ja/tai toiset säätöpalat ovat aksiaalisuunnassa liikutettavia.

5 7

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaan tarjotaan kuiturainan käsittelyelin, joka käsittää keksinnön jonkin näkökohdan tai suoritusmuodon mukaisen akselijatkon.

Keksinnön erään kolmannen näkökohdan mukaan tarjotaan menetelmä akselijatkon kiinnittämiseksi kuiturainan käsittelyelimen akseliin, joka akselijatko käsittää ensimmäisen pään kuiturainan käsittelyelimen akseliin kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään kuiturainan käsittelyelimen pyöritysvälinettä 10 varten, jossa menetelmässä kiinnitetään akselijatko ensimmäisestä päästä kuiturainan käsittelyelimen akseliin jäykästi ja pyöritysmomentin välittävällä tavalla. Akselijatko käsittää ensimmäisessä päässä kiinnitysosan, joka sovitetaan sisäkkäin kuiturainan käsittelyelimen akselin kanssa siten, että kiinnitysosa ja kuiturainan käsittelyelimen akseli muodostavat väliinsä 15 kehämäisen asennusvälin, ja akselijatko käsittää ensimmäisiä säätöpaloja, jotka sovitetaan asennusväliin ja joita säädetään yhdessä tai erikseen asennusvälin radiaalisen koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että akselijatko säädetään samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen akselin pyörimisakselin kanssa, ja täytetään asennusväli kiinnitysaineella.

20

Kiinnitysaine voi olla metallipohjainen, keraamipohjainen, epoksipohjainen ja/tai kiinnitysaine voi sisältää eri täyteaineita. Edullisesti kiinnitysaine on liimaa. Edullisesti kiinnitysaine kovettuu käyttökohteen lämpötilassa. Edullisesti kiinnitysaine ei oleellisesti kutistu käyttöolosuhteissa, kun kiinnitysaine kovettuu o 25 ja kuivuu. Joissakin sovelluksissa kiinnitysaine voi kutistua tai paisua hallitusti.

Joissakin sovelluksissa kiinnitysaine voi olla tietyssä lämpötilassa kovettuvaa, o mutta käyttölämpötilaa merkittävästi korkeammassa lämpötilassa pehmenevää, x jolloin akselijatkon ja kuiturainan käsittelyelimen akselin liitos on mahdollista Q_ purkaa komponentteja rikkomatta.

CD on 30

LO

^ Keksinnön erään neljännen näkökohdan mukaan tarjotaan menetelmä

C\J

telakaytön (moottorin) kiinnittämiseksi akselijatkon avulla kuiturainan käsittelyelimen päätyyn, erityisesti telan päätyyn järjestettyyn akseliin, joka 8 akselijatko käsittää ensimmäisen pään kuiturainan käsittelyelimen päätyyn kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään kuiturainan käsittelyelimen pyöritysvälinettä varten, jossa menetelmässä kiinnitetään akselijatko ensimmäisestä päästä kuiturainan käsittelyelimen päätyyn jäykästi ja 5 pyöritysmomentin välittävällä tavalla. Akselijatko käsittää ensimmäisessä päässä kiinnitysosan, joka sovitetaan sisäkkäin kuiturainan käsittelyelimen päädyn kanssa siten, että kiinnitysosa ja pääty muodostavat väliinsä kehämäisen asennusvälin, ja akselijatko käsittää ensimmäisiä säätöpaloja, jotka sovitetaan asennusväliin ja joita säädetään yhdessä tai erikseen asennusvälin 10 radiaalisen koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että akselijatko säädetään samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen päädyn pyörimisakselin kanssa, ja täytetään asennusväli kiinnitysaineella.

Joissakin suoritusmuodoissa asennusväliin suojaksi voidaan asentaa 15 suojakansi akselijatkon ensimmäisessä päässä. Siten voidaan estää korroosiota. Esimerkiksi höyryn pääseminen tekemisiin kiinnitysaineen ja säätöpalojen kanssa voidaan estää.

