FI122481B

FI122481B - Tulistimen rakenne

Info

Publication number: FI122481B
Application number: FI20045506A
Authority: FI
Inventors: Kari Maekelae; Kari Kuukkanen; Pertti Petaenen; Ari Kokko
Original assignee: Metso Power Oy
Priority date: 2004-12-29
Filing date: 2004-12-29
Publication date: 2012-02-15
Also published as: FI20045506A; FI20045506A0; WO2006070075A2; PL3315860T3; US9371987B2; DK1831604T3; EP3315860B1; US20100000474A1; DK3315860T3; EP3315860A1; WO2006070075A3; EP1831604A2; CA2592615C; EP1831604B1; ES2908783T3; CA2592615A1; PT1831604T; PT3315860T; ES2667000T3; PL1831604T3

Description

TULISTUVIEN RAKENNE Keksinnön kohde 5 Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä höyrykattilan hiekkatulistimen korroosion vähentämiseksi. Keksintö kohdistuu myös oheisen patenttivaatimuksen 5 johdanto-osan mukaiseen höyrykattilan hiekkatulistimeen sekä patenttivaatimuksen 8 johdanto-osan mukaiseen kiertoleijukattilaan.

10

Keksinnön taustaa

Keksintö liittyy höyrykattilan tulistimen rakenteeseen. Höyrykattiloiden tulistimet sijoitetaan tyypillisesti savukaasuvirtaan ja kiertoleijukattilois-15 sa (engl. CFB-boiler, circulating fluidized bed boiler) voidaan sijoittaa tulistimia tai osa tulistimista syklonin alapuolelle ns. hiekkalukkoon. Tu-listuslämpötilan ja laitoksen rakennusasteen nostoa rajoittaa osaltaan tulistinkorroosio. Korroosiomekanismi vaihtelee riippuen palamisesta, rakenteesta ja ennen kaikkea tuhkan ja palamiskaasujen kemiallisesta 20 koostumuksesta.

Jätettä ja biomassaa käyttävissä kattiloissa korkea klooripitoisuus (Cl) yhdistettynä korkeaan alkalipitoisuuteen - joka muodostuu pääasiassa natriumista (Na) ja kaliumista (K) - voi johtaa lämmönsiirtopintojen voi-25 makkaaseen likaantumiseen ja korroosioon. Jäte- ja biomassatyyppiset ^ polttoaineet ovat erityisen ongelmallisia, koska tyypillisesti niiden rikki- ™ pitoisuus (S) on alhainen suhteessa klooripitoisuuteen, jolloin alkalit v muodostavat alkaliklorideja eivätkä alkalisulfaatteja. Syntyvillä yhdisteil- co lä on puolestaan tyypillisesti suhteellisen alhainen sulamislämpötila.

g 30 Syntyvä sula materiaali tarttuu tulistimen pintaan ja aiheuttaa kor- roosiota. Myös useilla muilla palamisprosessissa syntyvillä yhdisteillä g on vastaavia ominaisuuksia.

m o ™ Korroosiota pyritään hallitsemaan valitsemalla paremmin korroosiota 35 kestäviä materiaaleja joko koko materiaalin paksuudelta tai putken pintakerroksen osalta. Lisäksi korroosiota pyritään vähentämään mitoitta- 2 maila tulistimen pintalämpötila alle sulamislämpötilan. Alhainen tulistetun höyryn lämpötila ei ole laitoksen käyttötalouden kannalta edullinen (alhaisempi sähköntuotanto).

5 Tyypillisen tulistimen materiaalin pintalämpötila on nykyisellä tekniikalla muutamia kymmeniä asteita korkeampi kuin sisällön lämpötila riippuen olosuhteista. Käytännössä materiaalin pintalämpötilaan ja korroosionopeuteen voidaan vaikuttaa oleellisesti vain sisällön lämpötilaa muuttamalla, eli rajoittamalla tulistuslämpötilaa.

10

Tulistinmateriaali, jonka on kestettävä samanaikaisesti sekä korroosiota, korkeaa painetta ja korkeaa lämpötilaa, on tyypillisesti kallista.