Keksinnöllä on useita etuja. Eräiden näkökohtien ja suoritusmuotojen mukaisia 20 ratkaisuja voidaan käyttää erityisesti koneiden uusintakohteissa. Joitakin sovelluksia voidaan käyttää universaalisti akselijatkon kiinnittämiseen alkuperäiseen akseliin, joka voi sijaita mielivaltaisessa kuiturainan käsittelyelimessä, esimerkiksi telapäädyssä tai vaihteistossa. Akselijatko voidaan kiinnittää kuiturainan käsittelyelimen akselin kanssa samankeskeiseksi o 25 tai vielä yleisemmin haluttuun asentoon suhteessa kuiturainan käsittelyelimen A akseliin. Joissakin tapauksissa akselijatko voidaan kiinnittää alkuperäisen o akselin kanssa yhdensuuntaiseksi mutta halutun verran x yhdensuuntaissiirretyksi, esimerkiksi tasapainotuksen vuoksi tai halutun

CL

epäkeskovaikutuksen aikaansaamiseksi. Akselijatkolle voidaan asentaa telan r5 30 voimansiirtovälineeksi esimerkiksi putkiakselilla varustettu sähkömoottori. Kun ^ telan pyöritysmomenttia välitetään telan pyörimisliikkeen kanssa

CM

samankeskeisesti pyörivän akselijatkon ja sähkömoottorin avulla, käytön aikana 9 voidaan välttää tai ainakin huomattavasti vähentää moottorin asennuksesta johtuvia värähtelyjä, jotka häiritsevät kuiturainan valmistusprosessia.

Akselijatkon asemaa voidaan säätää asennuksen aikana, koska akselijatko 5 voidaan keskittää ennen jäykän ja välyksettömän liitoksen tekemistä.

Asennuksen laatu ja mittatarkkuus voidaan siten varmistaa ennen akselijatkon lopullista kiinnittämistä alkuperäiseen akseliin.

Akselijatko voidaan keskittää onnistuneesti ja tarkasti myös pinnanlaadultaan 10 huonoon ja epäkeskeiseen pintaan. Kuiturainan käsittelyelimen akselin jatkaminen on mahdollista sisä- ja ulkopuoliseen pintaan. Akselijatkon asentaminen voidaan tehdä kustannuksia säästävällä tavalla irrottamatta kuiturainan käsittelyelintä, esimerkiksi telaa, koneesta. Lisäksi voidaan välttyä telan purkamiselta ja telan tai telapäädyn kuljettamiselta koneistettavaksi. 15 Koska tela voi olla koneessa kuiturainan käsittelyelimen akselin jatkamisen aikana, säästetään aikaa ja tuotannon keskeytystä voidaan lyhentää huomattavasti tunnettuihin akselin jatkamistapoihin verrattuna.

Kuiturainan käsittelyelimen akselin jatkamista varten voidaan valmistaa 20 tarvittavat komponentit etukäteen kohtuullisin kustannuksin ja sopivia akselijatkoja asennusvälineineen voidaan varastoida tulevia tarpeita varten. Erityisesti teloja modernisoitaessa ja moottoreita uusittaessa sopivaa kokoluokkaa olevat akselijatkot voidaan valmistaa etukäteen, jolloin modernisointiprojektin läpi vieminen nopeutuu. Kuiturainan käsittelyelimen

CM

o 25 akselin jatkamiseen kuluvaa aikaa ja esimerkiksi moottorin asentamiseen telan akselille kuluvaa aikaa voidaan lyhentää. Akselijatkoa varten tarvitaan selkeästi 0 vähemmän mittatarkkaa ja kallista koneistustyötä kuin tunnetuissa tarkkoihin 1 mittatoleransseihin perustuvissa asennustavoissa.

CL

Is- r5 30 Esillä olevan keksinnön eri suoritusmuotoja kuvataan tai on kuvattu vain ? keksinnön jonkin tai joidenkin näkökohtien yhteydessä. Alan ammattimies

OJ

ymmärtää, että keksinnön jonkin näkökohdan mitä tahansa suoritusmuotoa 10 voidaan soveltaa keksinnön sannassa näkökohdassa ja muissa näkökohdissa yksinään tai yhdistelmänä muiden suoritusmuotojen kanssa.

KUVIOIDEN LYHYT ESITTELY 5

Keksintöä kuvataan nyt esimerkinomaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää erästä edullista telakäyttöä sovitettuna telan akselijatkolle; kuvio 2 esittää erään suoritusmuodon mukaista akselijatkoa varustettuna 10 laippaosalla; kuvio 3 esittää erään suoritusmuodon mukaisia ensimmäisiä säätöpaloja varustettuina kiilaosilla ja säätöosilla; kuvio 4 esittää erästä työkalua säätöosiin tarttumista varten; ja kuvio 5 esittää erästä akselijatkoa, joka on sovitettu kuiturainan käsittelyelimen 15 akseliin.

YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

Seuraavassa selostuksessa samanlaisilla viitemerkinnöillä tarkoitetaan saman 20 kaltaisia osia. On huomattava, että esitettävät kuviot eivät ole kokonaisuudessaan mittakaavassa, ja että ne lähinnä palvelevat vain keksinnön suoritusmuotojen havainnollistamistarkoitusta.

Kuvio 1 esittää kaavallisesti joidenkin edullisten suoritusmuotojen mukaista o 25 telaa 1, jota käytetään kuiturainan käsittelyvälineenä, ja telakäyttöä 10 ^ (moottoria), jota käytetään telan pyöritysvälineenä. Tela 1 käsittää vaippaosan 2 o ja vaippaosaan telan 1 päädyssä 2’ esimerkiksi päätylaipan välityksellä x kiinnitetyn akselin 3, joka on tuettu laakerin 4 välityksellä pyörivästi

CL

laakeripesään 5. Laakeripesä 5 on tuettu kiinteästi laitteistorunkoon F.

CD

Is- 30

LO

o 5 Telakäyttö 10 käsittää roottoriosan 11 ja staattoriosan 12, joiden väliin

C\J

muodostuu moottorin toiminnan edellyttämä ilmaväli 13, kun roottoriosa 11 on tuettu pyörivästi staattoriosan 12 sisäpuolelle.

11

Tela 1 voidaan kokoonpanna asentamalla laakeripesä 5 laakereineen 4 akselille 3, asentamalla tai valmistamalla roottoriosan kestomagneetit 11’ akselijatkolle 30, kiinnittämällä akselijatko 30 akseliin 3 laakeripesän 5 ulkopuolelle 5 laakeripesän 5 taakse vaippaosan 2 suunnasta tarkasteltuna ja asentamalla roottoriosan 11 ympärille staattoriosa 12. Staattoriosa 12 voidaan asentaa paikalleen esimerkiksi kiinnittämällä telakäytön 10 käsittämä staattorirunko 14 paikalleen roottorin 11 ympärille. Luonnollisesti myös sellainen vaihtoehto on toteutettavissa, että laakeripesä 5 sekä laakeri 4 asennetaan kiinnitetyn 10 roottoriosan 11 yli, jos laakerin 4 mitat sallivat sen pujottamisen roottorin 11 yli akselille 3. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan roottorin 11 ulkohalkaisija mitattuna akselille tai akselijatkolle kiinnitettyjen roottorin kestomagneettien ympäriltä on pienempi kuin telan akselin laakerin 4 sisähalkaisija.

15 Telakäyttö 10 käsittää staattorirungon 14, joka on kiinnitetty pyörimättömästi laitteistorunkoon F kiinnityskohdasta 15’. Rungon 14 kiinnitys voidaan toteuttaa laakeripesän 5 viereen edullisesti samalle laitteistorungolle F kuin telan 1 laakeripesä 5. Runko 14 voidaan kiinnittää laitteistorungon sijasta tai lisäksi myös laakeripesään 5. Runko 14 voi käsittää jalustan, jonka avulla edellä 20 mainittu kiinnitys voidaan toteuttaa. Runko 14 on järjestetty kiinteästi paikalleen suhteessa laakeriin 4. Staattoriosa 12 on kiinnitetty runkoon 14 ja on tuettu kiinteästi paikalleen suhteessa laakeriin 4.