Keksinnön lyhyt yhteenveto 15

Nyt on keksitty tulistinratkaisu, joka mahdollistaa tulistimen korroosion vähentämisen.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmäl-20 le on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle höyrykattilan hiekkatulistimelle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle kiertoleijukattilalle on pääasiassa tunnusomaista 25 se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 8 tunnusmerk-g kiosassa. Muissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty ™ eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

(M

8 Keksinnön perusajatuksena on järjestää tulistimen pinnan lämpötila g 30 niin korkeaksi, että tulistimen pinnalle ei muodostu kriittistä määrää su- laa. Tunnetuissa ratkaisuissa tulistimen pinnan lämpötila pyritään pitä-g mään alle sen lämpötilan, jossa yhdisteet muuttuvat sulaksi siinä mää- m g rin, että korroosio alkaa kiihtyä. Kuvassa 1 on esitetty periaatteellisesti ° erään savukaasun käsittämän sulan materiaalin määrä suhteessa 35 muissa olomuodoissa olevaan materiaaliin lämpötilan funktiona. Kuten kuvasta nähdään on olemassa jokin ensimmäinen rajalämpötila T0, 3 jonka jälkeen alkaa muodostua sulaa. Korkeammissa lämpötiloissa sulan materiaalin suhteellinen osuus kasvaa. Lisäksi on toinen rajalämpö-tila Tki, jonka jälkeen sulan materiaalin määrä on kriittinen korroosion kannalta. Lisäksi on kolmas rajalämpötila Tk2 (ylempi kriittinen lämpöti-5 la), jonka yläpuolella sulan määrä tulistimen pinnalla on alle korroosion kannalta kriittisen määrän. Ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2 yläpuolella yhdisteet ovat oleellisesti kaasumaisessa muodossa. Toisen rajaläm-pötilan Tk1 ja ylemmän rajalämpötilan Tk2 välistä lämpötila-aluetta kutsutaan jatkossa kriittiseksi lämpötila-alueeksi Tk1-Tk2.Rajalämpötilat ja 10 kuvaajan muoto riippuvat oleellisesti yhdisteestä.

Nyt esitetään sellainen ratkaisu tulistimen korroosion ja likaantumisen pienentämiseksi, jossa tulistimen pintalämpötila on korkeampi kuin ylempi kriittinen lämpötila Tk2. Kuten kuvasta 2 voidaan nähdä on tulis-15 timen ulkopinnan lämpötila-alue ylemmän kriittisen lämpötilan yläpuolella. Kuvassa 2 on kuvattu myös periaatteellisesti keksinnön mahdollistama tulistettavan höyryn lämpötila-alue. Nyt esitettävä ratkaisu mahdollistaa höyryn tulistamisen korkeampaan lämpötilaan myös edellä kuvatuilla ongelmallisilla polttoaineilla. Tunnetuissa ratkaisuissa 20 useimmiten materiaalin paineen ja lämpötilan kestävyys estää lämpötilan nostamisen yli ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2.

Keksinnön erään perusajatuksen mukaisesti tulistimessa olevan höyry-putken pinta erotetaan korrodoivista yhdisteistä suojakuorella, jonka 25 pinnan lämpötila mitoitetaan yli ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2, jossa g lämpötilassa polttoaineesta peräisin olevat yhdisteet ovat kaasumai- ^ sessa muodossa. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti suo- v jakuori suojaa höyryputkea korrodoivilta kaasuilta. Tällöin korroosiota 8 aiheuttavat aineet eivät pääse tekemisiin höyryputken kanssa.

I 30

Eräässä keksinnön suoritusmuodossa suojakuoren ja höyryputken vä-g liin on järjestetty riittävä eriste lämmön johtumisen hallitsemiseksi. Täl- m g löin höyryputken lämpötila on oleellisesti alhaisempi kuin suojakuoren ° lämpötila.

35 4

Eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa suojakuoren lämmön-johtavuus on valittu siten, että erillistä eristettä tulistimen höyryputken pinnalla ei tarvita.

5 Edullisessa suoritusmuodossa suojakuoreen ei kohdistu höyryyn muodostettua painetta. Tällöin suojakuoren tarvitsee kestää lähinnä ympäristön korkeaa lämpötilaa.