Akselijatko 30 on kiinnitetty ensimmäisestä päästään pyörimättömästi telan 1 o 25 käyttöäkselina käytettävän akselin 3 päähän ja sisäpuolelle. Akselijatko ja käyttöakseli muodostavat väliinsä kehämäisen asennusvälin 33. Roottoriosa 11 o käsittää akselijatkon 30 toisen pään ympärille kiinnitetyt roottorin x kestomagneetit 11’. Akselijatko 30 käsittää ensimmäisen ja toisen pään välillä

CL

laippaosan 35, joka on sovitettu akselin 3 päätä vasten. Akselijatko on 30 varustettu keskireiällä 30’ eli akselijatko on ontto. Kestomagneetit 11’ voi olla 2 valmistettu suoraan akselijatkolle 30.

C\J

Roottoriosa 11 on tuettu pyörivästi staattoriosan 12 suhteen reiällä 30’ 12 varustetun akselijatkon 30 ja reiällä 3’ varustetun akselin 3 sekä akselin laakerin 4 välityksellä. Roottoria 11 ja staattoria 12 ole laakeroitu toisiinsa eikä runkoon 14. Rungon 14 sisäpuolella ei tarvita roottoriosan 11 laakerointia käytössä.

5 Telakäytön 10 runko 14 käsittää joidenkin suoritusmuotojen mukaisesti aukon 17, joka voi olla varustettu luukulla. Aukkoa 17 voidaan käyttää esimerkiksi huoltoa ja tarkistuksia varten tai siitä voidaan tuoda läpi akseli 3 tai akselijatko 30.

10 Kuviossa 2 on esitetty pituussuunnassa leikattuna akselijatko 30, joka käsittää ensimmäisen pään 31 akseliin 3 kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään 32 kuiturainan käsittelyelimen pyöritysvälinettä varten. Akselijatko käsittää ensimmäisessä päässä kiinnitysosan 34, joka on sovitettavissa sisäkkäin akselin 3 kanssa siten, että kiinnitysosa ja akseli muodostavat väliinsä 15 kehämäisen asennusvälin 33. Akselijatko 30 käsittää onton tilan 30’, joka ulottuu aksiaalisuunnassa akselijatkon läpi.

Akselijatko 30 käsittää laippaosan 35, joka ulottuu esitetyissä kuvioissa kiinnitysosasta 34 radiaalisuunnassa ulospäin. Akselijatko on kuvioissa 1 ja 5 20 tuettu laippaosan 35 avulla akselin 3 päähän. Akselijatkon säätämiseksi samankeskeiseksi akselin 3 pyörimisakselin kanssa akselijatkon asemaa säädetään laippaosan 35 kohdalta akselin 3 pään suhteen. Säätämiseen voidaan käyttää esimerkiksi heittokelloa laippaosan 35 ulkokehällä tai laippaosan kohdalla olevalla akselijatkon 30 toisen pään 32 lieriömäisellä o 25 pinnalla ja pyörittämällä akselia 3 laakeriensa varassa. Laippaosa voidaan kiristää vasten akselin 3 päätä esimerkiksi ruuveilla, jotka sovitetaan o laippaosaan 35 muodostettuihin reikiin 36. Reiät 36 voivat olla väljiä siten, että x laippaosaa 35 voidaan siirtää sopivasti kiristetyssä tilassa akselin 3 pään suhteen esimerkiksi vasaralla varovasti lyömällä.

cd on r- 30 tn £ Laippaosa 35 käsittää annosteluaukon 37 kiinnitysaineen annostelemiseksi

C\J

asennusväliin 33 akselijatkon ulkopuolelta. Edullisesti annosteluaukko johtaa ulkopuolelta laippaosan 35 läpi akselijatkon keskiakselin suhteen kallistetussa 13 asennossa ja päätyy asennusvälin kohdalle. Annosteluaukko 37 voidaan sulkea esimerkiksi kierteellä varustetulla tulpalla.

Akselijatkon 30 ensimmäiseen päähän 31 on järjestetty ensimmäisiä aukkoja 38 5 kuviossa 3 esitettyjä ensimmäisiä säätöpaloja 40 varten. Ensimmäiset aukot mahdollistavat säätöpalojen säätöliikkeen sekä mukana pysymisen ensimmäisissä aukoissa, esimerkiksi siirrettäessä akselijatkoa ennen asennuksen valmistumista. Ensimmäiset aukot 38 on järjestetty etäisyydelle akselin 3 päästä ja laippaosasta 35. Ensimmäisen aukon 38 muoto vastaa 10 edullisesti toiminnallisesti säätöpalan 40 muotoa. Esimerkiksi säätöpalaan 40 muodostettava kiilamuoto 41, erityisesti pinta 44, on edullista järjestää toimimaan yhdessä ensimmäisen aukon 38 pinnan 39, joka on vastaavasti kallistettu, kanssa. Akselijatko 30 voidaan keskittää säätämällä akselijatko heitottomaksi laippaosan lisäksi toisesta kohdasta, joka on säätöpalojen 15 kohdalla. Ensimmäiset aukot 38 mahdollistavat säätövoiman välittämisen säätöpaloihin 40 asennusvälin 33 ulkopuolelta, ja kuvion 2 onton akselijatkon 30 tapauksessa ensimmäiset säätöpalat 40 ovat akselijatkon onton tilan 30’ kautta säädettäviä.

20 Kuviossa 3 on esitetty ensimmäisiä säätöpaloja 40, jotka ovat asennusväliin 33 sovitettavia ja aksiaalisuunnassa liikutettavia. Säätöpalat ovat yhdessä tai erikseen säädettäviä asennusvälin 33 radiaalisen koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla. Siten akselijatko on säädettävissä samankeskeiseksi akselin 3 pyörimisakselin kanssa ja asennusväli 33 voidaan o 25 täyttää tämän jälkeen kiinnitysaineella 50. Kuviossa 3 ensimmäinen säätöpala A 40 käsittää asennusväliin 33 sovitettavan kiilaosan 41 asennusvälin radiaalisen o i o koon säätämiseksi, ja kiilaosaan 41 voimayhteydessä olevan säätöosan 42.

x Kiilaosan 41 akselia 3 vasten sovitettavaa pintaa, joka voi olla suora pinta tai

CL

lieriöpinta, joka edullisesti vastaa akselin 3 pinnan lieriömäisyyttä, on merkitty 30 viitenumerolla 43. Kiilaosan 41 kiinnitysosaa 34 vasten sovitettavaa kiilapintaa ^ on merkitty viitenumerolla 44.

(M

Kuvio 4 esittää sekä työkalua 60 säätöpalojen 40 säätöosiin 42 tarttumista 14 varten. Ensimmäiseen säätöpalaan 40 vaikuttava säätövoima voidaan välittää onttoon tilaan 30’ ulottuvan työkalun 60 välityksellä akselijatkon ulkopuolelta. Työkalu 60 käsittää varren 61, joka käsittää ensimmäisen pään 62 käyttäjää varten ja toisen pään 63 säätöosaan 42 tarttumista varten. Työkalu 60 käsittää 5 varren toisessa päässä yksinkertaisen tartuntamuodon 64, joka on sovitettu säätöosan 42 muotoon siten, että sovitettuna kiinni säätöosaan 42 tartuntamuoto 64 sallii säätöosan 42 (aksiaalisen) liikuttamisen säätövoiman suunnassa. Tartuntamuoto 64 voidaan kiinnittää säätöosaan ja irrottaa säätöosasta säätöliikkeelle poikittaissuuntaisella liikkeellä. Varren toinen pää 63 10 mitoitetaan siten, että säätöosiin 42 voidaan tarttua vuorotellen akselijatkon 30 onton tilan 30’ sisällä. Kun kiinnitysosa 34 on akselin 3 sisällä, ensimmäisiä säätöpaloja 40 voidaan säätää suoraan kiinnitysosan ulkopuolelta onton tilan 30’ kautta. Varren 61 ensimmäinen pää 62 käsittää rajoitetulle liikematkalle varren ympärille liikkuvasti sovitetun massan 65. Massan 65 liike rajoittuu 15 ensimmäiseen pysäyttimeen 66 ja toiseen pysäyttimeen 67, jotka on kiinnitetty varteen 61. Varren 61 ensimmäiseen päähän 62 on siten muodostettu iskuvasara, jonka avulla voidaan aikaansaada säätöpalaan 40 vaikuttava aksiaalinen säätövoima.