Järjestämällä tulistimen pinnan lämpötila korkeammaksi kuin ylempi 10 kriittinen lämpötila Tk2 estetään oleellisesti kerrostumien kerääntyminen tulistimen pinnalle. Tällöin tulistimen korroosio ja myös likaantuminen vähenee. Tästä seuraa tulistimen tarvitseman puhdistamisen ja huollon väheneminen.

15 Keksinnön erilaiset suoritusmuodot tarjoavat useita erilaisia etuja tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna. Seuraavana on joitain etuja, joita voi yksittäisessä sovelluksessa olla yksi tai useampi riippuen sen toteutuksesta.

20 - kattilan tulistuslämpötilaa ja voimalaitoksen sähköntuotan toa voidaan nostaa, jolloin saavutetaan parempi taloudellisuus voidaan käyttää laajempaa valikoimaa vaativiakin polttoaineita 25 - kattilan käytettävyys nousee ^ - tulistin on edullinen huoltaa, sillä useimmin huoltoa tarvitse-

O

™ vana huoltokohteena on suojakuori, joka on paineeton ra- v kenne eikä paineastia 8 - suojakuoren materiaali voidaan valita pääasiallisesti lämpö- ϊ 30 tilakestävyyden perusteella (ei siis tarvita painekestävyyttä) - tulistimen paineastiamateriaaleina voidaan käyttää edulli- S sempia materiaaleja, joiden ei tarvitse kestää savukaasujen g aikaansaamaa korroosiota o

(M

35 5

Piirustusten kuvaus

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin periaatteellisiin kuviin, joissa 5 kuva 1 esittää erään savukaasun käsittämän sulan materiaalin määrän lämpötilan funktiona kuva 2 esittää tulistimen ulkopinnan ja tulistettavan höyryn toimin- 10 talämpötila-alueita kuva 3 esittää kiertoleijukattilaa kuva 4 esittää erästä keksinnön mukaista tulistinta 15 kuva 5 esittää erästä keksinnön mukaista suoritusmuotoa

kuva 6 esittää kuvan 5 mukaisen suoritusmuodon poikkileikkausta kohdasta A-A

20 kuva 7 esittää erästä toista keksinnön mukaista suoritusmuotoa kuva 8 esittää kuvan 7 mukaisen suoritusmuodon poikkileikkausta kohdasta B-B 25 ^ kuva 9 esittää erästä kolmatta keksinnön mukaista suoritusmuo- ™ toa

(M

8 kuva 10 esittää kuvan 9 mukaisen suoritusmuodon poikkileikkausta

g 30 kohdasta C-C

CL

CD

g Piirustuksissa on esitetty selvyyden vuoksi vain keksinnön ymmärtämi- m g sen kannalta tarpeelliset yksityiskohdat. Keksinnön ymmärtämisen ° kannalta tarpeettomat, mutta ammattimiehelle selvät rakenteet ja yksi- 35 tyiskohdat on jätetty kuvista pois keksinnön ominaispiirteiden korostamiseksi.

6

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuvassa 3 on esitetty periaatteellisesti erään kiertoleijukattilan raken-5 ne. Kattila käsittää tulipesän 1, savukaasukanavat 2 ja syklonin 3, jossa palamisessa muodostuvat savukaasut voivat virrata. Kuvassa 3 on lisäksi esitetty tulipesään 1 yhteydessä olevat polttoaineen syöttö 4 sekä polttoilman syöttö 5, joita voi olla useammallakin tasolla. Savukaasujen puhdistusjärjestelmiä ei ole kuvassa esitetty.

10

Lisäksi kattila käsittää yhden tai useamman tulistimen 6a, 6b, 6c. Tulistin voi olla tyypiltään esimerkiksi tulipesässä oleva säteilytulistin 6a, savukaasukanavassa oleva tulistin 6b tai sitten syklonin jälkeen sijoitettu hiekkatulistin 6c. Keksintöä selostetaan seuraavassa käyttämällä 15 esimerkkinä hiekkatulistinta 6c, josta käytetään nimitystä tulistin. Samaa periaatetta on kuitenkin mahdollista soveltaa myös muihin tulisti-miin 6a, 6b, 6c.