20 Kuvio 5 esittää kuviota 1 yksityiskohtaisemmin akselijatkoa 30 sovitettuna akselin 3 sisälle. Kun akselijatkon 30 kiinnitysosa 34 on sovitettu akselin 3 sisäpuolelle ja laippaosa 35 on sovitettu vasten akselin 3 päätä, ensimmäisten säätöpalojen 40 kiilaosia 41 voidaan säätää säätöosien 42, jotka ulottuvat kiinnitysosan 34 sisäpuolelle järjestettyyn onttoon tilaan 30’, välityksellä o 25 akselijatkon 30 ulkopuolelta. Ensimmäisten säätöpalojen 40 säätäminen 4- voidaan tehdä työkalulla 60 kuvion 5 yhteydessä selostetulla tavalla.

i o Ensimmäisten säätöpalojen 40 kiilaosien 41 edullinen kiristyssuunta on suunta x akselijatkon toisesta päästä 32 ensimmäiseen päähän 31. Tällöin akselijatkon

CL

asennusvaiheessa, esimerkiksi ennen laippaosan 35 kiristämistä akseliin 3 30 esimerkiksi ruuvikiinnityksellä 36, laippaosa puristuu ensimmäisten kiilaosien ^ aksiaalisen liikkeen ansiosta vasten akselin 3 päätä. Kiilaosien liikkeen C\1 aikaansaama kitkavoima auttaa pitämään laippaosaa radiaalisuunnassa paikallaan vasten akselin 3 päätä. Akselijatkon 30 laippaosan 35 kohdalta 15 heitottomaksi säätämisen jälkeen ja laippaosan kiristämisen jälkeen akselin 3 päähän, akselijatkon 30 ensimmäisessä päässä 31 olevia säätöpaloja voidaan säätää vaiheittain. Tällöin telaa pyöritetään edelleen ja selvitetään mittakellolla heittoa akselijatkon toisesta päästä 32. Mitattava heitto voidaan poistaa tai 5 ainakin vähentää haluttuun toleranssin asti säätämällä ensimmäisiä säätöpaloja 40. Vaiheittaisen säätämisen ja telan pyörityksen yhteydessä mittaamisen jälkeen, kun mittaustulos on riittävä ja heitto vähäinen tai heittoa ei löydy mittaamalla, säätöpalojen kiilaosat 41 jätetään kiristyneeseen tilaan. Tämän jälkeen asennusväli 33 täytetään annostelemalla kiinnitysainetta 50 esim. 10 laippaosan annosteluaukon 37 kautta. Kiinnitysainetta 50 annostellaan mahdollisimman pitkälle ja laajalle alueelle asennusväliin siten, että myös säätöpalat 40 lukittuvat paikoilleen. Tämän jälkeen kovettuva kiinnitysaine muodostaa liitoksesta jäykän ja pyöritysmomenttia välittävän. Erityisesti karkeat valupinnat ja koneistuspinnat ovat hyviä tartuntapintoja kiinnitysainetta 50 15 varten.

Menetelmässä akselijatkon 30 kiinnittämiseksi telan 1 akseliin 3, joka akselijatko käsittää ensimmäisen pään 31 akseliin 3 kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään 32 kuiturainan käsittelyelimen pyöritysvälinettä varten, 20 kiinnitetään akselijatko ensimmäisestä päästä akseliin 3 jäykästi ja pyöritysmomentin välittävällä tavalla. Akselijatko 30 käsittää ensimmäisessä päässä kiinnitysosan 34, joka sovitetaan sisäkkäin akselin 3 kanssa siten, että kiinnitysosa ja akseli muodostavat väliinsä kehämäisen asennusvälin 33, ja akselijatko käsittää ensimmäisiä säätöpaloja 40, jotka sovitetaan asennusväliin o 25 ja joita säädetään yhdessä tai erikseen asennusvälin radiaalisen koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että akselijatko 0 säädetään saman keskeiseksi akselin 3 pyörimisakselin kanssa, ja täytetään 1 asennusväli kiinnitysaineella 50.

CL

N- 30 Kiinnitysaine 50 voi olla metallipohjainen, keraamipohjainen, epoksipohjainen ? ja/tai kiinnitysaine voi sisältää eri täyteaineita. Edullisesti kiinnitysaine on liimaa.

C\l

Edellä esitetty selitys tarjoaa ei-rajoittavia esimerkkejä keksinnön joistakin 16 suoritusmuodoista. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei kuitenkaan rajoitu esitettyihin yksityiskohtiin vaan, että keksintö voidaan toteuttaa myös muilla ekvivalenttisilla tavoilla. Esitettyjen suoritusmuotojen joitakin piirteitä voidaan hyödyntää ilman muiden piirteiden käyttöä.

5

Edellä esitettyä selitystä täytyy pitää sellaisenaan vain keksinnön periaatteita kuvaavana selostuksena eikä keksintöä rajoittavana. Täten keksinnön suojapiiriä rajoittavat vain oheistetut patenttivaatimukset.

(M

δ

(M

δ i o

X

cc

CL

I'-- co I'--

LO

o δ

(M

Claims (14)

17

1. Akselijatko (30) kuiturainan käsittelyelimen akselia (3) varten, joka akselijatko käsittää ensimmäisen pään (31) kuiturainan käsittelyelimen akseliin 5 kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään (32) kuiturainan käsittelyelimen pyöritysvälinettä varten sekä kiinnitysvälineet akselijatkon kiinnittämiseksi ensimmäisestä päästä akseliin jäykästi ja pyöritysmomentin välittävällä tavalla, tunnettu siitä, että akselijatko (30) käsittää ensimmäisessä päässä (31) kiinnitysosan (34), joka on sovitettavissa sisäkkäin kuiturainan käsittelyelimen 10 akselin (3) kanssa siten, että kiinnitysosa ja kuiturainan käsittelyelimen akseli muodostavat väliinsä kehämäisen asennusvälin (33), ja akselijatko (30) käsittää ensimmäisiä säätöpaloja (40), jotka ovat asennusväliin sovitettavia, ja säätöpalat ovat yhdessä tai erikseen säädettäviä asennusvälin radiaalisen koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että akselijatko on 15 säädettävissä samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen akselin pyörimisakselin kanssa ja asennusväli on kiinnitysaineella (50) täytettävä akselijatkon ja kuiturainan käsittelyelimen akselin liittämiseksi toisiinsa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että akselijatko (30) 20 käsittää laippaosan (35), joka ulottuu kiinnitysosasta radiaalisuunnassa ulospäin tai sisäänpäin.

3. Vaatimuksen 2 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että laippaosa (35) käsittää kiinnitysvälineet laippaosan kiinnittämiseksi radiaalisuunnassa C\J o 25 säädettäväsi! kuiturainan käsittelyelimen akselin (3) päähän. δ i

4. Jonkin vaatimuksen 1-3 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että x akselijatko (30) käsittää onton tilan (30’), joka ulottuu aksiaalisuunnassa ainakin CL kiinnitysosan (34) alueelle. cd ,n r- 30 tn r-

5. Jonkin vaatimuksen 1-4 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että C\1 akselijatko (30) käsittää ensimmäisessä päässä (31) kiinnitysosaan (34) muodostettuja ensimmäisiä aukkoja (38) ensimmäisiä säätöpaloja (40) varten. 18

6. Jonkin vaatimuksen 1-5 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että ensimmäinen säätöpala (40) käsittää asennusväliin (33) sovitettavan kiilaosan (41) asennusvälin radiaalisen koon säätämiseksi. 5

7. Jonkin vaatimuksen 1-6 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että ensimmäinen säätöpala (40) käsittää säätöosan (42) säätövoiman välittämiseksi ensimmäiseen säätöpalaan.