Kuvassa 4 on esitetty erään keksinnön mukaisen tulistimen 6c periaat-20 teellinen rakenne. Tulistin 6c käsittää tulistusputkiston 7, joka on suorilta osiltaan leijuvan pedin sisällä, jolloin ne ovat savukaasuille ja/tai petimateriaalille alttiissa tilassa G. Tulistusputkiston 7 käyrät osuudet -samoin kuin tulistimen 6c höyryliitännät Sin, Sout - on järjestetty leijuvasta petimateriaalista erotettuun tilaan. Kuvassa on esitetty eräs tapa to-25 teuttaa tulistin 6c, mutta se on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla, ^ säilyttäen kuitenkin tämän keksinnön perusajatus.

(M

v Kuvassa 5 on esitetty eräs keksinnön suoritusmuodon mukaisen kor- 8 roosiosuojatun tulistusputkiston 7 pitkittäissuuntainen halkileikkaus.

g 30 Kuvassa 6 on puolestaan esitetty tulistusputkiston 7 poikkileikkaus ku- van 5 kohdasta A-A. Kuten kuvista voidaan nähdä, käsittää tulistusput-S kisto 7 suojakuoren 8 ja sen sisällä olevan höyryputken 9. Kuvien 5 ja 6 LT) g mukaisessa esimerkissä suojakuoren 8 ja höyryputken 9 välissä on ° ilmarako 10, joka johtaa lämmön esimerkissä toivotulla tavalla suoja- 35 kuoresta höyryputkeen.

7

Suojakuoren 8 lämpötila pyritään pitämään ylemmän kriittisen lämpöti-lapisteen Tk2 yläpuolella. Ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2 yläpuolella savukaasuissa olevat korroosiota aiheuttavat yhdisteet ovat oleellisesti kaasumaisessa muodossa. Esimerkiksi jätteen poltossa on havaittu 5 ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2 olevan suuruusluokassa 600-650 °C. Ylempi kriittinen lämpötila Tk2 riippuu kuitenkin oleellisesti palamisesta, rakenteesta ja ennen kaikkea tuhkan ja palamiskaasujen kemiallisesta koostumuksesta.

10 Ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2 yläpuolella savukaasujen korroosiota aiheuttavat aineet ovat pääosin kaasumaisessa muodossa. Kun tulis-timen 6c pintalämpötila on korkeampi kuin ylempi kriittinen lämpötila Tk2, kaasumaisessa muodossa olevat yhdisteet eivät keräänny tulisti-men 6c pinnoille. Mikäli savukaasujen lämpötila laskee pinnalla alle 15 ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2, lisääntyy sulan materiaalin määrä oleellisesti. Tämä sula materiaali kertyy helposti tulistimen 6c pinnalle aikaansaaden korroosiota ja likaantumista. Tämän takia on edullista pitää suojakuoren 8 lämpötila riittävän korkeana verrattuna ylempään kriittiseen lämpötilaan Tk2.

20 Höyryputkessa 9 kulkeva tulistettava höyry S jäähdyttää höyryputkea, joka puolestaan jäähdyttää suojakuorta 8. Tulistettavan höyryn S lämpötila voi vaihdella sovelluskohtaisesti. Usein höyryn S lämpötila on 450-480 °C. Höyryn S lämpötilan ollessa oleellisesti alle ylemmän kriit-25 tisen lämpötilan Tk2 on suojakuoren 8 liiallinen jäähtyminen estettävä, g Kuvissa 5 ja 6 on suojakuoren 8 ja höyryputken 9 välistä lämmönsiirtoa ™ hallittu ilmaraolla 10. Käyttämällä ilmaraon 10 asemasta tai sen lisäksi v jotain muuta eristystä voidaan lämmönsiirto-ominaisuuksia muuttaa 8 sovellukseen paremmin sopiviksi. Kuvissa 7 ja 8 hallitaan lämmönsiir- ϊ 30 toa eristeellä 10, joka on sijoitettu suojakuoren 8 ja höyryputken 9 vä-

CL

liin.