8. Jonkin vaatimuksen 1-7 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että ensimmäisen säätöpalan (40) säätöosa (42) on sovitettu ensimmäisen aukon (38) läpäiseväksi siten, että säätövoiman välittäminen ensimmäiseen säätöpalaan on mahdollista asennusvälin (33) ulkopuolelta.

9. Jonkin vaatimuksen 1-8 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että ensimmäinen säätöpala (40) on akselijatkon (30) käsittämän onton tilan (30’) kautta säädettävä.

10. Jonkin vaatimuksen 1-9 mukainen akselijatko, tunnettu siitä, että 20 akselijatko (30) käsittää laippaosan (34), joka käsittää annosteluaukon (37) kiinnitysaineen (50) annostelemiseksi asennusväliin (33) akselijatkon ulkopuolelta.

11. Kuiturainan käsittelyelin, joka käsittää jonkin vaatimuksen 1 -10 mukaisen o 25 akselijatkon (30). i δ i

12. Menetelmä akselijatkon (30) kiinnittämiseksi kuiturainan käsittelyelimen x akseliin (3), joka akselijatko käsittää ensimmäisen pään (31) kuiturainan CL käsittelyelimen akseliin kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään (32) £5 30 kuiturainan käsittelyelimen pyöritysvälinettä varten, jossa menetelmässä O ς kiinnitetään akselijatko ensimmäisestä päästä käyttöakseliin jäykästi ja C\l pyöritysmomentin välittävällä tavalla, tunnettu siitä, että akselijatko (30) käsittää ensimmäisessä päässä (31) kiinnitysosan (34), joka sovitetaan 19 sisäkkäin kuiturainan käsittelyelimen akselin (3) kanssa siten, että kiinnitysosa ja käyttöakseli muodostavat väliinsä kehämäisen asennusvälin (33), ja akselijatko (30) käsittää ensimmäisiä säätöpaloja (40), jotka sovitetaan asennusväliin ja joita säädetään yhdessä tai erikseen asennusvälin radiaalisen 5 koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että akselijatko säädetään samankeskeiseksi käyttöakselin pyörimisakselin kanssa, ja täytetään asennusväli kiinnitysaineella (50).

13. Vaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 kiinnitysaineeksi valitaan kiinnitysaine joukosta metallipohjainen, keraamipohjainen, epoksipohjainen ja/tai täyteaineita sisältävä kiinnitysaine.

14. Menetelmä telakäytön (10) kiinnittämiseksi akselijatkon (30) avulla kuiturainan käsittelyelimen (1) päätyyn (2’), erityisesti telan päätyyn järjestettyyn 15 akseliin (3), joka akselijatko käsittää ensimmäisen pään (31) kuiturainan käsittelyelimen päätyyn kiinnittymistä varten ja vastakkaisen toisen pään (32) kuiturainan käsittelyelimen pyöritysvälinettä varten, jossa menetelmässä kiinnitetään akselijatko ensimmäisestä päästä kuiturainan käsittelyelimen päätyyn jäykästi ja pyöritysmomentin välittävällä tavalla, tunnettu siitä, että 20 akselijatko (30) käsittää ensimmäisessä päässä (31) kiinnitysosan (34), joka sovitetaan sisäkkäin kuiturainan käsittelyelimen (1) päädyn (2’) kanssa siten, että kiinnitysosa ja pääty muodostavat väliinsä kehämäisen asennusvälin (33), ja akselijatko (30) käsittää ensimmäisiä säätöpaloja (40), jotka sovitetaan asennusväliin ja joita säädetään yhdessä tai erikseen asennusvälin radiaalisen o 25 koon muuttamiseksi paikallisesti kunkin säätöpalan kohdalla siten, että -A akselijatko säädetään samankeskeiseksi kuiturainan käsittelyelimen päädyn i o pyörimisakselin kanssa, ja täytetään asennusväli kiinnitysaineella (50). X en CL h-· CD h-· m o δ (M 20