CD

o tn tn g Kuvissa 9 ja 10 on puolestaan esitetty keksinnön mukaisen tulistimen ° 6c suoritusmuoto, jossa suojakuoren 8 lämmönjohtavuus on valittu si- 35 ten, että erillistä eristettä tulistimen höyryputken 9 ja suojakuoren 8 vä lillä ei tarvita. Kyseisessä ratkaisussa suojakuoren 8 lämpötila laskee 8 hallitusti ulkopinnan lämpötilasta sisäpuolen lämpötilaan, joiden lämpötilojen ero on oleellisesti merkittävä. Lämmönjohtavuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi materiaaleilla ja/tai rakenteellisilla ratkaisuilla. Rakenteen lämmönjohtavuus valitaan siten että erillistä eristettä tulistimen 5 6c höyryputken 9 ja suojakuoren välillä ei tarvita.

Tulistimen 6c eri rakenteiden materiaalivalinnoissa on huomioitava se, että suojakuoren 8 on lähinnä kestettävä kuumuutta sekä savukaasuja, eli sen ei tarvitse olla paineenkestävä kuten tunnetuissa ratkaisuissa. 10 Höyryputken 9 on puolestaan kestettävä painetta, mutta ei korroosiota aiheuttavia savukaasuja. Kyseiset materiaalit ovat oleellisesti edullisempia kuin tunnetuissa rakenteissa käytettävät korroosion- ja paineenkestävät materiaalit. Eriste 10 voi olla kaasua, kuten esimerkiksi ilmaa, nestettä tai kiinteää materiaalia, kuten esimerkiksi pinnoite, 15 massaus tai erillinen rakenne.

Eräs suoritusmuoto mahdollistaa höyryn S tulistamisen sellaiseen lämpötilaan, joka on rajalämpötilojen Tk1 ja välissä eli kriittisellä lämpötila-alueella Tki-Tk2 (eli kuvien 1 ja 2 alueilla Tk^T^) ilman, että yhdisteet 20 oleellisesti kerrostuvat tulistinputkiston 7 pintaan. Kerrostumista ei tapahdu korroosion kannalta merkittävissä määrin, koska mainitulla kriittisellä lämpötila-alueella Tk1-Tk2 oleva höyryputki 9 on eristetty savukaasuista ja/tai leijumateriaalista ja suojakuoren 8 lämpötila on ylemmän kriittisen lämpötilan Tk2 yläpuolella. Tämä mahdollistaa sellaiset 25 tulistuslämpötilat, jotka tunnetuilla ratkaisuilla olisivat epätaloudellisia ^ mm. korroosion ja likaantumisen takia.

o J

(M

v Tulistimen 6c höyryputkella 9 ja suojakuorella 8 sekä joissain suoritus- m muodoissa myös eristeellä 10 voi olla erilaiset lämpölaajenemisominai- g 30 suudet. Tämä johtunee osittain eri osien erilaisista lämpötiloista ja osit- tain erilaisista materiaaleista. Eräässä suoritusmuodossa höyryputki 9 S on järjestetty suojakuoren 8 sisään ilman, että se on jäykästi kiinni sii lo g nä. Eräässä toisessa suoritusmuodossa höyryputki 9 on puolestaan ™ kiinnitetty jäykästi vain yhteen suojakuoren 8 pisteeseen, kuten esi- 35 merkiksi suojakuoren toiseen päähän. Tällöin höyryputki 9 ja suojakuori 8 voivat laajentua toisistaan riippumatta.

9

Edellä esitetty tulistinputkiston 7 rakenne on myös erittäin käyttöystä-vällinen, sillä sen huoltotoimenpiteet on helppo suorittaa. Erityisesti hiekkatulistimessa 6c suojakuori 8 kuluu käytössä siten, että se on aika 5 ajoin uusittava. Esitetyssä ratkaisussa riittää useimmiten suojakuoren 8 vaihto, joka voidaan suorittaa tavanomaisin menetelmin. Esimerkiksi vanha suojakuori 8 voidaan halkaista ja poistaa. Uusi korvaava suoja-kuori 8 voidaan eräässä suoritusmuodossa muodostaa kahdesta putken puolikkaasta, jotka liitetään yhteen sen jälkeen, kun ne on asetettu 10 höyryputken 9 ympärille. Koska suojakuoreen 8 ei kohdistu käytössä painevaikutusta, ei sen hitsaaminen aseta samoja vaatimuksia kuin perinteisen tulistimen 6 paineenkestävien putkien hitsaaminen.

Keksinnön edellä esitettyjen eri suoritusmuotojen yhteydessä esitettyjä 15 toimintatapoja ja rakenteita eri tavoin yhdistelemällä voidaan aikaansaada erilaisia keksinnön suoritusmuotoja, jotka ovat keksinnön hengen mukaisia. Tämän vuoksi edellä esitettyjä esimerkkejä ei tule tulkita keksintöä rajoittavasti, vaan keksinnön suoritusmuodot voivat vapaasti vaihdella jäljempänä patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnöllisten 20 piirteiden puitteissa.

δ

(M

O

CO

X

en

CL

CD

O

in m sj- o o

(M

Claims

1. Menetelmä kiertoleijukattilan hiekkatulistimen (6c) korroosion vähentämiseksi, joka hiekkatulistin (6c) käsittää tulistinputkiston (7), joka kä- 5 sittää höyryputken (9), johon johdetaan tulistettavaa höyryä (S), tunnettu siitä, että höyryputki (9) erotetaan suojakuorella (8), jonka pintalämpötila nousee yli ylemmän kriittisen lämpötilan (Tk2), ja suojakuoren pintalämpötila on oleellisesti korkeampi kuin höyryn (S) lämpötila, ja jonka kriittisen läm-10 pötilan yläpuolella savukaasutilassa polttoaineesta peräisin olevat yhdisteet ovat oleellisesti kaasumaisessa muodossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojakuoren (8) pintalämpötila on yli 650 °C. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryputken (9) ja suojakuoren (8) väliin sovitetaan eriste (10) lämmön johtumisen hallitsemiseksi.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että suojakuoreen (8) ei kohdistu höyryyn (S) muodostettua painetta.

5. Kiertoleijukattilan hiekkatulistin (6c), joka hiekkatulistin käsittää tulis-25 tinputkiston (7), joka käsittää höyryputken (9), johon on johdettavissa g tulistettavaa höyryä (S), tunnettu siitä, että ™ tulistinputkisto käsittää lisäksi suojakuoren (8), joka ympäröi höyryput- v kea (9) siten, että höyryputki on eristetty savukaasuista ja lisäksi höy- 8 ryputki ja suojakuori on sovitettu siten, että käyttöolosuhteissa suojain 30 kuoren pintalämpötila on järjestettävissä yli ylemmän kriittisen lämpöti- lan (Tk2) vaikka höyryputken lämpötila olisi kriittisellä lämpötila-alueella § (Tki-Tk2), jolla lämpötila-alueella polttoaineesta peräisin olevat yhdisteet LT) g ovat oleellisessa määrin sulassa muodossa. o (M

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tulistin, tunnettu siitä, että suoja- kuoren (8) ja höyryputken (9) väliin on järjestetty eriste (10)

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen tulistin, tunnettu siitä, että suojakuori (8) on oleellisesti paineistamaton.

8. Kiertoleijukattila, joka käsittää hiekkatulistimen (6c) tulistinputkiston (7), joka käsittää höyryputken (9), johon on johdettavissa tulistettavaa höyryä (S),tunnettu siitä, että tulistinputkisto käsittää lisäksi suojakuoren (8), joka ympäröi höyryput-kea (9) siten, että höyryputki on eristetty savukaasuista ja lisäksi höy-10 ryputki ja suojakuori on sovitettu siten, että käyttöolosuhteissa suoja-kuoren pintalämpötila on järjestettävissä yli ylemmän kriittisen lämpötilan (Tk2), joka lämpötila on oleellisesti korkeampi kuin höyryn (S) lämpötila, vaikka höyryputken lämpötila olisi kriittisellä lämpötila-alueella (Tki-Tk2), jolla lämpötila-alueella polttoaineesta peräisin olevat yhdisteet 15 ovat oleellisessa määrin sulassa muodossa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kiertoleijukattila, tunnettu siitä, että suojakuoren (8) ja höyryputken (9) väliin on järjestetty eriste (10)

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen kiertoleijukattila, tunnettu siitä, että tulistimen (6c) suojakuori (8) on oleellisesti paineistamaton. δ (M (M O CO X en CL CD O in m sj- o o (M